Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
38<br />
voi hyvin | hyvän mielen lähteillä.<br />
Satu Parviainen, terveyden edistämisen koordinaattori<br />
39<br />
Hyvistä elintavoista<br />
kumpuaa hyvä mieli<br />
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Kouvolassa<br />
Maakunnallisen terveyden edistämisen toimintasuunnitelman<br />
teemana on tänä vuonna mielenterveys.<br />
Työryhmän kanssa seminaaria suunniteltaessa syntyi<br />
työnimenä ”mielenterveyden suojeleminen arjessa.”<br />
Tavoitteena oli mielenterveyskäsitteen ymmärtäminen<br />
positiivisena, jolloin siihen sisältyy yksilön terveydelle<br />
ja hyvinvoinnille tärkeitä persoonallisuuden voimavaratekijöitä<br />
kuten itseluottamus ja tyytyväisyys elämään<br />
nähtiin lähtökohtana. Elämän eri käännekohdissa on<br />
mukana niin henkisen kasvun kuin tasapainon järkkymisenkin<br />
mahdollisuus.<br />
Kansallisissa suosituksissa pyritään mielenterveyden<br />
edistämistyötä kohdentamaan toimiin, jotka antavat<br />
ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa<br />
ja lähiympäristöönsä. Arjen vaatimuksista selviytymisen<br />
helpottuminen sekä terveellisten valintojen<br />
tekeminen ovat esillä. Mielenterveyden edistämistyö on<br />
painottunut eri alojen työntekijöiden kouluttamiseen<br />
mielenterveyden ilmiöiden ymmärtämiseen, mielenterveyden<br />
solmukohtien tunnistamiseen, niiden puheeksi<br />
ottamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Mielenterveyttä<br />
edistetään moniammatillisessa verkostoyhteistyössä,<br />
jossa tarvitaan tietoa, osaamista ja voimavaroja.<br />
Elämään tarvitaan juuret ja siivet<br />
Lastenpsykiatri Tuija Fontell toi luennossaan esille,<br />
miten ihmisvauvan ensimmäisen elinvuoden kehityksen<br />
tärkein edellytys on emotionaalisen kommunikaation<br />
mahdollistava turvallinen kiintymyssuhde. Vauvan<br />
aivojen rakenne muokkautuu vanhemman ja vauvan<br />
katsekontaktin, mimiikan, äänensävyn, kehon asentojen<br />
ja kosketuksen välityksellä. On muistettava sekä<br />
funktionaalisen että psykologisen vanhemmuuden<br />
merkitys. Kohtuvauva aistii jo varhain, vanhempien kiintymys<br />
vauvaan saa alkunsa ja vahvistuu (psykologinen<br />
vanhemmuus), tähän liittyy vanhemman eläytymis- ja<br />
empatiakyky. Kiintymys ilmenee juttelemisena vauvalle,<br />
itsestä huo<strong>lehti</strong>misena ja valmistautumisena vauvan<br />
tuloon (funktionaalinen vanhemmuus).<br />
Terveydenhuollossa on kiinnitettävä huomio synnytyksen<br />
jälkeiseen masennukseen, joka Fontellin mukaan on<br />
nähtävissä selvimmin vauvan ollessa kolmen kuukauden<br />
ikäinen. Tarjottavalla konkreettisella tuella, terapeuttisella<br />
avulla sekä vertaistuella on tärkeä merkitys<br />
vanhemmuuden tukemisessa. Tuen saaminen lisää<br />
toimintamahdollisuuksia, ilman tukea jääminen lisää<br />
epätoivoa.<br />
Alueelliseen seminaariin osallistui lähes kaksisataa eri<br />
toimialueilla työskentelevää ammattilaista, joille tarjoutui<br />
ajatuksia sekä pohdintaa herättävien luentojen<br />
ja aihealueiden myötä saada lisää valmiuksia omaan<br />
arkityöhönsä.
Change language