Kultahammas 1/2013

1/13
w w w . k u lta h a m m a s . f i
Ota
mukaan
ilmaiseksi
Varusmiesten
hampaat
hunningolla
S. 12
Suun
terveydessä
parantamisen
varaa S. 16
Terveystietoa
yläkoululaisille
S. 22
Robin: Puhtaista
hampaista tulee
hyvä fiilis
s. 8
Irtoproteesista implanttiin s. 19 Ella testaa AAMIAISEN s.23
Yliopistomuseon aarteita s.25

Pääkirjoitus
Hampaiden harjaus kunniaan!
Kultahammas on riippumaton
lehti, joka antaa lukijoille monipuolista
tietoa suun hygieniasta.
Lehteä jaetaan ilmaiseksi yksityisillä
hammaslääkäriasemilla,
vastaanotoilla sekä julkisissa
hammashoitoloissa.
Seuraava numero ilmestyy
syksyllä 2013
Julkaisija:
Magnolia Media Oy
Päätoimittaja:
Eija Öhrnberg
Puh. 040 587 2447
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi
Toimitus:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Internet:
www.kultahammas.fi
Taitto:
Kirma visual
Kannen kuva:
Universal Music Oy
Miksi me suomalaiset olemme niin laiskoja hoitamaan suun terveyttä
Tiedämme kaikki, että puhtaat hampaat eivät reikiinny ja että terveelliset
elämäntavat vaikuttavat hampaiden kuntoon – kuten hampaiden
kunto vaikuttaa myös kokonaisterveyteemme.
Hampaiden säännöllisellä harjaamisella ehkäistäisiin monta ongelmaa.
Kuitenkin Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan vain 45 prosenttia
miehistä ja 76 prosenttia naisista harjaa hampaansa kahdesti päivässä.
Täysin plakittomia hampaita on vain joka kolmannella miehellä ja joka
toisella naisella. Eivätkä nuorison hampaidenhoitotottumukset ole sen
paremmalla tolalla.
Parasta omahoitoa on
hampaiden harjaaminen
säännöllisesti. Harjaamisen
tärkeys tulee opettaa lapsille
jo vauvaiästä alkaen ja sen ottaminen
osaksi arjen rutiineja
on meidän aikuisten vastuulla.
Nyt etsimme keinoja muistuttaa
asiasta positiivisella tavalla.
Koulut tekevät arvokasta
työtä hammasterveyden edistämiseksi
eri yhteistyökumppanien
tuella. Nuoria aktivoidaan
tänä keväänä ottamaan takaisin
paikka Euroopan kärjessä
hampaiden hoitajina.
Tehokkaita harjaushetkiä
toivottaen,
Painos:
28 500 kpl
Paino:
Forssan Kirjapaino
Paperi:
Kansi MultiArt Gloss 130 g
Sisäsivut Novapress Silk 90 g
Eija Öhrnberg
päätoimittaja
ISSN 1798-9418
Ilmoitusmyynti:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Puh. 040 587 2447, 044 075 4725
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi
Haluatko tietää, miten lapsen hampaita hoidetaan
Vai kaipaatko keinoja suun pitämiseksi raikkaana
Tai kenties hintatietoja hampaiden valkaisusta
Kerro meille juttuvinkki.
Ota yhteyttä: toimitus@magnoliamedia.fi
Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla
vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen.
441 612
Painotuote
Kultahammas – suu puhtaaksi
3

– Suu puhtaaksi
1/2013
5-7 Odotushuoneessa
Hammashoidon uutisia ja uutuuksia.
8-10 Robinin hyvät fiilarit
tulevat perusjutuista
Teini-idolin arkea.
12-13 Varusmiesten
hampaat tutkittu
Lähes joka toisella hoidettavaa.
8
Robin nousi julkisuuteen
vuonna 2012 julkaistulla
singellään Frontside Ollie.
16
Professori
Heikki
Murtomaa
patistaa
harjaamaan
hampaita.
16-18 Suunterveydessä
parantamisen varaa
Professorin vinkit.
19 Kun hammas puuttuu
Implantti korvaa proteesin.
20 Hammashoidon
historiaa
Välineita vuosien takaa.
21 Kulut hammasremontin
kynnyksenä
Apu löytyy rahoitusyhtiöstä.
23 Ella ja Sini testaavat
Pohdinnassa terveellinen aamiainen.
24-25 Reikiä nolla
Ravinto ja hampaat.
26-27 Kotimatkalla
Apteekkipalvelujen laatu tutkittiin.
Asiakkaat tyyytyväisä ja uskollisia.
Hammasasiat kiinnostavat
Kruununhaan yläkoulussa.
22
20
Hopeinen
hammasharja
ja muita
Hammasmuseon
aarteita
4

Odotushuoneessa
Nauti
auringosta
kohtuudella
Hyvästi hammasraudat!
Hampaita voidaan nyt oikoa myös ilman näkyviä laitteita. Invisalign on ilman
kiinteitä kojeita toteutettava hoitomuoto, jossa hampaiden päälle laitetaan
irroitettavat, läpinäkyvät oikomiskalvot. Hoito on lähes huomaamaton ja
miellyttävän tuntuinen. Oikomiskalvot voi itse poistaa suusta ja asettaa
esimerkiksi ruokailun jälkeen takaisin paikoilleen. Oikomiskalvojen käytön
yhteydessä hampaiden omahoito ja puhdistus on helpompaa kuin perinteisin
keinoin toteutettavissa oikomishoidoissa.
Ilmatieteen laitoksen antamia
UV-säteilyvaroituksia kannattaa
kuunnella. Varoitus annetaan, jos
ennustettu UV-säteily on voimakasta.
Ihon ja silmien suojautumistarve
alkaa, kun UV-indeksi
on kolme tai enemmän. Ihon
jatkuva altistuminen UV-säteilylle
voi aiheuttaa ihosyövän.
Paras suoja iholle on vaatetus.
Aurinkovoiteet estävät ihon
palamisen, mutta suojan teho
riippuu suojakertoimen lisäksi
iholle levitettävän voiteen määrästä.
Ja kun rasva kuluu pois, on
sitä muistettava lisätä.
Sekä aikuisien että lapsien
silmien sopivin suoja on aurinkolasit.
Myös sivuilta suojaavat
aurinkolasit on paras valinta.
Laatutuotteita
apteekin hyllyltä
Laatu on Apteq-tuoteperheen
avainsana; Apteq-konsepti yhdistää
korkealaatuiset tuotteet ja palvelun.
Apteq-sarjaa myydään vain hyvästä
palvelustaan tunnetuissa apteekeissa
ja tuotteita jatkokehitetään
asiakaspalautteen ja tutkimustietojen
perusteella kokonaislaadun
ylläpitämiseksi.
Apteq Plus -suunhoitovesi on
uusi, Käypä hoito -suositusten
mukainen vaihtoehto suun päivittäiseen
hygieniaan. Suunhoitoveden
tehon epäpuhtauksien irrottajana
voi nähdä omin silmin; heti purskuttelun
jälkeen suusta ja hampaista
irronneet haitalliset aineet näkyvät
lavuaarissa. Suunhoitovesi lupaa
vähentää hammaskiven muodostumista
ja pitää ikenet terveinä, suojata
hampaita ja torjua reikiintymistä
sekä pitää hengityksen raikkaana
jopa 18 tuntia.
Apteq-plus -tuotteet:
• Hammasharja
• Hammaslanka
• Hammasväliharja
• Suunhoitovesi
• Suuhygieniapurukumi
5

Odotushuoneessa
Lapsilla ja nuorilla
eroosioriski
Hampaiden eroosio on nykyään varsin yleinen vaiva
lapsilla ja nuorilla. Kaksitoistavuotiaista nuorista jopa joka
neljännellä esiintyy eroosiota. Sitä aiheuttavat happamat
juomat ja hedelmä, joita käytetään nykyään noin kolme
kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. Hampaat altistuvat
hammaseroosiolle kun juomia nautitaan pitkin päivää koulumatkoilla,
välitunneilla, harrastuksissa ja kotona.
Ongelman varhainen tunnistaminen on hoidon onnistumisen
kannalta tärkeää. Kun ongelma havaitaan alkuvaiheessa,
voidaan eroosio pysäyttää. Kun se on edennyt
pitkälle, joudutaan turvautumaan pitkällisiin ja kalliisiin
hoitratkaisuihin.
Tiesitkö että…
Ihmisen kieltä voi
harjoittaa ja kasvattaa kuten
ihmisruumiin muitakin lihaksia.
Fazerilta hyvää
hampaille ja Itämerelle
Muun muassa täysksylitolituotteistaan tunnettu Fazer tekee jatkossa hyvää paitsi hampaille
myös Itämerelle. Fazer sitoutuu kehittämään tuotantoaan, toimintatapojaan ja valikoimaansa
siten, että ne edistävät Itämeren ekologista tasapainoa. Sitoumus tehtiin Baltic Sea Action
Group -säätiölle, joka kokoaa yritykset, valtiot ja järjestöt tekemään konkreettisia asioita
Itämeren pelastamiseksi.
– Itämeri yhdistää markkina-alueitamme ja fazerilaisia. Merkittävä markkina-asemamme
ja sijaintimme Itämeren ympärillä tekevät meren suojelusta Fazerille tärkeän, kertoo yhtiön
toimitusjohtaja Karsten Slotte.
Fazerin sitoumuksen edistymistä voi seurata
osoitteessa www.fazer.com/itameri.
6

Odotushuoneessa
Tiesitkö että…
Stevia-kasvin lehdet ovat yli 100
kertaa kidesokeria makeampia mutta
ne eivät sisällä juurikaan energiaa.
10 vaikutusta
yhdessä
hammastahnassa
Kahdeksan vuoden kehitystyön
tuloksena syntyi Pepsodent Ultra
Complete hammastahnasarja, josta
löytyy perustuote Originalin lisäksi
hampaita valkaiseva White sekä
pidempään hengitystä raikkaana
pitävä Fresh.
Kaikilla näillä tuotteilla on reikiintymiseltä,
kiilteen eroosiolta ja ienongelmilta
suojaava vaikutus. Tahna
suojaa plakilta käytön jälkeen 18
tunnin ajan ja hidastaa suun bakteerien
lisääntymistä ja hammaskiven
muodostumista. Pehmeät microgranule-hiukkaset
puhdistavat
harjatessa hammasvälejä ja hammastahnan
käyttö vähentää myös
hampaiden vihlontaa. Lopputuloksena
luvataan luonnollisen valkoiset
hampaat ja raikas hengitys.
Ksylitoliviikko
hammasterveyden
puolesta jo 11. kerran
Useissa hammashoitoloissa ja
yksityisillä hammaslääkäriasemilla
vietettin ksylitoliviikkoa tänä vuonna
jo 11. kertaa.
Viikolla 6 järjestetyn ksylitoliviikon
teemana olivat suun terveys,
ravitsemus ja ksylitoli ja tavoitteena
on nostaa Suomen nuoret
hampaiden hoitajina takaisin
Euroopan kärkeen. Erityisesti
nuorille tarkoitettu Project Jenkki
-kampanja starttasi ja projektin
verkko- ja pelisivut avautuivat
tällöin.
Nuorten lisäksi myös varttuneempaa
väestöä haluttiin muistuttaa
ksylitolin käytön eduista.
Ksylitoli auttaa neutraloimaan
suun happohyökkäyksen ruokailun
jälkeen. Tämän lisäksi ksylitolipastillien
käyttö lievittää kuivan
suun oireita. Vähentynyt syljeneritys
voi aiheuttaa pahanhajuista
hengitystä ja kariesbakteerien
lisääntymistä, joka kasvattaa hampaiden
reikiintymisriskiä.
Tarjolla oli Jenkki ja Läkerol
Dents -maistiaisia sekä ksylitolitietoutta
esitteiden ja julisteiden
muodossa.
Liikunnan ja Terveystiedon
Opettajat LIITO ry, Suun Terveydenhoidon
Ammattiliitto STAL ry,
Suomen Suuhygienistiliitto
SSHL ry, Suomen Hammaslääkäriliitto
ry yhteistyössä Leaf Suomi
Oy:n kanssa vastasivat viikon
aihe-kokonaisuudesta.
www.projectjenkkikoulu.fi
www.projectjenkki.fi
7

Laulaja Robin:
Hyvät fiilarit
tulee aika
perusjutuista
Teini-idoli pitää jalkansa maassa
perusasioihin keskittymällä. Koulun ja
päivittäisten musajuttujen ohella Robin ehtii
huolehtia hyvinvoinnistaan säännöllisellä
liikunnalla ja muutenkin terveellisillä
elämäntavoilla. Hammasharjakin kulkee
aina keikoilla mukana.
T e k s t i R o b i n , R i i k k a M ä k i n e n
K u v aT K a r i M ä k i n e n , U n i v e r s a l M u s i c O y
Millainen on teini-idolin arki
– Me ollaan yritetty pitää tiukasti kiinni periaatteesta,
että kaikki tehdään koulun ehdoilla. Keikkoja tehdään
enemmän kesällä, semmoset neljä keikkaa kuukaudessa
enimmillään ja kouluaikana vähemmän. Keikat tehdään
yleensä viikonloppuisin, jotta ne ei haittaisi koulunkäyntiä.
Viime vuonna mulla taisi olla joku 70 erilaista
esiintymistä ja keikoilla kävi semmoset 125 000 katsojaa
yhteensä. Ollaankin yritetty tehdä pienten keikkojen sijaan
enemmän isompia keikkoja, joihin mahtuu enemmän
ihmisiä.
Asun Turussa ja kaikki musajutut ja mediahommat tapahtuu
Helsingissä, joten jatkuva reissaaminen on välillä
hieman rasittavaa. Mutta ei niitä niin paljoa ole, että se
hirveesti arkea haittaisi.
Mulla on niin hyvä taustaporukka, ne ymmärtää myös
vapaa-ajan merkityksen. Vapaa-ajalla olen kavereiden
kanssa laskettelemassa tai ihan vaan chillaillaan muuten
vaan.
Parasta arjessa on ehkä se, kun saa tehdä semmosia
juttuja, mistä pitää ja on perhe ja kaverit ympärillä. Hyvät
fiilarit tulee mulle aika perusjutuista.
Lempiaineesi koulussa
– Liikunta ja tekninen työ.
Miten koulukaverit suhtautuvat sinuun
– Varmaankin ihan hyvin, koska en ole ainakaan huomannut
suhtautumisessa mitään muutosta. Oon ollut samalla
luokalla ekasta asti, ja meillä on aika tiivis jengi. Kaikki on
tiennyt tän mun lauluharrastuksen jo pitkään, joten niille
olen ihan sama Robin kun ennenkin. Ja se on kiva.
8

Miten osaat pitää jalat
maassa teinihysterian keskellä
– Olemalla ihan normi vaan ja tajuamalla, että mun
pitää vaan tehä hyvää musaa ja hyviä levyjä. Täytyy
muistaa, että mä olen vasta ihan alussa tässä musajutussa
ja toivoa, että kaikki menee hyvin.
Eikä sitä hysteriaa sitä paitsi ole kuin keikoilla ja
semmosissa tapahtumissa, missä on mun ikäistä porukkaa.
Muuten saan olla ihan normi-Robinina.
Mitä harrastat
– En ole voinut ottaa tän musasirkuksen takia mitään
vakinaista, aikaan sidottua harrastusta. Joukkuelajit on
täysin poissuljettu, kun nämä mun aikataulut muuttuvat
koko ajan. Jouduin lopettamaan taekwondon ja
uinninkin osittain musajuttujen vuoksi, mutta joka
päivä urheilen jotain. Käyn lenkillä, laskettelen, hiihdän
ja kesällä purjehdin sekä lisäksi käyn sirkuskoulussa
kerran viikossa pomppimassa.
Musajuttuja teen lähes joka päivä: harjoittelen uusia
biisejä, kirjoittelen laulujen tekstejä ja säveltelen. Mulla
on paljon säveltäjiä ja sanoittajia, joiden kanssa tehdään
yhteistyötä, joten sitä hommaa on tosi paljon. Lisäksi on
tietysti bänditreenejä, ja kerran viikossa käyn pianotunneilla.
Teen musajuttuja
”lähes joka päivä.
Keikoilla on
aina hyvä fiilis.
Miten rentoudut
– Kotona tai kaverilla esimerkiksi leffaa katsomalla.
Tykkään paljon olla ihan vaan kotona.
Lempiartistisi ja miksi
– Käytiin just katsomassa Adam Lambert, ja sillä on
ihan tajuttoman hyvä ääni. Mun musavaikutteet on
kyllä vähän sieltä sun täältä. Tykkään R&B musasta,
räpistä, dubstepistä ja rockmusasta, ja näiden kaikkien
yhdistelmistä. Sellaisesta peruskonepopista en ihan
sellaisenaan tykkää.
Mistä omasta kappaleestasi tykkäät eniten
– Tällä hetkellä Frontside Ollie on kyllä niin tajuttoman
hauska vetää livenä, kun kaikki osaa sen parhaiten ja on
ihan fiiliksellä mukana. Varmaan siksikin se on mulle
tärkee, kun siitä kaikki tää sai tavallaan alkunsa. Enkä
ole itsekään vielä edes kyllästynyt siihen biisiin.
Onko jokin asia elämässäsi jäänyt
vähemmälle tähteyden myötä
– Viime vuosi oli aika tapahtumarikas, mutta en mä ole
jäänyt mistään paitsi, päinvastoin – tämä on nyt mun
nykyinen elämäni ja oon siihen tyytyväinen.
Mikä on parasta, mitä
tähteys on tuonut mukanaan
– Ehdottomasti se, että on päässyt näkemään niin
paljon kaikenlaisia juttuja, Suomen kärkiesiintyjiä ja
artisteja. Jotenkin siistiä olla tässä ryhmässä mukana,
ja kaikki on ottaneet mut sillai mukavasti mukaan.
Ehkä ilman tätä kaikkea en olisi päässyt tekemään
Rasmuksen Lauri Ylösen kanssa biisiä yhdessä ja
moikkaamaan Vesamatti Loiria ja niin edelleen.
Eikä pidä unohtaa omia keikkoja, joissa on aina hyvä
fiilis monestakin syystä. Tää on sitä mitä haluan tehdä,
ja on hienoo, kun porukat osaa laulaa mun biisejä mukana.
Robin
• Syntyi 24.8.1998.
• Asuu Turussa.
• Nousi julkisuuteen vuonna 2012
julkaistulla singlellään Frontside Ollie.
• Frontside Ollie -musiikkivideota
on katsottu YouTubessa reilusti
yli kymmenen miljoonaa kertaa.
• Julkaisi esikoisalbuminsa Koodin
helmikuussa vuonna 2012 ja toisen
albuminsa Chillaa lokakuussa 2012.
• On kaikkien aikojen nuorin yli 100 000
albumia myynyt artisti Suomessa.
• Myi viime vuonna yli 200 000 albumia.
• Voitti vuoden biisin, vuoden tulokkaan ja
vuoden popalbumin Emmat vuonna 2013.
!

”
Koulun jälkeen olisi
kiinnostusta lähteä
maailmalle.
Miten huolehdit terveydestäsi ja ulkonäöstäsi
Ulkonäöstä nyt en tiedä, mutta liikun paljon ja yritän
syödä terveellisesti. En syö hirveesti karkkeja, en juo paljoa
limsoja, enkä lainkaan energiajuomia. Lisäksi yritän mennä
säännöllisesti riittävän ajoissa nukkumaan.
MontaKO kertaa päivässä peset hampaasi
Laulaja on siitä erikoisessa asemassa, että naama saattaa
yhtäkkiä olla tosi isona ihmisten telkkariruudussa. Mä en
ainakaan haluaisi, että mulla näkyisi lähikuvissa likaset
hampaat. Tästä syystä pesenkin aina hampaat ennen keikkaa
tai TV-esiintymistä. Muuten pesen hampaat aamuin ja
illoin.
Tärkeimmät asiat elämässäsi
Terveys, perhe, ystävät ja musa.
Tulevaisuuden unelmasi
Kun koulut on käyty Suomessa, olisi mulla kiinnostusta
lähteä maailmalle tekemään tätä työtä. Mutta jo nyt Suomessakin
on ihan riittävästi hommeleita, että mennään nyt
vielä näin.
Robinin Hartwall Arenalla kuvattu live-DVD
julkaistiin maaliskuussa. Tsekkaa Robinin tulevat
keikat osoitteesta www.robinmusic.fi
Robin on kaikkien aikojen nuorin
yli 100 000 albumia myynyt artisti Suomessa.
10

Nalle puh
Kansallisteatterin
näyttämöllä.
Poistaa tehokkaasti
bakteereita ja plakkia –
Näet tulokset heti lavuaarissa!
Maistuu hyvälle,
Ei kirvele, Ei sisällä
alkoholia
Uuden alkoholittoman Apteq plus suunhoitoveden erotat kilpailijoista siitä,
että heti purskuttelun jälkeen näet hampaista ja suuontelosta irronneet
bakteerit ja plakin lavuaarissa.
Apteq plus suunhoitoveden ainutlaatuisuus perustuu kaksifaasiteknologiaan,
jossa valmisteen vesi- ja öljykerrokset sekoitetaan ravistamalla pulloa. Syntyvä
aktiivinen yhdiste vetää tehokkaasti puoleensa bakteereita ja ruoantähteitä,
jotka voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä, plakkia sekä iensairauksia.
1. Aktivoi ravistamalla 2. Purskuttele 3. Näe tulokset lavuaarissa!
Pitää hengityksen raikkaana jopa 18 tuntia • Vähentää hammaskiven
muodostusta • Pitää ikenet terveinä • Sisältää fluoria • Suojaa hampaita
ja torjuu reikiintymiseltä • Ylläpitää suun kosteutta
apteq.fi
11
Licensed from Blistex Inc. Saatavilla apteekeista.

Varusmiesikäisten
hampaat hunningolla
Vuosikymmeniä kestänyt hampaiden kunnon paraneminen nuorilla aikuisilla on
hidastunut, ellei jopa pysähtynyt. Lähes joka toisen varusmiehen suusta löytyy reikiä.
T e k s t i R i i k k a M ä k i n e n K u v aT i s t o c k p h o t o , A n t t i K ä m p i n a r k i s t o
Varusmiehiltä löytyy keskimäärin
1,5 karieksen vaurioittamaa
hammasta, selviää puolustusvoimien
ja Oulun yliopiston
vuonna 2011 tekemästä Varusmiesten
suun terveys -tutkimuksesta. Tutkimuksessa
tarkistettiin yli 13 000:n vuosina
1990–1992 syntyneen varusmiehen hampaiden
kunto ympäri Suomea. Tuloksia
verrattiin vuosina 1999 ja 1979 tehtyihin
tutkimuksiin.
– Hampaiden kunnon parantuminen
on voimakkaasti hidastunut tai jopa
pysähtynyt. Noin puolella tutkituista
varusmiehistä oli karieshoidon tarvetta,
hammaslääkäri ja tutkija Antti Kämppi
toteaa.
Tutkittua perustelua tälle kehityssuunnalle
ei vielä ole. Hampaiden kunnon
huonontumiseen ovat saattaneet vaikuttaa ruokailukulttuurin
muutokset, kuten jatkuva napostelu ja virvoitusjuomien
lipittely sekä laiska hampaiden harjaus. Tutkimusten
mukaan alle puolet suomalaisista nuorista miehistä harjaa
hampaansa suositusten mukaisesti kahdesti päivässä.
Kämppi heittää ilmaan myös kysymyksen siitä, ovatko
tutkitut nuoret 1990-luvun alun julkisen terveydenhuollon
supistusten uhreja.
– Tutkitut varusmiehet ovat syntyneet lama-aikana,
Tutkija
Antti Kämppi.
jota seurasi ennaltaehkäisevän
hammashoidon alasajo. Tällä hetkellä
voimme vain arvailla syitä
tilanteelle, mutta tästä on tulossa
lisää tutkimustietoa parin vuoden
sisään, Kämppi lupaa.
ISOT ONGELMAT
PIENELLÄ RYHMÄLLÄ
Tutkimuksen mukaan reilulla
puolella varusmiehistä oli täysin
puhdas suu, kun taas heikoimmalla
viidenneksellä oli suussaan
vähintään kolme reikiintynyttä
hammasta. Vakavat hammasongelmat
keskittyivät pienelle osalle
varusmiehiä.
– Pienellä ryhmällä on paljon
reikiä. Noin 30 prosentilla
varusmiehistä oli 90 prosenttia kaikista rei’istä, Kämppi
valottaa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että varusmiesten hampaiden
kunnossa on suuria alueellisia eroja. Terveimmät hampaat
olivat länsirannikolta ja Etelä-Suomesta kotoisin olevilla
varusmiehillä. Huonoimmassa kunnossa hampaat olivat
Kainuussa sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.
– Yksinkertaisesti sanottuna pohjoissuomalaisten
hampaat eivät voi hyvin, Kämppi toteaa.
12

Kaupungissa asuvilla kariesta esiintyy
”selkeästi vähemmän kuin maaseudulla.
KANSANTERVEYDELLINEN HAASTE
Ruotsinkielisillä alueilla sekä kaupungeissa asuvilla
hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin maassa
keskimäärin. Myös asuinpaikan juomaveden fluorilla
on suojaava vaikutus karieksen esiintymiseen.
– Tutkimus osoitti, että kotikunnan ruotsinkielisyys
on suojaava tekijä karieksen muodostumiselle.
Emme tiedä syytä, mutta mahdollisesti
se liittyy sosioekonomisiin tekijöihin.
– Myös kaupunki-maaseutu-asetelma on
mielenkiintoinen. Kaupungissa asuvilla
karieksen esiintyvyys on selkeästi vähäisempää
kuin maaseudulla. Hammaslääkärikäyntien
tiheydellä ei ole tähän asiaan
merkitystä, tekijä on jokin muu. Onko
palveluiden saatavuus kaupungissa
helpompaa, vaikuttavatko etäisyydet
vai ollaanko kaupungissa mahdollisesti
aktiivisempia hampaiden hoidossa Tämä
on kaikki vielä puhdasta spekulaatiota,
Kämppi pohdiskelee.
Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa paneudutaankin
siihen, millainen yhteys varusmiesten
taustalla on hampaiden kuntoon ja miten tutkimuksessa
käytetyllä seulontamenetelmällä pystytään
ennustamaan todellista hoidon tarvetta.
– Kansanterveydellisesti olemme haasteen
edessä. Miten hoitaa varusmiesten suun
terveydenhuollon järjestäminen niin, että
saisimme nämä ongelmallisimmat suut eli
noin 30 prosenttia varusmiesikäisistä
hoidon piiriin, Kämppi summaa.
Lähteenä käytetty myös puolustusvoimien
ylihammaslääkäri Pertti
Patisen tutkimusta koskevaa artikkelia
Sotilaslääketieteen aikakauslehdestä 1/2013.
Varusmiesten suun terveys -tutkimus pähkinänkuoressa
• Karies-tilanteen paraneminen on nuorilla aikuisilla
hidastunut. Varusmiehillä on keskimäärin 1,5 karieksen
vaurioittamaa hammasta suussaan.
• Karies on edelleen polarisoitunut: pienellä ryhmällä
on paljon reikiä hampaissaan.
• Hampaiden kunnossa on suuria maantieteellisiä
eroja. Huonoimmassa kunnossa hampaat ovat
Kainuussa, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.
• Kaupungissa sekä ruotsinkielisessä asuinkunnassa
asuminen vaikuttavat suojaavasti karieksen
esiintyvyyteen. Myös riittävä juomaveden fluori
vaikuttaa ehkäisevästi hampaiden reikiintymiseen.
• Puolustusvoimien ja Oulun yliopiston yhdessä
tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin vuosina 1990-
1992 syntyneiden varusmiesten hampaiden kuntoa.
Tutkimukseen osallistui 13 564 miestä ja 255 naista.
13

Ilmoitus
Jenni KÄHÄRI ja Mauri
Numminen valmistelevat
potilasta hoitoa varten.
Täsmähoitoa
erityisryhmille
Masalan terveysasemalla Kirkkonummella pystytetään Aiderixin
nukutusyksikköä päivän pieniä potilaita varten. Anestesiaerikoislääkäri
Mauri Nummisen johdolla ja kahden anestesiahoitajan avustuksella
tänään huolehditaan neljän lapsipotilaan nukutuksesta.
T e k s t i e i j a ö h r n b e r g K u v aT j o h a n a h l r o t h
Kevätaurinko paistaa kodikkaaseen leikkinurkkaan.
12-vuotias Joni vanhemmat saattajinaan
on valmis nukutushoitoon. Vastaanotolla on
lapsiystävällinen ilmapiiri, hammaslääkäriin
on näin helpompi tulla. Täällä hoidetaan potilaita kahden
hammaslääkärin voimin ja nukutushoitoja tehdään keskimäärin
kuusi kertaa vuodessa.
Lapsipotilaan hammaslääkäripelkoa yritetään purkaa
ensin keskustelemalla sekä kuuntelemalla lapsen ja vanhempien
toiveita. Jos tämä ei auta, käytetään nukutushoitoa.
Kirkkonummen tapa toimia on ohjata alle kouluikäinen
lapsi nukutushoitoon, jos hoidon tarpeen arvioidaan
olevan niin suuri, että hoitojakson aikana päädytään kuitenkin
nukutushoitoon. Nukutushoitoa ennen on yleensä
jo yritetty hoitaa pientä potilasta lääkerentoutuksella ja
muilla tekniikoilla.
Erityislapset potilaina
Aiderix on erikoistunut erityishuomiota vaativien potilaiden
hoitoon. Päivän ensimmäinen potilas Joni on downlapsi,
siis tyypillinen nukutuspotilas. Erityislasten kohdalla
nukutus on usein ainoa hoitovaihtoehto. Nukutettavan
lapsen tulee olla perusterve. Joni on hyvässä kunnossa
kestämään nukutuksen.
– Erityispotilaiden kunto ja lääkitykset arvioidaan aina
yksilökohtaisesti haastattelussa ennen toimenpidettä,
14

Ilmoitus
kertoo vastaava anestesiasairaanhoitaja Minna Lehmusvirta.
Hammaslääkäri tutkii nukutetun Jonin suun tilanteen
ja tekee hoitosuunnitelman. Potilaalle päätetään tehdä
muutaman maitohampaan poisto, paikkauksia ja pinnoituksia.
Hoidon arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan
reilut pari tuntia. Joni on nukahtanut ja herää turvallisesti
isän ja äidin seurassa, ja vanhemmat saavat hoitohenkilökunnalta
ohjeet kotihoitoa varten. Yhteistyö suuhygienistin
kanssa on jatkossa tärkeää, jotta Jonin suun terveys
pysyy hyvänä.
Vanhempien vastuu korostuu
Lasten hampaiden terveydellä on suuri vaikutus yleisterveyteen.
Erityislasten kohdalla vanhempien vastuu korostuu,
kun lapsi ei itse pysty huolehtimaan hampaistaan.
Aikuisen hammaslääkäripelko voi myös siirtyä lapselle;
ennen hoitoon menoa ei aikuisen kannata vakuutella lapselle
että ”se ei satu yhtään”.
– Vastuu lapsen hampaiden kunnosta ja suun terveydestä
on meillä vanhemmilla. Panostaminen lapsen
hammasterveyteen on kansantaloudellisestikin ajatellen
tärkeää, summaa Minna Lehmusvirta.
Saumatonta tiimityötä
Aiderixin kehittämä liikkuva anestesiapalvelu on kansainvälisestikin
ajatellen ainutlaatuinen. Aiderix-tiimi tulee
”
Toiminnassamme
kohtaavat
terveyskeskus- ja
sairaalamaailma.
tarvittaessa minne tahansa kunnalliselle tai yksityiselle
hammaslääkäriasemalle Suomessa. Pitkään yhdessä
työskennelleet tiimit kommunikoivat saumatta sekä
ennen nukutusta että hoitotilanteessa, ja suun terveyden
ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan
tehtäväänsä sillä aikaa kun Aiderixin ammattitaitoinen
henkilökunta huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderixin
vastaanottotilaan rakentamassa turvallisessa toimintaympäristössä
hammaslääkäri voi suunnata voimavaransa
täysin omaan työhönsä.
– Toiminnassamme kohtaavat terveyskeskus- ja
sairaalamaailma. Me olemme mukauttaneet toimintamme
terveyskeskus-ympäristöön, sanoo Minna
Lehmusvirta.
– Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä,
ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan
kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden.
Aiderix rakentaa
vastaanottotilaan
toimivan toimintaympäristön.
Palveluksessanne
!
Aiderixin hoitotiimi koostuu
viidestä anestesialääkäristä ja
kymmenestä anestesiahoitajasta.
• Aiderix Oy on perustettu 1998
• Tarjoaa kokonaisvaltaisen
ratkaisun hammashoidon
anestesiapalvelun järjestämiseksi
• Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja
yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille
ja kuntien
hammashuollolle
• Toimintakonseptilla hoidetaan
noin 2700 potilasta vuodessa
• Koko maan kattavan yhteistyöhammas-lääkäriasemaverkoston
avulla potilas voidaan hoitaa
missä Suomen kolkassa tahansa.
Päivystyspuhelin 045 112 8545
Joni herää
turvallisesti
vanhempiensa
seurassa.
Mauri Numminen
Anestesiaerikoislääkäri,
puh. 0400 404 064
mauri.numminen@kolumbus.fi
www.nukutushammashoito.fi
Ota rohkeasti
yhteyttä!
15

Suomalainen suunterveys –
parantamisen varaa on!
Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta vastaa
Kultahammas-lehden kysymyksiin suomalaisen suunterveyden tämänhetkisestä tilasta.
T e k s t i h e i k k i m u r t o m a a K u v aT J o h a n A h l r o t h
Suomalaisten suun terveydessä on tapahtunut myönteistä
kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Näin todetaan viime
syksynä julkistetussa Terveys 2011 -tutkimusraportissa.
Missä kunnossa Suomalaisten hampaat nyt oikein ovat
– Positiivista kehitystä on todella tapahtunut, mutta suomalaisten
suiden terveys vaihtelee suuresti ja selvimmin iän
perusteella. Valtaosa lapsista voi tällä hetkellä nauttia terveistä
hampaista tai hoidetuista suista. Haasteeksi muodostuu
kuitenkin hammasongelmien kasaantuminen pienelle osalle
lapsista. Nämä lapset työllistävät niin hammaslääkäreitä kuin
muitakin terveydenhuollon ammattilaisia.
Hammasongelmat yleistyvät maksuttoman hammashoidon
päättymisen jälkeen varsinkin niillä nuorilla jotka eivät
sen jälkeen hakeudu säännöllisesti hoitoon.
Aikuisväestön kariesta sairastavien osuus on selvästi
vähentynyt, joskin hoidontarve on miehillä noin kaksi kertaa
yleisempää kuin naisilla. Iensairauksien yleisyys on edelleen
suuri haaste suun terveydenhuollolle: näitä sairauksia
tavataan yli puolella väestöstä. Miehillä nämä sairaudet ovat
huomattavasti yleisempiä kuin naisilla. Erityinen huolenaihe
on iensairauksien runsas esiintyminen miehillä jo varhaisessa
keski-iässä.
Aikuisväestön osalta on ilahduttavaa, että hampaattomuuden
yleisyys on selvästi vähentynyt ja tällä hetkellä vain
joka kymmenennellä yli 30-vuotiaalla ei ole lainkaan omia
hampaita. Hampaattomuuden ongelma ilmenee ymmärrettävästi
selvimmin eläkeikäisillä, sillä alle 55-vuotiaista vain
alle yksi prosentti on hampaattomia.
Suomalaiset tuppaavat jatkuvasti jäämään hännille pohjoismaisissa
vertailuissa, joissa selvitetään suun terveyden
tilaa. Miten ja milloin voimme saada naapurit kiinni
– Parantamisen varaa on. Muut pohjoismaat ovat saaneet
nauttia pitempään järjestelmällisen suun terveydenhuollon
hedelmistä kuin me suomalaiset. Ero ei kuitenkaan ole toivoton.
Ottamalla terveyden edistämisen kaikki keinot käyttöön
ero on kurottavissa kiinni. Tämä tarkoittaa omahoidon
tehostamista ja ehkäisevien toimenpiteiden oikeata kohdistamista.
Hampaiden harjaus tuntuu olevan vaikeaa erityisesti
miehille. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan vain vähän
yli puolet miehistä harjaa hampaansa kahdesti päivässä tai
useammin. Naisista sentään 80 prosenttia tarttuu harjaan
vähintään vaaditut kaksi kertaa päivässä.
Naiset tunnetusti huolehtivat hygieniastaan, mutta
onneksi miesten osalta on kehitystä tapahtunut, vaikkakin
hitaasti. Oman väitöskirja-aineistoni mukaan 1970-luvun
alussa vain kolmasosa miehistä ilmoitti harjaavansa hampaat
kahdesti päivässä. Nyt vastaava prosenttiluku sentään
ylittää 60 prosenttia varhaisessa keski-iässä olevilla miehillä,
mutta putoaa 50 prosentin tuntumaan sitä vanhemmilla.
Jos ihmiset haluaisivat ottaa vastuuta terveydestään sekä
arvostaisivat riittävästi omahoitoa ja sen mahdollisuuksia
suun terveyden ylläpitämisessä, saattaisi hampaiden harjaaminenkin
yleistyä. Nämä tavat osana yleistä hygieniakasvatusta
tulee kuitenkin omaksua jo lapsena.
”
Nuorilla aikuisilla sekä
hoidettujen että hoitamattomien
hampaiden
määrä lisääntyy.
Miksi hampaiden harjaus on tärkeää
– Hampaiden harjauksella on kaksi tehtävää. Ensinnäkin
huolellisella ja riittävällä harjaamisella voidaan poistaa hampaiden
pinnoille muodostuva bakteerifilmi. Tässä onnistuminen
on karieksen ja iensairauksien ehkäisemisen perusta.
Toiseksi harjaamalla voidaan annostella hammastahnassa
olevaa fluoria. Tällä puolestaan vahvistetaan hampaan kiillekerrosta
kestämään paremmin suun bakteerien aiheuttamat
happohyökkäykset ja niiden myötä alkava hampaan reikiintyminen.
Hampaiden harjaamisessa on syytä muistaa, että riittävän
hyvään tulokseen pääsemiseksi tarvitaan aikaa. Hosuminen
ei hampaiden puhdistuksessa palvele niiden terveyttä.
Toinen tärkeä asia on harjaamisen säännöllisyys. Vaikka
harjaisit tänään 10 minuuttia, se ei edistä suun terveyttä
huomenna. Suuontelon bakteerit tarttuvat pian jokaisen
harjaamiskerran jälkeen hampaiden pinnoille joten ne täytyy
poistaa – yhä uudelleen ja uudelleen!
Miten lapset saadaan hoitamaan hampaitaan niin,
että tapa jäisi päälle koko elämän ajaksi
– Tutkimusten mukaan juuri varhaislapsuudessa opitut tavat
juurtuvat parhaiten aikuisiän toimintamalleiksi. Tämän
takia on vanhempien ja holhoojien rooli hampaiden hoidon
aakkosten oppimisessa korvaamaton. Tarvitaan esimerkkejä
ja mallisuorituksia sekä kannustusta että valvontaa. Omien
lapsieni osalta, joilla nyt aikuisenakin on terveet hampaat,
viimeistelin iltaisin heidän omat harjauksensa. Lapsen käden
motoriikka on harvoin ennen kouluikää riittävä aikaansaamaan
harjaamalla puhtaat hampaat.
16

”Taloudellisten reunaehtojen kiristyessä
ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys, ”arvostus ja mahdollisuudet kasvavat.”
17

”
Suunsairauksien
hoitomahdollisuudet
kehittyvät koko ajan.
Hampaiden lisäksi suussa on myös ikenet,
joiden sairaudet ovat huolestuttavan yleisiä.
Mitä pitäisi tehdä, että ikenet pysyisivät terveinä
– Ientulehdus on lähes poikkeuksetta ehkäistävissä hyvällä
omahoidolla. Hyvä hampaiden puhdistus on paras lääke
ientulehdukseen. Harvoin pelkkä harjaaminen kuitenkaan
riittää vaan myös hammasvälit tulee puhdistaa erikseen.
Hammasvälien puhdistuksen tarve on yksilöllinen. Onneksi
siihen tarkoitukseen on saatavilla monenlaisia apuvälineitä,
joskin kolmikulmaisten hammastikkujen käyttäminen lienee
se tavallisin tapa.
Ikenien terveenä pitämiseksi erityistä huomiota tulee
kiinnittää puhdistuksen laatuun, sillä jo pienikin bakteerimassa
ienrajassa tai hampaan välissä riittää pahimmillaan
laukaisemaan sairauden kehittymisen. Sairauden syntyminen
ei johdu pelkästään bakteerien määrästä vaan myös
niiden vihaisuudesta sekä kudoksen vastustuskyvystä.
Veren vuoto ikenistä on selvin ientulehduksen merkki,
mutta tilanne on tuolloin vielä palautettavissa normaaliksi
tehostetulla omahoidolla. Pitkälle kehittynyt ientulehdus on
puolestaan alkuvaiheessa usein oireeton mutta johtaa hoitamattomana
hampaan irtoamiseen. Tällaisten sairaustilojen
hoitamisessa tarvitaan aina suun terveydenhuollon ammattilaisen
apua.
Aikuisten suun terveys on parantunut kahden viime
vuosikymmenen aikana. Uhkaako rahapula positiivisen
kehityksen jatkumista Mitkä ovat suomalaisten suun
terveyden suurimmat uhat lähivuosina
– Ymmärrettävästi yleinen yhteiskunnallinen kehitys
heijastuu suun terveydenhuollon toteutusmahdollisuuksiin
ja -malleihin. Tällä hetkellä suomalainen terveydenhuolto
suun terveydenhuolto sen mukana elää murroskautta
ja tulevaisuuden ennustaminen on entistäkin vaikeampaa.
Toisaalta me tunnemme riittävästi suun valtasairauksien –
karieksen ja iensairauksien - syyt ja riskitekijät. Tämä antaa
erinomaiset lähtökohdat näiden sairauksien ehkäisyyn. Tätä
potentiaalia ei ole vielä riittävästi hyödynnetty. Minusta
tuntuu, että taloudellisten reunaehtojen kiristyessä ehkäisyn
ja terveyden edistämisen merkitys, arvostus ja mahdollisuudet
kasvavat. Vanhojen toimintamallien uudelleenarviointi
on välttämätöntä samalla kun joudutaan puntaroimaan suun
terveydenhuollon ammattilaisten rooleja ja toimintoja.
Päästäänkö karieksesta ja muista hammassairauksista
joskus kokonaan eroon Entä miten hampaiden korjaaminen
ja esteettinen hoito kehittyy lähivuosina
– Suusairaudet koskettavat edelleen valtaosaa kehittyneiden
maiden väestöstä ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat
kehittyvissä maissa kasvussa. Karies-rokotetta on kehitetty
jo kauan siinä kuitenkaan vielä onnistumatta. Geeni-tutkimuksille
asetetaan myös näiden sairauksien torjumiseksi ja
hoitamiseksi paljon odotuksia. Toisaalta sairauksien aiheuttamien
muutosten korjaamisen mahdollisuudet kehittyvät
alati. Hightech, digitaalisuus ja 3D ovat tulevaisuuden
yhdistelmä hammashoidossakin. Materiaalien bioominaisuudet
ja esteettisyys jatkavat kehittymistään.
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Mitä haasteita se
tuo mukanaan suun terveydenhuollolle
– Väestön ikääntyminen tuo suuria haasteita koko suomalaiselle
yhteiskunnalle eikä pelkästään suun terveydenhuollolle.
Hammashoitoa tarvitsee yhä useampi hampaallinen
monisairas ja monilääkitty vanhus. Tarvittavia
hoitotoimenpiteitä tulee voida tehdä näiden vanhusten
kotona ja hoitolaitoksissa, mikä edellyttää hoitohenkilökunnan
ja hoitolaitteitten liikkuvuutta. Suuhygienian tulee olla
osa vanhuksen yleistä hygieniaa, josta silloin kun hän
ei siihen itse pysty, jonkun muun on huolehdittava siitä.
Riittääkö Suomessa hammaslääkäreitä, suuhygienisteja
ja muita alan ammattilaisia myös tulevaisuudessa
Onko koulutuspakkoja riittävästi ja hakeutuuko alalle
riittävästi opiskelijoita
– Eurooppalaiseen tilanteeseen verrattuna Suomessa
on erittäin hyvä hammaslääkäri-väestö suhde. Lisäksi
meillä koulutetaan suuhygienistejä, mikä on harvinaista
Euroopassa. En ole sinänsä huolissani suun terveydenhuollon
ammattilaisten riittävyydestä kohtaamaan väestön
hoitotarpeet. Enemmän olen huolissani näiden ryhmien
yhteistyömahdollisuuksista ja koulutuksen sisällöstä tulevaisuuden
tarpeita varten. Mikäli se ehkäisypotentiaali,
jonka tiedetään toimivan suun valtasairauksien kurissapitämiseksi
ja järkevä hoitoryhmätyö otettaisiin käyttöön,
kenenkään ei tarvitsisi olla huolissaan oman suunsa terveyden
säilymisestä tai mahdollisuudesta tarvittaessa päästä
ammattilaisen asianmukaiseen hoitoon – ei nyt
eikä tulevaisuudessa
Professorin vinkit:
Huolehdi ainakin näistä
asioista, jos haluat pitää
hampaasi kunnossa
• Harjaa hampaasi huolellisesti vähintään kaksi
kertaa päivässä.
• Käytä säännöllisesti fluoripitoista hammastahnaa.
• Puhdista myös hammasvälit säännöllisesti.
• Älä käytä liian kovaa harjaa äläkä jynssää
liian voimakkaasti.
• Älä harjaa hampaitasi heti nautittuasi happamia
juomia kuten mehuja.
• Huuhtele suusi vedellä syömisen jälkeen ja
käytä vettä janojuomana.
• Ksylitolipurukumin pureskelu on hyvä tapa.
• Syö terveellisesti. Vältä makeisia ja sokerisia
juomia. Lopeta tupakointi.
• Käy sovitusti tarkistuttamassa hampaasi omalla
hammaslääkärilläsi tai suuhygienistillä.
18

T e k s t i E i j a Ö h r n b e r g
K u va j o h a n a l h r o t h
Kuinka korvaan
puuttuvan hampaan
Implantti keksittiin jo 60-luvulla, mutta se on yleistynyt vasta vuosituhannen vaihteesta.
Enemmistö haluaa nykyään eroon irtoproteeseista. Suukirurgi Pekka Asikainen on
nähnyt hammas-hoidon teknologian kehittymisen aitiopaikalta vuosikymmenien ajan.
Irtoproteeseista pääsee helposti eroon. Nykyään niitä
käytetään lähinnä edullisuutensa takia ja väliaikaisina
ratkaisuina korvaamaan puuttuvia hampaita, kertoo
Asikainen.
Suurten ikäluokkien hampaat vaativat välittömiä
toimenpiteitä. 60-vuotiaat ovat implanttipotilaiden enemmistöä.
Hampaiden hoidon laiminlyönti näkyy suussa ja
asiakastilastoissa.
– Yksittäisten hampaiden korvaaminen implanteilla on
nykyään arkipäivää. Äärimmäisenä toimenpiteenä voidaan
huonot hampaat poistaa kokonaan ja korvata koko pysyvä
hampaisto implanteilla.
Kuinka implantti sitten tehdään Kaikki alkaa konsultaatiosta
hammaslääkärin kanssa. Asiakkaan hoidon tarve
kartoitetaan, kustannukset arvioidaan ja yhdessä suunnitellaan
hoidon aikataulu. Itse keinojuuren asennus voi tapahtua
joko paikallispuudutuksessa tai kevytnukutuksessa eli
sedaatiossa.
– Pelko kivusta ei ole nykyään syy jättää hampaita hoitamatta.
Suosittelen kevytnukutuksen käyttöä erityisesti
kun pelko on hoidon esteenä, Suomen Keinojuuriklinikalla
työskentelevä Asikainen neuvoo.
Yleisin implanttipotilas on Asikaisen mukaan noin kuusikymppinen
nainen, jolta puuttuu yksi hammas strategisesti
tärkeästä paikasta. Hampaan puuttuminen haittaa
purentaa ja esimerkiksi etuhampaan puuttumisella on myös
esteettinen vaikutus.
– Vain neljäsosa implanttiasiakkaista on miehiä, miehet
kun hoitavat hampaitaan laiskemmin kuin naiset. Usein
kuitenkin puolison onnistunut hoitokokemus saa toisenkin
osapuolen hammaslääkäriin, kertoo Asikainen.
Kasvavassa iässä oleville ei keinojuuria voida vielä asentaa.
Kun nuoren kasvu pysähtyy parinkymmenen ikävuoden
paikkeilla, voidaan implanttihoito toteuttaa.
Markkinoilla on tarjolla monenlaisia implantteja. Mistä
asiakas sitten tietää, että hänelle on asennettu aito ja laadukas
implantti eikä halpatuote
– Vain hammaslääkäri tietää, onko ostetulla raaka-aineella
tai tuotteella takuu. Jos implantin osat eivät istu keskenään,
on syytä epäillä halpatuotteen käyttöä. Kaikenlaiset
komplikaatiot ovat hälytysmerkki. Alennustuotteet eivät
ole sama asia kuin aito implantti, varoittaa Asiakainen.
Varmin tapa
välttää implantin
asennukseen liittyvät
riskit on käyttää alan
erikoislääkärin palveluja.
Alennusimplantin
aiheuttamat ongelmat
ja mahdolliset vauriot
korjaa useimmiten
erikoislääkäri, ja hän
asentaa niin ikään
myös uuden implantin.
Halpatuote voi
lopulta tulla kalliiksi,
kun se joudutaan
korvaamaan aidolla
implantilla.
Suukirurgi
Pekka Asikainen.
”Puuttuvan hampaan
saa parilla tuhannella
eurolla. Koko leuan kiinteä
implanttiratkaisu maksaa
kymmenestä tuhannesta
eurosta ylöspäin.
19

T e k s t i j a K u vaT M a g n o l i a M e d i a
Hampaidenhoitovälineitä
vuosien takaa.
Matti Äyräpään
potilastuoli.
Kyläsepän pihdit
ja hopeinen hammasharja
Hammaslääketieteen museossa nykyihminen voi kokea olevansa onnekas.
Jos haluaa tuntumaa siitä millaista hampaiden hoito
oli takavuosina, kannattaa vierailla Helsingin yliopistomuseon
hammaslääketieteen osastolla.
Näyttelyssä voi ihmetellä vaikkapa kyläseppien
takomia hampaidenpoistopihtejä, joiden avulla kiskottiin
hampaita särkypotilaiden leuoista 200 vuotta sitten
Kuhmalahdella. Roisin näköisiä välineitä katsellessaan
näyttelyvieras voi vain onnitella itseään, että hän pääsee
hammasongelmien ilmaantuessa nauttimaan nykyaikaisen
hammashoidon kaikista hienouksista.
Museossa saa hyvän kuvan siitä miten hampaiden hoito
on kehittynyt vuosikymmenien varrella. Näytteillä on monipuolista
esineistöä ja laitteistoa, kuten muun muassa suomalaisen
hammaslääketieteen isäksi tituleeratun professori
Matti Äyräpään vastaanoton punainen plyyshinen potilastuoli,
joka ei täyttäisi tämän päivän hygieniavaatimuksia
ainakaan hankalasti puhdistettavan materiaalinsa puolesta.
Museoamanuenssi Henna Sinisalo avaa yhden vitriineistä
ja noukkii sieltä vanhojen hammasharjojen joukosta
erikoisuuden.
– Tämä hopeavartinen hammasharja on yksi aarteistamme.
Hammasharjat olivat vielä 1800-luvun puolivälissä
kallisarvoisia esineitä, joiden katoamisesta saatettiin panna
ilmoitus sanomalehteen. Tämä hopeavartinen kaiverruksilla
varustettu harja oli tuohon aikaan varsinainen ylellisyysesine,
hän kertoo.
Suurin osa esineistöstä on peräisin yksityisiltä lahjoittajilta
sekä Helsingin Yliopiston hammasklinikalta, joissa on
opetettu hammaslääketiedettä vuodesta 1892 lähtien.
Kokoelmissa on yli 10 000 esinettä, joista vain pieni osa
on kerrallan näytteillä Snellmaninkadun näyttelytiloissa.
– Meillä käy vuosittain noin 10 000 vierasta. Hammaslääketieteen
museo kiinnostaa, sillä kaikilla kävijöillä on
omakohtaisia kokemuksia hammaslääkärin vastaanotolta,
Sinisalo kertoo.
– Monet iäkkäämmät kävijät muistelevat omia käyntejään
vastaanotoilla, joissa käytettiin näyttelyssä esillä olevaa
vanhaa vastaanottolaitteistoa jalkaporineen ja sylkykuppeineen.
Nuoremmat taas saavat nähdä kuinka paljon laitteisto
on kehittynyt vuosien varrella.
Kävijöiden joukossa on paljon opiskelijoita, jotka ottavat
museossa tuntumaa oman tulevan ammattinsa historiaan.
Hammaslääketieteen
lisäksi voi Helsingin yliopistomuseon
näyttelyissä tutustua
myös yleislääketieteen sekä
opetuksen, tutkimuksen ja
opiskelun historiaan lähes 400
vuoden ajalta.
Helsingin yliopistomuseo,
Snellmaninkatu 3, Helsinki
Avoinna: ti-pe 11–17,
la-su 11–16
www.museo.helsinki.fi
Ilmainen sisäänpääsy.
Henna Sinisalo
ja hopeinen
hammasharja.
20

Turha pelätä kustannuksia
Isojenkin hammasoperaatioiden rahoitus järjestyy kuin huonekalukaupassa.
T e k s t i M a g n o l i a M e d i a K u vaT H a n d e l s b a n k e n R a h o i t u s , S c a n s t o c k p h o t o
Raha ei ole esteenä
suurillekaan hammasoperaatioille,
sillä kymmenet
hammaslääkäriasemat tarjoavat
nykyään asiakkailleen rahoitusta
laskujen kattamiseksi.
Handelsbankenin aluejohtaja
Erja Hyle kuvaa hammaslääkärien
tarjoamaa rahoitusta
asiakkaan kannalta yhtä helpoksi
kuin sohvan ostaminen
huonekalukaupasta.
– Asema ja me teemme keskenämme
sopimuksen. Sen jälkeen asiakas
eli potilas täyttää luottohakemuksen
asemalla ja päätös tulee välittömästi,
jos hakemus on täytetty netissä, Hyle
sanoo.
Luotot voivat vaihdella muutamasta
satasesta tonneihin.
– Meillä on kymppitonni ehdoton
maksimi, Hyle kertoo.
Luotto on korkokuluiltaankin kilpailukykyinen.
Parhaimmillaan asiakas
saa maksuaikaa kuusi kuukautta
ilman korkoa. Vastaavia luottopalveluja
on myös muilla pankeilla kuin
Handelsbankenilla.
Oma halu ratkaisee
Isot hammasoperaatiot, kuten
implanttien asentaminen, saattavat
maksaa useita tuhansia euroja. Silloin
rahoituksen järjestyminen on potilaan
kannalta jopa kynnyskysymys
hoitoon tulemiselle.
Hyle korostaakin tiedon levittämisen
tärkeyttä. Suomalaiset pitävät
hampaistaan heikosti huolta, eikä
hampaiden kunto ole länsimaisella
tasolla.
– Uskon, että tämän kaltainen
palvelu kasvattaa suosiotaan, sillä
kaupassakin luotto on ihan päivittäinen
väline.
Hylen mukaan ongelmana on
edelleen se, että kuluttajat eivät
välttämättä osaa kysyä rahoituspalveluista
omalta hammaslääkäriltään.
– Tietoisuutta tarvitaan lisää. Se
on selvä.
Rahoitustakin suurempi ongelma
on potilaiden usko oman purukalustonsa
kuntoon.
Esimerkiksi Plusterveyden
teettämästä tutkimuksesta selviää,
että suomalaisten ja heitä hoitavien
hammaslääkäreiden näkemykset
suun terveydestä poikkeavat selvästi
toisistaan.
Potilaat itse antavat suunsa terveydelle
arvosanan kahdeksan, kun
hammaslääkäreistä neljä viidestä
arvioi suun kunnon ansaitsevan vain
arvosanan 1-6 väliltä.

www.projectjenkkikoulu.fi
TAMIQUA: Projektista tuli hyvä
fiilis. En enää syö kokonaista karkkipussia
kerralla. Hampaidenhoitotottumukset
eivät tästä kyllä muuttuneet.
Koko juttu oli tosi kiinnostava!
Hammasasiaa yläkoulussa
Miten suun terveyttä käsitellään kouluissamme Kiinnostaako hampaiden
kunnosta puhuminen ylipäätään teinejä Kultahammas-lehti pääsi mukaan
Kruununhaan yläasteen terveystiedon oppitunnille.
T e k s t i E i j a Ö h r n b e r g K u vaT j o h a n a l h r o t h
Terveystiedon aineenopettaja
Hanna-Kaisa
Hämäläinen kutsuu
8E-luokan oppilaat
luokkahuoneeseen. Alkamassa on
terveystiedon tunti, aiheena suun
terveys. Oppimateriaalina on käytetty
jo yhden aikaisemman tunnin
ajan Project Jenkki -materiaalia,
joka koostuu kouluihin toimitetusta
sähköisestä oppimateriaalista
ja pelistä. Se tarjoaa yläkoulun
opettajille, hammashoitajille ja
suuhygienisteille helppokäyttöisen
ja maksuttoman oppimateriaalipaketin.
Sekä opettajat että oppilaat ovat
ottaneet materiaalin hyvin vastaan.
Tunnin aluksi annoin oppilaille
luokkakohtaiset tunnukset, joilla he kirjautuivat Project
Jenkki koulu -sivustolle. Tunnin aikana oppilaat saivat tutustua
ja opiskella materiaalin itsenäisesti ja tehdä siihen
liittyvät tehtävät, kertoo Hanna-Kaisa Hämäläinen.
22
Terveystiedon aineenopettaja
Hanna-Kaisa Hämäläinen.
Osa materiaalista oli jo oppilaille
ennestään tuttua, mutta
uuttakin asiaa löytyi. Tämä
luokka on kiinnostunut ylipäänsä
kaikesta terveyteen liittyvästä,
myös suun terveyteen liittyvistä
asioista.
Oppimateriaali oli riittävän
vaikeaa 8.-luokkalaisille. Peliin
kaivattiin kuitenkin ehkä lisää
haastetta ja vielä enemmän
toiminnallisia tehtäviä tekstin
lomaan. Luvattuja videoita jäätiin
kaipaamaan.
Materiaalien visuaalisuus on
yläkouluikäisille aina haaste: on
veteen piirretty viiva, mikä on
liian lapsellista. Nuorten hektinen
maailma vaatii koko ajan tapahtumia
ja tekemistä ja tähän peli vastaa hyvin.
Terveystiedossa kaikki lisämateriaali on tervetullutta.
Usein opettaja tekee ja tuottaa oppimateriaalia paljon itse.
Esimerkiksi keväällä 2012 ilmestyneessä terveystiedon

Ellan ja Sinin
testinurkka
TEEMU: Tein pelin sitten yksin kotona enkä
lukenut sivuja kovin tarkkaan. Sokeri-jutut ja
happamuus oli mulle uutta. Jatkossa mietin tarkemmin
kahvin juontia ja purkka pitää muistaa.
k u va : J o h a n A h l r o t h
Me syödään
terveellisesti
Hampaat eivät reikiinny, kun syö oikein
ja pesee hampaat. Kaveruksista Sini, 10,
ja Ella, 9, pitävät hampaistaan huolta.
uudessa oppikirjassa on ainoastaan yksi aukeama
hammasterveysasiaa. Muiden tuottaman
yhden oppitunnin pituisen materiaalin
voi aina mahduttaa opetusohjelmaan.
Nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti
terveystietoa opetetaan peruskoulun yläluokilla.
Meidän koulussamme opetusta on vain
8.- ja 9.-luokille. Terveystieto on innostava
oppiaine opettaa. Aihesisällöt ovat lähellä
kaikkien omaa elämää, ja oppilaat ovat kiinnostuneita
ja motivoituneita opiskelemaan.
Terveystieto on kouluopetuksessa ”lapsen
asemassa”, vaikka se kehittää kaikille tärkeitä
elämäntaitoja. Koulukohtaisesti oppiainetta
opetetaan todella vaihtelevasti ja erilaisilla
resursseilla. Usein oppiaineelle ei ole omaa
luokkatilaa, ryhmät ovat liian suuria ja
toiminnallisuus kärsii. Kannattaisiko tähän
kiinnittää enemmän huomiota tulevaisuudessa,
kun päättäjätasolla laaditaan opetussuunnitelmia
Ella: Multa on lähtenyt jo 13
hammasta ja nytkin yhdessä
kohdassa on vielä aukko. Siitä
tuli verta ihan siggenä (paljon).
Sini: Mulla ei ole nyt aukkoja,
mutta multakin on lähtenyt 14
hammasta.
Ella: Ei se haittaa, kun ei ole
reikiä. Mä pesen joka päivä kaks
kertaa hampaat, enkä syö paljon
karkkiakaan. Enkä tosiaan syö
ainakaan mämmiä.
Sini: Niin mäkin pesen. Karkkipäivä
on aina vaan lauantaisin,
mutta mämmiin en koske edes
silloin. Purkkaa syön kyllä joka
päivä ruuan jälkeen. Mitä sä syöt
yleensä aamupalaksi
Ella: Mä syön aika paljon. Ainakin
puuroo, lasi maitoa, ehkä
yks reissari (tumma leipä) ja
siihen päälle kinkkua, juustoo ja
kurkkua.
Sini: Mulla on aika samanlainen
aamupala. Joskus syön
marjoja ja jugurttia. Tykkäätkö
sä kouluruuasta
Ella: Tykkään, tosi paljon.
Parasta on uunimakkara ja perunamuusi.
Salaatista en oikein
tykkää, mutta iskä pakottaa
syömään sitä kotona.
Sini: Uunimakkara No, onhan
se aika hyvää. Mä tykkään
kaikesta. Nam! Paitsi siitä ihme
kanajutusta.
Ella: Juotko sä mieluummin
maitoa vai vettä
Sini: Maito on hyvää, mutta
ringeten jälkeen vesi on parasta.
Ella: Niin munkin mielestä.
Molemmat on huippuu.
Sini: Siistii (kivaa).
23

Reikiä nolla
Pakurikääpä
on vuoden
rohdoskasvi
Koivun ja muiden lehtipuiden rungoilla
kasvava lahottajasieni pakurikääpä on
valittu vuoden 2013 rohdoskasviksi.
Valinnan tehneen Suomen Terveystuotekauppiaiden
Liiton mukaan tutkimukset
ovat osoittaneet, että pakuri
sisältää suuren määrän antioksidantteja
sekä muita hyvinvointia ja immuunipuolustusta
edistäviä ainesosia.
Käyttötarkoitus: Hampaiden puhdistus
aamuin illoin. Sopii käytettäväksi
sekä sähköhammasharjan että tavallisen
hammasharjan kanssa.
Pakkaus: Pahvikotelo on raikkaan värinen
ja sopivan kokoinen, erottuu hyvin
kaupan hammastuotevalikoimasta. Plussaa
pahvikotelon kierrätettävyydestä.
Pehmeähkö muoviputkilo pysyy hyvin
pystyssä ja siitä on helppo annostella
tahnaa. Muista sulkea korkki hyvin,
muuten löysähkö tahna valuu muuten
ulos putkilosta.
Tuoteseloste: Tekstin määrä ja monikielisyys
hämää ensin hiukan, vie hetken
löytää oman kielinen tuoteseloste.
Perusteelliset tuotetiedot sijaitsevat eri
osissa eri puolilla pakkausta. Kannattaa
käännellä pakkausta ja lukea kaikki sivut.
Tämä asia on tiedetty jo vuosisatoja
Kiinassa ja Siperiassa, jossa pakurikäävästä
on tehty vahvistavaa juomaa teen
tai kahvin tapaan. Sitä on myös hyödynnetty
ulkoisesti ihovaivoihin.
Suomessakin pakuriteetä on juotu
pula-aikana kahvin ja teen asemasta.
Nyt vanha rohdoskasvi tekee uutta
tulemistaan.
Testattu tuote: Oral-B Pro Expert hammastahna,
clear mint. Ensimmäinen ja ainoa hammastahna, joka
sisältää stabiloitua tinafluoridia ja polyfosfaattia.
Tuotteen ulkonäkö: Raikas
sininen väri, pieni rakeisuus tahnassa
herättää mielenkiinnon.
Maku: Ensivaikutelma herättää aistit,
vahva maku yllättää; uudenlainen
raikkaus tuntuu jokaisen käyttökerran
jälkeen aina vaan raikkaammalta. Maistuu
tehokkaalta aikuisten hammastahnalta.
Pehmeä rakeisuus lisää tehokasta
vaikutelmaa.
Käyttö: Varsin pieni määrä tahnaa
kerralla riittää. Vaahtoaa sopivasti, ei liikaa.
Hampaiden pinnalle jäävä suojaava
kerros tuntuu miellyttävältä.
Viikon testauksen jälkeen hammastahna
tuntui varteen otettavalta vaihtoehdolta.
Hampaat tuntuivat puhtailta ja sileiltä,
hengitys raikkaalta. Kannattaa kokeilla!
Hiilihapolliset
juomat
kuluttavat
kiillettä
Limsojen, energia- ja urheilujuomien
lisääntynyt käyttö on
kasvava haaste lasten hampaille.
Juomissa on kahdenlaisia hampaille
haitallisia aineita: sokeria
ja happoja. Sokeri toimii suun
kariesbakteerin ravintona, mikä
aiheuttaa hampaisiin reikiä. Hapot
puolestaan kuluttavat hampaiden
kiillettä aiheuttaen pahimmassa
tapauksessa eroosiovaurion.
Keinotekoiset makeutusaineet
eivät aiheuta kariesta, sillä bakteerit
eivät pysty hyödyntämään niitä.
Sokerittomien tai light-limsojen
lipittely ei kuitenkaan ole hampaiden
kannalta juurikaan parempi
vaihtoehto. Koska juomat ovat
happamia, aivan kuten sokeriakin
sisältävät virvoitusjuomat,
altistavat ne hampaat jatkuvalle
happohyökkäykselle ja kuluttavat
hammaskiillettä. Lisäksi hiilihapotetut
juomat, olivatpa ne sokeripitoisia
tai eivät, köyhdyttävät
elimistön kalsiumvarastoja ja
heikentävät luustoa.
Hampaita voi
säästää
syömällä ja
juomalla happamat
ja makeat
juomat
aterioiden
yhteydessä.
Ksylitolin
käyttö,
hampaiden
puhdistus
ja napostelun
vähentäminen
auttavat
pitämään
hampaat
kunnossa.
www.thl.fi
24

Reikiä nolla
Pidä puhdas suu!
• Reikiä ehkäistään
ensisijaisesti terveellisillä
elintavoilla.
• Hyvien elintapojen
juurruttaminen pitää
aloittaa jo varhaislapsuudessa.
Maito
suojaa
hampaita
Maito on hampaiden kannalta paras
ruokajuomavalinta, sillä se neutraloi suun
happamuutta ja sisältää tärkeitä hampaiden
tarvitsemia ravintoaineita.
Maidon sisältämät kalsium, fosfori ja
proteiini ovat erityisen tärkeitä lasten maito-
ja pysyvien hampaiden rakennusaineita,
mutta ne myös suojaavat ja korjaavat
hampaita. Kun maidon ravintoaineita on
hampaiden pinnalla ja syljessä tarjolla, ne
kovettavat kiillettä ja estävät sen liukenemista.
Suun huuhtelu maidolla aterian päätteeksi
miedontaa myös happohyökkäystä.
Juustopalan pureskelu ruokahetken lopuksi
ajaa saman asian suojaten ksylitolin
tavoin hampaita.
www.maitojaterveys.fi
• Puhdas hammaspinta
ei reikiinny! Hampaat tulee
puhdistaa joka puolelta
kahdesti päivässä
fluorihammastahnalla.
• Ksylitolituotteiden
päivittäinen käyttö
vähentää hampaiden
reikiintymistä.
• Säännölliset ruoka-ajat
ja monipuolinen ruokavalio
suojaavat hampaita
reikiintymiseltä. Sokeria
sisältävien tuotteiden
tai hiilihapotettujen
juomien tiheää käyttöä
tulisi välttää.
• Vesi on paras
janojuoma.
Se makein vaihtoehto
Erilaisia makeutusaineita käytetään moninaisiin
tarpeisiin. Nyt myös Suomessa on
tarjolla todella makea vaihtoehto: stevia.
Se on huomattavasti tavallista sokeria
makeampaa ja aineen makuprofiili poikkeaa
muista makeutusaineista. Etelä-Amerikan
alkuperäiskansat kansat ovat tunteneet
stevian satoja vuosia ja se on ollut käytössä
Euroopan ulkopuolella jo pitkään.
Stevia valmistetaan stevia rebaudiana
-nimisen kasvin lehdistä, se on siis täysin
luonnontuote. Stevioliglykosidit ovat kalorittomia
makeuttajia vaikka ne maistuvatkin
jopa 300 kertaa makeammalta kuin sokeri.
Stevioglykosidit on hyväksytty EU:ssa
elintarvikekäyttöön ja tutkimuksissa ne
on todettu turvallisiksi makeuttajiksi.
EU:n lainsäädännössä stevioglykosidit
määritellään lisäaineeksi, kuten ksylitoli,
rypäleväri, punajuuresta saatava väri sekä
sitrushedelmien ja omenoiden pektiini.
Stevian lehdistä valmistettava
makeuttaja on kevyt, luonnollinen ja
hammasystävällinen vaihtoehto aikaisemmin
käytettyjen makeutusaineiden
rinnalla. Steviaa käytetään juomissa
ja sitä voi käyttää myös kotikeittiössä
esimerkiksi leivonnassa.
25

Kotimatkalla
k u vat: i s t o c k p h o t o
Yhteinen hampaidenpesuhetki
tavaksi
Vileda haastoi yhdessä Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa kaikki suomalaiset
Tunti lisää lapselle -Facebook-kampanjaan. Tavoitteena on yksinkertaisesti keksiä
tapoja viettää enemmän aikaa lasten kanssa. Tunti lisää lapselle –sivustolta löytyy
jo satakunta vinkkiä, käytännönläheisiä ideoita kuinka viettää enemmän aikaa
lasten kanssa.
Niinkin arkisesta asiasta kuin hampaiden pesusta voi tehdä lapselle leikin.
Myös hammaslääkäriasemat voisivat panostaa enemmän lasten viihtyvyyteen ja
tehdä vaikka hammastarkastuksessa käynnistä seikkailun.
Viledan Wettex Soft&Fresh -kampanjalla kerättiin viime vuonna yli 15 000
euroa, joka lahjoitettiin Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta lasten ja nuorten
mielenterveystyöhön. Kummien ja Viledan yhteystyö jatkuu myös tänä vuonna.
Apteekkien asiakastyytyväisyystutkimus 2012:
Apteekki-toimialalla
tyytyväisimmät asiakkaat
Suomalaiset ovat tyytyväisempiä
apteekkeihin kuin esimerkiksi
ruotsalaiset. 24 % suomalaisista
ostaisi itsehoitolääkkeet
edelleen vain apteekista,
mikäli niiden kauppa vapautuisi.
Apteekeilla on Suomen
tyytyväisimmät ja uskollisimmat
asiakkaat Oma PLUS Apteekilla
on tyytyväisimmät asiakkaat,
ja Oma PLUS Apteekin sekä
Yliopiston Apteekin asiakkaat
ovat uskollisimpia. Vuoden
tulokas Avainapteekki saa
parhaan palautteen asiakaspalvelusta.
Maailman
vanhin
implantti
Nykymuotoinen hammasimplantti
on melko tuore keksintö,
mutta osattiin sitä ennenkin.
Arkeologit ovat löytäneet varhaisimmat
tunnetut leukaluuhun
istutetut ”implantit” Hondurasista
mayojen muinaisesta
hautapaikasta.
1 400 vuoden ikäiseksi ajoitetussa
alaleuan jäänteessä oli
kolmen puuttuvan hampaan
tilalle istutettu simpukankuoresta
muotoillut hampaat juurineet.
On arveltu, että kuorten
sisältämä runsas kalsium on
ehkäissyt elimistön hylkimisreaktion.
Löydös tehtiin 1930-luvun
alussa ja arkeologit uskoivat
pitkään, että ”simpukkahampaat”
oli kiinnitetty leukaluuhun
vasta vainajan kuoleman
jälkeen, kuten muinaisessa
Egyptissä oli ollut tapana. 1970-
luvulla tutkijat päätyivät kuitenkin
siihen, että operaatio oli
tehty noin potilaan elinaikana.
26

Kotimatkalla
Kultahammas-lehti kysyi:
Toimitusjohtaja Jussi Herpola Ortomat-Herpola Oy:sta vastasi:
Suomessa laadukkaat
oikomistuotteet
Suomessa on saatavilla hyvä valikoima
useiden eri toimittajien
oikomistuotteita. Hinnoissa on
eroja, onko laadussa Onko Suomen
markkinoilla niin kutsuttuja
halpatuotteita
– Ortodontiset materiaalit
kautta linjan ovat Suomessa laadukkaita
ja turvallisia, vakuuttaa
Ortomat Herpola Oy:n toimitusjohtaja
Jussi Herpola.
– Oikomisen kannalta ongelmallisia
tuotteita ei ole meillä tavattu.
Hinnoissa ja materiaaleissa
on toki eroja, riippuen esimerkiksi
miten tuotteet on valmistettu
ja millaisella tekniikalla. Useat
metallituotteet sisältävät nikkeliä
ja kromia ja niitä voidaan käyttää
turvallisesti potilaille. Potilasturvallisuudesta
huolehditaan
meillä hyvin, toisin kuin voi olla
muualla maailmassa. Esimerkiksi
Aasiassa suosittujen värillisten,
katukaupasta ostettujenkiinnikkeiden,
niin kutsuttujen
”feikkirautojen” käyttö voi olla
arveluttavaa väriaineissa olevan
mahdollisen lyijyn vuoksi.
Oikomishoitojen määrä on
ollut kasvussa viimeisen vuosikymmenen
ajan.
Kirkasvalo korvasi
röntgensäteet
Diagnocam-järjestelmän eli hampaiden kirkasvaloläpivalaisun avulla
voidaan potilaan perushoidon tarve määritellä ilman röntgen-säteitä.
Diagnocam perustuu kirkkaaseen valoon, jolla hampaisto tutkitaan.
Hoitohenkilökunta voi määrittää hoidon tarpeen tai mahdollisen
seurannan välittömästi.
Diagnocam antaa asiakkaalle tukea ja luotettavuutta tehdyn diagnoosin
varmuuteen ilman röntgensäteilytystä. Se on myös odottaville
äideille turvallinen tapa määritellä ja arvioida hoidon tarve tarkasti.
Asiaa sinulle, ilmoittaja
ja suun hoidon ammattilainen!
Tavoita asiakkaasi
Kultahampaan avulla
Magnolia Media tarjoaa nyt sekä hammaslääkäriasemille
että ilmoittajille mahdollisuuden lähettää Kultahammas-lehti
suoraan kotiin omille asiakkaillenne. Liitämme Kultahammaslehden
kannen päälle personoidun lisäkannen, jossa voi olla
tietoa uusista palveluista, tuotteista ja esimerkiksi
kutsu hammastarkastukseen. Lehti postitetaan
valitulle posti-numeroalueelle
toivomanne aikataulun
mukaisesti, ja näin tavoitatte
juuri teille tärkeimmän
kohderyhmän.
Kysy myös lisätietoja
Kultahammas-lehden
asiakasrekisteristä!
Kultahammas-lehti
Magnolia Media Oy
Eija Öhrnberg
040 587 2447
www.kultahammas.fi
www.magnoliamedia.fi
– Suu puhtaaksi
Seuraava lehti ilmestyy
syksyllä 2013.
27

LUONNOLLINEN HYMY
TULEE LUONNOSTA!
SUOMEN
HAMMASLÄÄKÄRILIITTO
SUOSITTELEE KSYLITOLIA
EU-HYVÄKSYTTY
TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI
Xylimax Naturals on Fazerin ainutlaatuinen uutuus täynnä ksylitolia ja aitoja
luontaisia makuja. Purukumeina raikas spearmint ja pirteä sitruuna, pastilleina
villi vadelma ja lempeä lakritsi. Ihastu herkullisen raikkaisiin makuihin!
Valmistettu Karkkilassa, Suomen ainoassa purukumitehtaassa. Muista myös
Fazerin koulutusohjelma suuhygienian ammattilaisille: www.ksylinet.fi
www.xylimax.fi
XYLIMAX
MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT.