You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
40<br />
41<br />
Toimittaja, VtM Emmi Oksanen esitteli pro gradu<br />
-tutkielmaansa ”Nuorten sosiaalinen luottamus ja<br />
integraatio Suosikin Jammu- ja Kimppa-palstojen kirjeissä<br />
vuosina 1997–1998 ja 2007–2008.” Mitä muuttui<br />
kymmenessä vuodessa Vuosina 1997–1998 nuorten<br />
yleisimmät huolet liittyivät ihastumiseen, rakkauteen,<br />
seurusteluun, seksuaalisuuteen ja seksiin sekä suhteisiin<br />
vanhempien kanssa. Kymmenen vuotta myöhemmin<br />
nuorten yleisimmät huolet olivat pelko, ahdistus ja<br />
uupumus, itsetuhoisuus ja itseinho, suhteet vanhempiin<br />
sekä yksinäisyys ja ulkopuolisuus. Omat vanhemmat<br />
aiheuttivat nuorille enemmän huolia ja nuoret joutuvat<br />
kantamaan enemmän vastuuta kuin aikaisemmin.<br />
Nuorilla on aiempaa vaikeampia huolia, he tarvitsisivat<br />
enemmän tukea, mutta saavat sitä aiempaa vähemmän.<br />
Nuoret ovat myös aiempaa enemmän yksin<br />
huoliensa kanssa ja yksinäisempiä.<br />
Mikä auttaisi nuoria Oksanen mainitsee nuoren omien<br />
vanhempien tuen ja selkeät lapsen ja vanhemman roolit.<br />
Myös nuoren kokemus siitä, että on tärkeä ja kuuluu<br />
erilaisiin yhteisöihin on merkittävää. Lisäksi selkeät<br />
käsitykset siitä, mikä on oikein ja mikä väärin sekä kyky<br />
tarkastella itseä ja omaa elämää empaattisesti, myös<br />
kyky ottaa etäisyyttä asioihin mainitaan.<br />
Miks oon mä suruinen<br />
Professori Vilma Hänninen luennoi masennuksen<br />
sosiaalisista ulottuvuuksista avaten laadullisen mielenterveystutkimuksen<br />
kautta masentuneen omaa<br />
näkökulmaa sekä nostaen samalla esille ilmiöön liittyviä<br />
sosiaalisia aspekteja. Masennuksen taustalta löytyy<br />
tutkimusaineistojen (MASEC, HS masennuskysely 2002)<br />
mukaan perhe-elämän ja lähi-ihmissuhteiden ongelmia,<br />
työelämän ongelmia, ihmisen omia fyysisiä sairauksia,<br />
usein esille tulee jo nuoruudessa alkanut alakuloisuus.<br />
Ei ole kuitenkaan perusteita nähdä masennukselle yhtä<br />
yleistä syytä. Masennuskokemuksen ydin on Hännisen<br />
mukaan kokonaisvaltainen tila, merkityksen puute. Hän<br />
mainitsi sosiaaliantropologi Richard Shwederin käsityksen<br />
masennuksesta ”sielun menetyksenä”: Kun menetit<br />
sielusi, menetit kiinnostuksen elämään”. Tutkimukseen<br />
osallistunut kertoi haastattelussa: ”Miul ei enää tuntunu<br />
siin vaihees mitään”.<br />
Tutkimuksen mukaan toipuminen ei ole paluuta entiseen,<br />
tutkittavat mainitsevat toipumisessa merkittäväksi<br />
pienet askeleet ja pienet ilot: ”Ne on näitä, elämän<br />
murusia, ennen niitä en edes huomannut.” Tukirakenteita<br />
arjessa ovat esimerkiksi hyvä työyhteisö, toiset<br />
masennuksen kokeneet ”kollegat”, vierellä kulkijat:<br />
”Parisuhteessa auttais, jos joku silittäis hiuksii.” Arjen<br />
muuttamisessa palautetaan elämänhallintaa niin taloudellisten<br />
asioiden kuin oman fyysisen kunnon suhteen.<br />
Kevennetään elämänotetta ja pyritään irtautumaan<br />
vaatimuksista sekä arvioimaan sukupuoleen liittyviä<br />
vaatimuksia uudelleen.<br />
Ihminen on sitä mitä hän syö<br />
Dosentti Anne Puuronen kysyi ”Miksi syömisestä on<br />
tullut niin vaikeaa”. Hän toi esille ruoan komplisoituneen<br />
roolin nykyajassa, miten länsimainen hyvinvointiyhteiskunta<br />
luo omansa näköisiä paineita ajan ihmisen<br />
syömiseen. Elämme Puurosen mukaan ruokavalintojen<br />
valintatalossa. Aatesyömisen kaltaisesti myös ongelmasyömisen<br />
puolella rakentuu joukko syömistä koskevia<br />
ehdottomia sääntöjä, joita noudattamalla ruokaa<br />
koskevissa hämmentävissä tilanteissa toimitaan. Jännite<br />
syömisen hallinnan ja hallitsemattomuuden välillä<br />
konkretisoituu nyky-yhteiskunnassa siten muun muassa<br />
ortoreksiassa ja syömishäiriöinä. Terveelliset ruokasuositukset<br />
viestivät kuluttajille “kohtuus kaikessa”, kun<br />
toisaalla pikaruokalat mainostavat ”syö niin paljon kuin<br />
jaksat”. Ruokakulttuurin isoja linjoja, jotka näkyvät<br />
kuluttajan ruokakäyttäytymisessä ovat etnisyys- ja eettispainotteisuus<br />
sekä terveystietoisuus. On viitteitä siitä,<br />
että eettiset ruokavalinnat lisääntyvät tulevaisuudessa.<br />
Länsimaisen ruokakulttuurin oirehtimisesta kertovat<br />
puolestaan lieveilmiöt, syömishäiriöt ja toisaalta lihavuus<br />
elintasosairautena.<br />
Anne Puuronen siteerasi esityksessään vielä kirjailija<br />
Margaret Atwoodia: ”Syöminen on elämämme ensimmäisiä<br />
tekoja, syömme ennen kuin ymmärrämme kieltä,<br />
sukupuolta, ylipäätään mitään muuta kuin nälän.”<br />
Myytin murtaminen<br />
Elintavat ja mielenterveys luennossaan ylilääkäri Veijo<br />
Nevalainen sivusi myös teemaa Ruokavalio ratkaisee.<br />
Hän esitteli tutkimustietoa, joista tuorein on julkaistu<br />
tämän vuoden huhtikuussa Public Health Nutrition<br />
-lehdessä. Kyseisessä Espanjassa tehdyssä 9000 aikuisen<br />
kohorttitutkimuksessa, jossa seuranta-aika (mediaani)<br />
on 6,2 vuotta ja jossa tutkimusmetodiikka on arvioitu<br />
hyväksi, todettiin paljon pikaruokaa syövillä olevan 40<br />
% suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen.<br />
Riski kasvaa suhteessa pikaruoan määrään. Nevalainen<br />
toi esille ruokavalion ja mielenterveyden ongelmien<br />
vahvan kaksisuuntaisen yhteyden.<br />
Terveydenhuollon ammattilaisia kehotettiin tarkistamaan<br />
käsityksiään. Vallitsevina käsityksinä on, että<br />
mielenterveyspotilaat eivät pysty muuttamaan elämäntapojaan,<br />
tupakointi ja päihteet ovat osa mielenterveyspotilaan<br />
elämää ja lääkkeet tuhoavat terveyden eikä<br />
asialle voida mitään. Ajatellaan myös, että ”tavallinen”<br />
terveyden edistäminen ei sovi mielenterveyspotilaille,<br />
tehtävänä on hoitaa psyykkistä sairautta eikä terveyden<br />
edistäminen kuulu terapiaan. Yhä enemmän on<br />
näyttöä elintapojen ja mielenterveyden kaksisuuntaisesta<br />
yhteydestä, samoin siitä, että mielenterveyden<br />
ongelmia voidaan ehkäistä ja hoitaa vaikuttamalla<br />
elintapoihin. Yhä enemmän on myös näyttöä, miten<br />
mielenterveyspotilaat hyötyvät terveydenedistämisestä<br />
ehkä jopa enemmän kuin väestö keskimäärin.<br />
Samat elintapamuutokset, jotka edistävät somaattista<br />
terveyttä, näyttävät edistävän myös mielenterveyttä.<br />
Psykoosipotilaiden elinikä on 10–16 vuotta alhaisempi<br />
muuhun väestöön verrattuna. Nevalainen painotti<br />
esityksessään, että toimintakyvyttömyyden, elimellisten<br />
sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisyksi on<br />
paljon tehtävissä.<br />
Terveyttä edistävässä hoitojärjestelmässä tuetaan<br />
kuntoutumista, vaikutetaan elintapoihin, henkilökunta<br />
tunnistaa ja tukee potilaan yksilöllisiä päämääriä lähtökohdan<br />
ollessa se, että potilaat ovat tai akuuttivaiheen<br />
jälkeen tulevat olemaan kykeneviä vastaamaan omasta<br />
elämästään. Potilas nähdään oman elämän asiantuntijana,<br />
hoitaja on palveluiden sisällön asiantuntija ja<br />
heidän välinen suhde on ”coaching”, valmennus- sekä<br />
”partnership”, kumppanuus-suhde.<br />
Tule nukku naapurista,<br />
torkku toisesta talosta<br />
Päivän viimeisessä luennossa dosentti Markku Partinen<br />
liitti aiempien luennoitsijoiden esittämiä asiasisältöjä<br />
teemaan ”Unettomuus osana elämää”. Uni muodostaa<br />
kolmasosan ihmisen elämästä ja yhteys mielenterveyteen<br />
ja terveyteen on vahva. Uni kuuluu osana terveeseen<br />
elämään, uni-valverytmi on osa valo-pimeärytmiä,<br />
jolla on yhteys ihmisen immuunijärjestelmään. Myös<br />
unettomuus kuuluu osana terveeseen elämään. Erilaiset<br />
tapahtumat elämässä vaikuttavat tunne-elämään ja<br />
saattavat aiheuttaa unettomuutta. Tunne-elämän<br />
asioiden prosessoinnin onnistuessa korjaantuu myös<br />
unettomuus. Mitä kauemmin unettomuus kestää,<br />
aiheutuu myös negatiivista ehdollistumista ja vääriä toimenpiteitä.<br />
Ahdistusta poistetaan lääkkeillä sen sijaan,<br />
että keskusteltaisiin, mikä ahdistaa. Bentsodiatsepiinilääkityksellä<br />
pahennetaan Partisen mukaan ongelmaa,<br />
unettomuutta varhaisessa vaiheessa em. lääkityksellä<br />
hoidettaessa lisätään depressio-riskiä.<br />
Suomessa vuonna 2007 unettomuuden suora hoito<br />
aiheutti 20 miljoonan euron kustannukset, kun vertailun<br />
vuoksi astman hoitoon kului 19 miljoonaa euroa.<br />
Unettomuuden Käypä hoito -suositusta päivitetään<br />
parhaillaan, Partinen mainitsi kognitiivisten menetelmien<br />
osuuden lisääntyvän. Myös ravitsemuksen ja<br />
liikunnan osuus nousi merkittävänä esille unettomuuden<br />
hoidossa.<br />
Lopuksi<br />
Päivän luentokokonaisuus yhdistyi näkemyksiin, jotka<br />
ovat valtakunnallisen ehkäisevän ja edistävän mielenterveystyön<br />
linjauksien yhteydessä tulleet esille. Osa<br />
mielenterveyttä määrittävistä tekijöistä on sellaisia, joihin<br />
yksilö voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan. Useisiin<br />
määrittäviin tekijöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa vain<br />
yhteisillä yhteiskunnallisilla toimilla. Sama interventio<br />
voi tuottaa monia eri tuloksia. Masennuksen hoito voi<br />
esimerkiksi edistää perheenjäsenten mielenterveyttä,<br />
vähentää päihteiden käyttöä ja lisätä liikenneturvallisuutta.<br />
Myös mielenterveystyön osaamisen parantaminen<br />
on keskeisimpiä pyrkimyksiä väestön mielenterveyden<br />
edistämiseksi. Alueellinen terveyden edistämisen<br />
seminaari on osaltaan ollut tukemassa näiden tavoitteiden<br />
saavuttamista.<br />
Muista tutustua uuteen hyvinvointiportaaliin
Change language