You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
historia | Vanhanliiton lääketiedettä.<br />
Hannu Tapiovaara, ylilääkäri (Poks)<br />
yhdessä | kieliviidakossa sukkuloiden.<br />
34<br />
Teksti Hilda Urb, opettaja, kuva Hannele Koivunen, suunnittelija, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia<br />
35<br />
Puuttuuko jalka vai puutuuko jalka<br />
Edellinen sota oli loppunut sukupolvea aikaisemmin ja<br />
Euroopan sota oli onnistuttu välttämään. Yhdysvaltojen<br />
tulevaisuus näytti hyvältä. Uusi lumi peitti maata Virginian<br />
maaseudulla joulukuussa 1799.<br />
Kolme lääkäriä oli kokoontunut henkeään haukkovan potilaan<br />
vuoteen ääreen. Potilaalla oli hengitysvaikeutta ja hän<br />
vaihtoi jatkuvasti asentoaan saadakseen hengitettyä paremmin.<br />
Huoneessa oli myös vaimo Mary ja uskolliset orjat<br />
Christopher Sheels, Caroline Branham ja sukunimeltään<br />
tuntemattomiksi jääneet Charlotte sekä Molly. Kuoleva<br />
mies sängyssään oli juuri eläkkeelle vetäytynyt Yhdysvaltojen<br />
presidentti George Washington.<br />
Lääkärit tunsivat hyvin potilaansa jo vuosien takaa. James<br />
Craik oli 69-vuotias Edinburgissa koulutettu lääkäri, joka<br />
oli taistellut Washingtonin rinnalla<br />
niin ranskalaisia kuin intiaanejakin<br />
vastaan. Samasta oppilaitoksesta oli<br />
valmistunut myös Gustavus Richard<br />
Brown, joka oli 52-vuotias ja kotoisin<br />
Marylandin Fort Tobaccosta. Hän oli<br />
juuri perustanut Marylandin lääketieteellisen<br />
tiedekunnan. Elisha Cullen<br />
Dick oli 37-vuotias Pennsylvaniassa<br />
opiskellut lääkäri, joka tunsi viimeisimmät lääketieteelliset<br />
julkaisut ja oli kliinisesti tovereitaan aggressiivisempi.<br />
Craik oli saapunut paikalle lääkäreistä ensimmäisenä aamulla<br />
yhdeksältä. Potilas oli saanut käheyttä ja flunssaoireita<br />
edellisenä päivänä, perjantaina 13. joulukuuta. Seuraavana<br />
aamuna hän heräsi kahdelta aamuyöstä hengitysvaikeuksiin<br />
ja aamukuudelta hän oli kuumeinen, hänellä oli kurkkukipuja<br />
ja nielemisvaikeus. Paikalle hälytetty kuppari George<br />
Rawlins oli laskenut 400 ml verta potilaastaan ensiapuna.<br />
Viinietikan, melassin ja voin sekoitus oli aiheuttanut<br />
melkein hengen vievän hengenhaukkomiskohtauksen. Heti<br />
potilaan luo tultuaan Craik asetti potilaan kaulalle espaniankärpäskääreen<br />
ja laski 532 ml verta klo 9.30 ja toistamiseen<br />
saman määrän klo 11. Potilasta neuvottiin kurlaamaan<br />
toistuvasti salviateen ja viinietikan seosta.<br />
Dick saapui paikalle klo 15 ja väitti enemmän suoneniskemisen<br />
heikentävän potilasta. Vuotta aikaisemmin lääketieteellisessä<br />
kirjallisuudessa oli esitetty henkitorviavanteen<br />
teko, jota hän ehdotti. Toimenpide oli uusi, epävarma ja<br />
sitä ei oltu joidenkin tietojen mukaan vielä koskaan tehty<br />
Yhdysvalloissa. Toimenpide olisi myös kivulias anestesiakeinojen<br />
puuttuessa. Vastaväitteistä huolimatta Craik<br />
määräsi neljännen suoneniskun, nyt laskettiin verta 946 ml.<br />
Brown saapui paikalle klo 16 ja tuolloin potilaalle annettiin<br />
kalomelia (elohopeakloridi) ja viinikivi-oksetuslääkettä.<br />
Washingtonin vointi koheni jonkin verran neljännen veren<br />
laskemisen jälkeen. Hän kykeni nielemään ja tarkastamaan<br />
testamenttinsa. Melko pian hänen kuntonsa huononi<br />
jälleen ja klo 20 lääkärit joutuivat määräämään espaniankärpäslaastarit<br />
myös raajojen päälle ja kaulalle vehnäpuurohauteen.<br />
Potilaan kunto huononi hoidosta huolimatta ja klo<br />
22 hän kuiskasi ohjeensa<br />
omista hautajaisistaan.<br />
Loppuvaiheessa potilas<br />
nojautui taaksepäin, hän<br />
vaikutti rauhalliselta ja<br />
tunnusteli omaa pulssiaan.<br />
George Washington<br />
kuoli klo 22.20. Craik sulki<br />
ystävänsä silmäluomet<br />
ja Dick pysäytti makuuhuoneen kellon. Ruumis kannettiin<br />
alakerran lämmittämättömään ruokailuhuoneeseen.<br />
George<br />
Washingtonin<br />
kuolema<br />
Uutinen presidentin kuolemasta levisi nopeasti. Amerikkalaiset<br />
pukeutuivat mustiin ja kantoivat kuukausien ajan<br />
surunappia vaatteissaan. Napoleon määräsi mustat kankaat<br />
trikolorilippujen lisukkeeksi. Hyvin pian alkoi myös julkisuudessa<br />
keskustelu hoidosta. Oliko oikein laskea potilaasta<br />
verta 2365 ml kahdentoista tunnin aikana Oliko hoidosta<br />
enemmän haittaa kuin hyötyä Olisiko tracheostomia voinut<br />
pelastaa potilaan<br />
Mikä sairaus aiheutti Washingtonin kuoleman Craik ehdotti<br />
tulehduksellista kurkkupaisetta (inflammatory quinsy).<br />
Dick ei tätä nimitystä hyväksynyt vaan ehdotti diagnoosiksi<br />
kolmea vaihtoehtoa: ”stridula suffocatis”, ”laryngea” ja ”cynanche<br />
tracheitis”. Cynanche tracheitis oli tuohon aikaan<br />
uusi diagnoosi, joka oli 1770-luvun lopulla määritetty harvinaiseksi<br />
kurkunpään ja trachean yläosan<br />
tulehdukseksi, joka tukkii hengitystien ja<br />
johtaa potilaan menehtymiseen tukehtumalla.<br />
Hoitavat lääkärit varmasti tunsivat<br />
taudin. Melkoisella varmuudella voidaan<br />
sanoa, että kyseessä oli bakterielli akuutti<br />
epiglottiitti. Difteriaa ei tuolloin esiintynyt<br />
alueella ja parafaryngeaaliseen abscessiin<br />
kuuluvaa toispuoleista turvotusta kaulalla<br />
ei todettu.<br />
Joka tiistai-iltapäivä Kymenlaakson keskussairaalan ruokalan<br />
takana olevaan pieneen kabinettiin kokoontuu värikästä<br />
monikielistä porukkaa. Enimmäkseen kuuluu venäjänkielistä<br />
puheensorinaa joistakin käytännön asioista, kuten esimerkiksi<br />
Tampereen tentin kysymyksistä tai amanuenssipaikkojen<br />
vähyydestä. Lähin avoin amanuenssipaikka on Kajaanissa ja<br />
perhe on juuri kotiutumassa Kotkaan.<br />
Keskustelu pyörii työn ja koulutuksen aiheissa, välillä kuuluu<br />
iloista naurua, kun joku kertoo hassun tapahtuman tai väärinkäsityksen.<br />
Sitten joku kysyy jotakin suomi-latina-sekakielellä.<br />
Kysymykseen yritetään etsiä vastausta englanniksi, venäjäksi ja<br />
viroksi. Nämä ovat suomen ja latinan lisäksi ryhmän käyttämät<br />
kielet. Mukaan sopii vielä darin kieli, jota puhutaan Afganistanissa.<br />
Porukassa on myös yksi Afrikan mantereen edustaja.<br />
Yhteinen nimittäjä tälle ryhmälle on Sukkula II (Suomen kielen<br />
koulutus ulkomaalaistaustaisille lääkäreille ja hammaslääkäreille),<br />
jonka jo toistamiseen järjestää Helsingin yliopiston<br />
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö.<br />
Hyödyn huomaa<br />
Koulutus on toteutettu Työ- ja elinkeinotoimiston ja työn-<br />
antajien rahoittamana työvoimapoliittisena yhteishankintakoulutuksena.<br />
Sukkula-koulutusta järjestetään Kouvolassa,<br />
Lappeenrannassa ja Kotkassa. Vuosien 2010–2012 välisenä<br />
aikana koulutuksessa on ollut osallistujia yhteensä lähes sata<br />
osallistujaa 14 eri maasta. Kaakkois-Suomen alueella<br />
terveydenhuollon työnantajat ja työvoimaviranomaiset ovat<br />
selkeästi oivaltaneet lääkäreiden ammatillisen suomen<br />
kielen koulutuksen tarpeellisuuden ja hyödyn.<br />
Kotkassa Sukkula II -koulutukseen (syyskuu 2011–toukokuu 2012)<br />
osallistui 19 lääkäriä: hammaslääkäreitä, lastenlääkäreitä,<br />
gynekologeja, sisätautilääkäreitä, kardiologi ja ortopedi. Osa<br />
heistä on jo töissä omalla alallaan, osa amanuenssivaiheessa,<br />
jotkut erikoistumisvaiheessa, toiset vasta hakevat laillistamista.<br />
He ovat lähtömaassaan akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajia,<br />
jotka haluavat oman alansa työhön Suomessa.<br />
Vahva suomen kielen taito on tärkeä osa ammattitaitoa.<br />
Akateemiseen työhön kuuluu luetun ja kuullun ymmärtämistä,<br />
puhetta ja kirjoitusta. Perustason taidolla niissä tehtävissä<br />
ei pärjää. Työnantaja haluaa töihin henkilön, jolla on oikea<br />
asenne työhön ja hyvä kielitaito. Mutta työnantajien<br />
odotukset ovat joskus ylimitoitettuja, ja silloin muut työntekijät<br />
joutuvat tavallaan kielen opettajiksi ja työn yleinen<br />
sujuvuus kärsii.<br />
Monenlaisia tarpeita<br />
Niin monta kuin on osallistujaa, niin monta on myös odotusta<br />
kurssin suhteen. Joku tavoittelee puhekielen hienouksia, toinen<br />
varmistaa kielioppiosaamistaan. Muutamalla on kieliopinnot<br />
alkuvaiheessa, jotkut taas kommunikoivat vapaasti suomen<br />
kielellä.<br />
Kurssi on räätälöity pitkälti osallistujien toivomusten mukaisesti.<br />
Ohjelmaan kuuluu ammattisanastoa, lääkärin asiakirjat, lääkäripotilasdialogien<br />
harjoittelua, lainsäädäntöä, luetun ja kuullun<br />
ymmärtämistä, puheharjoituksia ja paljon muuta. Koulutuksen<br />
tavoitteena on vahvistaa osallistujan kykyä kehittää itseään<br />
ammatillisesti ja kielellisesti, sekä antaa mahdollisuuden<br />
lääkäreille verkottua ja saada vertaistukea.<br />
Selvästi huomaa, miten ilahtuneita monet ovat tavatessaan<br />
maanmiehiänsä, kollegoita ja kohtalotovereita. Osallistujien<br />
antama palaute on ollut erinomaista ja koulutukselle<br />
toivotaan jatkoa. Niin osallistujien, työnantajien, rahoittajien<br />
kuin koulutuksen järjestäjien hyvien kokemusten vuoksi<br />
Sukkula III -koulutus pääsee alkamaan syksyllä 2012.<br />
Lisätietoja:<br />
Suunnittelija Hannele Koivunen, hannele.koivunen@helsinki.fi, 050 316 0534<br />
Erikoissuunnittelija Anna Sahanen, anna.sahanen@helsinki.fi, 050 316 0545<br />
Lähde: David M. Morens M.D., The New Journal of<br />
Medicine vol 341, december 1999
Change language