Haastattelumenetelmät - Tietojenkäsittelytieteiden laitos ...

Teemahaastattelu saattaa olla hyvin vapaamuotoista keskustelua, joka voi sisältää sekä
avoimia että suljettuja kysymyksiä. Teemahaastatteluissa käsitellään samat aiheet kaikkien
haastateltavien kanssa. (Preece et al., 2002) Teemahaastattelun käyttö sopii samoihin tilanteisiin
kuin avoin haastattelu, ja se onkin lähempänä avointa haastattelua kuin lomakehaastattelua.
(Hirsjärvi & Hurme, 1995)
3.3.4. Haastattelutyyppien vertailua
Haastattelutyyppiä valittaessa tulee ottaa huomioon monia niiden eri ominaisuuksia. Taulukko
1 havainnollistaa tyyppien eroja keskeisten piirteiden suhteen. Tutkimusongelma ratkaisee,
millaisia vaatimuksia haastattelutyypille tulee asettaa. Eri ominaisuuksien painotus, joka
osoittaa ominaisuuden merkitystä, on erilainen eri tutkimuksissa. Haastattelutyyppejä vertaillaan
myös myöhemmin, kun käsitellään haastattelun vahvuuksia ja heikkouksia.
Taulukko 1: Haastattelutyyppien vertailu (Hirsjärvi & Hurme, 1995).
Lomakehaastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu
Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa
Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteittäin määritelty Vapaa
Osallistujamäärä Suuri Melko pieni Pieni
Kustannus yksikköä kohden Pienehkö Suurehko Suurehko
Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri
Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Välttämättä suuri Välttämättä suuri
Saatu tieto Pintapuolinen Syvä Syvä
3.4. Erilaisia toteutustapoja
Haastattelu voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmähaastatteluna. Yksilöhaastattelu on eniten käytetty
haastattelutyyppi. Nimensä mukaisesti haastateltavia on vain yksi kerrallaan. Tällöin ei
ole muita henkilöitä vaikuttamassa haastateltavan vastauksiin, ja vastuu haastattelun suunnasta
on täysin haastattelijalla. (Hirsjärvi & Hurme, 2001) Yksilöhaastattelu voidaan toteuttaa
kasvokkain tapahtuvan haastattelun lisäksi myös puhelinhaastatteluna. Myös ryhmähaastattelusta
voidaan erottaa alalajit pari- ja täsmäryhmähaastattelu eli fokusryhmät (focus
groups) (Hirsjärvi ja Hurme, 2001). Tutkimustyyppiä mietittäessä on syytä arvioida, kannattaako
haastateltava eristää yhteisöstään vai olisiko haastattelu parempi tehdä ryhmässä
(Rautio, 2004).
Puhelinhaastattelua käytetään yleensä silloin kun fyysinen haastattelutilanne ei ole mahdollinen.
Kehon kieltä ei voi havaita puhelimitse, mutta siitä huolimatta sillä on paljon yhteistä
kasvokkaisen haastattelutilanteen kanssa. Esimerkiksi haastattelija ja haastateltava ovat kielellisessä
vuorovaikutuksessa, jolloin kummallakin on mahdollisuus esittää kommentteja ja
kysymyksiä tarpeen vaatiessa. Puhelinhaastattelu on yleensä melko strukturoitu haastattelu.
Sen käyttö on hyödyllistä myös jo haastateltujen ihmisten jatkohaastattelussa. (Preece et al.,
2002)
Ryhmähaastattelun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Sitä käytetään, jos vastaajilla on
yhteisiä työpaikka- ja opiskelukokemuksia tai yleensä, jos ryhmän kaikki jäsenet ovat
kiinnostuneet muiden käsityksistä, muistoista, suunnitelmista jne. Toinen vaihtoehto on
käyttää ryhmähaastattelua silloin, kun keskustelijoilla on hyvin erilaiset käsitykset ja mielipiteet
asioista. Ryhmässä suositellaan olevan 6–8 henkilöä. Tilanteessa käytetään hyväksi
ryhmädynamiikkaa eli ihmisten vaikutusta toisiinsa haastattelutilanteessa. Ryhmähaastattelun
etuna yksilöhaastatteluun verrattaessa on nopeampi tiedon saanti useammalta henkilöltä.
Lisäksi keskustelu voi olla runsaampaa kuin yksilöhaastattelussa. (Hirsjärvi & Hurme, 2001)
40 Suvi Vuorela