1/2011 - Senaatti-kiinteistöt
03.01.2015 • Views
Share Embed Flag

1/2011 - Senaatti-kiinteistöt

1/2011 - Senaatti-kiinteistöt

1/2011 - Senaatti-kiinteistöt

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
senaatti.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

kontrahti<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/<strong>2011</strong><br />

Verohallintoa keskitettiin<br />

Kuopiossa s. 18<br />

Synergiatalon suunnittelu opetti paljon s. 6<br />

> <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt vahvistaa<br />

asiantuntijarooliaan s. 10<br />

> Kestävyysvaje kannattaa taklata s. 26

»Tässä työssä täytyy<br />

aina muistaa – ja muistuttaa<br />

– että sääennuste<br />

on parhaimmillaankin<br />

ennuste. Ei lupaus.»<br />

teksti Tuija Holttinen kuva Jari Härkönen<br />

Avoimet tilat – avoin toimintakulttuuri<br />

»Kun Ilmatieteen laitos muutti<br />

kuutisen vuotta sitten mukavista<br />

mutta vuosien varrella ahtaiksi<br />

käyneistä tiloista Kaisaniemestä<br />

Kumpulan kampukselle, muutos<br />

tuntui joidenkin mielestä aluksi<br />

hurjalta. Mutta uskon, että jokainen<br />

epäilijöistäkin myöntää nyt,<br />

että Dynamicum-talo on meille<br />

paljon parempi.<br />

Talo on antanut enemmän,<br />

mitä osasimme odottaakaan.<br />

Hyvin toimivat, avarat ja valoisat<br />

tilat ovat parantaneet kanssakäymistä<br />

ja yhteistä työskentelyä.<br />

Yhtenäisyys ja tilojen avoimuus<br />

ovat tehneet myös toimintakulttuurista<br />

avoimempaa. Kun työ<br />

tulee koko ajan hektisemmäksi<br />

ja sitä kautta henkisesti vaativammaksi,<br />

on oleellista, että<br />

työympäristö tarjoaa parhaat<br />

mahdolliset puitteet työn tekemiselle.<br />

Meillä on talo täynnä asiantuntijoita.<br />

Omaan työhöni kuuluu<br />

nykyään enää vain vähän<br />

operatiivista meteorologin työtä.<br />

Kehityspäällikkönä olen muun<br />

muassa mukana suunnittelemassa<br />

ja tekemässä erityiskohderyhmille<br />

näiden tarvitsemia<br />

laadukkaita sääpalveluja sekä<br />

muita erilaisia konsultointipalveluja.»<br />

Lea Saukkonen,<br />

kehityspäällikkö<br />

2 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

lempipaikka<br />

info<br />

• Ilmatieteen laitos on palvelu- ja<br />

tutkimuslaitos, joka tuottaa ympärivuorokautisesti<br />

yleisen turvallisuuden<br />

ja elinkeinoelämän<br />

toimintaedellytysten kannalta<br />

tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja.<br />

• Ilmatieteen laitos on perustettu<br />

1838, nykyisen nimensä se sai<br />

vuonna 1969. Hallinnollisesti laitos<br />

on liikenne- ja viestintäministeriön<br />

alainen.<br />

• Henkilöstön koulutustaso on korkea.<br />

Meteorologien lisäksi talossa<br />

työskentelee tutkijoita sekä sääennusteiden<br />

tekemiseen tarvittavien<br />

laitteiden ja järjestelmien<br />

asiantuntijoita.<br />

• Päätoimipaikka sijaitsee Helsingin<br />

Kumpulassa sijaitsevassa<br />

Dynamicum-toimitalossa, jossa<br />

työskentelee noin 500 henkilöä.<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 3

10 <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

vahvistaa asian -<br />

tuntija rooliaan<br />

12 Aulis Kohvakan<br />

johtamisfilosofia<br />

13 Intendentinkonttorista<br />

liikelaitokseksi<br />

sisältö<br />

16<br />

6<br />

Synergiatalo on energiatehokas<br />

suunnannäyttäjä.<br />

Tekes haluaa olla mobiilityötilojen<br />

edelläkävijä.<br />

Verohallinto saatiin saman<br />

katon alle Kuopiossa.

pääkirjoitus<br />

26 Kestävyysvaje<br />

kannattaa<br />

taklata<br />

18<br />

Vakiopalstat<br />

Lempipaikka· ················2<br />

Avaimet toimiviin<br />

ratkaisuihin· ················16<br />

Kolumni· ·················· 23<br />

Kurkistus ulos· ············· 24<br />

Talous· ··················· 26<br />

Työhyvinvointi· ············· 28<br />

Historia· ·················· 30<br />

Uutiset · ·················· 31<br />

Resumé· ·················· 34<br />

kontrahti<br />

Kontrahti on <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa. Seuraava lehti<br />

ilmestyy kesäkuussa <strong>2011</strong>.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

katri.tulander@senaatti.fi<br />

Päätoimittaja: Outi Tarkka<br />

Puhelin 0205 811 356<br />

Toimituskunta: Marjatta Erwe,<br />

Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Päivi<br />

Montola, Petri Porkka, Satu Simpanen-Ahlgren,<br />

Karl Gädda<br />

Toimitus: Legendium Oy,<br />

puhelin (09) 682 4420<br />

Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka<br />

Ulkoasu: Markku Jokinen<br />

Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy<br />

Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2<br />

Kannessa: Seija Lampinen, kuva:<br />

Ari-Pekka Keränen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt, Lintulahden katu<br />

5 A, PL 237, 00531 Helsinki<br />

Valtakunnallinen<br />

vaihde 0205 8111<br />

fax 0205 811 360<br />

www.senaatti.fi<br />

Sähköpostiosoitteemme:<br />

etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on liikelaitos,<br />

joka valtion sisäisenä toimitila-asiantuntijana<br />

tuottaa ja tarjoaa tiloja ja<br />

niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti<br />

valtionhallinnolle. Toiminta<br />

perustuu yhteiskuntavastuulliseen<br />

liiketoimintaan, hyvään palveluun,<br />

pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen.<br />

Toimitilojen vuokraus,<br />

investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen<br />

kehittäminen muodostavat<br />

liiketoiminnan perustan.<br />

Valmiina uudelle<br />

vuosisadalle<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt aloittaa toimintansa kolmannen<br />

vuosisadan vahvana. Vuodesta 1811 lähtien<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä ja sen edeltäjillä on ollut<br />

tärkeä tehtävä valtion rakennushallinnossa: ensin<br />

uuden pääkaupungin Helsingin rakentamisessa,<br />

ja sittemmin autonomianajan alueellisen rakennushallinnon<br />

luomisessa. Useat näistä toiminnan<br />

alkuvuosikymmenien rakennuksista ovat nykyään<br />

kruununjalokiviä – valtion strategisten omistusten<br />

ydintä.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on toimintansa aikana tarttunut<br />

muuttuneen toimintaympäristön tarjoamiin<br />

uusiin mahdollisuuksiin. Tämä on ollut mahdollista,<br />

koska se on säilyttänyt kykynsä uudistua ja<br />

kehittyä yhteiskunnan – parhaimmillaan tien ja<br />

suunnannäyttäjänä asiakkailleen. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

on ollut, ja sen tulee olla »askeleen edellä<br />

odotuksia.»<br />

Toiminnan kaksi vuosisataa merkitsee, että<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille on kertynyt valtava määrä<br />

kokemusta rakentamisesta, rakennuttamisesta,<br />

kiinteistöjen omistamisesta ja kehittämisestä sekä<br />

kiinteistönpidosta. Tätä kokemusta ja osaamista<br />

valtio haluaa vahvasti hyödyntää liikelaitoksen<br />

uudessa roolissa valtiokonsernin toimitila-asiantuntijana.<br />

Asiakkaiden tarvitsemien kiinteistöjen<br />

omistamisen ja vuokraamisen ohella<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen toiminnassa tulevat<br />

korostumaan monipuoliset ja laadukkaat<br />

toimitilojen hankintaan, käyttöön ja<br />

ylläpitoon liittyvät asiantuntijapalvelut.<br />

»Tuomme tilalle ratkaisut» merkitsee<br />

asiakaslupausta, jossa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

asettuu vahvasti asiakkaidensa rinnalle ja<br />

tueksi näiden pohtiessa toimitiloihinsa<br />

liittyviä ratkaisuja. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöiltä<br />

odotetaan kokemukseensa perustuvaa<br />

uskallusta esittää asiakkaalle<br />

parhaat vaihtoehdot.<br />

Harri Hiltunen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt,<br />

hallituksen puheenjohtaja<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 5

Suunnittelukilpailusta<br />

onnistunut oppimisprosessi<br />

Suomen ympäristökeskuksen uuden ekotehokkaan toimitalon eli Viikin Synergiatalon<br />

suunnittelukilpailun kriteereihin panostettiin paljon enemmän kuin yleensä. Kilpailu<br />

ja tuleva toimitila näyttävät energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suuntaa.<br />

teksti Vesa Ville Mattila kuvat Olli-Pekka Latvala<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja Suomen ympäristökeskus<br />

järjestivät yhteistyössä<br />

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n<br />

ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto<br />

RIL ry:n kanssa kansainvälisen suunnittelukilpailun,<br />

jonka kohteena oli Helsingin<br />

Viikkiin kaavailtu Suomen ympäristökeskuksen<br />

uusi päätoimipaikka.<br />

Toimitalosta halutaan energia- ja ekotehokkaan<br />

rakentamisen suunnannäyttäjä<br />

sekä kustannustehokkaan, kokonaistaloudellisen<br />

ja hyvän työympäristön tarjoavan<br />

toimitilarakentamisen esimerkkikohde.<br />

Suunnittelukilpailun tavoitteeksi<br />

järjestäjät asettivat materiaalitehokkaan<br />

lähes nollaenergiarakennuksen, jonka<br />

päämate riaalien hiilijalanjäljen pitää jäädä<br />

vähäiseksi. Ympäristötavoitteiden lisäksi<br />

rakennukselta toivottiin ympäristömyönteisyyden<br />

omaleimaista ilmentämistä.<br />

Tiukkojen energia- ja materiaalitehokkuusvaatimusten<br />

kuuluminen kilpailukriteereihin<br />

arvelutti aluksi monia.<br />

»EU-säädösten myötä lähes nollaenergiatalon<br />

tasolle yltävät rakennukset tulevat<br />

jo vuonna 2019 pakollisiksi julkisella sektorilla.<br />

Koska niistä täytyy saada kokemuksia,<br />

laadimme perinpohjaiset ohjeistukset<br />

energia- ja materiaalitehokkuuden todentamisesta<br />

ja laskemisesta», kertoo ympäristöministeriön<br />

ylijohtaja Helena Säteri.<br />

Suunnittelukilpailussa edellytettiin,<br />

että 15 prosenttia rakennuksen sähköenergiankulutuksesta<br />

pitää tuottaa aurinkokennoilla.<br />

Vielä haasteellisemmalta<br />

tuntui materiaalitehokkuusvaatimus, joka<br />

tarkoitti käytettyjen materiaalien hiilijalanjäljen<br />

laskemista koko rakennuksessa<br />

10 vuoden käytön aikana.<br />

»Mitä vähemmän rakennus kuluttaa<br />

energiaa, sen merkittävämmäksi nousee<br />

materiaalin sitoman energian merkitys»,<br />

kiteyttää kilpailun arviointiryhmäänkin<br />

kuulunut Säteri.<br />

»Nykytietämyksen mukaista laskutapaa<br />

täytyy vielä kehittää. Arvelen kuitenkin,<br />

että jo 10 vuoden kuluessa materiaalitehokkuus<br />

sisältyy tavallisiin rakentamismääräyksiin.»<br />

Kokemusta tulevaisuutta varten<br />

Saatiin suunnittelukilpailun ihme<br />

»Suunnittelukilpailussa toivotaan aina<br />

ihmettä – ja nyt sellainen saatiin. Ei ollut<br />

tarvetta valita ekotehokkaan ja edullisen<br />

välillä, vaan ekotehokkaiden ja edullisten<br />

joukosta», sanoo toinen tuomariston jäsen,<br />

Sitran energiaohjelman johtava asiantuntija<br />

Jarek Kurnitski.<br />

Kurnitski pitää Viikin synergiatalon<br />

kilpailuohjelmaa parhaana näkemänään.<br />

»Ympäristötavoitteet synnyttivät uusia<br />

innovaatioita ja aitoja aikamme ilmaisuja.»<br />

– Arkkitehti Mauri Tommila<br />

»Ekologisen kestävyyden ja kestävän<br />

rakentamisen vaatimukset kelpaavat<br />

esimerkiksi muille arkkitehti- ja suunnittelukilpailuille<br />

sekä tulevaisuuden rakentamiselle.<br />

Materiaalitehokkuutta arvioitaessa<br />

tosin elinkaaren aikaisten päästöjen<br />

laskutapaa täytyy vielä tarkentaa.»<br />

Kurnitski korostaa kilpailuohjelman<br />

selkeästi kertoneen, mitä kilpailijoilta ja<br />

heidän suunnitelmiltaan odotetaan. Myös<br />

arvosteluperusteet olivat tarkasti määritellyt.<br />

»Ekologinen kestävyys muodosti<br />

painavan kokonaisuuden. Muita olivat<br />

arkkitehtuuri ja kaupunkikuvallinen laatu,<br />

käytettävyys eli työympäristön laatu sekä<br />

6 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

»Synergiatalon toivotaan ilmentävän ympäristömyönteisyyttä»,<br />

kertoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri.<br />

toteutettavuus eli kustannustehokkuus ja<br />

teknisten ratkaisujen laatu.»<br />

Puolet arvosteluperusteista mitattiin<br />

määrällisesti, puolet oli perinteistä subjektiivista<br />

arviointia.<br />

»Itselleni oli opettavaista tutustua<br />

arkkitehtien näkökulmaan. Huomasin, ettei<br />

sen tarvitse asettua ristiriitaan muiden<br />

kriteereiden kanssa», Kurnitski kertoo.<br />

Monta tapaa tehdä oikein<br />

Arkkitehti Mauri Tommila oli Suomen<br />

Arkkitehtiliitto SAFAn nimeämä edustaja<br />

suunnittelukilpailun arviointiryhmässä.<br />

Hän myöntää miettineensä, miten<br />

suunnittelutiimit pystyvät tasapainoisesti<br />

ottamaan huomioon kaikki suunnittelussa<br />

vaaditut osa-alueet. Tylsistyttääkö<br />

tehtävässä annettujen perusvaatimusten<br />

ratkaiseminen lopputuloksen terää<br />

info<br />

Mikä Synergiatalo<br />

• Suomen ympäristökeskuksen Synergiatalo on suunniteltu<br />

rakennettavaksi Helsingissä Viikin Tiedepuistoon.<br />

• Rakennukseen on kaavailtu noin 20 000 bruttoneliötä<br />

ja työtilat yli 600 henkilölle. Toimistotilojen lisäksi<br />

rakennukseen tulee laboratoriotiloja.<br />

• Kustannusarvioltaan noin 50 miljoonan euron arvoisen<br />

Synergiatalon on tarkoitus valmistua syksyllä 2013.<br />

»Arkkitehdin täytyy ottaa huomioon<br />

tekniset, taloudelliset, toiminnalliset ja ympäristölliset<br />

näkökohdat. Silti yksin niiden<br />

ratkaiseminen ei riitä, vaan kokonaisuuden<br />

täytyy nousta kulttuurin<br />

tasolle», Tommila pohtii.<br />

Kilpailun tulos<br />

kuitenkin todisti turhaksi<br />

pelon tiukkojen ympäristötavoitteiden<br />

kahlitsevasta<br />

vaikutuksesta<br />

arkkitehtuuriin.<br />

»Päinvastoin: ympäristötavoitteet<br />

synnyttivät<br />

uusia innovaatioita ja<br />

aitoja aikamme ilmaisu-<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 7

Apila valittiin voittajaksi<br />

Viikin Synergiatalon suunnittelukilpailun voittajaksi<br />

arviointiryhmä valitsi yksimielisesti Apila-nimisen<br />

ehdotuksen. Se yhdistää arkkitehtonisen omaleimaisuuden<br />

kohtuukustannuksin toteutettuun energiatehokkuuteen.<br />

»Mitä vähemmän rakennus kuluttaa<br />

energiaa, sen merkittävämmäksi nousee<br />

materiaalin sitoman energian merkitys»,<br />

sanoo ylijohtaja Helena Säteri.<br />

ja. On monta tapaa tehdä oikein. Kiintoisaa<br />

nähdä, kuinka suunnitelma aikanaan<br />

toteutuu», Tommila arvioi.<br />

Kokenut arkkitehti pitää ympäristöasioita<br />

koko rakennusalan suurena haasteena<br />

ja mahdollisuutena. Rakentaminen ratkaisee<br />

pitkälti ihmisen ja luonnon välisen<br />

tasapainon.<br />

»Kilpailu näytti, kuinka rakennusalan<br />

ammattilaiset voivat yhdistää voimiaan<br />

vastakkainasettelun sijaan. Eikä maailman<br />

huippuarkkitehtuurin taso ole meiltä<br />

minnekään karannut.» ■<br />

Apila on suhteellisen matala, kahdeksikon<br />

muotoinen puurakenteinen<br />

toimitalo, jonka julkisivut<br />

ovat maalaamatonta puuta. Luonnonvaloltaan<br />

erinomaiset työskentelytilat<br />

sijaitsevat katettuja sisäpihoja kiertävissä<br />

rakennusrungoissa.<br />

Apilan mitoitus – korkeus, runkojärjestelmä<br />

ja taloudelliset jännevälit – soveltuu<br />

hyvin puurakentamiseen.<br />

Lähes koko tontille levittäytyvä Apila<br />

kiertyy tuomariston mielestä kauniisti<br />

taustalla olevan mäen ympärille.<br />

»Rakennuskokonaisuudella on vahva,<br />

Viikin alueella toteutetuista rakennuksista<br />

poikkeava, persoonallinen ilme», todetaan<br />

arvostelupöytäkirjassa.<br />

Monenlaista energiatehokkuutta<br />

Katetut ja puolilämpimät sisäpihat vähentävät<br />

olennaisesti rakennuksen ulkovaipan<br />

pinta-alaa, mikä parantaa kokonaisuuden<br />

energiatehokkuutta.<br />

Energialähteenä on maalämpö, jota<br />

käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen.<br />

Lämmityksen huippu saadaan<br />

kaukolämmöstä, jäähdytystä taas tehostaa<br />

koneellinen kompressorijäähdytys. Katolle<br />

asennetut aurinkokennot tuottavat kilpailuohjelmassa<br />

vaaditun määrän sähköä.<br />

Sisäpihat lämmitetään toimistojen<br />

poistoilmalla.<br />

Epäsuoran luonnonvalon maksimoimiseksi<br />

ulkoseinille on suunniteltu<br />

yläikkunat ja valohyllyt, alaikkunoissa on<br />

puolestaan ulkopuolinen auringonsuojaus.<br />

Tuomariston mukaan Apila on suunnitelmana<br />

teknistaloudellisesti tarkoituksenmukainen<br />

ja tehokas. Siinä päästiin<br />

kilpailutöiden pienimpään energiankulutukseen.<br />

Myös 30 vuodelle lasketut<br />

energiankäytön ja rakennusmateriaalien<br />

hiilidioksidipäästöt olivat alhaisimmat.<br />

Apilan tekijät ovat Arkkitehtitoimisto<br />

JKMM Oy ja ECADI (East China<br />

Architectural Design & Research Institute<br />

Co. Ltd.). Lisäksi työryhmään kuuluivat<br />

LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap<br />

Consulting Oy sekä Insinööritoimisto<br />

Olof Granlund Oy. ■<br />

8 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

»Kiinteistön energiankulutus<br />

on suoraan verrannollinen<br />

neliömäärään.»<br />

»Meidän täytyy toimia edelläkävijänä»<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on ottanut terveen rakentamisen ja kestävän kehityksen<br />

tavoitteet osaksi omaa rakentamisen vakio-ohjeistustaan. Nykyisen<br />

kiinteistökannan energiankulutusta täytyy vähentää, uudisrakennus- ja<br />

peruskorjaushankkeiden ympäristökuormitusta minimoida.<br />

»<br />

Koetamme tehdä ratkaisuja pitkäaikaista<br />

käyttöä varten. Käytännössä<br />

kehitämme rakennuksia entistä<br />

enemmän muuntojoustaviksi monenlaiseen<br />

käyttöön. Esimerkiksi korjausrakentamisessa<br />

meidän pitää pitkäaikaisena<br />

omistajana suunnata katse jo seuraavaan<br />

peruskorjaukseen», linjaa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

johtaja Juha Lemström.<br />

Uudis- ja peruskorjaushankkeiden toteuttamisessa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt käyttää<br />

kehittämäänsä ekologisen rakennuttamisen<br />

menetelmää.<br />

Ekologisen rakennuttamisen menetelmän<br />

keskeisiä osia ovat hankkeelle tarveselvitysvaiheessa<br />

tehtävä ympäristöselvitys<br />

ja hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat<br />

ympäristötavoitteet.<br />

Kaikille hankkeille asetetaan käyttöikätavoite<br />

ja laaditaan rakennusosakohtainen<br />

käyttöikäsuunnitelma. Ympäristötavoitteiden<br />

toteutumista arvioidaan sekä<br />

suunnitteluvaiheessa että käyttöönoton<br />

yhteydessä.<br />

»Menetelmän kuvaaminen prosessina<br />

varmistaa sen, etteivät ympäristö ja<br />

energia-asiat pääse unohtumaan missään<br />

vaiheessa. Päivitämme menetelmää<br />

tarpeen mukaan ja jatkossa viilaamme sitä<br />

vastaamaan esimerkiksi tulevaa rakentamista<br />

koskevaa lainsäädäntöä», Lemström<br />

kertoo.<br />

»Valtiohan haluaa toimia energiatehokkuuden<br />

edelläkävijänä.»<br />

Suunnitelmalliset tarkistukset ja huollot<br />

Taloja peruskorjataan 20–40 vuoden välein.<br />

Työ energiatehokkuuden ylläpitämiseksi<br />

ja parantamiseksi korostuu kuitenkin<br />

päivittäin.<br />

»Reaaliaikainen energiankulutuksen<br />

seu ranta ja tarvittaessa nopea reagointi ovat<br />

avainasemassa», Lemström huomauttaa.<br />

Kaikille <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen hallinnoimille<br />

kiinteistöille on räätälöity<br />

omat sähköiset huoltokirjat. Ne sisältävät<br />

suunnitelmat muun muassa kuukausittain<br />

ja puolivuosittain tehtävistä huolloista ja<br />

tarkistuksista, joiden suorittamista myös<br />

valvotaan.<br />

Esimerkiksi Helsinkiin valmistuvalle<br />

Musiikkitalolle on tehty huoltokirjaa<br />

systemaattisesti aivan rakentamisen alusta<br />

alkaen. Huoltokirjaan on kerätty kaikki<br />

oleellinen materiaali, ja se sisältää suunnitelmat<br />

esimerkiksi jokaista ilmanvaihtokonetta,<br />

sähkönjakokeskusta ja kiertovesipumppua<br />

myöten.<br />

Tilankäytön tehostaminen tepsii<br />

Energiatehokas talokaan ei riitä, mikäli<br />

sen käyttäjä ei piittaa kokonaisenergiankulutuksesta<br />

ja käyttää tiloja tuhlailevasti.<br />

Tilankäytön tehostaminen tarjoaa<br />

erinomaisen mahdollisuuden vähentää<br />

rakennuksen kokonaisenergiankulutusta.<br />

Valtion tavoite on 25 m 2 /henkilö.<br />

»Kiinteistön energiankulutus on<br />

suoraan verrannollinen neliömäärään henkilöä<br />

kohti. Vastaaviin säästöihin ei päästä<br />

rakennusteknisin keinoin», Lemström<br />

muistuttaa. ■<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 9

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

vahvistaa<br />

asiantuntijarooliaan<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen lähitulevaisuutta ohjaavat valtion<br />

kestävyysvajeen asettamat haasteet, sen inhouse-asema<br />

valtion konserniyksikkönä sekä kiinteistöjen entistä<br />

paremman energiatehokkuuden tavoittelu. Kuvaavaa<br />

tulevalle roolille on entistä vahvempi asiantuntijuus.<br />

teksti Virpi Hopeasaari kuvat Matti Immonen<br />

Valtion kestävyysvajeen hoito värittää<br />

koko valtionhallinnon ja myös<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen lähivuosien<br />

toimintaa. Raamit valtion tilahallinnan tehostamiselle<br />

asettaa valtion uusi kiinteistöstrategia.<br />

Siinä valtion kiinteistöomaisuus<br />

jaetaan strategisiin ja ei-strategisiin<br />

omistuksiin. Strategista omistusta ovat ne<br />

kiinteistöt, jotka on tärkeää pitää valtion<br />

omassa omistuksessa.<br />

»Uusi strategia ohjaa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjä<br />

tasapainottamaan omistusten ja<br />

vuokrakohteiden suhdetta kiinteistösalkussa»,<br />

selittää toimitusjohtaja Aulis<br />

Kohvakka.<br />

»Tuottavuustavoitteiden kannalta ei<br />

kuitenkaan ole ratkaisevaa, ovatko valtion<br />

käytössä olevat tilat omistus- vai vuokrakiinteistöjä.<br />

Tilojen käytöstä syntyvät<br />

»Kiinteistöt tulevat<br />

säilyttämään paikkansa<br />

merkittävänä varainhoidon<br />

välineenä.»<br />

jatkuvat kustannukset eivät riipu siitä,<br />

kuka tilat omistaa, eikä omistettujen<br />

kiinteistöjen myyntikään toisaalta tuo<br />

mainittavaa apua valtion velanhoitoon.<br />

Pysyvässä pitkäaikaisessa käytössä oma<br />

kiinteistökanta pystyy sen sijaan tarjoamaan<br />

arvonnousun mahdollisuuden.»<br />

Kohvakka uskoo, että kiinteistöt<br />

tulevat säilyttämään paikkansa merkittävänä<br />

varainhoidon välineenä.<br />

»Kiinteistöomistus ei tuo parhaita<br />

tuottoja, mutta tarjoaa varmuutta.<br />

Parhaiden kohteiden muuttaminen<br />

vuokrakassavirralla maksettaviksi ei<br />

synnytä oikeita säästöjä. Osasta kiinteistökantaa<br />

kannattaa päästä eroon, mutta<br />

tietyt ydinomistukset kannattaa säilyttää.<br />

Markkinalähtöisten vuokrakiinteistöjen<br />

puolestaan pitää synnyttää suurempaa<br />

joustavuutta kuin omistuskiinteistöjen.<br />

Esimerkiksi vuokrasopimukset eivät saa<br />

olla liian pitkiä.»<br />

Valtakunnanlaajuista asiantuntijuutta<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen roolin muuttuminen<br />

inhouse-yksiköksi on luontevan<br />

kehityksen tulosta. Taustalla on uusi<br />

10 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 11

liikelaitos laki, mutta ilman sen tavoitteitakin<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt toimisi samaan<br />

suuntaan.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt toimii yritysmaailmassakin<br />

tutuksi tulleen CREM-yksikön<br />

tavoin. CREM-rooli antaa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille<br />

hyvän lähtökohdan ratkaisuliiketoiminnan<br />

ja oman palvelukonseptinsa toteuttamiseen.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on koko<br />

valtion toimintaan tarvittavan tilakannan<br />

hallinta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka<br />

tuottaa palveluita valtion virastoille ja<br />

laitoksille.<br />

»Olemme pohtineet paljon sitä, miten<br />

hoidamme CREM-tehtävän ilman uusia<br />

rekrytointeja. Pyrimme nostamaan sisäistä<br />

liikkuvuutta ja suorituskykyä ja luomaan<br />

palvelumäärittelyjä niin, että ne voidaan<br />

siirtää konseptoituina palveluntuottajille.<br />

Uusi organisaatio vastaa osaltaan näihin<br />

haasteisiin.»<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen uudessa organisaatiossa<br />

alue- ja prosessitoiminnot<br />

siirtyvät yhden johdon alle. Sen ansiosta<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen koko valtakunnallinen<br />

osaamispotentiaali on helposti käytettävissä<br />

erityisasiantuntemusta vaativissa<br />

tehtävissä. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöihin on muodostettu<br />

myös pysyviä asiantuntijatiimejä<br />

kuten energia- ja sisäilmatiimit.<br />

Lisää energiatehokkuutta<br />

Energiatehokkuus ja energiasertifioinnit<br />

ohjaavat kiinteistömarkkinoita entistä<br />

enemmän. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöissä omasta<br />

kokonaistilakannasta tehdään vuoteen<br />

2020 ulottuva energia-asioiden kartoitus,<br />

road map. Sen tarkoituksena on osoittaa,<br />

Aulis Kohvakan johtamisfilosofia<br />

Lähes 12 vuotta <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjä johtanut toimitusjohtaja<br />

Aulis Kohvakka painottaa johtajuudessa rehellisyyttä,<br />

jolla voitetaan henkilöstön luottamus. Lisäksi vaaditaan<br />

toimialaosaamista sekä nopeaa, suoraa ja peittelemätöntä<br />

viestintää. Mitä muuta hyvältä johtajalta vaaditaan<br />

Auliksen<br />

teesit<br />

1. Luottamus<br />

saavutetaan<br />

rehellisyydellä.<br />

2. Toimialaosaamisen<br />

on oltava vahva.<br />

3. Suora ja avoin<br />

viestintä vie<br />

eteenpäin.<br />

»<br />

Erityisesti lapsuusvuosien varhaiskasvatuksella<br />

uskoisin olevan<br />

merkittävästi vaikutusta tulevien<br />

työtehtävien hoitoon. Kiltteyden nimissä<br />

alistettu ja vaiennettu lapsi ei toimi leikinjohtajana,<br />

ei valitse pelijoukkuetta<br />

ja harvoin myöhemminkään etenee<br />

esimiestehtävään tai johtajaksi.»<br />

Uskon, että terveen itsetunnon<br />

saaneet ihmiset voivat toimia menestyksellisesti<br />

esimiehinä ja johtajina<br />

riippumatta siitä, millaisia ihmistyyppejä<br />

he edustavat.<br />

Merkittävä osa johtajakuntaa<br />

katsoo, ettei johtajan rooliin<br />

sovi minkään asteinen kaveruus<br />

työpaikalla. Tämä on sinänsä<br />

ymmärrettävää, sillä uhkana<br />

nähdään riskit tasapuolisuuden<br />

säilyttämisessä.<br />

Itse kannatan ja olen toteuttanut<br />

lievempää linjaa. Alaiseni voivat olla kavereita,<br />

joskin erittäin harvoin kaveruus on<br />

ulottunut perhepiiriin asti.<br />

Jos lähtee siitä, että johtajuus onnistuu<br />

parhaiten olemalla rehellinen ja aito oma<br />

itsensä, kaveruutta ei voi sulkea täysin<br />

työelämän ulkopuolelle – muutoinhan<br />

rakennetaan rooliminää. Rooliminät kloonaavat<br />

organisaatiota ja johtavat stereotyyppeihin.<br />

Pelolla johtava esimies on helppo<br />

hylätä vaikean paikan tullen, eikä hänen<br />

kanssaan syöksytä tuleen. Sen sijaan<br />

aito ihmissuhde, sanottakoon sitä vaikka<br />

kaveruudeksi, johtaa alaisten terveeseen<br />

sitoutumiseen.<br />

Kokemus vahvistaa oppimista, mutta<br />

myös johtajuutta. Tämä ei tarkoita sitä,<br />

etteikö myös nuori johtavaan asemaan<br />

12 kontrahti

mitä kiristyvät direktiivit ja normiohjaus<br />

merkitsevät investointien hinnassa ja<br />

energiansäästönä.<br />

»On tärkeää luoda näkemys siitä,<br />

millaisia lisäkustannuksia matala- ja nollaenergiarakentaminen<br />

tuovat rakennusinvestointeihin<br />

ja millaista energiansäästöpotentiaalia<br />

ne tarjoavat. Säästöt eivät<br />

välttämättä synny nopeasti, mutta kyse on<br />

myös yhteiskuntavastuun hoitamisesta ja<br />

miljööteosta. Asiasta, joka on hoidettava.»<br />

Kohvakka korostaa, että kaikkien<br />

osapuolten on sitouduttava asiaan.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen road map auttaa<br />

selkeyttämään tavoitteet myös sidosryhmille<br />

ja asiakkaille. Teknologian ja uusien<br />

innovaatioiden hyödyntäminen puolestaan<br />

helpottaa tavoitteiden saavuttamista<br />

ja pienentää investointikustannuksia. ■<br />

Kokemus · Teot · Uskallus<br />

Kaksisataa vastuun vuotta kantaa kauas<br />

Intendentinkonttorista<br />

liikelaitokseksi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt viettää tänä<br />

vuonna 200-vuotisjuhliaan.<br />

Toiminnan merkittävin muutos<br />

tapahtui vuonna 1999, kun<br />

valtion laitoksesta tuli liikelaitos.<br />

teksti Marjo Tiirikka kuvat <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

kohonnut henkilö voisi olla hyvä johtaja.<br />

Hän vain kärsii suurempaa epävarmuutta<br />

päätöstilanteissa kuin kokenut johtaja.<br />

Vahva käsitykseni on, että onnistumisen<br />

edellytyksiin kuuluu myös substanssiosaaminen.<br />

Johtajan täytyy hallita<br />

ja ymmärtää kohtuullisen hyvin edustamansa<br />

toimiala ja tuotteet. Puhe pelkästä<br />

yleisjohtajuudesta on harhaanjohtamista<br />

ja asioiden väistelyä – varsinkin jos tavoitellaan<br />

parasta huippusaavutusta.<br />

Minulle strategia ja siitä johdettu liiketoimintamalli<br />

mittareineen on johtamisen<br />

päätyöväline. Paneutuva, hyvä strategiatyö<br />

ja sitä seuraava strategian jalkauttaminen<br />

ja toteuttaminen ovat parhaat henkilöstön<br />

sitouttajat. Tämä ei kaipaa tuekseen juuri<br />

muita teorioita ja malleja.<br />

Jos ei ole kyse äärimmäisestä kriisistä,<br />

strategia tulee synnyttää hyvin avoimessa<br />

vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa.<br />

Se synnyttää sitoutumisen alkumetreiltä<br />

lähtien.<br />

Lempisanontojani on »Vain kärkikoirilla<br />

maisema vaihtuu.» Se kertoo<br />

oleellisen. Myös henkilöstö haluaa olla<br />

mukana voittajatiimissä ja saa siitä tervettä<br />

työpaikkaylpeyttä. Organisaatio kyllä<br />

pystyy edelläkävijyyteen, jos vain johdolla<br />

on tahtoa ja ymmärrystä sinne johtaa. ■<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen tarina sai<br />

alkunsa syyskuussa 1811 kun<br />

Hänen Keisarillinen Majesteettinsa<br />

Aleksanteri I antoi<br />

armollisen julistuksen intendentinkonttorin<br />

perustamisesta »kaikille maille<br />

yhtä hyödyllisen kuin kaunistavan rakennustaidon<br />

valvomista varten».<br />

Intendentinkonttorin keskeinen tehtävä<br />

oli uuden pääkaupungin Helsingin rakentaminen.<br />

Ensimmäisinä rakennettiin Merikasarmi<br />

Katajanokalle sekä Senaatinlinna.<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 13

Vuonna 1865 konttorin nimi vaihtui<br />

Yleisten rakennusten ylihallitukseksi.<br />

Ylihallitus suunnitteli ja rakennutti muun<br />

muassa sairaaloita, vankiloita, rautatieasemia<br />

ja kouluja. Koska opettajien tarve<br />

lisääntyi huomattavasti vuonna 1866<br />

annetun kansakoulu-uudistuksen myötä,<br />

opettajaseminaareja rakennettiin ympäri<br />

maata.<br />

Vuonna 1936 nimi vaihtui Rakennushallitukseksi,<br />

joka toimi keskeisenä<br />

rakennus- ja kiinteistöalan kehittäjänä<br />

Suomessa. Toisen maailmansodan jälkeen<br />

toimintaa määritti ennen muuta hyvinvointiyhteiskunnan<br />

kasvava tilantarve.<br />

Laajimpia työmaita olivat 1940-luvun<br />

puolivälin jäl keen pommituksissa tuhoutuneiden<br />

rakennusten korjaukset ja<br />

uudelleen rakentaminen.<br />

Sotien jälkeen rakennettiin etenkin<br />

erilaisia koulu- ja yliopistorakennuksia.<br />

Rakennushallituksen henkilökunnan<br />

määrä kasvoi yhä suuremmaksi 1970–<br />

1980-luvuilla toiminnan laajentuessa: rakennushallituksen<br />

tarjonta monipuolistui<br />

muun muassa vahtimestari-, huoltomiesja<br />

siivouspalveluihin. Suurimmillaan<br />

henkilökuntaa oli vuonna 1989, jolloin<br />

palveluksessa oli 4 539 henkilöä.<br />

Suuri rakennemuutos vavisutti Valtion<br />

kiinteistölaitosta vuonna 1995 valtion keskushallinnon<br />

uudelleenjärjestelyjen yhteydessä.<br />

Valtiovarainministeriön vaatimuksesta<br />

kaikille oppilaitoksille ja virastoille<br />

tuli tulosohjaus. Tietyllä rahasummalla<br />

niiden tuli hoitaa kaikki menonsa, myös<br />

toimitilat. Kun rakennushallitus oli aiemmin<br />

antanut asiakkaille tilat ilmaiseksi,<br />

nyt se alkoi periä niistä vuokraa.<br />

Rakennushallituksen organisaatio jaettiin<br />

kahteen: Valtion kiinteistölaitokseen<br />

ja kiinteistöjen huollosta sekä kunnossapidosta<br />

vastanneeseen Engel-Yhtymään.<br />

Laajoja irtisanomisia puitiin oikeudessa<br />

asti kun joukko siivoojia ja luottamusmiehiä<br />

haastoi valtion oikeuteen. Valtio<br />

tuomittiinkin lopulta laittomasta irtisanomisesta.<br />

Virastosta liikelaitokseksi<br />

Valtion kiinteistölaitos oli uuden tilanteen<br />

edessä aloittaessaan toimintaansa<br />

1995. Jo rakennushallituksen aikana oli<br />

mahdollista, etteivät kaikki valtionhallinnon<br />

yksiköt halunneet käyttää vuokrarahojaan<br />

sen tarjoamiin tiloihin ja kiinteistölaitokselle<br />

itselleenkin oli asetettu<br />

tulostavoitteet.<br />

Valtion kiinteistölaitos muuttui<br />

lopulta valtion virastosta liikelaitokseksi<br />

vuonna 1999 ja vaihtoi nimensä <strong>Senaatti</strong>kiinteistöiksi.<br />

Nimi tuli henkilöstöltä ja<br />

sopikin organisaatiolle hyvin: organisaatio<br />

hallinnoi Senaatintorin ympärillä olevia<br />

merkittäviä kiinteistöjä.<br />

Muutosta lähti vetämään<br />

konepajateol lisuudessa ja pankkimaailmassa<br />

uransa luonut Aulis Kohvakka.<br />

Virastosta liikelaitokseksi muuttumisessa<br />

1811<br />

Intendentinkonttori<br />

perustettiin<br />

Turkuun<br />

1848 1936<br />

Lääninkonttorit<br />

Rakennushallitus<br />

Muutto<br />

Turusta<br />

Helsinkiin<br />

1821<br />

1865<br />

Yleisten<br />

rakennusten<br />

ylihallitus<br />

14 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

juhlavuoden ohjelma<br />

Juhlanäyttely<br />

Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys.<br />

Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811–<strong>2011</strong>.<br />

Näyttely esittelee valtion rakentamisen merkittäviä<br />

kohteita kahden vuosisadan ajalta järjestyksessään toisen<br />

intendentin, Carl Ludvig Engelin ajoista nykypäivään asti.<br />

Näyttelyssä esitellään myös <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen ajatuksia<br />

tulevaisuuden työympäristön suunnittelutavoitteista.<br />

ei ollut kyse vain strategian tai<br />

ydinprosessien uudistamisesta<br />

vaan koko toimintakulttuurin<br />

muuttamisesta. Aiempi »asiakas<br />

tilaa, me toimitamme» -toimintatapa<br />

haluttiin muuttaa asiakaslähtöiseksi<br />

palvelukulttuuriksi.<br />

Uudessa strategiassa – joskin sen<br />

ensimmäinen versio oli tehty jo Valtion<br />

kiinteistölaitoksen toiminta-aikana<br />

– korostettiin organisaation toimintaa<br />

asiakkaiden parhaana mahdollisena<br />

toimitilojen sekä palvelukokonaisuuksien<br />

tarjoajana. Perusajatus kokonaispalvelujen<br />

tarjoajana on vielä tämänkin päivän<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen strategiassa erittäin<br />

keskeinen.<br />

Vuoden 2008 alun strategian mukaan<br />

tavoitteita muutettiin entistä asiakaslähtöisemmiksi<br />

ja sama pätee edelleen.<br />

Asiakkaille tarjotaan räätälöityjä kokonaisuuksia,<br />

jotka sisältävät sekä tilat että<br />

niihin liittyvät palvelut. ■<br />

Helsinki 2.3.–30.4.<strong>2011</strong>, Suomen rakennustaiteen museo<br />

Turku 6.5.–29.5.<strong>2011</strong>, Akatemiatalo<br />

Jyväskylä 9.9.–30.10.<strong>2011</strong>, Keski-Suomen museo<br />

Oulu 8.11.–1.1.2012, Pohjois-Pohjanmaan museo<br />

Kuopio, 10.1.–29.1.2012, Muotoiluakatemia<br />

Postimerkkisarjan julkaisu<br />

Postimerkkikeskus julkaisee 1.4.<strong>2011</strong> kuuden merkin<br />

vihkon Kaksi vuosisataa valtion rakentamista.<br />

Postimerkkisarjan on suunnitellut Pekka Piippo.<br />

Teos <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen historiasta<br />

VTT Jari Hanskin kirjoittama historiateos<br />

julkaistaan syksyllä <strong>2011</strong>.<br />

Lähteet:<br />

Jari Hanski:<br />

Kokemus, teot, uskallus.<br />

Kaksisataa vastuun vuotta kantaa<br />

kauas. Pieni historiikki.<br />

Johtamisen faktat ja visiot. Recallmed Oy, Hämeenlinna 2004.<br />

1995<br />

Valtion<br />

kiinteistölaitos<br />

<strong>Senaatti</strong>kiinteistöt<br />

2001<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 15

avaimet toimiviin ratkaisuihin<br />

Tekesin hallintojohtaja Juha Sakio toteaa työn ja vapaa-ajan välisen rajan hälvenneen<br />

viime vuosina. Moni vastaa esimerkiksi sähköposteihin myös iltaisin ja viikonloppuisin.<br />

Tilat tukemaan mobiilityötä<br />

Uusi strategia ja<br />

vuokrasopimuksen<br />

päättyminen sai Tekesin<br />

miettimään uudestaan<br />

työympäristöratkaisujaan.<br />

Tukevatko tilat uutta työn<br />

tekemisen mallia vai ovatko<br />

ne sen jarruna Tekes kutsui<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt avukseen<br />

toimitilojensa kehittämiseen.<br />

Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen<br />

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus<br />

Tekesin nykyinen<br />

vuokrasopimus Pasilassa päättyy<br />

vuonna 2013. Uusien tilojen etsimisen<br />

tueksi se toteutti yhteistyössä <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

kanssa työympäristön<br />

kehittämisprojektin. Projektissa luotiin<br />

monipaikkaista työtä tukeva työympäristökonsepti<br />

ja työympäristöjohtamisen<br />

malli, jossa yhdistyvät uudet toimintatavat,<br />

sähköiset järjestelmät, tuloksellinen<br />

johtaminen sekä tila- ja palveluratkaisut.<br />

»Rahoitamme innovaatioita, joten<br />

halusimme olla myös itse edelläkävijä<br />

työympäristön uudistamisessa», Tekesin<br />

hallintojohtaja Juha Sarkio perustelee.<br />

Lähtökohtana hankkeessa eivät olleet<br />

säästötavoitteet tilakustannuksissa vaan<br />

itse työn muutos. Tekes haluaa täyden<br />

hyödyn tietotekniikan mullistamista työn<br />

uusista tekemisen tavoista. Tavoitteena<br />

oli löytää Tekesin strategiaa, toimintaa ja<br />

tuottavuutta parhaiten tukeva tila- ja työympäristökonsepti.<br />

Tekes on ensimmäinen<br />

valtion toimija, joka aikoo siirtyä pääosin<br />

mobiiliin työympäristöön ja on laatinut<br />

linjaukset työympäristöjohtamiselle.<br />

Tekes on jo kokeillut omissa tiloissaan<br />

uudenlaisia työn tekemisen tapoja. Pasilan<br />

toimitaloon on rakennettu kolmentyyp-<br />

pisiä toimistoympäristöjä. Perinteinen<br />

konttoriratkaisu, monitilatoimisto sekä<br />

asiakkaiden käyttöön Call center -tyyppinen<br />

tila, jossa neuvotaan asiakkaita<br />

puhelimessa ja verkossa.<br />

»Monitilatoimisto on ollut menestys<br />

joustavuutensa ansiosta. Esimerkiksi työtyytyväisyys<br />

on ollut siellä parempi kuin<br />

talossa keskimäärin. Nyt halusimme vielä<br />

laajentaa tilamallia ja yhdistää siihen kotona<br />

ja talon ulkopuolella tehtävän työn»,<br />

Sarkio selvittää.<br />

Työpiste profiilin mukaan<br />

Tekesin kehittämisprojektissa tunnistettiin<br />

kolme erilaista työprofiilia, joille<br />

luodaan erilaiset työympäristöratkaisut.<br />

Merkillepantavaa oli, että ainoastaan vajaa<br />

kolmannes Tekesin henkilöstöstä tekee<br />

töitä pääsääntöisesti toimistolla ja omalla<br />

työpisteellä.<br />

Valtaosalla liikkujiksi ja verkostoitujiksi<br />

nimetyillä ryhmillä työ on liikkuvaa<br />

ja yhteydenpito monikanavaista. Siihen<br />

kuuluu työpisteellä tapahtuvan työskentelyn<br />

lisäksi paljon kokouksia toimiston<br />

sisällä ja ulkopuolella sekä matkoja ja<br />

vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.<br />

Toimistolla käydään usein vain häthätää<br />

kääntymässä, tosin työhön sisältyy myös<br />

16 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

Liikkuvassa tietotyössä<br />

tilantarve on erilainen<br />

kuin tukitoiminnoissa.<br />

Omaa työpistettä tarvitaan<br />

vähemmän, mutta yhteistyötä<br />

ja kohtaamista tukevia tiloja<br />

vastaavasti enemmän.<br />

keskittymistä vaativia jaksoja. Kiinteälle<br />

työpisteelle ei sinällään kuitenkaan ollut<br />

tarvetta.<br />

»Liikkuvassa tietotyössä tilankäyttötarve<br />

on selvästi erilainen kuin esimerkiksi<br />

tukitoiminnoissa. Visionamme on siirtyä<br />

huonetoimistosta mobiiliin monitilatoimistoon,<br />

jossa valtaosalla henkilöstöstä<br />

on yhteiskäyttöiset työpisteet. Ratkaisu<br />

tehostaa tilankäyttöä tuhansia neliöitä.<br />

Toisaalta yhteistyötä ja kohtaamisia<br />

tukevia tiloja tarvitaan enemmän», Sarkio<br />

kertoo.<br />

Uuteen toimintamalliin siirtyminen<br />

edellyttää myös selkeitä pelisääntöjä. Keskittymistä<br />

vaativan etätyön tekeminen esimerkiksi<br />

kotoa käsin voi olla perusteltua.<br />

Palvelutoiminnan kannalta ei kuitenkaan<br />

ole järkevää, jos suurin osa organisaation<br />

henkilöstöstä on poissa samana päivänä.<br />

Miten joustaviksi työajat voidaan määrittää<br />

Muun muassa tämäntyyppiset<br />

kysymykset odottavat vielä ratkaisuja.<br />

»Lähtökohtana<br />

oli työn muutos,<br />

eivät säästöt.»<br />

»Johtamisen kulttuuri muuttuu varmasti<br />

uusien työskentelytapojen myötä.<br />

Hajautetun organisaation johtaminen<br />

vaatii omaa osaamistaan, kun tulokset<br />

ratkaisevat enemmän kuin itse prosessi»,<br />

Sarkio pohtii.<br />

Ekotehokkuus puntarissa<br />

Projektissa luotiin työympäristöjohtamisen<br />

malli, joka tarkoittaa tilahallinnon,<br />

tietohallinnon ja henkilöstöhallinnon<br />

yhteistyön johtamista. Samalla mitattiin<br />

myös Tekesin toiminnan aiheuttama hiilijalanjälki.<br />

Uusilta tiloilta edellytetään erinomaista<br />

ekotehokkuutta. Monitilaratkaisun arvioidaan<br />

pienentävän toimitilojen aiheuttamaa<br />

hii lijalanjälkeä jopa 300 hiilitonnia<br />

vuodessa.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen työympäristökehittämisen<br />

asiantuntija Päivi Hietanen ja<br />

johtava asiantuntija Petri Porkka uskovat,<br />

että hiilijalanjäljen huomioon ottaminen<br />

yleistyy toimitilajohtamisessa.<br />

»Tilojen aiheuttamia päästöjä voidaan<br />

vähentää tehostamalla tilankäyttöä ja<br />

parantamalla energiatehokkuutta. Virtuaalineuvotteluja<br />

lisäämällä ja monipaikkaista<br />

työtä tukemalla voidaan lisäksi vähentää<br />

myös työmatkaliikenteestä aiheutuvaa<br />

kuormitusta. Etätyömahdollisuus lisää<br />

työnteon joustoja ja vähentää turhaa matkustamista»,<br />

Hietanen ja Porkka huomauttavat.<br />

■<br />

Miltä Tekesin Kira-yksikön tilat näyttävät ja<br />

miten ne toimivat Katso Kurkistus ulos -palsta<br />

sivulla 24.<br />

info<br />

Tekesin toimitilat<br />

Lähtötilanne: Työn luonne muuttuu<br />

yhä liikkuvammaksi.<br />

Tavoite ja keinot: Halu siirtyä pääosin<br />

mobiiliin työympäristöön. Tunnistettiin<br />

kolme työprofiilia (liikkujat,<br />

verkostoitujat ja tukipalvelu), joille<br />

luotiin erilaiset tilat.<br />

Ratkaisu: Rakennettiin kolmentyyppisiä<br />

toimistoympäristöjä: perinteinen<br />

konttoriratkaisu, monitilaratkaisu<br />

sekä Call center asiakkaiden käyttöön<br />

(neuvotaan asiakkaita puhelimessa<br />

ja verkossa). Visiona siirtyminen<br />

mobiiliin monitilaratkaisuun,<br />

jossa valtaosalla yhteiskäyttöiset<br />

työpisteet.<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 17

Verohallinto<br />

saman katon alle<br />

Kuopiossa<br />

alokärki on rakennettu<br />

vuonna 1928 ja laajennettu<br />

vuonna 1950. Se<br />

on alun perin toiminut<br />

paloasemana ja poliisi-<br />

Plaitoksena. Sen jälkeen<br />

tiloissa toimi posti sekä kauppaliikkeitä, ja<br />

peruskorjausta ennen Kuopion verotoimisto.<br />

Rakennus on näkyvällä paikalla Tulliportinkatu<br />

35:ssä, joten julkisivuremontilla<br />

oli museaaliset tavoitteet. Julkisivut<br />

hiekkapuhallettiin ja uusi rappauspinnoite<br />

kalkkimaalattiin viereisen Puistokadun<br />

punatiilitaloihin sointuvasti punertavaksi.<br />

Täysin peruskorjattu arvotalo<br />

Palokärki uudisrakennuksineen<br />

kokosi verohallinnon toiminnot<br />

Kuopiossa saman katon alle.<br />

Verotalon käyttäjät kiittelevät<br />

rakennuksen valoisuutta sekä<br />

nykyaikaista lämmitys- ja<br />

ilmanvaihtotekniikkaa.<br />

Teksti Jarmo Seppälä Kuvat Ari-Pekka Keränen<br />

18 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 19

Katolla oleva vanha letkutorni muistuttaa rakennuksen alkuperästä paloasemana.<br />

Pääjulkisivussa on alkuperäisen malliset,<br />

kunnostetut kaari-ikkunat, ja katolla<br />

kohoaa palolaitoksen vanha letkutorni.<br />

Uudisrakennus sopii ulkoasultaan hyvin<br />

vanhaan rakennukseen. Kokonaisuuden<br />

kattaa tummanpunainen peltikatto.<br />

Rakennuksen toisessa kerroksessa on<br />

iso kokous- ja ruokailutila. Muita yhteisiä<br />

tiloja ovat muun muassa kolme videoneuvotteluhuonetta,<br />

muut neuvotteluhuoneet<br />

ja ruokailutilat sekä väestönsuoja-kuntosali.<br />

Historiasta muistuttavat sisätilojen<br />

alkuperäiset metallikaiteet kaidepuineen<br />

sekä kerrosten väliset portaikot.<br />

Peruskorjauksen kerrosala on 4 082<br />

kerrosneliötä ja laajennuksen 938 kerrosneliötä,<br />

kokonaistilavuus on 21 490<br />

kuutiota. Hankkeen veroton kustannusarvio<br />

oli kahdeksan miljoonaa euroa.<br />

Uusitussa ja laajennetussa Palokärjessä<br />

ovat tammikuun alusta lähtien toimineet<br />

kaikki Kuopioon sijoitetut verohallinnon<br />

yksiköt.<br />

Vuosien suunnitelma vihdoinkin totta<br />

Verotoimiston linjajohtajan Erkki Myöhäsen<br />

mukaan ajatus verottajan toimintojen<br />

yhdistämisestä samaan rakennukseen<br />

oli pitkäaikainen suunnitelma. Samalla<br />

toimintoja tiivistettiin siirtämällä Suonenjoen,<br />

Siilinjärven ja Nilsiän verotoimistojen<br />

palvelut Kuopioon, mikä koski runsasta<br />

20 henkilöä.<br />

»Sekä toiminnallisesti että toimitilojen<br />

osalta tämä kokonaisuudistus on ollut<br />

käännekohta. Täällä työskentelee nyt<br />

noin 220 henkilöä, ja kaikki työpisteet<br />

on suunnilleen miehitetty. Aikaisemmin<br />

talossa toimineessa verotoimistossa oli 60<br />

henkilöä», Myöhänen kertoo.<br />

»Uudenveroisten tilojen neliövuokra<br />

on melko kova, mutta toisaalta säästöä<br />

20 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

Linjajohtaja Erkki<br />

Myöhäsen mukaan<br />

toimintojen yhdistäminen<br />

oli pitkäaikainen<br />

suunnitelma.<br />

Verojohtaja Seija<br />

Lampinen iloitsee kun<br />

kaikki verohallinnon<br />

palvelut ovat samassa<br />

talossa.<br />

Projektipäällikkö Kari<br />

Oravainen kertoo, että<br />

hankkeen kokonaisuus<br />

oli haasteellinen sen<br />

rakenteiden ja ympäristötavoitteiden<br />

johdosta.<br />

»Tilatehokkuus on<br />

18 neliötä henkilöä kohti.»<br />

tulee sivutoimipisteiden lakkauttamisesta<br />

ja toimimisesta saman katon alla.»<br />

Valoisuus ja värit sävyttävät työtiloja<br />

Pohjois-Savon verotoimiston verojohtaja<br />

Seija Lampinen kertoo, että tiimitiloista<br />

on oltu monta mieltä.<br />

Käyttäjä:<br />

Hankkeen pää- ja<br />

arkkitehtisuunnittelu:<br />

Rakennesuunnittelu:<br />

LVIA-suunnittelu:<br />

Sähkösuunnittelu:<br />

Pääurakoitsija:<br />

Talotekniikkaurakoitsija:<br />

Sähköurakoitsija:<br />

Rakennuttajakonsultti:<br />

Rakennuttaja:<br />

Verohallinto<br />

QVIM Arkkitehdit Oy<br />

Karrak Oy<br />

Ins.tsto Granlund Oy<br />

Ins.tsto Tauno Nissinen Oy<br />

NCC Rakennus Oy<br />

ARE Oy<br />

TS Sähkötekniikka Oy<br />

Pöyry CM Oy<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

»Ehkä lasiseiniin ja ikkunoihin on<br />

hieman totuttelemista, mutta kokonaisuus<br />

on hyvin onnistunut. Uudet tilat ovat<br />

valoisat ja viihtyisät, ja värejä on aiempaa<br />

enemmän», Lampinen kiittelee.<br />

Kaikki asiakaspalvelu tapahtuu käyntitasossa.<br />

Asiakaspalvelussa on infopisteitä<br />

ja erillisiä asiakaspalveluhuoneita. Asiakaspalvelussa<br />

oli tammikuun alussa ruuhkaa,<br />

kaikki kuusi asiakaspalveluhuonetta oli<br />

koko ajan käytössä ja välillä jouduttiin<br />

odottelemaankin. Yleensä verotoimistossa<br />

asioi noin sata asiakasta päivässä, mutta<br />

vuoden alussa yli 300.<br />

Vuoronumerojärjestelmässä on viisi<br />

eri palvelua, joista asiakas voi valita tarvitsemansa.<br />

Niistä Henkilöverotus-palvelua<br />

hoitaa asiakaspalvelussa vakituisesti<br />

työskentelevät henkilöt. Neljästä muusta<br />

lähtee viesti suoraan päivystysvuorossa<br />

olevan virkailijan matkapuhelimeen, ja<br />

hän tulee asiakkaan luokse asiakaspalvelutilaan.<br />

»Nyt on kiinnostavaa seurata, miten<br />

asiakasmääriin vaikuttaa se, että kaikki<br />

verohallinnon palvelut ovat samassa talossa.<br />

Moni asiakas tosin voisi asioida myös<br />

puhelimitse tai verohallinnon sähköisten<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 21

Uudet tilat ovat valoisat ja<br />

värejä on käytetty rohkeasti.<br />

palvelujen avulla, mutta henkilökohtaista<br />

palvelua halutaan edelleen varsin paljon»,<br />

Lampinen kertoo.<br />

Haasteellinen työkokonaisuus<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen projektipäällikkö<br />

Kari Oravainen esittelee verotalon peruskorjauksen<br />

kolme »perusprinsiippiä»:<br />

Ensinnäkin strategialähtöisen toimitilasuunnittelun<br />

ansiosta päästiin noin 18<br />

ne liön tilatehokkuuteen henkilöä kohti.<br />

Toiseksi, elinkaariperusteinen talotekniikan<br />

suunnittelu ja toteutus, eli<br />

talotekniikan toteuttajaksi valittiin tekijä,<br />

jonka urakkahinta, energiankulutus ja<br />

kiinteistönhoito olivat edullisimmat. Kohteen<br />

talotekniikka kilpailutettiin kahdella<br />

vaihtoehtoisella luonnoksella. Urakoitsijan<br />

esitysten perusteella laskettiin rakennuksen<br />

energiankulutus 15 vuodeksi. Urakoitsija,<br />

kilpailun voittanut Are Oy, sitoutuu<br />

kiinteistön talotekniikan kunnossa- ja<br />

ylläpitoon seuraavat viisi vuotta.<br />

Ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen<br />

yhteensovittamisessa energiankäytön<br />

minimoimiseksi on käytetty uusia<br />

ratkaisuja. Uutta aiempiin hankkeisiin<br />

verrattuna on myös olosuhdevaatimusten<br />

mukaan ottaminen.<br />

Kolmanneksi, tilat ovat nyt muuntojoustavat<br />

eli sisäisiä järjestelyjä voidaan<br />

tehdä asiakkaan toimintojen ja tarpeiden<br />

mukaan.<br />

Hankkeen kokonaisuus oli haasteellinen<br />

sen rakenteiden ja ympäristötavoitteiden<br />

johdosta. Hyvän sisäilman laadun<br />

takaamiseksi tehtiin laajat purku- ja<br />

puhdistustyöt.<br />

»Vanha rakennus purettiin alkutekijöihinsä,<br />

ja vanhan paloautohallin<br />

lattia ja eristeet purettiin kokonaan pois.<br />

Yllätyksiäkin tuli, sillä rakenteita oli tehty<br />

eri tavalla kuin etukäteen kuviteltiin»,<br />

Oravainen esittelee.<br />

Ilmanvaihtoon erityishuomiota<br />

Talotekniikka-asiantuntija Timo Keskikuru<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöstä kertoo, että<br />

verotalos sa on laipioon sijoitettu, huonekohtainen<br />

säteilylämmitys-jäähdytysjärjestelmä<br />

sekä ilmastointikonehuoneessa<br />

ilmanvaihdon viilennys. Järjestelmästä pyrittiin<br />

saamaan mahdollisimman vedoton.<br />

Ilmastointi on niin sanottu vakioilmanvaihtojärjestelmä.<br />

Rakennuksen vanhaan osaan on lisätty<br />

seinän viereen lattialämmityspiiri, jolla<br />

varauduttiin kylmien seinien mahdollisesti<br />

aiheuttamaan vedon tunteeseen.<br />

Valaistus huoneissa on optimoitu ja<br />

toimii liiketunnistimien ja päivänvaloohjauksen<br />

perusteella. ■<br />

22 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

kolumni<br />

Tutkijoiden<br />

varassa on paljon<br />

»Valtio on niin iso toimija,<br />

että se voi olla ristiriidassa<br />

itsensä kanssa.» Tällaisen vastauksen<br />

kuulin kerran VM:n suunnasta,<br />

kun ihmeteltiin joukolla tuottavuusohjelman,<br />

alueellistamispolitiikan<br />

ja tutkimuksen vahvistamisen<br />

tavoitteiden ristiriitaisuuksia. Tuottavuusohjelma<br />

leikkaa tutkimusorganisaatioilta,<br />

mutta valtio pitää<br />

– aivan oikein – kiinni tavoitteestaan<br />

kasvattaa tutkimusrahoitusta<br />

kansantalouden kasvun tahdissa.<br />

Uutta kustannusta syntyy paitsi<br />

tutkimusrahoituksen kanavoinnista<br />

ennen kaikkea siitä, että tutkimusryhmät<br />

käyttävät yhä enemmän<br />

aikaa tutkimuksen sijasta rahoituksen<br />

hankintaan. Ristiriitaisuuksiin<br />

voi lisätä valtion kiinteistöpolitiikan,<br />

jonka seurauksena tuottavuusohjelman<br />

kurittamat laitokset joutuvat<br />

pitämään toimitilaa myös niille<br />

työntekijöille, joista tuottavuusohjelma<br />

pakotti jo luopumaan.<br />

Säästäminen pakottaa keskittymään<br />

olennaisimpaan. Silti vetoan:<br />

Riittää jo, tuottavuusohjelman<br />

hyödyt on jo saatu! Toimintamenomomentti<br />

saattaa riittää tutkimusta<br />

palvelevan henkilöstön palkkoihin<br />

ja infrastruktuurin ylläpitoon, mutta<br />

tutkijat joutuvat hankkimaan keskimäärin<br />

palkkansa verran kilpailtavaa<br />

tutkimusrahoitusta. Jos rahoitusrakennetta<br />

vielä muutetaan kilpailtavan<br />

rahan suuntaan, osaaminen<br />

kärsii kun perustan luomiseen ei<br />

ole aikaa.<br />

Suomi investoi tutkimukseen.<br />

Tänä vuonna tutkimuksen ja kehittämisen<br />

bkt-osuus on arviolta 3,9<br />

prosenttia (7,3 miljardia euroa).<br />

Osuus on Ruotsin ja Israelin kanssa<br />

korkein maailmassa. Panostuksesta<br />

70 prosenttia on yritysten ja 30<br />

prosenttia julkista rahaa.<br />

EU on globaalisti altavastaajan<br />

asemassa. Ilman hyvin organisoitua<br />

ja resursoitua tutkimusta<br />

sivistyksen, kulttuurin ja talouden<br />

säilyttäminen ja uudistaminen eivät<br />

onnistu. Jos Suomi haluaa säilyttää<br />

asemansa, suuret yhteiskunnalliset<br />

haasteet on otettava tutkimuksessa<br />

aiempaa järjestelmällisemmin<br />

huomioon. Tarvitsemme jatkossakin<br />

vahvan julkisen tutkimusjärjestelmän,<br />

mutta sen yhteyksiä yritysten<br />

t&k-toimintaan on vahvistettava.<br />

Tarvitsemme syvällistä tutkimusta,<br />

joka jalostuu huoltovarmuudeksi,<br />

palveluiksi, kilpailukyvyksi, ulkomaankaupaksi,<br />

työllisyydeksi,<br />

hyvinvoinniksi ja alueel lisesti tasapainoiseksi<br />

kehitykseksi. Tutkijoiden<br />

varassa on paljon. ■<br />

Ilkka P. Laurila<br />

Kirjoittaja on MTT:n<br />

(Maa- ja elintarviketalouden<br />

tutkimus keskus)<br />

kehitysjohtaja.<br />

Riittää jo<br />

tuottavuusohjelma!<br />

23

kurkistus ulos<br />

Kira – yhteisöllistä<br />

asiantuntemusta<br />

Tekesin Kiinteistöt ja rakentaminen -yksikkö KIRA<br />

on reilun kahden vuoden ajan kokeillut, millaista<br />

on toimia uudenlaisessa työympäristössä.<br />

Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen<br />

Nyt erilaisille töille on<br />

omat tilansa. Tärkein<br />

uudistus oli kuitenkin<br />

yhteinen työskentelyalue, joka<br />

kehitettiin ajatusten vaihtoa<br />

varten.<br />

KIRA -yksikössä ruvettiin<br />

vuonna 2008 miettimään, miten<br />

toimitiloja pitäisi muuttaa,<br />

jotta ne edistäisivät toimintaa.<br />

Vanha tila oli perinteinen<br />

huonekonttori. Asiantuntijat<br />

tekivät toimistolla ollessaan<br />

töitä kukin omassa huoneessaan.<br />

Spontaani kanssakäyminen<br />

oli niukkaa.<br />

»Halusimme parantaa tiedonkulkua<br />

ja lisätä yhteisöllisyyttä.<br />

Yhteisessä työtilassa on<br />

helppo omaksua ja jakaa tietoja<br />

siitä, mitä kiinteistörakentamisen<br />

alalla tapahtuu. Tiedon<br />

kulku on selvästi parantunut.<br />

Asiakas hyötyy uudistuksesta<br />

parempana palveluna», KIRAn<br />

teknologia-asiantuntija Sampsa<br />

Nissinen tiivistää.<br />

Nykyinen tila on pienempi<br />

kuin alkuperäinen, mutta<br />

työnteon erilaiset mahdollisuudet<br />

lisääntyivät. Tilojen<br />

pienentyessä väheni vastaavasti<br />

myös energiankulutus.<br />

Yksikön keskiössä on yhteinen<br />

pöytä, jossa on kahdeksan<br />

työpistettä. Nimeämättömissä<br />

yhden hengen huoneissa on<br />

mahdollisuus keskittymistä<br />

vaativaan työhön. Neuvotteluhuonetta<br />

voi myös käyttää<br />

hiljaisen työn tilana. Lisäksi<br />

yksiköllä on tiloja ryhmätyötä<br />

varten.<br />

»Meitä on KIRAssa noin<br />

20 henkeä. Ainostaan neljälle<br />

tai viidelle on oma työhuone<br />

tai piste. Muut ovat aidosti<br />

mobiileja työntekijöitä», Nissinen<br />

selvittää.<br />

Uusiin tiloihin siirtyminen<br />

pisti totuttuja toimintatapoja<br />

uusiksi. Niissä työskentely<br />

muun muassa edellyttää<br />

puhtaan pöydän periaatetta:<br />

oman työpöydän paperipinot<br />

ovat vaihtuneet sähköisiksi<br />

dokumenteiksi.<br />

»Nykyään kukaan ei oikein<br />

halua tehdä töitä yksinään.<br />

Ensimmäiseksi varataan aina<br />

yhteistilan työpisteet», Nissinen<br />

naurahtaa. ■<br />

info<br />

Tekes Kira<br />

• Tekesin Kiinteistöt ja<br />

rakentaminen -yksikkö<br />

• Henkilöstö: 20<br />

• Sijainti: Helsinki<br />

24 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

»Tiedon kulku on<br />

selvästi parantunut.»<br />

Henkilökohtaisille tavaroille on lokerot ja kaapit, mutta itse työpisteen<br />

pitää olla päivän päätteeksi siivottu seuraavaa työntekijää varten.<br />

KIRA-yksiköllä on<br />

nykyään käytössään<br />

vähemmän neliöitä<br />

kuin ennen,<br />

mutta tilat eivät<br />

silti ole tuntuneet<br />

missään vaiheessa<br />

ahtailta. Tilojen<br />

pienentyessä väheni<br />

vastaavasti myös<br />

energiankulutus.<br />

»Yhteistyö ja<br />

tiedon kulku on nyt<br />

tehokkaampaa kuin<br />

ennen», Sampsa<br />

Nissinen arvioi.<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 25

»Menojen kriittinen arviointi<br />

ei tarkoita hyvinvointivaltion<br />

heittämistä romukoppaan», sanoo<br />

ylijohtaja Tuomas Sukselainen<br />

valtiovarainministeriöstä.<br />

Kestävyysvaje<br />

kannattaa taklata<br />

Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta<br />

julkinen talous olisi pitkäjänteisesti kestävällä pohjalla. Keinoja kestävyysvajeen kukistamiseksi on.<br />

Valitettavasti vain taloudellinen taantuma heikensi pysyvästi julkisen talouden suorituskykyä.<br />

Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Jari Härkönen<br />

Kestävyysvaje-termi rantautui<br />

Suomeen maailmalta joitakin<br />

vuosia sitten, mutta sen<br />

sisältö meillä toki tiedettiin jo<br />

vanhastaan. Kysymys on julkisen talouden<br />

tulojen ja menojen pitkäkestoisesta<br />

epäsuhdasta.<br />

Monien laskelmien mukaan valtion,<br />

kuntien ja sosiaalirahastojen – kuten<br />

työeläke- ja työttömyysturvarahastojen<br />

– tulot eivät nykyisten toimintatapojen<br />

jatkuessa näytä riittävän menoihin eli palveluihin,<br />

eläkkeisiin ja muihin etuuksiin.<br />

Uhkana on velkaantumisen karkaaminen<br />

käsistä.<br />

Väestön ikääntyminen käy kalliiksi<br />

Valtiovarainministeriön viime syksynä<br />

julkistamassa Julkisen talouden valinnat<br />

2010-luvulle -raportissa madonluvut esitettiin<br />

selkeästi.<br />

Kestävyysvajetta vuosina 2015–2060<br />

tarkastelevan raportin mukaan julkinen<br />

talous on pitkäjänteisesti kestävällä pohjalla,<br />

jos julkisyhteisön rahoitusylijäämä<br />

on noin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.<br />

Vuonna 2010 sen on kuitenkin arvioitu<br />

olleen noin kolme prosenttia ja vuonna<br />

2015 vielä yhden prosentin alijäämäinen.<br />

Siis neljän vuoden kuluttua olisimme<br />

edelleen viisi prosenttia miinuksella<br />

verrattuna tavoiteltavasta julkisen talouden<br />

kestävästä tilanteesta. Se merkitsee<br />

runsaan 10 miljardin vajetta julkisessa<br />

taloudessa.<br />

Kestävyysvajeen taustalla piilee<br />

suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä<br />

tapahtuva väestörakenteen ja huoltosuhteen<br />

muutos. Talouskriisi vielä pahensi<br />

dramaattisesti tilannetta ja velkaantumisen<br />

vauhtia.<br />

Kansainvälisesti katsottuna Suomen<br />

tilanne on moneen muuhun maahan<br />

verrattuna kohtalaisen hyvä – heikkenemisestään<br />

huolimatta. Siitä käy kiittäminen<br />

erinomaista lähtötilannetta ennen<br />

talouskriisiä.<br />

Talouskasvu ei riitä<br />

Vähitellen vahvistuva talouskasvu helpottaa<br />

kestävyysvajetta, mutta ei riitä<br />

poistamaan sitä.<br />

Kun työvoima Suomessa vähenee<br />

ikääntymisen takia, talouskasvu jää yksin<br />

tuottavuuden eli työnteon tehostumisen<br />

varaan. Tuottavuus taas ei kohene yhtä<br />

nopeasti kuin takavuosina muun muassa<br />

sen takia, että työtä on siirtynyt helposti<br />

automatisoitavasta teollisuudesta lähinnä<br />

ihmisten tuottamiin palveluihin.<br />

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston<br />

ylijohtaja Tuomas Sukselainen<br />

26 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

Talouskasvu ei riitä poistamaan<br />

kestävyysvajetta.<br />

neuvoo sopeutumaan kestävyysvajeen<br />

vaatimiin toimenpiteisiin nopeasti.<br />

»Mitä etupainotteisemmin sopeutus<br />

pannaan toimeen, sitä enemmän se alentaa<br />

velkaantumisesta aiheutuvaa korkorasitusta<br />

ja luo liikkumavaraa tuleville<br />

vuosille.»<br />

Menot, tulot ja rakenteelliset uudistukset<br />

Valtiovarainministeriön raportti esittää,<br />

että ensi vaalikaudella taloutta pitäisi<br />

tasapainottaa 1,5 miljardilla eurolla joka<br />

vuosi. Se on noin 0,75 prosenttia suhteessa<br />

bruttokansantuotteeseen ja vastaa<br />

suurin piirtein valtion vuosittain maksamia<br />

lapsilisiä.<br />

Lisäksi pidemmällä aikavälillä talouden<br />

rakenteita pitäisi uudistaa tavalla,<br />

joka kohentaisi parilla prosentilla julkisen<br />

talouden rahoitusasemaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.<br />

»Suomessa on käytännössä kolme<br />

tapaa pienentää kestävyysvajetta», Sukselainen<br />

sanoo.<br />

»Voimme suoraan vaikuttaa sekä<br />

menoihin että tuloihin. Epäsuorasti<br />

pystymme pienentämään kestävyysvajetta<br />

uudistamalla rakenteellisesti esimerkiksi<br />

eläkejärjestelmää ja kuntien palvelujärjestelmää<br />

sekä pidentämällä työuria.»<br />

Keskustelun ja analysoinnin aika<br />

Menojen kriittinen arviointi ei automaattisesti<br />

tarkoita hyvinvointivaltion<br />

heittämistä romukoppaan. Kyse on sen<br />

selvittämisestä, miten julkisen talouden<br />

keskeisimmät tavoitteet voidaan saavuttaa<br />

myös tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa.<br />

»Meidän pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman<br />

kasvuystävälliset toimet.<br />

Esimerkiksi verotuksessa lienee perustellumpaa<br />

etsiä lisätuottoja välillisestä<br />

verotuksesta kuin ansiotuloverotuksesta»,<br />

Sukselainen arvioi.<br />

Sen enempää Sukselainen ei halua<br />

ottaa kantaa keinoihin, vaan jättää sen<br />

tulevan eduskunnan ja hallituksen tehtäväksi.<br />

Sytykettä poliittiselle keskustelulle<br />

luulisi riittävän ennen ja jälkeen vaalien.<br />

Joka tapauksessa seuraavassa hallitusohjelmassa<br />

tulee tehdä linjauksia.<br />

»On oleellista, että pystyisimme<br />

pohtimaan asiaa avoimesti ja tarkastelemaan<br />

systemaattisesti puhtaalta pöydältä<br />

nykyistä menojen ja tulojen rakennetta.»<br />

»Jatkossa jokainen julkisen toiminnan<br />

ala joutuu ennakkoluulottomasti<br />

miettimään niin toimintamuotojaan kuin<br />

rahankäyttöään. Onko aika jo ajanut<br />

jonkin ohi» ■<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 27

työhyvinvointi<br />

Hyvät johtamiskäytännöt, työntekijän hyvinvointi ja toiminnan<br />

tuloksellisuus ovat tutkitusti yhteydessä toisiinsa. Voidaanko<br />

hyvinvointijohtamisella lisätä toiminnan tuloksellisuutta<br />

Teksti Marjo Tiirikka kuvitus Juha Helasto<br />

Tulosta hyvinvoinnilla<br />

»Ihanteellista olisi,<br />

jos työyhteisöt<br />

voisivat itse<br />

vaikuttaa<br />

tavoitteisiin.»<br />

info<br />

Professori Anna-Liisa Elo:<br />

Hyvinvointi ja tuloksellisuus<br />

esimiehen haasteena<br />

Professori Anna-Liisa Elo pureutui<br />

yhdessä Jenni Ervastin ja Anna<br />

Kuokkasen kanssa tekemässään<br />

tutkimuksessa hyvinvointiin ja<br />

tuloksellisuuteen esimiestyön haasteena.<br />

Tutkimuskohteena oli kolme julkisen sektorin<br />

organisaatiota.<br />

»Hyvinvointijohtaminen on oikeudenmukaista,<br />

jo olemassa olevia kehittämiskäytäntöjä<br />

ja mittareita taitavasti<br />

hyödyntävää johtamista. Tuloksellisuuteen<br />

vaikuttaa lisäksi se, että työpaikalla<br />

huolehditaan tervey destä ja psykososiaaliset<br />

työolot ovat kunnossa», professori<br />

Anna-Liisa Elo kiteyttää.<br />

Hyvinvoinnin edellytykset luodaan<br />

ylemmässä johdossa, mutta esimiehet<br />

vaikuttavat siihen päivittäisessä vuorovaikutuksessa.<br />

Esimiehiin kohdistuu Elon<br />

mielestä herkästi liian suuria rooliodotuksia<br />

kahdelta suunnalta: sekä alaisilta että<br />

• Organisaatiossa pitäisi täsmentää, mitä hyvinvoinnilla ja tuloksellisuudella<br />

milloinkin tarkoitetaan kun niistä puhutaan, niitä mitataan<br />

tai kehitetään.<br />

• Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden mittareita tulisi arvioida kriittisesti<br />

organisaation eri tasoilla ja hyödyntää parhaita mittareita tehokkaammin.<br />

- Hyvinvoinnin mittareita tulisi kehittää.<br />

- Tuloksellisuuden »itsearviointia» pitäisi kehittää.<br />

- Mittaamisesta pitää olla hyötyä, turhaa mittaamista on vältettävä.<br />

• Hyvinvointijohtaminen on oikeudenmukaista, jo olemassa olevia<br />

kehittämiskäytäntöjä ja mittareita taitavasti hyödyntävää johtamista.<br />

Se ei yleensä ole erilaista yksilöiden hyvinvoinnista riippuen.<br />

• Hyvinvoinnista huolehtiminen on jo sinänsä tärkeää.<br />

Anna-Liisa Elo<br />

johdolta. Esimiestyötä helpottanee kuitenkin<br />

se, että hyvät johtamisen käytännöt<br />

ovat tutkimuksen mukaan samanlaisia<br />

sekä huonommin että paremmin voiville<br />

työntekijöille.<br />

Tilanne muuttuu vasta kun työntekijän<br />

työkyky heikentyy, jolloin työntekijän<br />

lojaalisuus ja kiinnostus työhön saattaa<br />

laskea ja sairauspoissaolot lisääntyä. Tällöin<br />

palkitsemisen oikeudenmukaisuus<br />

korostuu selkeästi.<br />

Laatua vai euroja<br />

Erilaiset mittarit eivät tutkimuksen mukaan<br />

anna esimiehille ja työyhteisöille riittävästi<br />

käyttökelpoista tietoa hyvinvoinnista<br />

ja toiminnan tuloksellisuudesta.<br />

»Nykyiset seurantamittarit palvelevat<br />

lähinnä ylintä johtoa, eivät esimiehiä ja<br />

työyhteisöjä. Mittareita ei suinkaan haluta<br />

lisää, mutta niiden pitäisi palvella paremmin<br />

esimiehiä ja työntekijöitä.»<br />

Mittaamista hankaloittaa kuitenkin se,<br />

että esimiehet ja työntekijät painottavat<br />

tuloksellisuudessa eri asioita.<br />

»Työkulttuuriimme kuuluu, että työ<br />

halutaan tehdä hyvin ja siksi työntekijät<br />

korostavat laadun merkitystä. Esimiehille<br />

on puolestaan tärkeää määrällisten tavoitteiden<br />

saavuttaminen. Johto korostaa<br />

tuottavuutta ja hyvinvoinnin osalta sitä,<br />

että työsuojelu ja työterveyshuolto ovat<br />

kunnossa.»<br />

Anna-Liisa Elo ei usko eri näkökulmien<br />

olevan lopulta iso ongelma, kunhan<br />

ne tiedostetaan ja paneudutaan tarkemmin<br />

näkökulmien yhteensovittamiseen.<br />

»Enemmän paineita syntyy tuottavuus-<br />

ja tulosvaatimuksista varsinkin<br />

säästöpaineiden alla. Lähiesimies näkee<br />

henkilöstölle aiheutuvan stressin, mutta<br />

hänellä ei ole keinoja välittää tätä tietoa<br />

ylöspäin organisaatiossa. Ihanteellista<br />

28 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

olisi, jos työyhteisöt voisivat itse vaikuttaa<br />

tavoitteisiin. Tämä ei ikävä kyllä tunnu<br />

olevan mahdollista, koska tavoitteet asetetaan<br />

ylhäällä organisaatiossa.»<br />

Lisää itsearviointia<br />

Perinteisinä seurantamittareina työyhteisöissä<br />

käytetään kehityskeskusteluja,<br />

työhyvinvointikyselyjä sekä sairauspoissaolotilastoja.<br />

Tutkimukseen osallistuneista<br />

ainoastaan 22 prosenttia piti tyhy-kyselyjä<br />

ja 39 prosenttia kehityskeskusteluja hyödyllisinä.<br />

»Kehityskeskusteluja kannattaa<br />

edelleen hioa. Niissä on kuitenkin hyvää<br />

potentiaalia arvioida hyvinvointia ja<br />

tuloksellisuutta, asettaa tavoitteita, antaa<br />

palautetta, tukea ylipäätään työntekijää ja<br />

vahvistaa esimiehen johtamistehtävää.»<br />

Ilmapiirikyselyjäkään Elo ei heittäisi<br />

roskiin.<br />

»Ehkä tuloksia ei osata hyödyntää<br />

riittävästi tai aikajänne on liian pitkä: ke-<br />

hittämistoimet, kuten esimerkiksi ohjeet<br />

työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään<br />

niin myöhään, ettei työntekijä osaa<br />

yhdistää niitä kyselyn tuloksiin. Toisaalta<br />

kyselyjä saatetaan tehdä liian usein.»<br />

Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden<br />

mittareita tulisi arvioida kriittisesti organisaation<br />

eri tasolla ja hyödyntää parhaita<br />

mittareita tarkemmin myös työyhteisötasolla.<br />

Laadullisten indikaattorien saaminen<br />

mukaan arviointiin voi olla hankalaa<br />

muttei mahdotonta.<br />

Toiminnan tuloksellisuutta voisi Elon<br />

mielestä lähestyä myös psykologisesta<br />

näkökulmasta eli arvioida varsinaisen<br />

suoriutumisen lisäksi myös työyhteisötaitoja:<br />

miten työntekijä osaa toimia yhdessä<br />

muiden kanssa. Tämä vaikuttaa toiminnan<br />

sujuvuuteen ja tukee organisaation<br />

toimintaa.<br />

Anna-Liisa Elo uskoo siihen, että<br />

jokainen pystyy olemaan oman työnsä<br />

arvioija.<br />

»Lähden itse siitä, että ihmiset ovat<br />

oman työnsä asiantuntijoita ja voivat<br />

arvioida sen vaatimuksia, kuormitusta ja<br />

mielekkyyttä. Itsearviointia kannattaisi<br />

kehittää edelleen työn kehittämisen<br />

pohjaksi. Rinnalla tarvitaan toki muutakin<br />

arviointia, joka noudattaa sovittuja arviointiperusteita.»<br />

»Työyhteisön hyvinvointiin, kunnollisiin<br />

työoloihin ja työpaikan käytäntöihin<br />

on panostettava, koska ne vaikuttavat<br />

osaltaan toiminnan tuloksellisuuteen»,<br />

Anna-Liisa Elo sanoo. ■<br />

Lue lisää:<br />

Anna-Liisa Elo, Jenni Ervasti ja Anna Kuokkanen:<br />

Hyvinvointi ja tuloksellisuus esimiestyön<br />

haasteena. Tutkimus kolmesta julkisen sektorin<br />

organisaatiosta (kunta-alan tekninen tilaajaorganisaatio,<br />

tilakeskus ja so siaalietuuksien<br />

palveluyksikkö). Työympäristötutkimuksen raporttisarja<br />

51. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 29

historia<br />

Merikasarmi<br />

palveli ennen<br />

venäläissotilaita<br />

Helsinkiläiset olivat mielissään, kun Merikasarmi valmistui Katajanokalle vuosina<br />

1816–1820. Heidän ei enää tarvinnut majoittaa venäläisiä sotilaita koteihinsa.<br />

teksti Marjo Tiirikka kuvat Ulkoasiainministeriö<br />

Helsingistä tuli Suomen suurruhtinaskunnan<br />

pääkaupunki<br />

vuonna 1812, jonka jälkeen sitä<br />

alettiin rakentaa näyttäväksi keskukseksi.<br />

Arkkitehdiksi valitun saksalaisen Carl<br />

Ludvig Engelin ensimmäinen tehtävä oli<br />

suunnitella ja toteuttaa varuskuntarakennus<br />

Katajanokalle.<br />

Ensimmäinen eli nykyisen päärakennuksen<br />

kolmikerroksinen osa − Matruusirakennus<br />

− valmistui vuosien 1819 ja<br />

1820 vaihteessa. Kummankin puolen oli<br />

tarkoitus rakentaa upseereille omat paviljongit,<br />

ja läntinen valmistui 1825 mutta<br />

itäinen alkuperäispiirustusten mukaiseksi<br />

vasta 1987.<br />

Rakennuksen eteläpuolella oli vanha<br />

tykkipiha, jonka eteläsivulle rakennettiin<br />

Engelin apulaisen A.F. Granstedtin<br />

suunnittelema sotilassairaala. Katajanokalla<br />

oli venäläisiä joukkoja aina vuoteen 1917<br />

saakka.<br />

Suomen itsenäistyttyä Merikasarmin<br />

alue siirtyi puolustusvoimille. Alueelle<br />

sijoitettiin pääasiassa merivoimille kuuluvia<br />

yksiköitä. Sodan jälkeen vuonna 1945<br />

valtio perusti alueelle Valmetin telakan,<br />

joka rakensi aluksi laivoja sotakorvaukseksi<br />

Neuvostoliitolle. Valmetin toiminta siirtyi<br />

Vuosaareen vuonna 1975.<br />

Päätös ulkoministeriön sijoittamisesta<br />

Merikasarmin tiloihin sekä alueelle<br />

rakennettaviin uudisrakennuksiin tehtiin<br />

1970-luvun alussa. Vuoteen 1993 mennessä<br />

koko ministeriö oli sijoittunut Katajanokalle<br />

yhteensä kymmeneen rakennukseen. ■<br />

info<br />

Merikasarmi<br />

• Alkuperäinen käyttäjä: Venäjän armeija<br />

• Nykyinen käyttäjä: Ulkoasiainministeriö<br />

• Arkkitehdit: 1800-luvulla C. L. Engel,<br />

1900-luvulla Erik Kråkström<br />

• Rakennettu: Vanha matruusi rakennus<br />

1820, läntinen upseerirakennus 1825,<br />

sotilassairaala 1838, uudisrakennukset<br />

1986–1988, vanhojen rakennusten<br />

peruskorjaus valmistui 1988 –1989.<br />

Lähde: Martti Favorin ja Kari Ristolainen:<br />

Merikasarmi (1992).<br />

Nimensä Merikasarmi sai suomenmaalaisesta värvätystä meriväestä, joka käytti Katajanokan tiloja vuoteen 1880.<br />

30 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

uutiset<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

organisaatio<br />

uudistui<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen organisaatio<br />

muuttui vuoden <strong>2011</strong><br />

alussa. Asiakkaillemme näkyvin<br />

muutos tapahtui <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

toimialajaossa. Tämän<br />

vuoden alusta lähtien <strong>Senaatti</strong>kiinteistöillä<br />

on neljä toimialaa<br />

entisen viiden sijaan.<br />

Tutkimuslaitokset -toimiala ja<br />

ministeriöt ja kulttuuri -toimiala<br />

yhdistyivät, ja toimialasta vastaa<br />

johtaja Jukka Liede. Toimialan<br />

uusi nimi on ministeriöt ja erityiskiinteistöt.<br />

Tutkimuslaitokset-toimialaa<br />

johtanut Juha Lemströmin otti<br />

vastuulleen <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

alueorganisaation ja operatiivisten<br />

prosessien johtamisen<br />

uudessa alue- ja prosessiyksikössä.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen muut<br />

toimialat ovat puolustus ja<br />

turvallisuus, toimistot sekä kehityskiinteistöt.<br />

Myös palveluyksiköissä<br />

tapahtui muutoksia: liiketoiminnan<br />

kehittäminen ja ict-palvelut<br />

yhdistyivät uuteen strategia,<br />

kehittäminen ja tiedonhallinta<br />

-yksikköön. Yksikön johtajana<br />

toimii Kaj Hedvall. Muutokset<br />

eivät vaikuta yhteystietoihimme.<br />

■<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt saavutti tavoitteensa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt saavutti<br />

kertomusvuonna taloudelliset<br />

ja toiminnalliset tavoitteensa.<br />

Vuonna 2010 liikevaihto<br />

oli 554 miljoonaa euroa, josta<br />

vuokraustoiminnan liikevaihdon<br />

osuus oli 486 miljoonaa<br />

euroa. Liikevaihto pieneni 23,5<br />

prosenttia vuodesta 2009, mikä<br />

aiheutui yliopistokiinteistöjen<br />

siirtymisestä pois <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöiltä<br />

vuoden 2009 lopussa.<br />

Kokonaistulos oli 125 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Vuokraustoiminnan tulos<br />

ilman arvonalennuksia ja satunnaisia<br />

tuloja on 95,4 miljoonaa<br />

euroa. Joulukuun 2010 lopussa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen toimitilavuokrasopimusten<br />

(kokonaisvuokrakohteet)<br />

keskimääräinen<br />

kokonaisvuokrataso oli 12,17<br />

euroa neliöltä kuukaudessa.<br />

Toimitilavuokrista 89,9 prosenttia<br />

kertyi valtion budjettitalouteen<br />

kuuluvilta asiakkailta.<br />

Toimitilojen vuokrausaste laski<br />

hieman ja oli 96,1 prosenttia.<br />

Vuoden vaihteessa <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä<br />

oli noin 2 550 (3 400)<br />

voimassa olevaa toimitilavuokrasopimusta.<br />

Tarkemmat tiedot <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

tekemisistä voi<br />

lukea <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

yhteiskuntavastuuraportista, joka<br />

ilmestyy verkossa osoitteessa<br />

www.senaatti.fi viikolla 13. ■<br />

Vankilat nykyaikaisiksi<br />

Mikkelin ja Kuopion vankilat<br />

uudistetaan nykyajan<br />

vaatimusten tasolle. <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt<br />

rakennuttaa Mikkelin<br />

historialliseen vankilaan<br />

lisärakennuksen ja peruskorjaa<br />

vankilan vanhan osan lisärakennuksen<br />

valmistuttua.<br />

Mikkelin vankilan uudistamishanke<br />

sisältää vanhan vankilan<br />

peruskorjauksen ja uuden<br />

lisärakennuksen rakentamisen.<br />

Peruskorjaus ja uudisrakennus<br />

tuovat vankilalle tarvittavat<br />

lisätilat ja niiden myötä vankila<br />

uudistuu nykyajan vaatimusten<br />

tasolle. Rakenteilla olevaan<br />

uudisrakennukseen sijoitetaan<br />

selliosastojen lisäksi muun muassa<br />

vankien kuntoutukseen ja<br />

valmennukseen liittyvät nykyaikaiset<br />

työtoimintatilat, vankien<br />

vastaanotto- ja tapaamistilat sekä<br />

varasto- ja ruokahuollontiloja.<br />

Myös Kuopion vankilassa on<br />

meneillään mittavat korjaustyöt.<br />

Peruskorjauksen yhteydessä<br />

uusitaan rakennuksen kaikki<br />

pintamateriaalit, lvis-järjestelmät<br />

sekä valvontajärjestelmät.<br />

Korjaustyöt aloitettiin jo vuonna<br />

2008 uuden toimintarakennuksen<br />

rakentamisella. Se valmistui<br />

kevättalvella 2010.<br />

Peruskorjaukset ovat osa<br />

2000-luvun alussa aloitettua<br />

laajamittaista vankilakiinteistöjen<br />

korjausohjelmaa. Mikkelin vankilan<br />

rakennustyöt valmistuvat<br />

kesällä <strong>2011</strong> ja Kuopion syksyllä<br />

<strong>2011</strong>. Harjannostajaisia juhlittiin<br />

maaliskuussa. ■<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 31

uutiset<br />

Lapin rajavartioston alueelle<br />

omaleimainen ehdotus<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja Rovaniemen<br />

kaupunki järjestivät<br />

Lapin rajavartioston ja siihen<br />

liittyvien kaupungin kortteli- ja<br />

puisto alueiden maankäytöstä ja<br />

rakentamisesta arkkitehtuurikutsukilpailun.<br />

Lapin rajavartiosto<br />

vähentää kiinteistökantaa ja<br />

näin ollen osa alueen rakennuksista<br />

voidaan ottaa muuhun<br />

käyttöön.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

tavoitteena on valtion käytöstä<br />

vapautuvien alueiden saaminen<br />

mahdollisimman nopeasti<br />

asumista ja sitä tukevien<br />

palvelujen käyttöön. Kilpailulla<br />

etsittiin maankäyttöluonnosta ja<br />

rakentamistapamallia, joka voitaisiin<br />

työstää edelleen alueen<br />

asemakaavaksi ja rakentamista<br />

ohjaaviksi rakentamistapaohjeiksi.<br />

Palkintolautakunta korosti<br />

arvostelussaan omaleimaista<br />

ympäristöön sovitettua<br />

kokonaissuunnitelmaa sekä<br />

mittakaavallisesti ja arkkitehtonisesti<br />

toimivaa korttelirakennetta.<br />

Monipuolinen asuntotyyppien<br />

kirjo edesauttaa elävän kaupunginosan<br />

syntymistä ja elinkaaritavoitteiden<br />

toteutumista.<br />

Palkintolautakunnan yksimielisen<br />

päätöksen mukaan<br />

kilpailun voitti Arkkitehtityöhuone<br />

Artto Palo Rossi Tikka<br />

Oy ehdotuksellaan Divercity.<br />

Ehdotus toteuttaa parhaiten<br />

kilpailulle asetetut tavoitteet. Se<br />

on kiinnostava ja omaleimainen<br />

ja esittää tasapainoisen, viihtyisän<br />

sekä toteuttamiskelpoisen<br />

korttelirakenteen. Ehdotus<br />

esittää ansiokkaasti ja monipuolisesti<br />

rakentamisvaihtoehtoja<br />

eri korttelialueille ja toteuttajille.<br />

Kokonaisuus luo alueelle<br />

vahvan identiteetin ja on<br />

kaupunkikuvallisesti voimakas ja<br />

elämyksellinen. ■<br />

Kuvat: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy<br />

32 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

nimitysUutiset<br />

Toimitilat mukaan<br />

energiatehokkuussopimusjärjestelmään<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on liittynyt<br />

yhdessä 15 muun merkittävän<br />

toimitilakiinteistöomistajan kanssa<br />

toimitilojen energiatehokkuussopimusjärjestelmään<br />

(TETS). Järjestelmä<br />

kytkeytyy suoraan EU:n energiapalveludirektiiviin,<br />

joka asettaa<br />

kaikille jäsenvaltioille 9 prosentin<br />

energiansäästötavoitteen vuoteen<br />

2016 mennessä.<br />

»Tavoitteeseen pääsemisen varmistamiseksi<br />

haluttiin luoda vapaaehtoinen<br />

sopimusjärjestelmä, johon<br />

toimijat voivat liittyä ja jonka avulla<br />

Suomen saavutuksista raportoidaan<br />

Euroopan komissiolle», kertoo TEM:n<br />

ylitarkastaja Heikki Väisänen.<br />

Näkökulmina toimenpideohjelmassa<br />

on huomioitu omistajan<br />

energiankäytön lisäksi myös vuokralaisten<br />

sekä kiinteistönhoidon ja<br />

ylläpidon energiakulutukset.<br />

»<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöissä katsomme,<br />

että alan edelläkävijäyritysten on syytä<br />

olla mukana energiatehokkuuden<br />

toimenpideohjelmassa heti alusta<br />

alkaen. Saamme ohjelmasta työkaluja<br />

sekä oman organisaatioiden<br />

että kumppaneidemme johtamiseen<br />

kohti yhä energia- ja kustannustehokkaampaa<br />

toimintaa. Asiakkaillemme<br />

haluamme liittymisellämme<br />

viestittää, että teemme tosissamme<br />

töitä energiatehokkuuden eteen ja<br />

haluamme tarjota heille koko ajan<br />

entistä parempia tiloja», perustelee<br />

johtaja Juha Lemström <strong>Senaatti</strong>kiinteistöistä.<br />

Ohjelman ovat kehittäneet työ- ja<br />

elinkeinoministeriö, Asunto-, toimitila-<br />

ja rakennuttajaliitto RAKLI ry<br />

sekä Motiva yhteistyössä alan usean<br />

keskeisen toimijan kanssa. ■<br />

toimitilaa valtionhallinnolle<br />

Helsinki<br />

Helsinki<br />

Helsinki<br />

Tampere<br />

Hämeenlinna<br />

Turku<br />

Dipl.ins. Tuula Raitaniemi aloitti<br />

Puolustus ja turvallisuus -toimialalla<br />

kiinteistö-asiantuntijana vuoden <strong>2011</strong><br />

alussa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat<br />

paikkatietoprojektin kehittäminen, toimialan<br />

kiinteistöasiantuntijan tehtävät<br />

ja kiinteistötoimitukset. ■<br />

Lintulahdenkuja 4, Helsinki<br />

· vuokrattavaa tilaa n. 6 650 m²<br />

· hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Mannerheimintie 103b, Helsinki<br />

· vuokrattavaa tilaa n. 5 500 m², vapaana 1.1.2013<br />

· hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Panimokatu 1, Helsinki<br />

· vuokrattavaa tilaa n. 4 000 m², vapaana 1.6.2012<br />

· metroaseman lähellä toimistotilaa huonekohtaisella<br />

jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Hippostalo, Uimalankatu 1, Tampere<br />

· vuokrattavaa tilaa n. 2 422 m²<br />

· tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys<br />

· pihassa ilmaista pysäköintitilaa ja autohallissa<br />

vapaita autopaikkoja<br />

· talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali ja<br />

saunaosasto henkilöstön vapaassa käytössä<br />

· yhteyshenkilö Juha Parviainen, puh. 0400 594 289<br />

Vanajantie 10 B, Hämeenlinna<br />

· vuokrattavaa tilaa 2 000 m², heti vapaana<br />

· loistokunnossa olevaa toimistotilaa järvimaisemalla<br />

· yhteyshenkilö Anne Linnainsaari, puh. 0400 827 475<br />

Yliopistonkatu 34, Turku<br />

· vuokrattavaa tilaa 2 700 m² vapaana 1.4.2013<br />

· hyväkuntoista toimistotilaa jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Anne Linnainsaari, puh. 0400 827 475<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 33

esumé<br />

Kuva: Jari Härkönen<br />

Senatfastigheter stärker sin<br />

roll som expertorganisation<br />

Staten ska täppa till hållbarhetsgapet.<br />

Det kommer<br />

att färga av sig på<br />

hela statsförvaltningen och har<br />

även effekter för Senatfastigheters<br />

verksamhet under de<br />

närmaste åren. En ny strategi<br />

anger ramarna för hur statens<br />

lokaler ska förvaltas på ett mer<br />

effektivt sätt. Fastighetstillgångarna<br />

har delats in i strategiska<br />

och icke strategiska innehav.<br />

Fastigheter som staten bör äga<br />

räknas som strategiska innehav.<br />

»Den nya strategin driver<br />

oss att åstadkomma balans i<br />

portföljen mellan statligt ägda<br />

fastigheter och fastigheter<br />

som staten hyr in», förklarar<br />

verkställande direktör Aulis<br />

Kohvakka.<br />

»När det gäller att nå<br />

produktivitetsmålen spelar det<br />

ingen roll om de lokaler och<br />

fastigheter som utnyttjas och<br />

förvaltas av staten är egenägda<br />

eller inhyrda. Det uppstår<br />

löpande driftskostnader för<br />

lokalerna oavsett vem som<br />

äger dem. Även om vi säljer<br />

ut fastigheter så är det inte till<br />

stor hjälp då statsskulden ska<br />

betalas av. Ett eget fastighetsbestånd<br />

ger däremot goda<br />

möjligheter till värdeökning<br />

om lokalerna utnyttjas optimalt<br />

och långsiktigt.»<br />

Aulis Kohvakka tror att<br />

fastigheter kommer att stå<br />

sig väl också i framtiden och<br />

vara ett viktigt led i en normal<br />

kapitalförvaltning.<br />

»Fastigheter ger inte den<br />

bästa avkastningen, men är<br />

säkra tillgångar. Också om man<br />

realiserar de bästa fastighe-<br />

terna och omvandlar dem till<br />

positivt kassaflöde från hyror<br />

ger det inga direkta besparingar.<br />

Det kan vara klokt att<br />

avyttra delar av fastighetsbeståndet,<br />

men det är värt att<br />

behålla nyckeltillgångarna.<br />

Inhyrning av en fastighet som<br />

sker på marknadens villkor<br />

bör ge högre flexibilitet än<br />

om man äger fastigheten själv.<br />

Det betyder till exempel att<br />

vi inte bör ingå alltför långa<br />

hyresavtal.»<br />

Senatfastigheter fungerar<br />

som en CREM-enhet efter<br />

modell från företagsvärlden.<br />

Rollen ger oss goda förutsättningar<br />

att arbeta lösningsfokuserat<br />

och tillämpa ett eget<br />

servicekoncept. Senatfastigheter<br />

är en expertorganisation som<br />

förvaltar ett lokalbestånd för all<br />

statlig verksamhet och erbjuder<br />

tjänster till statliga verk och<br />

inrättningar.<br />

Efter omorganisering kommer<br />

all regional verksamhet<br />

och processverksamhet att föras<br />

samman under en och samma<br />

ledning. Det innebär att hela<br />

vår kompetenspotential runt<br />

om i landet finns lätt tillgänglig<br />

för uppdrag som kräver specifik<br />

expertis. Senatfastigheter har<br />

också bildat permanenta expertteam<br />

för bland annat energi och<br />

inomhusluft. ■<br />

Kuva: Ari-Pekka Keränen<br />

Hela Skatteverket under ett tak<br />

ning. Alla skattekontor som<br />

tidigare varit utspridda över<br />

hela stan har sedan början av<br />

året funnits i ett och samma<br />

hus som nu är moderniserat<br />

och utbyggt.<br />

Erkki Myöhänen, linjedirektör<br />

vid Skatteverket, konstaterar<br />

att man länge planerat<br />

att samla all verksamhet i en<br />

byggnad. Samtidigt slogs skattebyråerna<br />

i grannkommunerna<br />

Suonenjoki, Siilinjärvi och<br />

Nilsiä ihop med Skatteverket i<br />

Kuopio. Totalt<br />

220 personer<br />

arbetar i det<br />

nya skattehuset.<br />

»Hyran per kvadratmeter<br />

är rätt hög i ett nygammalt<br />

hus som det här, men i stället<br />

kunde vi spara genom att lägga<br />

ner filialer och koncentrera<br />

verksamheten till ett ställe.»<br />

Seija Lampinen som är direktör<br />

för skattebyrån i Norra<br />

Savolax menar att åsikterna<br />

Skatteverket i Kuopio<br />

finns numera på en enda<br />

adress efter flytten till<br />

Palokärki, ett kulturhistoriskt<br />

värdefullt hus som renoverats<br />

från golv till tak. Tjänstemännen<br />

på Skatteverket är glada<br />

över att få arbeta i en byggnad<br />

som flödar av ljus och har modern<br />

teknik för uppvärmning<br />

och luftkonditionering.<br />

Huset uppfördes 1928<br />

och har tidigare varit både<br />

brandstation och polisinrättom<br />

öppna arbetsytor har varit<br />

delade.<br />

»Man behöver kanske lite<br />

tid att vänja sig vid glasväggar<br />

och fönster, men som helhet är<br />

det väldigt lyckat. Vi har fått<br />

ett ljust och trevligt kontor<br />

som har mer färg än det tidigare»,<br />

säger hon berömmande. ■<br />

34 kontrahti 1/<strong>2011</strong>

Kuva: Jari Härkönen<br />

Lokallösningar för mobilt arbete<br />

Utvecklingscentralen<br />

för teknologi och<br />

innovationer, Tekes,<br />

genomförde ett projekt för att<br />

förbättra arbetsmiljö på sitt<br />

kontor i Böle tillsammans med<br />

Senatfastigheter.<br />

»Eftersom vi finansierar<br />

innovationer tyckte vi att vi<br />

bör gå i täten för en bättre<br />

arbetsmiljö», berättar Juha<br />

Sarkio som är utvecklingsdirektör<br />

för Tekes.<br />

Tekes är den första statliga<br />

aktören med en arbetsmiljö<br />

som till största delen är mobil.<br />

Man har också tagit fram en<br />

policy för hur man leder det<br />

dagliga arbetet i en mobil<br />

miljö.<br />

Det finns tre olika<br />

typer av kontorsmiljöer:<br />

traditionella kontorsrum,<br />

ett multifunktionsrum med<br />

öppen planlösning och ett<br />

Call center där man ger råd<br />

Palautetta Kontrahti-lehden tekijöille<br />

till kunder per telefon och<br />

över Internet.<br />

»Tack vare sin flexibilitet<br />

har det öppna multifunktionsrummet<br />

blivit en succé. De<br />

som arbetar där är nöjdare<br />

med sitt arbete än på kontoret<br />

i genomsnitt. Nu vill vi bygga<br />

ut kontorsmodellen ytterligare<br />

och kombinera den med<br />

arbete som sker i hemmet<br />

eller på ett annat ställe utanför<br />

arbetsplatsen.»<br />

»Behovet av kontorsrum<br />

är helt annorlunda för<br />

kunskapsarbetare som ofta är<br />

på resande fot än för personer<br />

som arbetar inom affärsstödjande<br />

enheter. Vi har som<br />

vision att slopa cellkontoret<br />

och inrätta ett mobilt multifunktionskontor<br />

där merparten<br />

av personalen får samsas<br />

om kontorsplatserna. Denna<br />

lösning sparar tusentals kvadratmeter<br />

kontorsutrymme.<br />

Å andra sidan kommer vi att<br />

behöva fler rum för samarbete<br />

och möten», framhåller Juha<br />

Sarkio.<br />

De nya rumslösningarna<br />

bör ge maximal nytta med<br />

minimal miljöpåverkan.<br />

Beräkningar visar att multifunktionskontoret<br />

kommer att<br />

minska fotavtrycket med upp<br />

till 300 ton kol per år. ■<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong><br />

Haluaisin Kontrahdin kertovan<br />

jatkossa enemmän<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

Palauta tämä kuponki osoitteeseen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki tai<br />

lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.<br />

En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa<br />

Nimi:_________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: __________________________________________________________________<br />

Osoite: _______________________________________________________________________<br />

Osoitteeni on muuttunut<br />

Nimi:_________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: __________________________________________________________________<br />

Vanha osoite: __________________________________________________________________<br />

Uusi osoite:____________________________________________________________________<br />

Poistakaa nimeni postituslistalta:<br />

Nimi:_________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: __________________________________________________________________<br />

Osoite: _______________________________________________________________________<br />

kontrahti 1/<strong>2011</strong> 35

Osa 1:<br />

Engel ja<br />

Helsinki<br />

Sarjakuva: Reijo Mälkiä<br />

Kontrahti-lehdessä<br />

julkaistaan juhlavuoden<br />

kunniaksi <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

historiaan<br />

ja nykyaikaan, arkkitehtuuriin<br />

ja kiinteistöihin<br />

liittyvää sarjakuvaa, jota<br />

piirtää ja käsikirjoittaa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöissä<br />

työskentelevä asiakaspäällikkö,<br />

arkkitehti<br />

Reijo Mälkiä.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!