pdf-lehti » e - Carea
31.12.2014 • Views
Share Embed Flag

pdf-lehti » e - Carea

pdf-lehti » e - Carea

pdf-lehti » e - Carea

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
carea.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Tuhti kesäpaketti jokaisen carealaisen kotiin.<br />

1<br />

kesä 2012<br />

Kesäturmien waralle<br />

Kesä-Pasin neuvot s.27<br />

Tuokiokuvia Intiasta<br />

Muotitietoiset norsut ja muut<br />

ystävät s.43<br />

Leipä miehen tiellä<br />

pitää, vai pitääkö<br />

Tarvitaanko viljatuotteita s.14<br />

Ota talteen<br />

kesän ensiapuohjeet

2<br />

pääkirjoitus | hassisen kone käy ja kukkuu.<br />

3<br />

Laseri kesä 2012<br />

Kari Hassinen, toimitusjohtaja<br />

Laseri on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä <strong>Carea</strong>n henkilöstö<strong>lehti</strong>.<br />

Kesän kunniaksi tämä numero jaetaan jokaisen carealaisen kotiin. Lukuiloa!<br />

10 Luontokuvausta<br />

16Hyvinvointipuisto<br />

20 Koksilaiset<br />

42 Tuokio Intiassa<br />

44 Vuoden yrtti<br />

03<br />

04<br />

06<br />

08<br />

10<br />

12<br />

13<br />

14<br />

16<br />

18<br />

20<br />

22<br />

23<br />

24<br />

26<br />

27<br />

28<br />

30<br />

32<br />

34<br />

35<br />

36<br />

37<br />

38<br />

42<br />

44<br />

45<br />

46<br />

Pääkirjoitus | On aika tehdä linjapäätöksiä<br />

Pientä kivaa | Monta ihmeellistä asiaa<br />

Kesäjuttu | Juhannuksen taikaa<br />

Kuuma peruna | eReseptin alkutaival<br />

Salatut elämät | Harrastuksena luontokuvaus<br />

Pakina | Kesäjuhlien selviytymisopas<br />

HR-palsta | Sairausvakuutuslain muutokset<br />

Makuasioita | Tarvitsemmeko viljatuotteita<br />

Kehitymme | Uudistuvan sairaalan toimintamallit<br />

Arjen vastuullisuutta | Leikkaussalien paloturvallisuus<br />

Koksilaiset | On kesä<br />

Uusinta uutta | Suuri puhelinuudistus<br />

Some | <strong>Carea</strong>n työnantajakuvaa rakentamassa<br />

Kesäliite | Ensiapuohjeet<br />

Gallup | Henkilöstökyselyn ensituloksia<br />

Kesä-Pasin palsta | Kesäturmien waralle<br />

Albumi | Menoa ja meininkiä<br />

Muutoskohde | Maalämpöön siirtyminen<br />

Vastuunkantaja | Uusi toimintamalli<br />

Historia | George Washingtonin kuolema<br />

Yhdessä | Kielikoulutusta<br />

Kesäjuttu | Saunaloitsuja<br />

Hallituksen kanava | Matkailu avartaa<br />

Voi hyvin | Seminaarioppeja ammennettavaksi<br />

Muilla mailla | Tuokiokuvia Intiasta<br />

Pihalla | Vuoden yrtti<br />

Vakinaistetut | Rivit ovat vahvistuneet<br />

Viimeinen pulla | Grilliruokaa<br />

Kannen kuva: Jessica Häyhä<br />

On aika tehdä linjapäätöksiä<br />

Suomi on menossa kohti vaikeampia aikoja, vaikka<br />

vielä ollaan Euroopan parhaiden maiden joukossa,<br />

ainakin taloudellisesti.<br />

Suomea uhkaa näivettyminen. Olemme vielä edellisen<br />

laman kuopassa. Emme ole päässeet tuotannon volyymissa<br />

ja kansantalouden kasvussa lamaa edeltäneeseen<br />

tilanteeseen. Asiantuntijat arvioivat, että tällä kehityksellä<br />

on pitkäaikaiset vaikutukset. Tarvittava 2–2,5 %<br />

keskimääräinen kasvu pitkällä aikavälillä on entistä<br />

vaikeampi saavuttaa.<br />

Kun suuret ikäluokat poistuvat eläkkeelle lähivuosina,<br />

työkykyisten on tehtävä työtä paljon kauemmin, jotta<br />

tarvittava kansantulon ja verotulojen kasvu saadaan<br />

aikaiseksi. Työelämään on päästävä nuorena ja viihdyttävä<br />

jo itsensäkin vuoksi nykyistä pidempään. Tämä<br />

on välttämätöntä erityisesti julkisille palveluille, koska<br />

voimavaramme ovat täysin riippuvaisia työn tuloksista.<br />

Vaikka talouden luvut paranisivat, paikallisella ja<br />

alueellisella tasolla on tehtävä silti linjapäätöksiä.<br />

Tietoa on riittävästi.<br />

Jos haluamme, että Kymenlaaksossa on 24/7 erikoissairaanhoidon<br />

palvelut, meidän on tehtävä ratkaisut,<br />

että keskussairaalan toimitilat ja palvelut uusitaan.<br />

Aikaa ei ole paljon jäljellä, koska tilat rapistuvat. Kouvolassa<br />

tulee olla erikoissairaanhoidon palveluja, mutta<br />

päällekkäistä toimintaa keskussairaalan kanssa ei voi<br />

tehdä. Lääkäri voi ajaa Kotkan ja Kouvolan väliäkin.<br />

Erikoissairaanhoidon uusiminen antaa mahdollisuudet<br />

panostaa peruspalveluihin, perusterveydenhuoltoon<br />

ja vanhustenhuoltoon, jotka huutavat lisävoimavaroja.<br />

Kun palvelurakenne saadaan uudistettua, se palvelee<br />

paremmin kansalaisia, erikoissairaanhoidossa hoidetaan<br />

vain sitä hoitoa tarvitsevat potilaat ja kuntatalouskin<br />

pysyy hallinnassa.<br />

Hyvää kesää kaikille.<br />

Kari Hassinen<br />

toimitusjohtaja<br />

Karin valinta:<br />

Yhden lääkärin<br />

kokemuksia eReseptistä<br />

Koska se kertoo rehellisesti arkipäivästämme. Sivu 9.

tapahtuu | kaikki mukaan!<br />

meistä kuultua | Kuuntelemalla opimme.<br />

10 kysymystä | testaa tietosi.<br />

4 5<br />

<strong>Carea</strong>-päivä Tykkimäellä koko perheelle!<br />

Järjestämme koko <strong>Carea</strong>n henkilökunnalle perheineen yhteisen<br />

päivän Tykkimäen huvipuistossa 9.8.2012.<br />

Työnantaja tarjoaa kaikille rannekkeet, muistathan ilmoittautua<br />

20.6. mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu <strong>Carea</strong>n intranetin,<br />

Synapsin kautta.<br />

Rannekkeella pääsee myös Tykkimäellä klo 20.00 alkavaan<br />

Apulannan konserttiin. Tapahtumapäivänä kaikkien osallistujien<br />

tulee saapua pääportista klo 13.30–17.00. Jos paikalle saapuu<br />

tuon jälkeen, joutuu ostamaan lisäksi erillisen lipun konserttiin,<br />

joten viimeistään 17.00 kannattaa olla porttien sisäpuolella!<br />

Olin 27.3.2012 päiväkirurgisessa toimenpiteessä. Lämmin<br />

kiitos henkilökunnalle todella ystävällisestä hoidosta, olette<br />

oikeassa ammatissa:) Kiitos! – Palaute verkkosivuston kautta<br />

Työterveyslääkäri lähetti minut 2.4. Koksin ensiapuun<br />

moottorikelkkatapaturman jälkeen. En suinkaan ollut<br />

ainoa asiakas ensiavussa, mutta sain kuitenkin erinomaista hoitoa kohtuullisen<br />

nopeasti. Kaiken lisäksi minua hoitava nuori mieslääkäri oli erittäin mukava<br />

(ja aika hyvännäköinenkin..) ja teki perusteelliset tutkimukset kerroskuvauksineen.<br />

Ennen ensiapureissua olin viettänyt sairaslomaa jo viikon ilman merkkejä<br />

parantumisesta. Ensiavusta sain kuitenkin lääkityksen kohdilleen ja olin työn<br />

ääressa jo seuraavalla viikolla. Lääkärin katsottua korviini, oli jännittävää<br />

kuulla, että ”tyhjää on.” No kaiketi se on sitten synnynnäistä. ;)<br />

Hyvän mielen sain myös siitä, että näin uunituoreen Laserin<br />

ilmoittautumisluukulla. Kiitos ensiavun ihmisille hyvästä<br />

hoidosta ja kivasta sairaslomapäivästä pehmoisessa sängyssä!<br />

Terveisin kelkkatyttö Laserin työryhmästä<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

Amazon on nykykäsityksen mukaan maailman<br />

pisin joki. Kuinka pitkä<br />

Kuinka monta sivujokea Amazonilla on<br />

Japanilainen hävittäjälentokone ja Suzuki<br />

moottoripyörä ovat saaneet tyyppinimen<br />

Hayabusa. Mitä Hayabusa tarkoittaa<br />

Kuka ruotsalainen sävelsi Riki Sorsan<br />

suomeksi esittämän Muuttohaukka<br />

(Aftonfalken) kappaleen<br />

Kuka näyttelijä ja eräoppaana Kilpisjärvellä<br />

nykyään toimiva laulaja esitti suomennoksen<br />

Beatlesin kappaleesta Girl vuonna 1966<br />

Hauskaa päivää koko perheelle!<br />

6.<br />

Antti Kalliomäki voitti Montrealin Olympiakisoissa<br />

seiväshypyssä mitalin tuloksella 550.<br />

Mikä mitali<br />

eläkkeelle | vastuunkantajat ansaitulle vapaalle.<br />

7.<br />

8.<br />

Mikä oli voittaja Puolan Tadeusz Slusarskin<br />

tulos<br />

Montako mitalia Suomi sai Montrealin<br />

Olympiakisoista<br />

Pirkko Aatola<br />

Kari Lumme<br />

Hannu Korjus<br />

Maija Kärkkäinen<br />

1.4. eläkkeelle siirtyivät sairaalahuoltaja Paula Kujala,<br />

laboratoriohoitaja Maija Kärkkäinen sekä nuorisopsykiatrian<br />

poliklinikan psykologi Pirkko Aatola.<br />

30.4. siirtyi eläkepäivistä nauttimaan Kastekin toimitusjohtaja<br />

Hannu Korjus.<br />

Birgitta Ranki<br />

Paula Kujala<br />

Heljä Pöyhönen<br />

1.6. eläköityivät Sospan asumisyksikkö Kuuselan lähiavustaja<br />

Birgitta Ranki ja hoitaja Marketta Forssell.<br />

Samana päivänä eläkkeensä aloitti myös lastentautien<br />

apulaisylilääkäri Kari Lumme sekä osastonhoitaja<br />

Hannele Merta, Koks 7 B ja asumisen ohjaaja<br />

Ilmi Raanoja, Sospan Mäntylän hoitokodista.<br />

Näillä syntyy kesämieli:<br />

• Paista lettuja<br />

• Tee voikukkaseppele<br />

• Puhalla saippuakuplia<br />

• Pujota ahomansikoita heinään<br />

• Ilahduta suvun vanhinta<br />

• Pulahda naku-uinnille<br />

• Kuuntele linnunlaulua<br />

• Osta kioskin isoin jäätelö<br />

• Keitä uusia perunoita<br />

• Tee toriostoksia<br />

• Täytä sanaristikko<br />

• Lähde vesille<br />

• Valvo yötön yö<br />

• Lue kokonainen kirja<br />

• Tartu rakasta kädestä<br />

• Juo aamukahvit ulkona<br />

• Leivo mansikkakakku<br />

• Kesytä kiire, hengähdä<br />

ja nauti – olet sen ansainnut!<br />

9. Montrealin suomalaiset kultamitalistit<br />

10. Mustilan Arboretum on valtakunnallisesti<br />

merkittävä alallaan. Mitä Arboretum<br />

tarkoittaa<br />

Pugh (Anders) Rogefeldt<br />

Kai Hyttinen<br />

Hopea<br />

myös 550<br />

Kuusi, neljä kultaa ja kaksi hopeaa<br />

Lasse Viren 5000m ja 10 000m,<br />

Pertti Karppinen soutu ja Pertti Ukkola paini<br />

Puulajipuistoa<br />

(syöksyy lähes 400km/h)<br />

Muuttohaukan japaninkielinen nimi<br />

Se on maailman nopeimman eläimen,<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

6.<br />

7.<br />

8.<br />

9.<br />

10.<br />

2. 1100<br />

1.5 eläkkeelle jäi erikoissairaanhoidon sihteeri Heljä Pöyhönen.<br />

6800km, (Niili 6650km)<br />

1.

kesäjuttu | juhannusyön taikaa.<br />

6<br />

7<br />

Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö<br />

Sanna Munukka-Airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri<br />

Juhannusyössä työssä<br />

Juhannusyön taikoja<br />

sairaalaympäristössä<br />

Juhannuksena pääosa meistä vetäytyy keskikesän<br />

juhlaan mökeille ja maalle. Kokko, sauna ja grillimakkara<br />

kruunaavat yöttömän yön juhlan. Mutta<br />

osa meistä terveydenhuoltolaisista työskentelee<br />

juhannuksena. Myös poliisi, palokunta ja taksit<br />

työskentelevät juhannusyönä. Palvelu pitää<br />

toimia ajankohdasta riippumatta.<br />

Entä jos juhannusyön työntekijät<br />

joutuisivat juhannustaikojen valtaan<br />

Sairaanhoitaja vastaanottaa potilaan harsoisessa<br />

pyjamassa kukkaseppele päässä. Missä hankinnaisesta<br />

tajuttomuudesta heräilevä kanssaihminen voisi<br />

kuvitella olevansa Tai jos päivystäjä himmentäisi<br />

päivystyshuoneen valot ja lähestyisi vastaavasti<br />

heräävää kanssaihmistä kirurgimyssy päässä ja palavaa<br />

kynttilää kasvojensa edessä molemmilla käsillä kannatellen,<br />

ja toivottaisi huomenen ja kysyisi vointia.<br />

Paratiisiin luuli kanssakulkija heränneensä! Tai miltä<br />

näyttää työkolttu, jos siinä pyöriskelee alkukesän<br />

rehevässä niittykasvustossa Vihreät asukkaat ovat<br />

toiselta planeetalta, pohtii hankinnaisesta heräävä.<br />

Jospa hankinnaisesta kärsivää kanssakulkijaa puiston<br />

penkiltä herättelevä poliisi (tai savolaisittain polliisi)<br />

onkin pukeutunut kansallispukuun polvisukkineen ja<br />

polvihousuineen. Sininen kiiltävänappinen pusakka<br />

on samaa kuin perinteisessä virkapuvussa – mutta polvihousut,<br />

valkoiset polvisukat ja tanhukengät ja suikka,<br />

jossa lukee Poliisi. Elämys kerta kaikkiaan. Ei siinä<br />

huonona herääväkään voi kränätä, kun niin naurattaa.<br />

Lisäksi puukon kiiltävä hela lisää kunnioitusta.<br />

Tai jos poliisi virkapuvussaan kerää niittykukkia<br />

seuraavaksi yöksi tyynyn alle tehdäkseen taikoja<br />

vuorotyöläisen pyhänä Ei voi rosvo rosvoilla kun<br />

haltioituneena katsoo herbaarion täydennystä.<br />

Taksikin voisi osaltaan lisätä juhannuksen tunnelmaa<br />

asiakkaansa palvelussa. Kun matkapuhelimissa on<br />

kohta pesukoneesta ja kahvinkeittimestä lähtien kaikki<br />

lisälaitteet, voisi taksissa olla juhannuksen lisälaite tai<br />

useampikin.<br />

Mikä olisikaan taksimatkalla saunoa takapenkillä tai<br />

peräkärryssä, saunavihdasta lisämaksu. Muovista<br />

hurmosmelaa ei juhannussaunaan kelpuuteta. Tai<br />

grillata 12 voltin grillissä kapakasta kotiin mennessä,<br />

ei tarvitse mennä nakkikioskille uhririskillä. 12 voltin<br />

grilli sopii tupakansytyttimeen, joka paremmissa autoissa<br />

on myös takapenkillä. Pitäisi vain ajaa keskustasta<br />

lähiöön hieman hiljempaa, jotta makkara ehtii mustua<br />

riittävästi. Pidempi reissu ja molemmat ehtii toimittaa!<br />

Kun katsoo metalliseen kaarimaljaan (mieluiten alasti) juhannusyönä,<br />

voi nähdä erikoisia asioita, tulevan puolison näkyminen voi olla<br />

kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Seuraavia ohjeita noudattamalla<br />

voi tulevan puolison tavata paljon todennäköisemmin.<br />

Jos juhannusyönä näkee työpaikallaan virvatulen, kannattaa soittaa<br />

palokunta paikalle, jolloin edellä mainitun taika mahdollisesti<br />

toteutuu tulevan puolison muodossa; palomiehiä.<br />

Työpaikalla syttynyt ”juhannuskokon” (lue tuhopolton) savu näyttää<br />

suunnan, josta tuleva puoliso/poliisi tulee.<br />

Töissä voi kieriskellä alasti kosteassa pyykkikasassa, jolloin jos mukaan<br />

ei tartu hyvää naimaonnea, niin ainakin jotain pitkäkestoista. Aika<br />

kannattaa varata infektiosairauksien poliklinikalle heti ensimmäisenä<br />

arkipäivänä.<br />

Jos juhannusyönä alasti pyyhkii lattiaa puhtaaksi erinäisistä asioista<br />

punainen avainnauha vyötäisillä, saattaa tulevan sulhasen haamu<br />

tulla tervehtimään. Tai psykiatri.<br />

Tulevan puolison voi nähdä unessa, jos laittaa tyynynsä alle yhdeksällä<br />

heinällä sidotun kukkaseppeleen. Allergisen reaktion kohdatessa,<br />

soitto päivystävälle sisätautilääkärille. Eli puolisoehdokkaalle.<br />

Voi myös juosta sairaalan ympäri virsikirja kädessä seitsemän kertaa<br />

suurimman kiven/kallion ympärillä työvuoroon tullessaan. Paikalle<br />

saattaa myös tulla sairaalapastori.<br />

Töitten jälkeen suihkunraikkaana kannattaa kipaista sairaalan käytävillä<br />

alasti, jolloin mahdollinen tuleva puoliso/vartija voi tulla vastaan.<br />

Ja näitä neuvoja käyttäen jos ei puolisoa ilmaannu, saa juhannusyönä<br />

seuraa osastolle takuuvarmasti.<br />

Jos ensiavun asiakas on nauttinut liikaa, voisi perinteinen<br />

kahvitankkaus ja saunominen olla myös erikseen<br />

hinnoiteltuna palveluna putkamakuun sijaan. Tai<br />

osastolla aamupalan sijaan tarjotaankin huikomakkara<br />

klo 4 aamulla, painikkeena vissyä tai jääkylmää maitoa.<br />

Kun juhannuskokko karkaa, palokunta tulee oikein<br />

komppaniavahvuudella katselemaan ja hurraamaan,<br />

korkeintaan vähän bensaa liekkeihin laittaisivat, jos<br />

sammuminen uhkaa. Lopuksi hiilloksella grillaisivat<br />

omat makkaransa juhannuksen kunniaksi.

kuuma peruna | sähköistä annostelua.<br />

8<br />

9<br />

Johanna Andersson, kehityspäällikkö, eReseptin aluehankepäällikkö, Medi-IT Oy<br />

Maria Salonen, erikoislääkäri, lastentautien poliklinikka<br />

eReseptin käyttöönotto sujui hyvin<br />

Yhden lääkärin kokemuksia eReseptistä<br />

<strong>Carea</strong> siirtyi eReseptin käyttöön 24.4. Ensimmäistä<br />

viikkoa turvasi lähituen läsnäolo. Tuen tarve oli enimmäkseen<br />

varmennekortteihin liittyviä tilanteita sekä<br />

toimintamallien läpikäyntiä ja sovelluksen toiminnan<br />

ohjausta. Ensimmäisten viikkojen tilastot sekä kentän<br />

saatu palaute kertovat onnistuneesta käyttöönotosta.<br />

Toukokuussa eReseptiprosentti kaikista tehdyistä lääkemääräyksistä<br />

oli 48 %.<br />

Viikko Paperi eResepti Yhteensä eResepti %<br />

17 617 472 1089 43,34<br />

18 728 569 1297 43,87<br />

19 795 785 1580 49,68<br />

eReseptin käyttöönotot ovat levinneet 2012 kevään<br />

aikana merkittävästi ympäri Suomea, mutta palveluun<br />

liittyviä julkisia terveydenhuollon organisaatioita riittää<br />

aina lain siirtymäajan rajapyykkiin 31.3.2013 saakka. Kymenlaakson<br />

alueella tilanne on paras mahdollinen, kun<br />

julkinen terveydenhuolto kokonaisuudessaan, lukuun<br />

ottamatta Kymijoen työterveyttä, käyttää jo eReseptiä.<br />

eReseptissä, kuten kaikessa muussakin uudistumisessa<br />

on sekä puolesta- että vastaanpuhujia. Käyttöönoton<br />

perusteella puolestapuhujat ovat kokeneet eReseptin<br />

joustavaksi ja käytettäväksi, vaikkakin kattavampi<br />

hyöty saadaan aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.<br />

Lääkityksen selvitys ja hallinta helpottuu huomattavasti,<br />

kun myös yksityiset ovat käyttäneet eReseptiä vuoden,<br />

eli vuonna 2015. Lyhyen aikavälin hyödyiksi on mainittu<br />

myös huumausainemääräyksen monikertaisen kirjaamisen<br />

poistuminen, määräysten säilyminen tallessa sekä<br />

eReseptin uudistaminen.<br />

Vaivannäkö palkitsee<br />

Osa kriittisen asenteen omaavista käyttäjistä ei ole kokeillut<br />

eReseptin määräystä ja vastustus on enemmänkin<br />

periaatteellista tai he kokevat sen epäluotettavana.<br />

Suurin kritiikki on kohdistunut potilaan informointiin,<br />

monimutkaisiin suostumuskäytäntöihin ja siirtymävaiheen<br />

työllistävään toimintaan. Paperireseptin muuttaminen<br />

eReseptiksi on koettu mutkikkaaksi, mutta kun<br />

se on tehty, lääkkeen määrääminen ja uudistaminen<br />

helpottuu. Alussa nähty vaiva muuttaa mm. mallipohjat<br />

eReseptikelpoisiksi ja nopeuttaa jatkossa sähköisen<br />

lääkemääräyksen määräämistä.<br />

Mediassa esille nostetut ongelmat ovat osaltaan hidastaneet<br />

eResepti-järjestelmien kokonaiskehittämistä,<br />

johon on syytä suunnata seuraavaksi katseet. Järjestelmän<br />

kehitys ei voi perustua yksittäisten käyttäjien<br />

toiveisiin, vaan laajempaan lääkitysprosessin arviointiin<br />

ja parempaan lääkityksen kokonaishallintaan. Parannettavaa<br />

löytyy erityisesti käytettävyydestä: tarvitaan<br />

nopeampia ja yksinkertaisia toiminnallisuuksia pienin<br />

klikkauksin sekä riittäviä sanomatietoja lääkehoidon toteutukseen.<br />

Voimassaolevat säännökset ja määritykset<br />

ohjaavat tällä hetkellä lääkityksen hallinnan pirstaleisuutta<br />

ja epäkäytettävyyttä.<br />

Helpotusta luvassa<br />

Parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä<br />

säädösmuutosten valmistelu. Ministeriö pyrkii saamaan<br />

säädösuudistuksen eduskunnan hyväksyttäväksi<br />

jo syyskauden istuntoon, joten helpotusta on luvassa.<br />

Alustavien tietojen mukaan muutokset kohdistuvat<br />

erityisesti potilaan informointiin, suostumusmenettelyihin,<br />

uudistamiseen ja eReseptin mitätöintiin.<br />

Lääkkeiden henkilökohtaiseen maahantuontiin on<br />

tulossa myös täsmennyksiä. Tällä hetkellä potilas voi<br />

ottaa matkalle mukaan yhteenvedon, johon tulostuu<br />

listaus käytössä olevista lääkkeistä. Potilas saa yhteenvedon<br />

pyytämällä terveydenhuollosta sekä apteekista<br />

tai tulostamalla sen itse Omien tietojen katselusta. Kun<br />

kyseessä on PKV- tai huumausainelääkkeet kannattaa<br />

potilaan kuitenkin pyytää erillinen todistus lääkityksestä<br />

joko apteekista tai lääkäriltä hankalia selvittelytilanteita<br />

välttääkseen.<br />

<strong>Carea</strong>n sujuva eReseptin käyttöönotto ja hyvät käyttöprosentit<br />

ovat ennen kaikkea henkilöstön ja ajan hermoilla<br />

olevan johdon ansiota. Tästä on hyvä jatkaa kansallisten<br />

palvelujen laajentamista, eArkistoa odotellessa!<br />

Käytännön vinkkejä lääkäreille<br />

• Kirjoita annostusohje potilaalle selkeässä muodossa<br />

– ei lyhenteitä<br />

• Merkitse iteroinnit oikeaan kohtaan – ei annostusohjeeseen<br />

• Merkitse käyttötarkoitus sille varattuun kenttään<br />

– ei annostusohjeeseen<br />

• Valitse oikea määräys tapa Lähetys-dialogilla kun<br />

haluat määräätä eReseptin vuodeksi – ei annostusohjeeseen<br />

• Katso Reseptikeskuksesta onko eResepti tallentunut,<br />

jos olet epävarma, älä tee varmuuden vuoksi uutta<br />

sähköistä määräystä<br />

eReseptin käyttöönotto tuli jälleen varkain, vaikka asia toki oli<br />

ajoissa tiedossa. En päässyt koulutustilaisuuteen, johon olin<br />

ilmoittautunut, joten asia oli opiskeltava itsenäisesti. Kun sitä<br />

ylimääräistä aikaa ei juuri tällaisiin asioihin ole, oli tiedossa<br />

hankaluuksia. Jo oikean PIN2-koodin keksiminen tarvitsi alkuun<br />

viisaamman tukea, en ollut tietoinen että niitä oli jo ehditty saada<br />

kaksi erilaista. Onneksi asia selvisi helposti, kiitos atk-tuelle.<br />

Aika- ja pakkausperusteisen määräyksen valintaa en aluksi huomannut<br />

ja moni vuodeksi tarkoitettu resepti meni uusiksi kun<br />

reseptillä oli saanut vain yhden pakkauksen. Lisätiedoista asia<br />

ei ilmeisesti siirtynyt apteekin tietoon. Edelleenkin pelottaa, jos<br />

eResepti pitäisi uusia. Siihen en ole vielä löytänyt oikeaa nappia!<br />

Tämä tulee todennäköisesti johtamaan pitkiin lääkelistoihin,<br />

kunnes ehdin asian opetella. Toisaalta reseptin mitätöimisen<br />

opetteluun en ole siihenkään löytänyt aikaa, joten jos vahingossa<br />

on tullut tehtyä vääränlainen resepti, olen yksinkertaisesti vain<br />

tehnyt uuden. En toki ole mikään atk-ekspertti, enkä väitä edes<br />

olleeni asiasta hirveän innostunut, joten suurta osaa ongelmista voin toki syyttää itseäni ja ajan puutetta.<br />

Työnantajalta toivoisin tällaisille hitaille oppijoille tarkoitettua kertauskurssia, ilmoittautuisin mielelläni!<br />

Käytännön työssä suurimpana ongelmana on selkeästi ollut tietojen huono saatavuus alle 18-vuotiaiden<br />

osalta. Vanhemmilla ei ole oikeutta tarkistaa lastensa reseptitietoja tietojärjestelmästä eikä niitä saa myöskään<br />

puhelimitse soittamalla. Jos käytössä on useita reseptejä eri erikoisaloilta ja avoterveydenhuollosta, niin<br />

kuka vanhemmista pysyy kärryillä, mikä resepti on uusittu ja milloin, mistä on vielä annosta jäljellä tai missä<br />

kohdassa annosta on nostettava reseptiin, esimerkiksi suuremman insuliinin kulutuksen myötä Potilasohjeet<br />

kun tuntuvat hukkuvan. Tämän vuoksi moni vanhemmista on jättänyt valitsematta eReseptin ja asiaan on<br />

toivottu pikaista parannusta. Myös moni reissaava perhe on valinnut perinteisen paperireseptin sen pelossa,<br />

että lapsi jää ilman lääkettä, koska koko Suomi ei ole vielä järjestelmän piirissä. Yllättäviä asioita tapahtuu ja<br />

reseptit halutaan pitää aina mukana.<br />

Toinen suuri ongelmakohta on reseptin teon hitaus. Jos käytössä on antihistamiineja, kolmea eri lajia astmalääkkeitä<br />

ja vielä useita erilaisia rasvoja, kestää pelkästään reseptien teossa suuri osa vastaanottoajasta,<br />

mikä mielestäni on tarkoitettu muuhun. Voin vain kuvitella, miten kauan se esimerkiksi sisätautipoliklinikalla<br />

kestää. Kiireessä on ehdottomasti helpompaa<br />

laittaa nimi alle perinteiseen paperiversioon.<br />

Johannan kommentit<br />

• Huoltaja saa terveydenhuollosta Yhteenvedon lapsensa<br />

lääkkeistä, mikäli lapsi ei itsenäisesti hoida omia terveyteen<br />

liittyviä asioita. Terveydenhuollosta tiedot saa myös<br />

puhelimitse. Apteekin kautta huoltaja saa Yhteenvedon<br />

lapsensa lääkkeistä aina lapsen 18 ikävuoteen saakka.<br />

• Mikäli käyttäjä sulkee Informointi-ikkunan, saa hän ikkunan<br />

uudelleen auki samassa istunnossa Asiakkaan lupatiedoista<br />

Potilaan informointi. eReseptiä ei voi lähettää, jollei<br />

potilasta ole informoitu.<br />

• Mitätöinnit ym. eReseptin perustoiminnallisuudet pääsee<br />

tekemään eReseptitiedoista.<br />

Yllä mainitut asiat ovat kaikki koulutuksessa läpikäytyjä<br />

perusasioita. Koulutukseen osallistuminen on ehdottoman<br />

tärkeää ja kansallisten auditointivaatimusten mukaan myös<br />

pakollista. Lääkäri vastaa potilaan lääkityksestä ja sen ajantasaisuudesta.<br />

Lisäkoulutuksia järjestetään kesälomien jälkeen.<br />

Edelleen näen ongelmallisena eReseptiinformaation<br />

antamisen. Tietoruutu tulee<br />

jokaiselle potilaalle auki kertomusta avatessa,<br />

jolloin mitään informaatiota ei ole annettu<br />

eikä ole edes tiedossa tuleeko asia puheeksi<br />

koko vastaanottokäynnillä. Jos tuolloin ei<br />

ruksaa rastia ruutuun, että ”informaatio<br />

on annettu”, en ainakaan minä ole saanut<br />

eReseptiä tehtyä, vaan olen joutunut<br />

kirjautumaan ulos ja aloittamaan alusta<br />

potilaan tietojen käsittelyn. Ja aikaa kuluu.<br />

On toki asiassa hyvääkin. Vanhemmat saattavat<br />

hävittää paperisia reseptejään ja turhista<br />

soitteluista reseptien hävittyä toivon mukaan<br />

päästään eroon. Sitä positiivista puolta asiasta<br />

vielä odotellaan…

salatut elämät | kameran takaa.<br />

Henkilöhaastattelun tekivät Toimintapalvelujen työ- ja avotyötoiminnassa avustajana työskentelevä Marja-Leena Häkkänen apunaan<br />

ohjaaja Eeva Uusitalo. Marja-Leena on mukana Meidän Sanomien toimituskunnassa. Meidän Sanomat ilmestyy viikottain Sospan<br />

asukkaille ja asiakkaille. Haastattelun toimitti Leena Laatta. Kuvat: Anna-Maria Rastas<br />

10<br />

11<br />

Luonnossa kaikki on<br />

aitoa<br />

Kuka olet ja<br />

missä sinä työskentelet<br />

Olen Anna-Maria Rastas ja työskentelen<br />

Sosiaalipalvelujen Versokodissa asumisen<br />

ohjaajana.<br />

Anna-Marian kuvia voit katsella<br />

lisää hänen blogistaan:<br />

›› anskunmaailma.blogspot.com<br />

Kerro jotain itsestäsi<br />

Olen 35-vuotias ja koulutukseltani lähihoitaja.<br />

Työhistoriaa kehitysvamma-alalta<br />

sosiaalipalvelujen eri yksiköistä minulla<br />

on noin 13 vuotta.<br />

Mitä harrastat<br />

Luonnossa liikkumista, luonnon valokuvausta<br />

sekä monipuolista liikuntaa. Olen<br />

myös aktiivisesti mukana paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen<br />

toiminnassa.<br />

Tykkäätkö liikkua luonnossa<br />

Mikä siinä on mukavinta<br />

Olen lapsesta asti pitänyt luonnossa<br />

liikkumisesta ja sen tarkkailusta. Luonnossa<br />

mukavaa on ennen kaikkea rauha,<br />

mistä puuttuu ihmisen aiheuttama hälinä<br />

ja äänet. Luonnossa liikkuessa myös<br />

mieli rentoutuu ja mielessä pyörivät asiat<br />

unohtuvat. Sen myötä stressikin vähenee.<br />

Luonnon äänien kuunteleminen rauhoittaa<br />

ja raikas ilma piristää. Myös luonnon<br />

tarjoama yllätyksellisyys viehättää; ikinä<br />

ei voi tietää mitä luonnossa liikkuessa<br />

vastaan tulee.<br />

Mikä vuodenaika on<br />

mukavin ja miksi<br />

Pidän kaikista vuodenajoista. On mukavaa,<br />

kun meillä Suomessa on neljä<br />

vuodenaikaa. Jokaisessa vuodenajassa on<br />

oma viehätyksensä ja valokuvausta ajatellen<br />

erilaiset kuvausmahdollisuudet.<br />

Miten vietät<br />

aikaasi luonnossa<br />

Puuhastelen mielelläni mökillä järvimaisemissa<br />

ja kävelen metsässä. Syksyisin<br />

marjastan ja kerään sieniä. Kamera kulkee<br />

aina mukana ja kuvaan kaikkea mitä<br />

vastaan tulee.<br />

Mitä eläimiä olet luonnossa<br />

liikkuessa nähnyt<br />

Olen nähnyt lähes kaikki metsäneläimet<br />

lukuun ottamatta suurpetoja.<br />

Oletko oppinut tunnistamaan<br />

erilaisia lintuja<br />

Ulkonäöltä tunnistan suurimman osan<br />

Suomen linnuista. Linnun lauluäänestä<br />

tunnistaminen on haasteellisempaa.<br />

Mikä on mieleenpainuvin<br />

luontokokemus<br />

Noin 10 vuotta sitten Kymijoella Pilkanmaassa<br />

oli majavaperheen pesä, jonka<br />

touhuja seurailin lähes joka ilta. Majavaperheeseen<br />

kuuluivat emo ja isä sekä<br />

poikaset kuluvalta ja edelliseltä vuodelta.<br />

Isommat poikaset hoivailivat pienempiä<br />

emon ja isän saalistaessa ruokaa. Majavat<br />

tottuivat minuun ja pääsin todella läheltä<br />

seuraamaan niiden elämää.<br />

Mikä sinulle on<br />

tärkeintä luonnossa,<br />

mitä se sinulle antaa<br />

Luonnossa ei näy ihmisten kädenjälkeä,<br />

siellä kaikki on aitoa.

pakina | Anteeksi, käyn puuteroimassa nenäni.<br />

12<br />

hr-palsta | tiivistä yhteistyötä.<br />

13<br />

Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö<br />

Tiina Häyhä, henkilöstöjohtaja<br />

Kesäjuhlien selviytymisopas<br />

<strong>Carea</strong>n työntekijöille<br />

Sairausvakuutuslain muutokset<br />

Ammatista riippumatta jossain vaiheessa kesäjuhlia<br />

saamme ammattiimme liittyviä kysymyksiä tai toiveita<br />

juhlien osallistujilta. Mikko Kuustonen on moneen<br />

kertaan julkisuudessa kuvannut tilannetta, jossa<br />

muusikko kutsutaan juhlimaan kommentilla, että<br />

otathan kitaran mukaan. Sairaalan työntekijöiltä<br />

kysytään omaan tai kaverin terveyteen liittyen<br />

monenlaisia, joskus kiusallisiakin asioita. Miten<br />

vastataan kohteliaasti<br />

Lääkäriltä tai hoitajalta, joskus keneltä tahansa<br />

sairaalan työntekijältä (sinähän olet siellä töissä, kyllä<br />

sinä varmasti tiedät) pyydetään monenlaista tai neuvoa<br />

eri vaivoihin. Selviytymiskeinoja on monia. Ensinnäkin<br />

voi vastata parhaan tietonsa mukaan, mutta ainakin<br />

täältä HR-palveluista on aikamoista riskipeliä neuvoa<br />

apukeinoja kolotukseen, kipuun tai kiusallisempaankaan<br />

vaivaan. Parempi voi olla tuijottaa kysyjää vaan suu<br />

auki riittävän kauan aivan kuin ei olisi kuullut tai<br />

ymmärtänyt kysymystä.<br />

Sitten voi tietenkin kääntää kysymyksen takaisin kysyjälle<br />

tyyliin: Mitä sinä itse ajattelet juurit tästä asiasta<br />

Miten itse toimisit tässä tilanteessa Montaa kertaa<br />

tavallinen kysyjä ei kysy uudestaan. Toinen hyvä tapa<br />

ammatista riippumatta on todeta, että meillä töissä on<br />

juuri tämän asian erityisasiantuntija, minäpä välitän<br />

kysymyksen hänelle, palataan asiaan. Samalla voi<br />

itsekseen ajatella, että näkisipä vaan!<br />

Selviytymiskeino, jota kuulee marketin edessä useinkin<br />

käytettävän on sellainen, että kun kysyjä kuvaa<br />

vaivansa, hieman hymähtää väheksyvästi ja kertoo,<br />

miten paljon enemmän ja isommin minua itseäni on<br />

kohdannut juuri tuo sama asia. Pari ”voita velliin”<br />

lausetta vielä ja perään kannattaa todeta, että no se<br />

kyllä parani vähän noin kuin itsekseen. Myös monisanainen<br />

kuvaus omasta vastaanottokäynnistä<br />

päivittelyineen saa kysyjän unohtamaan kysymyksensä.<br />

Tarkkanäköinen havaitsee, kun lähimmäinen lähestyy<br />

kysyäkseen jotakin. Kohtelias keino välttää kysymykset<br />

on kysyä itse ennen kysyjää jotain aika suurta, johon<br />

vastaamiseen menee sen verran aikaa, että kysyjän<br />

kysymys unohtuu. Samoin menestyvistä lapsista voi<br />

aina kysyä, samoin lapsenlapsista.<br />

Sitten aina voi käyttää ”anteeksi, joudun käymään<br />

käsien pesulla” – tämmöinen ikääntyvä mies voi<br />

käyttää tuota jo aika usein!<br />

Sairausvakuutuslaki muuttuu 1.6.2012. Yhteistyö työntekijän,<br />

esimiehen ja työterveyshuollon välillä lisääntyy.<br />

Sairausvakuutuslain muutoksen tavoitteena on puuttua<br />

entistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin.<br />

Tämä tapahtuu parantamalla työkyvyn arviointiprosessia<br />

työntekijän, työnantajan (esimiehen) ja<br />

työterveyshuollon kesken. Kaikki toimijat saavat<br />

velvoitteita lakimuutoksen yhteydessä.<br />

Työntekijän velvollisuudet:<br />

• Sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa on<br />

haettava aikaisemman 4 kuukauden sijaan<br />

2 kuukauden kuluessa sairasloman alkamisesta<br />

(työantaja <strong>Carea</strong>ssa huo<strong>lehti</strong>i tästä).<br />

• Työntekijän on toimitettava KELAan lausunto jäljellä<br />

olevasta työkyvystä viimeistään, kun sairauspäivärahaa<br />

on maksettu 90 päivän ajalta. KELA muistuttaa<br />

asiasta, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivää<br />

(kannattaa toimittaa heti palkanmaksun keskeytymisen<br />

välttämiseksi).<br />

• Osallistua jäljellä olevan työkyvyn arviointiin yhdessä<br />

työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.<br />

Työnantajan (esimiehen)<br />

velvollisuudet:<br />

• Työnantaja (esimies) on velvollinen ilmoittamaan<br />

työterveyshuollolle työntekijän sairauspoissaolon<br />

jatkuttua 30 päivää.<br />

• Osallistua jäljellä olevan työkyvyn arviointiin yhdessä<br />

työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.<br />

• Osallistua työterveyshuoltoneuvotteluihin työpaikan<br />

mahdollisten työhön paluuta edistävien toimien<br />

suunnittelemiseksi.<br />

Työterveyshuollon velvollisuudet:<br />

• Laatia lausunto jäljellä olevasta työkyvystä KELAan<br />

työntekijän toimitettavaksi.<br />

• Osallistua työpaikan lakimuutoksen edellyttämien<br />

toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen ja<br />

asiaan liittyviin työterveysneuvotteluihin työhön<br />

paluun tukemiseksi.<br />

• Koordinoida pitkittyneeseen sairauspoissaoloon<br />

liittyvää hoitoa ja yhteistyötä.<br />

Tervetuloa kaikki kesäajan pelastajat!<br />

Perehdytysopas kertoo kaiken tarpeellisen<br />

tuoreelle vastuunkantajalle. Opas löytyy<br />

<strong>Carea</strong>n verkkosivustolta ja intranet-Synapsista.

makuasioita | Ravitsemusterapeutit suosittelevat.<br />

Katja Vapa, ravitsemustieteiden harjoittelija<br />

14<br />

15<br />

Tarvitsemmeko viljatuotteita<br />

Usein kuultu väite: ”Vältän viljatuotteita,<br />

koska ne ovat pelkkää höttöä!”<br />

Suomalaiset saavat viljatuotteista energiaa ja ravintoaineita<br />

runsaan käyttömäärän takia. Täysjyväviljatuotteet<br />

sisältävät mm. erilaisia B-vitamiineja kuten foolihappoa,<br />

kivennäisaineita kuten fosforia, magnesiumia, sinkkiä ja<br />

rautaa. Täysjyvävilja onkin suomalaisten tärkein foolihapon<br />

lähde. Täysjyvävilja sisältää myös kuitua.<br />

Ruisleivän ravintosisältö verrattuna<br />

kuitupitoisiin kaviksiin, hedelmiin ja pähkinöihin<br />

Ruoka-aine Kcal/100 g Kuitua/100 g Sokeri/100g Määrä<br />

Ruisleipä (ruispalat) 252 kcal 9,6 g 1,8 g 4 kpl<br />

Pähkinät (cashew-pähkinät) 574 kcal 3,5 g 4,6 g 1,7 dl<br />

Kuivatut hedelmät (eksoottiset) 298 kcal 8,5 g 57,1 g 1,7 dl<br />

Herne (keitetty) 78 kcal 3,5 g 6,4 g 2 dl<br />

Appelsiini (keskikokoinen) 47 kcal 2,1 g 8,9 g puolikas<br />

Porkkanaraaste 33 kcal 2,5 g 5,4 g 1,2 dl<br />

Vihersekasalaatti 16 kcal 1,0 g 2,1 g 1,7 dl<br />

”Häh Mikä kuitu”<br />

Kuorimattomat viljat sisältävät paljon kuituja, jotka<br />

lisäävät ulosteen massaa ja ehkäisevät ummetusta,<br />

ravitsevat paksusuolen bakteereita ja pitävät yllä suoliston<br />

hyvinvointia sitomalla haitallisia aineita. Kaurassa<br />

on lisäksi vesiliukoista kuitua β-glukaania, joka auttaa<br />

alentamaan kolesterolia. Kuidut myös tasaavat ruoan<br />

aiheuttamia verensokerin heilahteluja ja pienentävät<br />

insuliinin tarvetta.<br />

”Paljos sitä kuitua nyt sitten tarttis”<br />

Ravitsemussuositusten mukaan kuitujen suositeltava<br />

saanti on 25-35 g/vrk terveillä ihmisillä. Diabeetikkojen<br />

kuitusuositus on korkeampi, jopa 40 g/vrk – runsaan<br />

kuidun saannin on todettu myös ehkäisevän tyypin 2<br />

diabetesta. Kuitupitoinen ruokavalio sisältää useimmiten<br />

vähemmän sokeria ja energiaa sekä enemmän hyödyllisiä<br />

ravintoaineita. Tutkimusten mukaan suomalaisten<br />

kuidunsaanti keskimäärin on kuitenkin suosituksiin<br />

verrattuna matala, vain 20 g/vrk.<br />

”Eiks kasviksista muka<br />

saa tarpeeks kuitua”<br />

Kuituja saadaan myös muista tuotteista kuin täysjyväviljasta.<br />

Kasvikset, hedelmät, marjat, palkokasvit ja pähkinät<br />

ovat myös hyviä kuidun lähteitä, mutta niitä tulisi<br />

käyttää paljon suurempia määriä, mikäli viljatuotteista<br />

luopuisi kokonaan. Esimerkiksi salaattia pitäisi syödä<br />

karkeasti ottaen yhdeksän kertaa enemmän saadakseen<br />

saman kuitumäärän kuin neljästä ruispalasta saa.<br />

”Ruisleipä pierettää ainaki<br />

mua – en syö!”<br />

Jotkut mediassa esillä olleet henkilöt ovat kertoneet<br />

vatsavaivojensa jääneen pois, kun he ovat lopettaneet<br />

viljojen syönnin. Jos keliaakikot ja vilja-allergiset jätetään<br />

pois laskuista, jäljelle jäävät usein ärtyvän suolen<br />

oireyhtymästä kärsivät henkilöt, jotka voivat saada<br />

oireita tietyistä viljoista. Uusimmissa tutkimuksissa<br />

onkin osoitettu, että ¾ heistä hyötyy, jos rukiin, vehnän<br />

ja ohran käyttöä vähennetään ja lisätään kauran ym.<br />

gluteenittomiksi luokiteltujen viljojen (esim. tattari, riisi,<br />

maissi, hirssi) käyttöä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että<br />

ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien tarvitsisi ryhtyä<br />

täysin gluteenittomalle ruokavaliolle, vaan he voivat<br />

käyttää ruista, vehnää ja ohraa oireiden sallimissa rajoissa.<br />

Viljattomaan ruokavalioon on näin ollen harvoin<br />

tarpeen ryhtyä: suosituksena on, että oireita aiheuttavat<br />

viljat korvattaisiin muilla viljatuotteilla, jotta kuituja,<br />

vitamiineja ja kivennäisaineita saataisiin riittävästi.<br />

”Eikä pullaakaa voi syödä,<br />

kun se turvottaa.”<br />

Tuore pulla tai leipä voi aiheuttaa vatsavaivoja enimmäkseen<br />

juuri ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä.<br />

Vaivat eivät suinkaan johdu hiivasta, joka kuolee<br />

paiston aikana, vaan jauhoissa olevan tärkkelyksen<br />

kiteytymisestä. Kun leipä tai pulla vanhenee, tärkkelyksen<br />

rakenne muuttuu. Tämän vuoksi päivän vanha<br />

pulla tai leipä sopii tuoretta paremmin ärtyvän suolen<br />

oireyhtymästä kärsiville.<br />

Päivän suositellun kuitumäärän saa esimerkiksi näistä:<br />

Aamupala:<br />

kaurapuuro 2,5 dl<br />

mustikkasurvos 0,5 dl<br />

ruisleipäpala (26 g)<br />

Lounas:<br />

keittojuures 1 dl (keitossa)<br />

vihersekasalaatti 2 dl<br />

ruisleipäpala<br />

Välipala:<br />

kuorimaton omena<br />

(keskikokoinen)<br />

Päivällinen:<br />

wok-vihannekset 100 g<br />

Iltapala:<br />

ruisleipäpala x 2<br />

pieni tomaatti<br />

Kuitua yhteensä 25 g<br />

Lisätietoja:<br />

Diabetesliitto, Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005, Finnravinto2007 -tutkimus,<br />

Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankki ja Gibson PR, Shepherd SJ. Evidence-based dietary management<br />

of functional gastrointestinal symptoms: the FODMAP approach. J Gastroenterol Hepatol. 2010 Feb; 25(2):252-8.

kehitymme | uuden äärellä.<br />

Eija Javanainen, kehittämispäällikkö<br />

16<br />

17<br />

Uudistuvan sairaalan<br />

toimintamallit luodaan yhdessä<br />

Keskussairaalan uudisrakentaminen ja peruskorjaus<br />

edellyttää aivan uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja.<br />

Tärkeimmät periaatteet toiminnan suunnittelussa ovat:<br />

1) asiakaslähtöisyys eli toiminta suunnitellaan potilasta/<br />

asiakasta varten, 2) sujuvat prosessit ja hoitoketjut ohjaavat<br />

toimintaa sekä 3) yhteistyö eri toimijoiden välillä.<br />

<strong>Carea</strong>n henkilökunta on<br />

suunnitellut <strong>Carea</strong>n toimintamallit<br />

Toimintamallien kehittämiseen osallistui <strong>Carea</strong>n omaa<br />

henkilökuntaa sekä joitakin henkilöitä <strong>Carea</strong>n jäsenkunnista.<br />

Työryhmiin kutsuttiin osallistujia mahdollisimman<br />

kattavasti eri erikoisaloilta. Jokainen osallistuja toi<br />

ryhmään oman osaamisensa ja edusti oman alansa henkilöstöä.<br />

Ryhmän jäsenten tehtävänä oli myös tiedottaa<br />

ja osallistaa muita oman alansa ammattilaisia.<br />

Kuntayhtymän johto osallistui hankkeeseen toimimalla<br />

hankkeen ohjausryhmänä ja osallistumalla sparraussessioihin.<br />

Johto sai oman toimeksiannon: suunnitella uuden<br />

toiminnan johtamismalli ja -järjestelmä, eli kuinka<br />

uutta kokonaisuutta tullaan johtamaan. Organisaation<br />

johtamisjärjestelmä tukee palvelujärjestelmän toimintaa<br />

ja palvelutuotannon kehittämistä.<br />

kehittyvän informaatioteknologian tehokkaammalla<br />

käytöllä. Näin voidaan kohdentaa ammattilaisten<br />

resurssit ydintehtävään, eli potilaan hoitoon. Tukipalvelut<br />

hoitaa niistä vastaava henkilökunta.<br />

Työskentely eteni NHG:n sparraustyyppisinä istuntoina.<br />

Sparrauspäiviä pidettiin yhteensä kolme koko- ja<br />

seitsemän puolipäivää. Lisäksi tehtiin matka Turkuun<br />

tutustumaan yliopistollisen sairaalan uuteen T-sairaalaan<br />

ja sen kehittämishankkeeseen. Työryhmät työstivät<br />

toimeksiantoja sparraussessioiden välillä. Ryhmien<br />

jäsenet joutuivat panostamaan runsaasti aikaa työskentelyyn,<br />

joka oli kovin intensiivistä.<br />

Projektin käynnistyessä tiedettiin, että projektiaikataulu<br />

on aivan liian tiukka toimintamallien luomiselle, mutta<br />

tässä aikataulussa oli tarkoituksena tehdä suuntaviivat<br />

ja suunnitelmat tuleville toimintamalleille. Aikataulu<br />

ei antanut myöten mennä kovin yksityiskohtaiseen<br />

suunnitteluun. Aikataulun tiukkuus johtui Paretohankkeen<br />

päättymisestä (2009–29.2.2012). Suunnittelu<br />

jatkuu edelleen ja toimintamalleja kehitetään yhä<br />

yksityiskohtaisempaan suuntaan. Resurssisuunnittelua<br />

ei ehditty tämän projektin kuluessa saada valmiiksi kuin<br />

osittain, joten myös sen työstäminen jatkuu.<br />

Työryhmät:<br />

Tiimien vetäjät osallistuivat projektiryhmän työskentelyyn.<br />

Lisäksi projektiryhmään kuuluivat Ermo Haavisto,<br />

Helena Kinnunen, Arja Narinen, Eija Javanainen ja<br />

Olli Tolkki (NHG).<br />

Voiko hyvää parantaa Kyllä voi!<br />

Työskentelyn aluksi kukin tiimi asetti toiminnalleen<br />

tavoitteet NHG:n laatiman rungon mukaan. Kukin<br />

tiimi kuvasi alueensa keskeisimmät prosessit potilaan<br />

näkökulmasta, jolloin tuotetaan potilaalle sujuvaa ja<br />

laadukasta palvelua. Prosessisuunnittelussa tarvittiin<br />

tietoa mm siitä, missä potilas liikkuu hoidossa ollessaan,<br />

eli miten potilasvirrat kulkevat. Lisäksi tiimit miettivät<br />

miten tehokkuutta voisi parantaa esimerkiksi synergiaetuja<br />

hyödyntämällä, yhteistyötä kehittämällä ja<br />

Askel kerrallaan kohti päätöksiä<br />

Suunnittelun lopputuloksen syntyy kokonaisratkaisu<br />

Hyvinvointipuiston toiminnallisuuden ja sisällön<br />

suunnitelmalle toteuttamiskelpoisella tasolla. Työryhmät<br />

työstivät loppuraportit hankkeesta. NHG<br />

kokoaa raportit ja tekee niistä yhteenvetodokumentin,<br />

mikä julkaistaan sähköisessä muodossa Synapsissa<br />

kesäkuussa. Toimintamallien kehittämishanke NHG:n<br />

(Nordic Healthcare Group Oy) ohjaamana kesti<br />

1.9.2011–29.2.2012.<br />

Perinteinen <strong>Carea</strong>n esimiespäivä pidettiin 10.5.2012<br />

Merikeskus Vellamossa, missä työryhmien vetäjät<br />

esittelivät työryhmien tuottamat toimintamallit.<br />

Hyvinvointipuiston hankesuunnitelma julkaistiin<br />

tammikuussa 2011. Päätöksentekoprosessi on ollut<br />

pitkä ja haastava. Hanke etenee <strong>Carea</strong>ssa seuraavaksi<br />

kesäkuussa, jolloin asiaa käsitellään ensin Kuntayhtymän<br />

hallituksessa ja sen jälkeen Kuntayhtymän<br />

yhtymäkokouksessa. Lopulliset päätökset <strong>Carea</strong>n<br />

hankkeen etenemisestä ja rakennushankkeen<br />

aloittamisesta saataneen elo-syyskuussa.<br />

1. Ensihoito ja yhteispäivystys: tiiminvetäjänä Petri Loikas, Helena Borshagovski,<br />

Tiina Holm, Sirpa Lempiäinen, Katri Paavilainen (Kotka), Minna Turakainen<br />

(Kaakon kaksikko)<br />

2. HOT-sairaala: tiiminvetäjänä Jussi Pentti, Pälvi Vento, Mika Huuskonen,<br />

Risto Pietikäinen, Tiina Vierula, Maarit Kolehmainen, Niina Pulli,<br />

Matti Nikkanen (Poks)<br />

3. Vastaanottotoiminta: tiiminvetäjänä Tiina Järvinen, Anna Hannuksela-Svahn,<br />

Pasi Pöllänen, Marjo Tamminen, Päivi Kähkönen, Riitta Johannala-Kemppainen<br />

(Kotka)<br />

4. Hoitokeskus: tiiminvetäjänä Pia Rantamäki, Tapio Forsell, Anu Lonka<br />

5. Vuodeosasto: tiiminvetäjänä Kati Tuomi, Ransu Ryysy, Minna Huomo,<br />

Katri Leskinen (Kotka), Kirsti Kokkonen (Hamina)<br />

6. Kliiniset tukipalvelut: tiiminvetäjänä Heli Lindqvist, Iris Salonen, Merja Tiainen

arjen vastuullisuutta | turvallisuus ennen kaikkea.<br />

Pekka Nevalainen, turvallisuuspäällikkö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky.<br />

18<br />

19<br />

Leikkaussalissa palaa…. vai palaako<br />

Olemme saaneet lukea viime aikoina julkisesta mediasta<br />

erilaisista sairaalassa sattuneista tulipaloista. Kaikki<br />

vaaratilanteet eivät ole päässeet julkiseen sanaan,<br />

vaan jotkut tapahtumat on käsitelty yksikköjen sisällä.<br />

Viimeisen puolen vuoden aikana on ainakin neljässä<br />

sairaalassa ollut tulipalo, joista kolmessa on ollut<br />

todellisen suuronnettomuuden vaara. Syttymissyynä<br />

ovat olleet kahdessa tapauksessa tuhopoltto ja yhdessä<br />

happivuoto ja vikaantunut sähkölaite. Yhden tapauksen<br />

syttymissyy ei ole vielä tiedossa.<br />

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sairaaloissa tapahtuneiden<br />

tulipalojen yleisin syy on tuhopoltto. Seuraavaksi<br />

yleisin syy lienee sähkölaitevika tai huolimaton tulen<br />

tai herkästi syttyvän materiaalin käsittely.<br />

Leikkaussalissa ja valvontayksiköissä tapahtuneita<br />

tulipaloja ei ole tiettävästi paljon ollut tai ne eivät<br />

ole edenneet niin pitkälle, että ne olisivat päätyneet<br />

julkisuuteen. Meilahdessa 2009 sattunut tulipalo<br />

lienee lähimenneisyydessä ainut suurempi palo, joka on<br />

aiheuttanut merkittävän vaaratilanteen leikkaussaliympäristössä.<br />

Leikkaussalin riskit ja<br />

voimavarat tulipalon sattuessa<br />

Tulipalon sattuessa leikkaussalissa on siellä pelastamisen<br />

kannalta joitakin merkittäviä riskejä. Potilaat ovat yleensä<br />

nukutettuja, puudutettuja tai lääkittyjä ja näin ollen<br />

Lainajuttu:<br />

Artikkeli julkaistu Pinsetti-lehdessä 1/2012<br />

he eivät ole omatoimisia. Potilaita on haastava siirtää<br />

nopeasti, koska heidät on kiinnitetty elämää ylläpitäviin<br />

laitteisiin ja valvontalaitteisiin. Tilat poikkeavat normaaleista<br />

osastoista (suuret heräämötilat ja ahtaat salitilat).<br />

Paineolosuhteet osastolla vaihtelevat leikkauksesta<br />

riippuen ja leikkaussaleissa on käytössä paloa edistäviä<br />

kaasuja (happi, typpioksiduuli) sekä paljon erilaisia<br />

sähkölaitteita.<br />

Alkusammutuksen ja pelastamisen näkökulmasta<br />

leikkaussalin voimavaroja ovat henkilökunnan määrä<br />

ja heidän tottumus tehdä nopeita päätöksiä muuttuvassa<br />

tilanteessa. Palokuormaa leikkaussaleissa on vähän ja<br />

käytettävät materiaalit ovat palamattomia tai vaikeasti<br />

syttyviä. Salien ylipaine palokaasujen leviämisen<br />

kannalta on myös voimavara. Palokaasut eivät leviä<br />

helposti ylipaineiseen tilaan.<br />

Meilahden tulipalo 2009<br />

Meilahden sairaalan leikkaussali-anestesiaosastolla<br />

sattui tulipalo syksyllä 2009. Tulipalo tapahtui salissa,<br />

jossa oli juuri päättynyt leikkaus ja loppusiivous oli<br />

alkamassa. Palon syyksi paljastui väärin hävitetty<br />

kertakäyttöinen polttokynä. Se oli laitettu normaaliin<br />

jäteastiaan, jossa oli ollut mm. paperia, leikkauksessa<br />

käytettyjä etanolituppoja sekä muoveja. Jäteastian<br />

sisältö oli syttynyt palaman ja paikalla ollut laitoshuoltaja<br />

oli käynyt hakemassa sammutuspeitteen,<br />

mutta palon voimakkuuden vuoksi ei ollut enää<br />

yrittänyt alkusammutusta.<br />

Savukaasut levisivät nopeasti leikkaussalin käytäville,<br />

koska leikkaussalin oven automaattinen aukaisumekanismi<br />

aukaisi jatkuvasti ovea. Savukaasuja levisi myös<br />

viereiselle palo-osastolle avonaisesta palo-ovesta. Sitä<br />

oli yritetty sulkea siinä onnistumatta. Muihin saleihin<br />

tai valvontatiloihin eivät savukaasut olleet merkittävästi<br />

levinneet.<br />

Onnettomuustutkimuskeskuksen raportin mukaan<br />

Meilahden sairaalan leikkaussalin tulipalon syy oli<br />

väärin hävitetty polttokynä. Tulipalo rajoittui yhteen<br />

leikkaussaliin palokuorman vähäisyyden vuoksi.<br />

Palokaasut levisivät laajalti koko osastolle ja niiden<br />

leviämistä edesauttoi ovien toiminta ja niiden toiminnan<br />

puutteellinen ymmärtäminen. Tehokas alkusammutus<br />

olisi pysäyttänyt palon. Henkilökunta toimi<br />

turvallisuussuunnitelman suuntaisesti, mutta tilanteen<br />

johtajuudessa oli puutteitta.<br />

Joitakin huomioita sairaalapaloissa<br />

Niissä sairaalapaloissa, jotka olivat edenneet pidemmälle,<br />

onnettomuustutkintaraportissa kiinnitettiin<br />

huomioita erityisesti tehokkaan alkusammutuksen merkitykseen.<br />

Onnettomuustutkintaraportit suosittelivat<br />

käyttämään palopostia, koska käsisammuttimen teho<br />

ei ollut riittänyt enää alkusammutukseen. Paiholan sairaalassa<br />

2011 sattuneessa tulipalossa henkilökunta käytti<br />

palopostia ja sai sammutettua uhkaavan tulipalon.<br />

Henkilökunnan toiminnan merkitys on keskeistä<br />

tulipalojen ennaltaehkäisyssä, rakenteellisen paloturvallisuuden<br />

ylläpidossa, vaarassa olevien<br />

pelastamisessa ja tulipalon alkusammutuksessa.<br />

Tulipaloja voidaan ennaltaehkäistä vaarojen tunnistamisen<br />

ja riskien arvioinnin kautta. Työyksikkö on paras<br />

asiantuntija tunnistamaan ja arviomaan oman yksikön<br />

vaarat sekä poistamaan ne tai varautumaan niihin<br />

riskeihin, joita ei voida kokonaisuudessaan poistaa.<br />

Tunnistamaton vaara on riskeistä suurin.<br />

Turvallisuusohjeet ja riskien hallinta<br />

Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin kautta<br />

syntyvät yksikköjen turvallisuusohjeet. Turvallisuusohjeita<br />

ei voi antaa yksikköjen ulkopuolelta, vaan ne<br />

täytyy tehdä yksikköjen sisällä asiantuntijoita apuna<br />

käyttäen. Turvallisuusohjeiden tulee olla kirjallisena<br />

yksikössä esimerkiksi turvallisuuskansiossa.<br />

Kirjalliset turvallisuusohjeet eivät vielä takaa turvallisuutta,<br />

vaan ne ovat lopputulos. Ennen kansioon<br />

laittamista yksikkö valmistelee ohjeet eli pohtii miten<br />

yksikössä toimitaan eri vaaratilanteissa, jotka ovat<br />

riskien arvioinnin kautta havaittu. Toimintatapa täytyy<br />

opettaa koko henkilökunnalle ja sen jälkeen toimintatapa<br />

testataan ja harjoitellaan käytännössä. Harjoituksen<br />

tulosten perusteella ohjeita korjataan ja kehitetään.<br />

Henkilökunnan tulee sisäistää yhteisesti tehdyt ohjeet.<br />

Johtajuuden merkitys palo- ja pelastustilanteessa on<br />

kirjattu moneen harjoitus- ja onnettomuusraporttiin.<br />

Sen merkitystä ohjeistuksessa ei voi väheksyä.<br />

Lähteitä:<br />

Meilahti: palanut leikkaussali (lähde: onnettomuustutkimuskeskuksen raportti)<br />

Paihola: Tulipalossa vaurioitunut huone<br />

D-TUTKINTA D2/2009Y, tulipalo sairaalan leikkaussalissa<br />

www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/<br />

Muutonnettomuudet/Muutonnettomuudet2009<br />

B1/2007Y Tulipalo Pitkäniemen sairaalassa Nokialla<br />

25.1.2007 ja katsaus eräisiin muihin hoito- ja<br />

huoltolaitospaloihin<br />

www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet/Muutonnettomuudet2007/1210772987875

koksilaiset | kallionvalloittajien asialla jo vuodesta 1971.<br />

Annukka Lakanen, puheenjohtaja, Koksilaiset ry.<br />

20<br />

21<br />

On kesä!<br />

Aurinko paistaa, linnut laulavat ja kärpäset surisee. Loma on<br />

joillakin meneillään, toisilla tulossa ja juhannukseen tähyillään<br />

odottavin mielin. Yhdistystoiminta lomailee tänäkin kesänä,<br />

mutta pientä piristystä on lomakautena tarjolla.<br />

Koksilaiset ry:n tapahtumista löydät tietoa<br />

netistä: www.koksilaiset.fi ja Ankkuri-lehdestä.<br />

Koksilaiset ry. toivottaa kaikille hyvää kesää<br />

ja leppoisia lomapäiviä!<br />

Maijanrannan mökkikausi on alkanut ja koko kesä on<br />

varattu. Rantasauna on nyt vuokrattavissa omaan<br />

käyttöön, myös ulkopuolisille, maanantaisin ja perjantaisin<br />

ja muuna aikana jäsenten vapaassa käytössä klo 12–21.<br />

Päärakennuksen viikonloput ovat varattuja syksyyn saakka.<br />

Aina voi tulla yllätyksiä, joten mahdollisten peruutusten<br />

varalta kannattaa pitää silmät ja korvat auki. Varauksista<br />

vastaa Ritva Idström ja hänet tavoittaa puhelimella<br />

050 582 8798 tai sähköpostilla ritva.idstrom@kymp.net<br />

Maijanrannassa juhannus alkaa lipunnostolla klo 18.<br />

Päärakennus ja rantasauna ovat jäsenistön vapaassa<br />

käytössä aaton ja 1. juhannuspäivän ajan. Kokko<br />

poltetaan sään salliessa juhannusaattona klo 20.<br />

Eläkeläisten tapaamiset jatkuvat Maijanrannassa joka<br />

kuukauden toinen tiistai kesäisen yhdessäolon merkeissä.<br />

Reippaillaan yhdessä!<br />

Omat golf-kisat käydään 20.6. Mussalon golf-kentällä ja<br />

Kymin Suunnistajien järjestämässä Firmaliigassa etsitään<br />

rasteja koko kesän.<br />

12.7. risteillään Vivanilla, 2.8. mennään Kyminlinnan<br />

kesäteatteriin ja 12.8. on perheristeilyn vuoro kohteena<br />

Svartholma. Helsinki City Triathlon kisataan Helsingin<br />

Uimastadionilla 25.8. Retki Katariinanniemeen on<br />

suunnitteilla elokuun aikana.<br />

Tulkaa mukaan!<br />

Menneenä keväänä jouduimme perumaan harmittavan<br />

monta tapahtumaa vähäisen osallistujamäärän takia.<br />

Yhdistyksen periaatteena on, että toteutuakseen tapahtumaan<br />

tarvitaan 20 ilmoittautunutta, muuten se peruuntuu.<br />

Toimikunnat tekevät runsaasti töitä retkien eteen. Uudistumishaluisina<br />

toimikunnat haluavat järjestää ajankohtaisia<br />

ja kiinnostavia tapahtumia ja retkiä, joten haastamme<br />

teidät kaikki kertomaan rohkeasti ideanne ja toiveenne.<br />

Toiveiden ei tarvitse olla loppuun asti hiottuja valmiita<br />

suunnitelmia. Yhteydenotto kehen tahansa hallituksessa<br />

tai toimikunnissa olevaan jäseneen riittää, siten voimme<br />

kehittää tarjontaa ja panostaa niin työtä kuin rahaakin<br />

jäsenistön toiveiden suuntaan.<br />

Toivotamme myös kaikki jäsenet mukaan yhdistyksen<br />

yleisiin kokouksiin ottamaan osaa päätöksentekoon.<br />

Perinteisiin kevättalkoisiinkin toivoisimme enemmän<br />

osanottajia. Parina viime vuonna kevättalkoissa ovat ahkeroineet<br />

Ekamin kiinteistöhuollon opiskelijat opettajiensa ja<br />

Maijanrannan isännän johdolla. Mukana ovat olleet mm.<br />

asiantuntijakonsulttina Eino Kukkaro ja huoltoryhmässä<br />

Ritva Idström, Leena Kuokka ja Raili Kukkaro. Opiskelijoita<br />

tontilla hääri 18 tänäkin keväänä ja toivomme yhteistyön<br />

jatkuvan myös syksyllä sekä tulevina vuosina. Suuri kiitos<br />

talkoisiin osallistuneille, jotka jaksavat vuodesta toiseen<br />

puurtaa yhdistyksen hyväksi.<br />

Syyskuussa 29.9. on tulossa toivottuna uusintana<br />

issikkavaellus Myrskylässä. Kylpylämatka Tallinnaan<br />

Viimsin kylpylään tehdään 23.–30.9.<br />

Kiinteistönhuollon ja siivouksen päivittäminen nykyaikaan<br />

tullee jatkossa hoitumaan ostopalveluna. Maijanrannan<br />

alueen käyttö- ja huoltokulut ovat vastaisuudessakin yhdistyksen<br />

suurin menoerä, joten toivomme lämpimästi sen<br />

vastineeksi jäsenten hyödyntävän alueen virkistysmahdollisuuksia<br />

ahkerasti koko kesän ajan.

uusinta uutta | Kuuluuko<br />

22<br />

some | ai että tykkäänkin!<br />

23<br />

Matti Ahola, tietohallintojohtaja<br />

Tove Ikonen, rekrytointikoordinaattori<br />

Suuri puhelinuudistus<br />

”Voisin suositella nykyistä työnantajaani”<br />

<strong>Carea</strong>n puhelinpalveluja kehitetään vuoden 2012<br />

aikana. Keskeinen syy muutokseen on puhelinpalveluiden<br />

kehitys viime vuosina. Tällä hetkellä julkisella<br />

sektorilla on menossa laajemmin murros, jossa siirrytään<br />

perinteisestä puhelinvaihteesta ns. mobiilivaihteeseen.<br />

Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatiot luopuvat<br />

enenevässä määrin lankaliittymistä ja siirtyvät kännyköihin.<br />

Mobiilivaihde antaa organisaatioille aiempaa<br />

monipuolisemmat mahdollisuudet parantaa asiakaspalveluaan<br />

sekä teknisesti, toiminnallisesti että<br />

taloudellisesti. <strong>Carea</strong>n osalta otamme nyt siis<br />

askeleen ajan mukaiseen puhelinratkaisuun.<br />

Ensimmäinen muutos oli puhelinvaihteen toimintojen<br />

siirtyminen 1.1.2012 konsernin yhteisten palvelujen<br />

toimistopalvelut ja dokumentaatio -yksikköön. 11.–13.6<br />

<strong>Carea</strong>ssa siirryttiin 3G-puhelimien ja -verkon käyttöön.<br />

Tällä teknisellä muutoksella saavutetaan aikaisempaa<br />

parempi kuuluvuus. Tämän jälkeen myöhemmin<br />

syksyllä laajennetaan edelleen käynnyköiden käyttöä<br />

ja aletaan suunnitelmallisesti yksikkö yksikköltä<br />

poistamaan lankapuhelimia. Tämä tehdään yksikön<br />

toiminnan ehdoilla: jokaisen lankaliittymän tarve<br />

punnitaan huolellisesti. Syksyn aikana myös puhelinnumerot<br />

muuttuvat, entiselleen jää ensiavun, terveyskeskuspäivystyksen<br />

ja vaihteen numero. Samassa<br />

yhteydessä sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito<br />

pääsevät saman vaihteen alle.<br />

Maija, miksi kerma on<br />

kalliimpaa kuin maito<br />

-Siksi tietysti, että lehmän<br />

lypsäminen niin pieneen<br />

purkkiin on paljon<br />

vaativampaa.<br />

(Lähde: 1000 lasten vitsiä)<br />

Kevään 2012 aikana Pia Rantamäki ja Päivi Kouki<br />

joukkoineen ovat hahmottaneet yksiköiden toimintamalleja,<br />

kun uusia puhelinpalveluratkaisuja otetaan<br />

käyttöön syksyn aikana yksiköissä. Muutos koskee siis<br />

koko konsernia, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä. Erikoissairaanhoidon<br />

osalta on jo löydetty toimintamalleja,<br />

jotka helpottavat yksiköiden toimintaa ja parantavat<br />

asiakaspalvelua. Löydettyjä hyviä toimintamalleja<br />

levitetään tarpeiden mukaan koko konserniin.<br />

Puhelinkokonaisuuden hallinnassa on tehty muutos:<br />

uusien puhelimien ja liittymien tilaus ja puhelimien<br />

huolto tehdään nyt puhelupalvelusihteerien toimesta,<br />

samoin syksyllä avattavien uusien puhelupalveluiden<br />

hallinta. Näin koko puhelukokonaisuus on yhdessä<br />

pisteessä.<br />

Muutos on siis käynnissä. Noin 900 kännykän ja SIMkortin<br />

sekä operaattorin vaihto noin viikon aikana on<br />

vaativa ponnistus sekä <strong>Carea</strong>lle että kumppaneillemme.<br />

Valmisteluita tähän hetkeen pääsemiseksi on tehty<br />

puolen vuoden ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan<br />

muutos on lähtenyt liikkeelle suunnitelmien mukaan.<br />

Yksittäisiä ongelmia ja yllätyksiä varmasti tulee näinkin<br />

isossa muutoksessa: tällöin ole yhteydessä puhelupalvelusihteereihin<br />

ja asiasi hoidetaan.<br />

Otimme kerralla monta askelta sosiaalisessa mediassa eli<br />

somessa. Uudistetuilla internetsivuistoilla julkaistaan blogeja,<br />

ja meillä on oma YouTube-tili (jonne toivottavasti saadaan pian<br />

enemmän tallenteita.)<br />

Kevättalvella julkaistujen Facebook-sivujen näkökulmaksi valitsimme<br />

rekrytoinnin. Sivuilla ei kuitenkaan julkaista pelkästään<br />

työpaikkailmoituksia. Miksi Facebook-sivujemme tarkoituksena<br />

on kuvata millainen <strong>Carea</strong> on työnantajana. Sosiaalinen media<br />

tavoittaa ihmisiä nykyisin laajasti, mutta se on vain yksi keino<br />

työnantajakuvan luomiseen. Työnantajakuvaa luo myös jokainen<br />

työntekijä tarjoamalla laadukasta ja asiantuntevaa palvelua<br />

asiakkailleen. Työantajakuvaa luomme kaikissa kontakteissamme<br />

niin työaikana kuin vapaalla.<br />

Työvoiman saatavuus tulee olemaan kasvava haaste. Sosiaali- ja<br />

terveysalan ammattilaisilla on mahdollisuus valita työpaikkansa<br />

ja työyhteisönsä. Jos työnsisällöissä ei ole merkityksellisiä eroja,<br />

<strong>Carea</strong>-brändi<br />

• yhdenmukainen, erottuva<br />

ja tunnistettava viestintä<br />

Vastuullinen julkisten sosiaalija<br />

terveyspalvelujen tuottaja<br />

Kymenlaaksolaisille<br />

• kuntayhtymä palvelee 175 000 kansalaista,<br />

jokainen asiakaskontakti on käyntikortti<br />

• ajantasainen ja asiallinen viestintä<br />

mediassa<br />

• asiakaslähtöinen palvelukulttuuri<br />

• teknologian hyödyntäminen hoitoprosessin<br />

kaikissa vaiheissa<br />

• työntekijöiden positiivinen suhtautuminen<br />

työhön ja työnantajaan myös yksityishenkilöinä<br />

Alueellisten sosiaali- ja<br />

terveyspalveluiden kehittäjä<br />

• tiivis yhteistyö kuntien ja muiden alan<br />

toimijoiden kesken ja aktiivinen viestiminen<br />

2.<br />

SUURI YLEISÖ,<br />

EI (TYÖ)SUHTEESSA<br />

YRITYKSEEMME<br />

Vastuullinen työNantaja työntekijöilleen<br />

• pysyvät työsuhteet<br />

• kilpailukykyinen palkkaus<br />

• hyvät ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet<br />

• oikeudenmukainen johtaminen<br />

• osallistava lähiesimiestyö<br />

• aktiivinen viestintä<br />

• palkitsemisjärjestelmä<br />

Sosiaalinen media<br />

• aktiivinen, tiedottava ja osallistuva <strong>Carea</strong><br />

• Facebook, työpaikoista ja uusista asioista<br />

kertominen<br />

• konsernijohdon blogit<br />

• vuorovaikutuksellinen internetsivusto<br />

1.<br />

OMA HENKILÖ-<br />

KUNTA JA<br />

SIDOSRYHMÄT<br />

3.<br />

REKRYTOINTI-<br />

PROSESSISSA<br />

OLEVAT<br />

Tavoitetyönantajamielikuva:<br />

vastuullinen edelläkävijä<br />

kääntyykin vanhat roolitukset helposti päälaelleen: esimies ei<br />

valitse työntekijää vaan työntekijä valitsee esimiehen ja työkaverinsa.<br />

Ei ole yhdentekevää miten me toisiamme kohtelemme.<br />

Meille yksi kustannustehokkaimmista rekrytointikeinoista on<br />

opiskelijoiden ohjaus. <strong>Carea</strong>ssa on vuosittain noin 700 tilaisuutta<br />

rekrytoida. Hyvin ohjattu, työyhteisössä tasa-arvoisesti ja<br />

kunnioittavasti kohdeltu opiskelija tarjoutuu keikkalaiseksi ja<br />

haluaa työllistyä valmistumisen jälkeen harjoitteluyksikköönsä.<br />

Asioita on myös retuperällä. Tilamme eivät ole kaikilta osin<br />

toimivat ja esimerkiksi henkilökunnan pukeutumistilat ovat<br />

keskussairaalassa puutteellisia. Mm. näiden asioiden eteen on<br />

vielä tehtävä töitä.<br />

<strong>Carea</strong>laisilta kysyttiin äskettäin henkilöstökyselyssä ”Voisitko<br />

suositella nykyistä työnantajaasi” Jos voisit, tee se! Tee se –<br />

vaikka Facebookissa tai kaverillesi.<br />

Aktiiviset työhakijat<br />

• innostava, positiivinen rekrytointimarkkinointi<br />

• hyvä tiedottaminen rekrytointiprosessin kuluessa<br />

• hakijoiden oikeudenmukainen kohtelu, eivalituiksi<br />

tulleiden jälkihoito<br />

• sujuva rekrytointiprosessi (nopea ja tiedottava)<br />

Passiiviset työhakijat<br />

• aktiivinen rekrytointimarkkinointi<br />

• positiivinen työnantajakuva<br />

• oppilaitosyhteistyö<br />

Haluttu harjoittelupaikka<br />

opiskelijoille<br />

• hyvä yhteistyö yliopistoihin, ammattikorkeakoululuihin<br />

ja ammattiopistoihin<br />

• miellyttävän työnantajakuvan antaminen<br />

harjoittelijoille<br />

• harjoittelupaikkojen, amanuenssipaikkojen<br />

ja työelämään tutustumisjaksojen tarjoaminen<br />

• laadukas ohjaus

Ihana kesä voi myös yllättää.<br />

Tässä Punaisen Ristin ensiapuohjeita ihan<br />

vaan kaiken varalta. Nauti kesästä!<br />

Auringonpistos<br />

Lomailijan lääke- ja ensiapupakkaus<br />

Pyri ennalta ehkäisemään vaatetuksella ja huo<strong>lehti</strong>malla<br />

nesteiden riittävästä saannista. Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi,<br />

pyörrytys ja ärtyisyys. Hakeudu varjoon ja juo nestettä.<br />

Jos oireet jatkuvat, ota yhteyttä lääkäriin.<br />

Auringonpolttama iho<br />

Oireita ovat ihon kuumotus, punoitus ja kipu. Jäähdytä ihoa<br />

viileällä vedellä, suojaa ihoa auringolta myös jo ennaltaehkäisevästi.<br />

Hakeudu lääkäriin jos palanut alue on laaja tai<br />

hyvin kivulias.<br />

Eloton autettava<br />

Selvitä heti, onko autettava herätettävissä puhuttelemalla ja<br />

ravistelemalla. Jos hän ei herää soita heti 112. Avaa hengitystiet,<br />

ja jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys.<br />

Painele 30 kertaa, puhalla 2 kertaa. Jatka rytmillä 30<br />

painelua, 2 puhallusta ambulanssin tuloon asti.<br />

Haava<br />

Pieni haava: puhdista vedellä ja suojaa laastarilla tai haavateipillä.<br />

Runsaasti vuotava haava: Paina haavaa ja sido vuotokohta.<br />

Hakeudu tarvittaessa hoitoon. Huomioi, että kesällä haavojen<br />

tulehdusriski kasvaa. Muista myös jäykkäkouristusrokote.<br />

Hukuksiin joutunut<br />

Mikäli vedestä pelastettu henkilö on eloton, soita 112 ja aloita<br />

elvytys viidellä alkupuhalluksella. Tämän jälkeen elvytys jatkuu<br />

rytmillä 30 painelua, 2 puhallusta. Lasta elvytetään aina tällä<br />

rytmillä.<br />

Hyönteisen pisto<br />

Usein vaaraton. Kutinaa ja kipua voi lievittää kylmällä kääreellä<br />

tai vastaavalla. Jos ilmenee allergisia oireita, kuten hengitysvaikeuksia<br />

ja/tai paikallista turpoamista, soita 112 tai hakeudu<br />

lääkäriin.<br />

Häkämyrkytys<br />

Henkilö tulee saada raittiiseen ilmaan. Oireita ovat päänsärky,<br />

huimaus, sekavuus ja tajuttomuus. Jos ilmenee hengitysvaikeuksia,<br />

tue henkilö puoli-istuvaan asentoon ja soita 112.<br />

• Eri kokoisia sidetaitoksia suojaamaan<br />

suurempia haavoja<br />

• Joustoside, jolla voi tukea nyrjähdyksiä tai<br />

kiinnittää suojasidoksia<br />

• Kolmioliina mahdollisen yläraajaan<br />

kohdistuneen vamman tukemiseen<br />

• Puhdistuslappuja haavan puhdistukseen,<br />

jos vettä ei ole saatavilla<br />

• Laastaria<br />

• Ihoteippiä, jolla voi sulkea viiltohaavan<br />

reunat<br />

• Turvaleikkuri tai sakset<br />

Muista myös kyypakkaus ja<br />

lomalla tarvitsemasi lääkkeet.<br />

Käärmeenpurema<br />

Roska silmässä<br />

Oireita ovat purema-alueen turvotus, punoitus ja rakkulat.<br />

Pidä raaja levossa, älä nosta koholle. Mene aina lääkäriin.<br />

Lasiin astuminen<br />

Puhdista haava vedellä ja purista vuotavan haavan reunat<br />

yhteen. Peitä alue siteellä. Jos haavassa on lasinsiruja tai se<br />

vaatii ompelemista, mene lääkäriin. Haavassa olevia vierasesineitä<br />

ei tule itse poistaa elleivät ne irtoa huuhtelussa.<br />

Nyrjähdys tai venähdys<br />

Poista roska kostealla vanupuikolla tai huuhtelemalla.<br />

Tajuton autettava<br />

Selvitä heti, onko autettava herätettävissä puhuttelemalla ja<br />

ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti 112. Avaa hengitystiet,<br />

ja jos autettava hengittää normaalisti, käännä henkilö kylkiasentoon<br />

hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa,<br />

kunnes ammattihenkilö ottaa vastuun.<br />

Murtuma<br />

Jos epäilet murtumaa, tue vammakohta ja vältä liikuttamista.<br />

Mene lääkäriin. Jos raaja on voimakkaassa virheasennossa tai<br />

vamma on avomurtuma, soita 112.<br />

Myrkytykset<br />

Myrkytystilanteessa älä okseta, vaan kysy neuvoa Myrkytystietokeskuksesta,<br />

avoinna 24 h/vrk, puh. 09 471 977. Hätätilanteessa<br />

soita 112. Hengitetty myrkky: Siirry raittiiseen ilmaan. Myrkky<br />

iholla tai silmissä: Huuhtele vedellä ja hakeudu lääkäriin.<br />

Naulaan astuminen<br />

Puhdista haava ja suojaa se. Jos tulehdusoireita tulee, hakeudu<br />

lääkäriin. Huolehdi, että jäykkäkouristusrokotus on voimassa.<br />

Kohota raaja ja paina vammakohtaa. Pane vammakohdan päälle<br />

kylmäpussi. Huomioi että ei kuitenkaan suoraan iholle. Pidä<br />

kylmää riittävän pitkään, vähintään 20 minuuttia. Sido tukisiteellä.<br />

Kivun jatkuessa mene lääkäriin.<br />

Ongenkoukku ihossa<br />

Jos koukun kärki on näkyvissä lävistettyään ihon, poista koukku<br />

leikkaamalla ensin sen kärki pois. Jos et pysty irrottamaan koukkua<br />

turvallisesti, hakeudu lääkäriin. Puhdista ja suojaa haava.<br />

Palovammat<br />

Pieni palovamma: jäähdytä vamma-aluetta viileässä vedessä 20<br />

minuuttia. Aseta suojaside. Jos paloalue on kämmentä suurempi<br />

tai syvä, tai tulehduksen merkkejä ilmenee, hakeudu lääkäriin.<br />

Punkki<br />

Poista punkki punkkipihdeillä tai pinseteillä. Jos iholle muodostuu<br />

punoittava rengas, hakeudu lääkäriin. Huolehdi rokotuksesta<br />

liikkuessasi alueilla, joilla esiintyy puutiaisaivokuumetta.<br />

Rakko<br />

Puhdista ja kuivaa rakkoalue, tarvittaessa suojaa laastarilla.<br />

Tulehtunut haava<br />

Paikallisen tulehduksen oireet pienissä haavoissa, palovammoissa<br />

tms: punoitus, turvotus, kuumotus, märkiminen ja haju. Tehosta<br />

haavan puhdistamista, hakeudu tarvittaessa lääkäriin.<br />

Hädän hetkellä<br />

Hätätilanne: soita 112<br />

Kiireellinen tilanne, ensiapu:<br />

Kymenlaakson keskussairaala 05 220 5000<br />

Pohjois-Kymen sairaala 020 6151 730<br />

Henkeä uhkaavissa tilanteissa<br />

soita aina hätänumeroon 112:<br />

1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit<br />

2. Kerro, mitä on tapahtunut<br />

3. Kerro tarkka osoite ja kunta<br />

4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin<br />

5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan<br />

6. Sulje puhelin vasta, kun olet saanut siihen luvan

gallup | uunituoreita tuloksia.<br />

26<br />

27<br />

, kesä-Pasi<br />

Pysäyttäkää painokoneet,<br />

henkilöstökysely on valmistunut!<br />

Juuri ennen lehden painoon menoa saimme tuloksia<br />

henkilöstökyselystä. Vastaajia oli yhteensä 1245,<br />

joten suuri kiitos runsaslukuiselle vastaajajoukolle!<br />

Vastaajista 82,7 % oli täysin tai jokseenkin samaa<br />

mieltä Työyhteisöni ilmapiiri on hyvä -väittämän<br />

kanssa. Tulen mielelläni töihin -väittämän kanssa<br />

täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli jopa<br />

92,3 % vastaajista. 91,2 % vastaajista oli täysin tai<br />

jokseenkin samaa mieltä Pääsen hyödyntämään<br />

omia kykyjäni -väittämän kanssa.<br />

Lomien jälkeen palataan tuloksiin tarkemmin<br />

kuntayhtymän, vastuualueiden ja yksikköjen<br />

kanssa yhdessä.<br />

Kesäturmien waralle<br />

Näin kesän kynnyksellä on taas hyvä muistutella kesän perinteisiä<br />

potilasryhmistä. Ohessa yksi pitkän kokemuksen tuottama vaasalaisen<br />

kollegan v. 1803 antama neuvo siitä, kuinka hukkunut elvytetään.<br />

Neuwo kuinga hukkuneita ihmisiä pitä hengihin pyyttämän<br />

Kohta kuin hukkunut on ylössaatu wedestä, pitä työ aljettaman, eikä aika kulutettaman<br />

hyödyttömillä puheilla, ja ei pidä epätoiwottaman hänen paranemisestansa, ellei haju<br />

taikka joku muu merkki osota, että hän jo on ruwennut mätänemän.<br />

Hukkunut pitä kaunihisti kannettaman rannalda, siinä tilasa, että pä on ylhä päin, werhat<br />

pitä kohta riisuttaman, ruumis kuiwaxi pyhittämän ja lämminnä ei kuumana pidettämän<br />

walkian edes, taikka kesällä päiwän paistes.<br />

Sormella taikka liinaisella riewulla pitä kino suusta ja kurkusta perattaman. Sitten<br />

lasketaan se onnetoin lämböiseen sängyyn, joka on tehty korkialla pään alasella, ja<br />

waristetaan lämmindä tuhka, suoloja eli hieta, hänen ymbärillensä ja hiwutetaan ruumista<br />

kädellä eli willaisella riewulla, pitkin selkä ruotoa, rindoja ja wattaa, aina jalkoihin päin.<br />

Lämböisiä potellia eli tilikiwiä pannaan kätten ja jalkain ala. Suoni pitä myös awattaman<br />

kädestä, ja pillillä eli hanhen kynällä puhalletaan nenän ja suun kautta ilmaa täwyihin,<br />

jota tehdesä ynnä awoimella kädellä liewiästi puserretaan rindoja ja wattaa.<br />

Erinomattain on tarpellinen että klistiriä pannaan. Se tapahtu sillä tawalla, että taikka<br />

tupakin sawua piipun warrella puhalletaan takapän kautta wattaan, taikka ellei ole tilaa<br />

oikiata klistiri asetta saada, otetaan pitkä piipun munstykki, sen wahwembaan pähän sidotaan<br />

sian eli eläimen rakko, tämä täytetään tupakki wedellä, eli saipua wedellä, eli suola<br />

wedellä, eli wedellä ja etikalla, joka pitä olla haljaa, sitten rakon ylinen pä sidotaan umbeen,<br />

piippu pistetään taka pästä sisällen, ja puserretaan rakkoa, että wesi menee wattaan.<br />

Suonen lyöminen kerroitaan, ja höyhenellä eli muulla asella, kutkutetaan sieramia,<br />

että saada sitä hukkunutta aiwastamaan.<br />

Ote tuloksista:<br />

Lämmindä etikkata taikka Isoja wiina, eli jos olis Stink Spiritusta, lyödän muutama<br />

nokko nenään ja kielen päällen, ja sillä myös hiwutetaan ohimia.<br />

Tulevaisuuteni työssä<br />

ja arvioni <strong>Carea</strong>sta<br />

Olen nykyisessä työssäni vielä kolmen vuoden kuluttua<br />

Saatan jatkaa työssäni vielä eläkeiän jälkeen<br />

Voin suositella nykyistä työnantajaani<br />

Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysin<br />

eri mieltä eri mieltä samaa mieltä samaa mieltä<br />

8,0 17,2 43,6 31,2<br />

36,5 36,7 18,7 8,0<br />

5,7 16,9 52,5 24,9<br />

Että kuumalla raudalla wähän poltella jalkain alustaa, ja nokkoisilla wähän huhtoa<br />

ruumihin ala puolda, on myös hyödyllinen.<br />

Lämmindä palowiinaa taitaan myös lyödä liinaisehen waatteseen ja panna wattan päällen.<br />

Jos nämät ei tahdoisi menestyä, niin ei kuitengaan saada wäsyä, ollengin että hiwutella<br />

ruumista lämbösellä wattella, ja että tupakki klistiriä kertoja.<br />

Jos wähingin merkki hengestä toiwon anda, niin sitä enämmin pitä yritettämän, ollengin<br />

että saada suonen juoxemaan, ellei ennen kylläxi werta ole saatu, ja että saada hukkuneen<br />

oxendamaan. Wähän wirwottawata isoja wiina mahdetaan myös kaataa suuhun.<br />

Wasasa, 1803. prändätty Londicerin Kirjan-Prändisä.<br />

Kokonaisuutena olen tyytyväinen <strong>Carea</strong>an työpaikkana<br />

3,3 14,1 55,9 26,7<br />

Että turha sitten on kenenkään valittaa, jos kesäkandidaatti on väärin<br />

elvyttänyt. Tässäkin on nyt sitten hyvät ohjeet taas annettu.<br />

Kolme neljästä carealaisesta voi suositella nykyistä työnantajaansa. Myös tyytyväisyys <strong>Carea</strong>an työpaikkana on hyvällä tasolla.<br />

Hyvää kesää kaikille!

albumi | menoa ja meininkiä.<br />

Koonneet: Eila Paronen, työtoiminnanohjaaja, Ville Karvonen, asentaja (Kastek) ja Liisa Gåsman, perushoitaja<br />

28<br />

29<br />

kalliolla kajahti<br />

Perinteistä kalliojuhlaa vietettiin taas 30.5. kello 13–15.30, Vuoden<br />

Koksilaiseksi valittiin lastentautien ylilääkäri Sirpa Tenhola ja Kallion<br />

kuningattareksi kruunattiin sairaanhoitaja Pirkko Konttinen sekä<br />

kuninkaan kruunun sai puolestaan anestesialääkäri Esa Hietaranta.<br />

Ensimmäistä kertaa valittiin myös vuoden yhteistyökumppani, joka<br />

on vartija Teppo Vuorio Securitas Oy:stä.<br />

Tapahtumassa esiintyivät Toni Eurasto Voice of Finlandista, Hanne<br />

Tentke, Kaisa Kivioja ja Kauko Sepponen, Lääkäriorkesteri ja Kipsikurkut.<br />

Tango-opetusta oli tarjolla Vikmanin tanssikoulun johdolla<br />

(Mikko Vikman). Tapahtumassa nähtiin myös Juha Tasan diaesitys<br />

Kenian matkalta.<br />

Koirahierontaa tarjosi Hanna Joukainen<br />

Kilpailutulokset<br />

Paras tangotaivutus: Pasi Pöllänen, gynekologi ja<br />

Sylva Lallukka, oh osasto K1<br />

Kimppahiihto: 1. sija Röntgenosaston joukkue,<br />

2. sija Iho-ja keuhkotautien joukkue<br />

Paras pukeutuja kalliolla: Ville Karvonen, Kastek Oy<br />

Harrastenäyttelyssä Tuulikki<br />

Kuneliuksen upeat tontut<br />

Röntgen voitti kimppahiihdon<br />

Vuoden Koksilaiseksi<br />

valittiin Sirpa Tenhola<br />

Kastekin Ville Karvonen<br />

esitteli muskeleitaan<br />

Kalliojuhlan teemana<br />

oli Tango kalliolla soi<br />

Voice of Finlandissa kilpaillut<br />

Toni Eurasto kävi esiintymässä<br />

Kallioniemen lavatanssien taikaa<br />

Kesän tulon varma merkki lähialueemme kehitysvammaisille<br />

ihmisille on jo 17 vuoden ajan ollut Korian Kallioniemen tanssilavalla<br />

järjestetyt iltapäivätanssit. Sospan toimintapalveluiden<br />

ohjaajat ovat järjestäneet näitä suosittuja tilaisuuksia vuodesta<br />

1995 alkaen.<br />

Bamela ja Birgit vauhdissa,<br />

valesairaanhoitajat<br />

Ensimmäisten tanssien esiintyjä Kaija Pohjola, Sospan kummi,<br />

aloitti tapahtumaperinteen, mistä on tullut mukava vuosittainen<br />

tapaaminen sekä asiakkaillemme että meille ohjaajille. Tanssien<br />

esiintyjinä Kaijan lisäksi ovat olleet mm. Katri Helena, Paula<br />

Koivuniemi, Kirka, Danny sekä Arja Koriseva. Kahtena viime<br />

kertana järjestelyvastuussa toimintapalveluiden ohjaajien lisäksi<br />

on ollut Kuusankosken kehitysvammaisten tuki ry. Tämä yhteistyö<br />

mahdollistaa tapahtuman jatkumisen edelleen.<br />

Hanne Tentke, Kaisa Kivioja<br />

ja tangon taika<br />

Tämän kesän solisti Eini sytytti Kallioniemen yleisön avoimella,<br />

sydämellisellä esiintymisellään. Vanhat hitit ja uuden levyn<br />

vieraammatkin kappaleet otettiin vastaan tanssien ja mukana<br />

laulaen, eivätkä 624 lipun ostanutta juhlijaa jättäneet Einiäkään<br />

orkestereineen kylmäksi.<br />

Einin oma päivitys Facebook-sivuillaan puhuu puolestaan:<br />

”Sain esiintyä tänään yhden elämäni hienoimmista keikoistani<br />

Korialla Kallioniemen lavalla kehitysvammaisten ja heidän<br />

läheistensä kesätapahtumassa”.

muutoskohde | hyvin lämmittää.<br />

Ilkka Pieninkeroinen, neurologian ylilääkäri<br />

30<br />

31<br />

Maalämpöön siirtyminen<br />

kannattaa pitkällä aikavälillä<br />

Vanhan omakotitalon lämmityskattila ei ollut enää ihan<br />

uusi. Ei se ollut ihan loppuun ajettukaan, mutta kuitenkin<br />

yli kaksikymmenvuotias. Öljypoltin oli uusittu viitisen<br />

vuotta sitten. Öljyn hinta kipuaa ylös, mutta niinpä<br />

tekee muidenkin energiamuotojen hinta. Pellettilämmitys<br />

Siinä pitää olla semmoinen iso säiliö ja syöttöruuvi<br />

ja kohtahan ne nostavat pellettienkin hinnan ylös…<br />

Ja sähkölämmitys se vasta kalliilta ajatukselta tuntui.<br />

Lämpöpatteritkin olivat vesikiertoiset jo siltä ajalta, kun<br />

öljykattila alun perin laitettiin. Maakaasun käyttö on<br />

ollut tarjolla lähialueella. Yhtiön kaasu on venäläistä.<br />

Maalämpö olisi kaupunkialueellakin nykyisin mahdollista.<br />

Eräällä maanviljelijäserkulla on ollut maalämpö jo<br />

30 vuotta. Vaikka maalämpöön siirtymisessä on kohtalainen<br />

kertainvestointi, pitäisi energian käyttöhinnan<br />

olla matala ja investointi kuolettuu siten vuosien kuluessa.<br />

Maalämpöpumppu tarvitsee jonkin verran sähköä.<br />

Kyseessähän on eräänlainen takaperoinen jääkaappi.<br />

Uusiutuva energia<br />

Yhteiskunta on kiinnostunut siitä, että ihmiset ottaisivat<br />

Maalämpöpäätös<br />

Päätimme vaihtaa öljylämmityksen maalämpöön.<br />

Naapurimme teki sen vuotta aikaisemmin ja alkuvaiheen<br />

hyvien kokemusten pohjalta mekin rohkaistuimme.<br />

Kaupungille piti tehdä toimenpidelupahakemus,<br />

johon liitteeksi piti saada naapurin suostumus,<br />

mikäli toimenpiteitä tehdään viiden metrin etäisyydellä<br />

naapurin tontista. Pyysimme tarjouksen urakoitsijalta<br />

ja kävi ilmi, että lupa pitäisi saada samalta naapurilta,<br />

jolle olimme itse antaneet edellisvuonna suostumuksen<br />

samaan asiaan. Ei ollut vaikeaa saada naapurin<br />

suostumusta.<br />

Kun täytimme papereita ja papereiden seuraamuspapereita,<br />

tuntui siltä, että toimenpidelupaan suoraan<br />

liittyviä tietoja enemmän kaupunkia kiinnostivat taloudelliset<br />

seikat. Ensimmäistä lupahakemusta jättäessämme<br />

saimme kuulla, että oli väärä kaavake tai itse asiassa<br />

pitää olla toisenlainenkin. Vaikutti nimittäin siltä, että<br />

koko toimenpidelupahakemusta ei oteta käsittelyyn,<br />

ellei jätetä myös energia-avustushakemusta.<br />

Poraustyö<br />

Lopulta oli lupa valmis ja poraustyö alkoi. Naapuritontilla<br />

oli viime vuonna jouduttu poraamaan kaksi reikää,<br />

sillä ensimmäinen maalämpökaivon reikä oli muuttunut<br />

yhtäkkiä tuottoisaksi porakaivoksi, ja naapurimme tontti<br />

muuttui vähäksi aikaa melkein uima-altaaksi. Oma<br />

porausreikämme oli onnekkaampi ja 150 metrin<br />

syvyyteen päästiin helposti. Poraajat aloittivat iltapäivällä<br />

ja seuraavana iltapäivänä poraus oli valmis,<br />

samoin putkitus entisen pannuhuoneen seinän läpi.<br />

Asennus<br />

Laitteiston asennus tapahtui pari päivää myöhemmin.<br />

Onneksi olikin jo toukokuun alku ja vähäinen käyttöveden<br />

lämmityskatkos ei tuottanut mitään ongelmia.<br />

Pääsin torstaiaamuna suihkuun vielä öljyllä lämmitetyllä<br />

vedellä ja perjantaiaamuna maalämmöllä. Ainoa ero<br />

entiseen näin aluksi oli se, että laitteiston sijainnin takia<br />

kuuman veden tulo suihkulle kesti sekunnin kauemmin,<br />

mikä tuntuukin tässä asiassa yllättävän pitkältä ajalta.<br />

Ihmeelliset vehkeet<br />

Urakoitsija kävi antamassa lyhyen käyttöopastuksen.<br />

Erilaisia säätö- ja tarkistusmahdollisuuksia on melkein<br />

käsittämätön määrä. Mahdollisuuksien määrä yllättää,<br />

vaikka palautelähtökohta on lähinnä ulkolämpötila.<br />

Voi säätää lämpökäyrän muotoa lämpötilasta riippuen,<br />

lämmityksen lopetus- ja aloituslämpötilaa sekä erilaisia<br />

muita asioita. Laite osaa lisäksi ovelasti ottaa muistiin<br />

kaikki munaukset, joita itse teen, jotta ne tulevat<br />

sitten ilmi, kun Miikkulainen pakkasten tultua tulee<br />

tarkistamaan säädöt.<br />

Joissakin tiedoissa sanotaan, että lämpöpatteritaloissa<br />

maalämmön teho ei riittäisi yhtä hyvin kuin niissä,<br />

joissa olisi lattialämmitys. Tämä jää nähtäväksi. Ainakin<br />

viimeisten talvien pakkaset tarjonnevat hyvän vertailukohdan,<br />

jos osapuilleen samanlaisena jatkuu.<br />

käyttöön uusiutuvaa energiaa. Kosket on jo suureksi<br />

osaksi valjastettu ja ne ovat mukana sähkön tuotannossa.<br />

Tuulen käyttö on vielä lapsenkengissä, samoin<br />

aaltoenergia. Ainakin viime ja tänä vuonna on ollut<br />

mahdollista hakea kotikunnalta avustusta uusiutuvaan<br />

energiaan siirtymistä varten. Tietoja löytyy sivulta<br />

www.ara.fi<br />

Maalämpöpumppu<br />

Vanha öljykattila<br />

Porausvettä tontilla

vastuunkantaja | uusia tuulia.<br />

Teksti ja kuva: Nitro ID<br />

32<br />

33<br />

Uusi toimintamalli tuo selkeyttä<br />

Toukokuun alussa <strong>Carea</strong>ssa otettiin käyttöön toimintamalli, joka loi kaksi uutta toimea<br />

ja selkeyttää sosiaalityötekijöiden ja psykologien vastuualueita. <strong>Carea</strong>n ensimmäisenä<br />

johtavana sosiaalityöntekijänä aloitti Sinikka Tasala ja johtavana psykologina Matti<br />

Suhonen. Vaikka näillä titteleillä on toimittu <strong>Carea</strong>ssa ennenkin, ovat Tasala ja<br />

Suhonen ensimmäisiä näiden titteleiden kantajia uudella työnkuvalla.<br />

Matti Suhonen<br />

Johtava psykologi<br />

Sinikka Tasala<br />

Johtava sosiaalityöntekijä<br />

Sinikka Tasala on ollut toimintamallin kehittämisprosessissa<br />

mukana alusta asti.<br />

”Olin mukana Akava/Juko ry:n pääluottamusmiehenä,<br />

kun erityistyöntekijöiden palkkaus-, työn vaativuuden<br />

arviointi- ja tehtävänkuvien laatimisprosessi sai alkunsa<br />

vuosia sitten. Työskentelyn loppuvaiheessa tarkennettiin<br />

myös johtavan psykologin ja johtavan sosiaalityöntekijän<br />

tehtävänkuvia.<br />

Johto päätyi muuttamaan aiempaa toimintatapaa ja<br />

esitti muutosta sairaanhoitopiirin hallitukselle 27.4.2012,<br />

jolloin uusi toimintamalli hyväksyttiin. Johtavan sosiaalityöntekijän<br />

paikka täytettiin organisaation sisäisellä<br />

hakumenettelyllä”, Tasala kertoo.<br />

Pähkinänkuoressa uusi toimintamalli tukee erityistyöntekijöiden<br />

ammatillista kehittymistä ja lisää sosiaalityöntekijöiden<br />

ja psykologien kanssakäymistä oman<br />

ammattiryhmänsä edustajien kanssa.<br />

asiakastyö jatkuu samanlaisena. Asiakkaille uudistuksen<br />

toivotaan näkyvän entistä laadukkaampana palveluna<br />

ja carealaisille mutkattomampana kanssakäymisenä<br />

kollegoiden kanssa.<br />

”Psykologi säilyy itsenäisenä alansa asiantuntijana<br />

jatkossakin. Yhteinen yksikkö ja yhteinen lähijohto lisää<br />

psykologien kanssakäymistä, auttaa työn kehittämistä<br />

ja helpottaa yksin työskentelemisen haittoja. Jatkossa<br />

tutkimus-, hoito- ja kuntoutusprosesseja tarkastellaan<br />

yhdessä.<br />

Tavoite on, että asiakkaat kohtaavat edelleenkin asiantuntevia<br />

ja motivoituneita psykologeja. Itse psykologityöhön,<br />

tutkimiseen, hoito- ja kuntoutussuunnitteluun<br />

tai terapioihin toimintamalli ei suoraan tuota mitään<br />

uutta, mutta uskon psykologityössä jatkossa käytettävän<br />

entistä tietoisemmin juuri niitä menetelmiä ja<br />

toimintatapoja, joiden pätevyys tunnetaan ja joihin on<br />

hankittu riittävä osaaminen”, kertoo Suhonen.<br />

”Olen päälle viisikymppinen psykologi<br />

ja psykoterapeutti, vaikeiden<br />

psykiatristen häiriöiden parissa<br />

pitkään viihtynyt, jos nyt viihtymisestä<br />

voi tässä asiayhteydessä puhua.<br />

<strong>Carea</strong>ssa ja sen edeltäjissä on<br />

vilahtanut jo 24 vuotta psykologina<br />

ja johtavan psykologin tehtävissä.<br />

Tykkään edelleen kuunnella ihmisten<br />

tarinoita ja kokemuksia, kuulla<br />

sitä hiljaista tietoa…”<br />

”Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä,<br />

perheterapeutti ja<br />

työnohjaaja. Olen työskennellyt<br />

12 vuotta Kouvolan nuorisopsykiatrian<br />

poliklinikan kriisityöryhmässä<br />

sosiaalityöntekijänä, jota työtä<br />

osittain jatkan edelleen johtavan<br />

sosiaalityöntekijän työn ohessa.<br />

Aiempi noin 10 vuoden työkokemus<br />

minulla on kunnan<br />

sosiaalitoimesta.”<br />

”Kuntayhtymän erityistyöntekijöistä psykologit ja sosiaalityöntekijät<br />

toimivat hajautetusti eri vastuualueilla<br />

keskussairaalassa, psykiatriatriassa ja sosiaalipalveluissa.<br />

Vastuualueiden johdon esityksen mukaisesti kyseiset<br />

erityispalvelut on koottu vastuualueittain yhdeksi kokonaisuudeksi.<br />

Psykologipalvelut on keskitetty psykiatrian<br />

vastuualueelle ja sosiaalityön palvelut sosiaalipalvelujen<br />

vastuualueelle toukokuun alusta alkaen. Näin halutaan<br />

varmistaa kuntayhtymän erityistyöntekijöiden ammatillinen<br />

kehittyminen tulevaisuudessa ja samalla parannetaan<br />

resurssien käyttöä koko kuntayhtymää palvelevana<br />

toimintana”, Tasala sanoo.<br />

”Lähiesimies vaihtui useimmilta psykologeilta oman<br />

alan ylilääkäristä johtavaksi psykologiksi. Ylilääkäri tai<br />

muu prosessivastaava huo<strong>lehti</strong>i edelleen yksikkönsä<br />

keskeisestä toiminnasta. Psykologipalvelut nimensä<br />

mukaisesti auttaa ja tukee erikoissairaanhoidon ja<br />

sosiaalipalveluiden prosesseja toimimaan myös siltä<br />

psykologiselta osalta”, Matti Suhonen täydentää.<br />

Vahvasti sisäinen uudistus<br />

Uudistus näkyy asiakkaiden arjessa ja varsinaisessa<br />

työskentelyssäkin melko vähän. Sosiaalityöntekijät ja<br />

psykologit toimivat edelleen entisissä toimipisteissään ja<br />

Sosiaalityöntekijät ovat<br />

tärkeä osa <strong>Carea</strong>n palveluita<br />

Tavoitteet ovat vastaavat myös sosiaalityön toimialueella.<br />

Palvelua halutaan kehittää entistä laadukkaammaksi.<br />

Tasala pitää sosiaalityöntekijöitä tärkeänä osana <strong>Carea</strong>n<br />

palveluita. Terveyssosiaalityö tukee kaikkea toimintaa ja<br />

on arvokas tuki asiakkaalle.<br />

”Tällä hetkellä <strong>Carea</strong>ssa on osaavat sosiaalityöntekijät,<br />

joiden kanssa on innostavaa tehdä töitä. Haasteena<br />

lähiesimiehenä ovat mm. välimatkat työpisteiden<br />

välillä; miten järjestää riittävästi yhteisiä tapaamisia<br />

sosiaalityöntekijöiden kesken. Tulevaisuuden haasteita<br />

ovat mahdolliset rekrytoinnit, koska sosiaalityön alalla<br />

kilpailu ammattilaisista on kova eri toimijoiden välillä.<br />

Toivon myös, että terveyssosiaalityö säilyttäisi paikkansa<br />

moniammatillisissa työryhmissä sairaanhoitopiireissä<br />

myös tulevaisuudessa. Sosiaalityöntekijöillä on tärkeä<br />

paikkansa sairastumisen, elämänkriisien ja erilaisten<br />

ongelmien kohdatessa, jolloin tarvitaan tukea elämänhallinnan<br />

säilyttämisessä, voimavarojen ja tukitoimien<br />

miettimisessä tai etuusasioiden pohtimisessa”, Tasala<br />

summaa.

historia | Vanhanliiton lääketiedettä.<br />

Hannu Tapiovaara, ylilääkäri (Poks)<br />

yhdessä | kieliviidakossa sukkuloiden.<br />

34<br />

Teksti Hilda Urb, opettaja, kuva Hannele Koivunen, suunnittelija, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia<br />

35<br />

Puuttuuko jalka vai puutuuko jalka<br />

Edellinen sota oli loppunut sukupolvea aikaisemmin ja<br />

Euroopan sota oli onnistuttu välttämään. Yhdysvaltojen<br />

tulevaisuus näytti hyvältä. Uusi lumi peitti maata Virginian<br />

maaseudulla joulukuussa 1799.<br />

Kolme lääkäriä oli kokoontunut henkeään haukkovan potilaan<br />

vuoteen ääreen. Potilaalla oli hengitysvaikeutta ja hän<br />

vaihtoi jatkuvasti asentoaan saadakseen hengitettyä paremmin.<br />

Huoneessa oli myös vaimo Mary ja uskolliset orjat<br />

Christopher Sheels, Caroline Branham ja sukunimeltään<br />

tuntemattomiksi jääneet Charlotte sekä Molly. Kuoleva<br />

mies sängyssään oli juuri eläkkeelle vetäytynyt Yhdysvaltojen<br />

presidentti George Washington.<br />

Lääkärit tunsivat hyvin potilaansa jo vuosien takaa. James<br />

Craik oli 69-vuotias Edinburgissa koulutettu lääkäri, joka<br />

oli taistellut Washingtonin rinnalla<br />

niin ranskalaisia kuin intiaanejakin<br />

vastaan. Samasta oppilaitoksesta oli<br />

valmistunut myös Gustavus Richard<br />

Brown, joka oli 52-vuotias ja kotoisin<br />

Marylandin Fort Tobaccosta. Hän oli<br />

juuri perustanut Marylandin lääketieteellisen<br />

tiedekunnan. Elisha Cullen<br />

Dick oli 37-vuotias Pennsylvaniassa<br />

opiskellut lääkäri, joka tunsi viimeisimmät lääketieteelliset<br />

julkaisut ja oli kliinisesti tovereitaan aggressiivisempi.<br />

Craik oli saapunut paikalle lääkäreistä ensimmäisenä aamulla<br />

yhdeksältä. Potilas oli saanut käheyttä ja flunssaoireita<br />

edellisenä päivänä, perjantaina 13. joulukuuta. Seuraavana<br />

aamuna hän heräsi kahdelta aamuyöstä hengitysvaikeuksiin<br />

ja aamukuudelta hän oli kuumeinen, hänellä oli kurkkukipuja<br />

ja nielemisvaikeus. Paikalle hälytetty kuppari George<br />

Rawlins oli laskenut 400 ml verta potilaastaan ensiapuna.<br />

Viinietikan, melassin ja voin sekoitus oli aiheuttanut<br />

melkein hengen vievän hengenhaukkomiskohtauksen. Heti<br />

potilaan luo tultuaan Craik asetti potilaan kaulalle espaniankärpäskääreen<br />

ja laski 532 ml verta klo 9.30 ja toistamiseen<br />

saman määrän klo 11. Potilasta neuvottiin kurlaamaan<br />

toistuvasti salviateen ja viinietikan seosta.<br />

Dick saapui paikalle klo 15 ja väitti enemmän suoneniskemisen<br />

heikentävän potilasta. Vuotta aikaisemmin lääketieteellisessä<br />

kirjallisuudessa oli esitetty henkitorviavanteen<br />

teko, jota hän ehdotti. Toimenpide oli uusi, epävarma ja<br />

sitä ei oltu joidenkin tietojen mukaan vielä koskaan tehty<br />

Yhdysvalloissa. Toimenpide olisi myös kivulias anestesiakeinojen<br />

puuttuessa. Vastaväitteistä huolimatta Craik<br />

määräsi neljännen suoneniskun, nyt laskettiin verta 946 ml.<br />

Brown saapui paikalle klo 16 ja tuolloin potilaalle annettiin<br />

kalomelia (elohopeakloridi) ja viinikivi-oksetuslääkettä.<br />

Washingtonin vointi koheni jonkin verran neljännen veren<br />

laskemisen jälkeen. Hän kykeni nielemään ja tarkastamaan<br />

testamenttinsa. Melko pian hänen kuntonsa huononi<br />

jälleen ja klo 20 lääkärit joutuivat määräämään espaniankärpäslaastarit<br />

myös raajojen päälle ja kaulalle vehnäpuurohauteen.<br />

Potilaan kunto huononi hoidosta huolimatta ja klo<br />

22 hän kuiskasi ohjeensa<br />

omista hautajaisistaan.<br />

Loppuvaiheessa potilas<br />

nojautui taaksepäin, hän<br />

vaikutti rauhalliselta ja<br />

tunnusteli omaa pulssiaan.<br />

George Washington<br />

kuoli klo 22.20. Craik sulki<br />

ystävänsä silmäluomet<br />

ja Dick pysäytti makuuhuoneen kellon. Ruumis kannettiin<br />

alakerran lämmittämättömään ruokailuhuoneeseen.<br />

George<br />

Washingtonin<br />

kuolema<br />

Uutinen presidentin kuolemasta levisi nopeasti. Amerikkalaiset<br />

pukeutuivat mustiin ja kantoivat kuukausien ajan<br />

surunappia vaatteissaan. Napoleon määräsi mustat kankaat<br />

trikolorilippujen lisukkeeksi. Hyvin pian alkoi myös julkisuudessa<br />

keskustelu hoidosta. Oliko oikein laskea potilaasta<br />

verta 2365 ml kahdentoista tunnin aikana Oliko hoidosta<br />

enemmän haittaa kuin hyötyä Olisiko tracheostomia voinut<br />

pelastaa potilaan<br />

Mikä sairaus aiheutti Washingtonin kuoleman Craik ehdotti<br />

tulehduksellista kurkkupaisetta (inflammatory quinsy).<br />

Dick ei tätä nimitystä hyväksynyt vaan ehdotti diagnoosiksi<br />

kolmea vaihtoehtoa: ”stridula suffocatis”, ”laryngea” ja ”cynanche<br />

tracheitis”. Cynanche tracheitis oli tuohon aikaan<br />

uusi diagnoosi, joka oli 1770-luvun lopulla määritetty harvinaiseksi<br />

kurkunpään ja trachean yläosan<br />

tulehdukseksi, joka tukkii hengitystien ja<br />

johtaa potilaan menehtymiseen tukehtumalla.<br />

Hoitavat lääkärit varmasti tunsivat<br />

taudin. Melkoisella varmuudella voidaan<br />

sanoa, että kyseessä oli bakterielli akuutti<br />

epiglottiitti. Difteriaa ei tuolloin esiintynyt<br />

alueella ja parafaryngeaaliseen abscessiin<br />

kuuluvaa toispuoleista turvotusta kaulalla<br />

ei todettu.<br />

Joka tiistai-iltapäivä Kymenlaakson keskussairaalan ruokalan<br />

takana olevaan pieneen kabinettiin kokoontuu värikästä<br />

monikielistä porukkaa. Enimmäkseen kuuluu venäjänkielistä<br />

puheensorinaa joistakin käytännön asioista, kuten esimerkiksi<br />

Tampereen tentin kysymyksistä tai amanuenssipaikkojen<br />

vähyydestä. Lähin avoin amanuenssipaikka on Kajaanissa ja<br />

perhe on juuri kotiutumassa Kotkaan.<br />

Keskustelu pyörii työn ja koulutuksen aiheissa, välillä kuuluu<br />

iloista naurua, kun joku kertoo hassun tapahtuman tai väärinkäsityksen.<br />

Sitten joku kysyy jotakin suomi-latina-sekakielellä.<br />

Kysymykseen yritetään etsiä vastausta englanniksi, venäjäksi ja<br />

viroksi. Nämä ovat suomen ja latinan lisäksi ryhmän käyttämät<br />

kielet. Mukaan sopii vielä darin kieli, jota puhutaan Afganistanissa.<br />

Porukassa on myös yksi Afrikan mantereen edustaja.<br />

Yhteinen nimittäjä tälle ryhmälle on Sukkula II (Suomen kielen<br />

koulutus ulkomaalaistaustaisille lääkäreille ja hammaslääkäreille),<br />

jonka jo toistamiseen järjestää Helsingin yliopiston<br />

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö.<br />

Hyödyn huomaa<br />

Koulutus on toteutettu Työ- ja elinkeinotoimiston ja työn-<br />

antajien rahoittamana työvoimapoliittisena yhteishankintakoulutuksena.<br />

Sukkula-koulutusta järjestetään Kouvolassa,<br />

Lappeenrannassa ja Kotkassa. Vuosien 2010–2012 välisenä<br />

aikana koulutuksessa on ollut osallistujia yhteensä lähes sata<br />

osallistujaa 14 eri maasta. Kaakkois-Suomen alueella<br />

terveydenhuollon työnantajat ja työvoimaviranomaiset ovat<br />

selkeästi oivaltaneet lääkäreiden ammatillisen suomen<br />

kielen koulutuksen tarpeellisuuden ja hyödyn.<br />

Kotkassa Sukkula II -koulutukseen (syyskuu 2011–toukokuu 2012)<br />

osallistui 19 lääkäriä: hammaslääkäreitä, lastenlääkäreitä,<br />

gynekologeja, sisätautilääkäreitä, kardiologi ja ortopedi. Osa<br />

heistä on jo töissä omalla alallaan, osa amanuenssivaiheessa,<br />

jotkut erikoistumisvaiheessa, toiset vasta hakevat laillistamista.<br />

He ovat lähtömaassaan akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajia,<br />

jotka haluavat oman alansa työhön Suomessa.<br />

Vahva suomen kielen taito on tärkeä osa ammattitaitoa.<br />

Akateemiseen työhön kuuluu luetun ja kuullun ymmärtämistä,<br />

puhetta ja kirjoitusta. Perustason taidolla niissä tehtävissä<br />

ei pärjää. Työnantaja haluaa töihin henkilön, jolla on oikea<br />

asenne työhön ja hyvä kielitaito. Mutta työnantajien<br />

odotukset ovat joskus ylimitoitettuja, ja silloin muut työntekijät<br />

joutuvat tavallaan kielen opettajiksi ja työn yleinen<br />

sujuvuus kärsii.<br />

Monenlaisia tarpeita<br />

Niin monta kuin on osallistujaa, niin monta on myös odotusta<br />

kurssin suhteen. Joku tavoittelee puhekielen hienouksia, toinen<br />

varmistaa kielioppiosaamistaan. Muutamalla on kieliopinnot<br />

alkuvaiheessa, jotkut taas kommunikoivat vapaasti suomen<br />

kielellä.<br />

Kurssi on räätälöity pitkälti osallistujien toivomusten mukaisesti.<br />

Ohjelmaan kuuluu ammattisanastoa, lääkärin asiakirjat, lääkäripotilasdialogien<br />

harjoittelua, lainsäädäntöä, luetun ja kuullun<br />

ymmärtämistä, puheharjoituksia ja paljon muuta. Koulutuksen<br />

tavoitteena on vahvistaa osallistujan kykyä kehittää itseään<br />

ammatillisesti ja kielellisesti, sekä antaa mahdollisuuden<br />

lääkäreille verkottua ja saada vertaistukea.<br />

Selvästi huomaa, miten ilahtuneita monet ovat tavatessaan<br />

maanmiehiänsä, kollegoita ja kohtalotovereita. Osallistujien<br />

antama palaute on ollut erinomaista ja koulutukselle<br />

toivotaan jatkoa. Niin osallistujien, työnantajien, rahoittajien<br />

kuin koulutuksen järjestäjien hyvien kokemusten vuoksi<br />

Sukkula III -koulutus pääsee alkamaan syksyllä 2012.<br />

Lisätietoja:<br />

Suunnittelija Hannele Koivunen, hannele.koivunen@helsinki.fi, 050 316 0534<br />

Erikoissuunnittelija Anna Sahanen, anna.sahanen@helsinki.fi, 050 316 0545<br />

Lähde: David M. Morens M.D., The New Journal of<br />

Medicine vol 341, december 1999

kesäjuttu | haltioivaa saunaseuraa.<br />

36<br />

hallituksen kanava | Pyöreästä pöydästä.<br />

37<br />

Koonnut: Sanna Munukka-Airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri. Kuvitus: Nitro ID<br />

Antero Rossi, yhtymähallituksen jäsen<br />

Saunan taikaa<br />

Kesällä istutaan paljon saunassa ja otetaan löylyä. Sana löyly viittaa sukulaiskielessämme<br />

sieluun, joten voinee sanoa että saunassa sielu lepää.<br />

Saunassa on uskottu asuvan haltijoita ja saunatonttuja.<br />

Saunahaltijatar on nimeltään Auterinen.<br />

Löyly-poika Auterinen Auterettaren<br />

tekemä, hiki vanhan Väinämöisen,<br />

Herran hengestä hyvästä.<br />

Saunan jälkeen on mukava pulahtaa veteen, jossa odottaa<br />

vedenjumala Ahti sekä vedenemäntä Vellamo.<br />

Kalamiehen loitsua kannattaa kokeilla, jos saunan jälkeen tekee<br />

vielä mieli onkia vaikka kalakeittotarpeita.<br />

Jos rannalla iskee ukonilma, eli Ukko-ylijumala heittää vasamalla,<br />

kannattaa mennä sisälle ja juoda vaikka ukonmaljat. Näitä maljoja<br />

juotiin aikaisemmin varsinkin kevätkylvöjen aikaan.<br />

Aurinkoa palvotaan Suomessa kesäisin yhä, joka taas suomalaisen<br />

kansanperinteen mukaan oli elämää ja valoa hallinnut Päivätär, hänet<br />

korvasi myöhemmin Neitsyt Maria. Hänen sisaruksensa oli Kuutar,<br />

joka hallitsi öisin, pitäähän sitä yöttömänä yönä joskus nukkuakin...<br />

Kalamiehen loitsu<br />

Vellamo, vein emäntä,<br />

Iki turso, Äijön lapsi,<br />

Siulla on rytöinen paita,<br />

Hame kovin harva loimi,<br />

5 Paita paljaista vesoista,<br />

Hame havu oksaisista,<br />

Vaade varvoista pahoista,<br />

Verho verkko hylkylöistä;<br />

Tule paijan muuttelohon,<br />

10 Tule, vejä verho uusi,<br />

Verho veljesden kutoma,<br />

Sisaresden siivoama,<br />

Kudeheet on Kuuttarelta,<br />

Päihen jatkot Päivättären<br />

15 Kuutar keri kudehet<br />

Kultaselle ristikolle,<br />

Päihenjatkot Päivätär<br />

Väänti hopii värttinälle,<br />

Loimet Luonnotar hykersi<br />

20 Vaskisella värttinällä,<br />

Kestävällä ketrepuulla.<br />

Kanta tehty kalliosta,<br />

Lapa honkan latvuksesta,<br />

Varsi vuojosta varattu,<br />

Varsi vuoresta varattu.<br />

Lähteet:<br />

www.tiede.fi/artikkeli/423/samaaninen_suomessa_hyori_<br />

jumalia_luonnon_taydelta<br />

fi.wikipedia.org/wiki/Sauna<br />

peda.net/veraja/kuopio/klaslukio/oppiaineet/tietotekniikka/<br />

kurssit/at02/soili/suomalaiset/ahti<br />

dbgw.finlit.fi/skvr/showtext.phtmlid=skvr07236740&textPart=<br />

textnorm&searchString=vellamo&textPart2=<br />

Matkailu avartaa<br />

Ikiaikainen hokema matkailu avartaa on edelleen täyttää totta.<br />

Olemme saman EU-lainsäädännön alaisia täällä pohjanperukoilla<br />

kuin Keski-Euroopassa tai Välimeren maissa. Mutta miten on<br />

Tälläkin palstalla olen luultavasti joskus rohkaissut erilaisia<br />

työryhmiä, päätöksentekotahoja ja muita yhteenliittymiä aloittamaansa<br />

työnsä pienellä yhteisellä matkalla vailla päätöksen-<br />

suoraan tuottajalta pataan ja pöytään Miettikää minkä tahansa<br />

mahdollista, että Suomessa on hirveän vaikeaa saada lähiruokaa<br />

teonpakkoa. Matka voi olla muutaman tunnin lounasristeily,<br />

vanhan Euroopan toreja, kauppahalleja, maatilamyymälöitä,<br />

parin päivän kylpylä-/seminaarimatka tai kesäyö nuotiolla.<br />

pienleipomoita, panimoita jne. ja verratkaa niitä kotoisiin ympyröihin.<br />

Miten samaa lakia voidaan tulkita niin kovin erilailla<br />

Mikä tahansa retki, jossa on mahdollisuus puhua ketä puhuttaa<br />

sekä kuunnella, jolla siihen on taito ja tutustua kaikella muulla<br />

eri leveyspiireillä Vahditaanko meidän elintarviketurvallisuutta<br />

tavalla kumppaneihin. Nyt mietin kuitenkin vähän muita matkoja.<br />

Osa muistelemistani matkoista on ollut yksityisiä ja omalla<br />

joihinkin muihin elinkeinon aloihin<br />

lähes hysteriaan saakka suhteessa muihin maihin tai suhteessa<br />

rahalla tehtyjä, osa työnantajan järjestämiä ja kustantamia.<br />

Havainnot ovat pintapuolisia, ylimalkaisiakin ja subjektiivisia.<br />

On vielä ainakin kaksi asiaa, joissa Suomi painii omassa sarjas-<br />

Havaintoja voi pohtia ja hyödyntää, jos siltä tuntuu töitään,<br />

saan suhteessa melkein mihin tahansa muuhun maahan.<br />

luottamustehtäviään tai oman elämän kulkuaan suunnitellessa.<br />

Toinen niistä on oikein hyvä juttu ja toinen ei oikein hyvä. Ensin<br />

tämä ei hyvä juttu. Suomessa on suhteellisen vähän eri syistä<br />

Yhteisöllisyys ja perhekäsitys ovat ainakin Välimeren maissa<br />

muualta tänne tulleita ihmisiä, mutta minkä ihmeen takia heitä<br />

hyvin keskeinen asia, joka tuntuu ja näkyy lasten, vanhusten ja<br />

ei nykyistä nopeammin sijoiteta tai he eivät sijoittaudu osaksi<br />

vammaisten hoidossa. Olen ymmärtänyt, että monessa maassa<br />

toimivaa yhteiskuntaa Ovatko esteenä asenteet, erilainen<br />

kulttuuriin kuluu, että vastuu lasten kasvatuksesta ja kehityksestä<br />

on ensisijaisesti perheen ja suvun asia. Jopa kunnia-asia.<br />

miksi meillä työikäinen muualta tullut nainen tai mies vete<strong>lehti</strong>i<br />

säädöksien tulkinta, tulonsiirtopolitiikka, muuttajat itse vai<br />

Neuvostoliitossa, Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kasvatusvastuuta<br />

ja mm. päivähoitoa taidettiin yhdessä vaiheessa olla<br />

tai lähiöiden raiteilla Miksi jossain toisessa maassa samoista<br />

päivät pitkät toimettoman näköisenä toreilla, kauppakeskuksissa<br />

tuuppaamassa aika vahvasti yhteiskunnan vastuulle Keväinen<br />

lähtökohdista lähtenyt ja yhtä kielitaidoton ihminen tekee töitä<br />

kotihoidon tukikeskustelu oli tästä ajasta virkistävä muistutus!<br />

jonkin tyyppisessä sosiaalisessa tai muussa yrityksessä Mikä on<br />

On hyvä, että vanhemmuudesta ja sen arvosta puhutaan.<br />

se tekijä joka toisessa maassa sulkee, mutta toisessa avaa portit<br />

mm. työmarkkinoille ja sitä kautta täysjäseneksi yhteiskuntaan<br />

Tilastoja minulla ei ole, mutta hajanaisten havaintojen mukaan<br />

myös vanhusten hoito ja hoiva ovat suuressa osassa EU-<br />

Hienointa Suomessa (ja kuulema Japanissa) on täsmällinen<br />

Eurooppaa suvun ja perheen vapaaehtoisesti valitulla vastuulla.<br />

aikakäsitys, vaikka valitettavasti siinäkin ollaan siirtymässä<br />

Mistä johtunee, että yhdeksi ja yhtenäiseksi sanotun markkinaalueen<br />

eri maissa työ- ja asumisolot voidaan järjestää näin kovin<br />

käytäntöön. Vuoden rasittavimmat tuokiot olen saanut kokea<br />

joissakin seminaareissa ja vaikkapa VR:llä välimerelliseen<br />

erilaisista lähtökohdista Meidän mallissa työn tuottavuus voi<br />

monikansallisilla opastetuilla kaupunkiretkillä, joissa opas sen<br />

olla suurempi, mutta seuraako siitä vastapainona ylisuureksi<br />

enempää kuin eräät retkeläisetkään eivät välitä tuon taivaallista<br />

kasvava työn kuormittavuus, joka näkyy lisääntyvinä todellisina<br />

kellosta ja ennalta ilmoitetusta tai paikalla sovitusta aikaja<br />

ns. pahanmielen sairaslomina sekä muina poissaoloina sorvin<br />

taulusta. Tällaisen matkan jälkeen on mukava tulla kotiin ja<br />

äärestä Pitäisiköhän jonkun oikein viisaan naisen tai miehen<br />

istua täsmällisesti alkaviin ja suunnitellusti eteneviin <strong>Carea</strong>n<br />

pohtia asiaa ja kirjoittaa siitä 2020-luvun työ- ja hoivapoliittinen<br />

kokouksiin. Tapahtuman järjestäjänä tai ryhmän johdattelijana<br />

kirja.<br />

muisto kaukaisilta mailta terästää kummasti ja muistuttaa kellon<br />

sekä sovitun aikataulun tärkeydestä järjestyksen ja<br />

hyvän mielen tuojana. Kannattaa matkailla.

38<br />

voi hyvin | hyvän mielen lähteillä.<br />

Satu Parviainen, terveyden edistämisen koordinaattori<br />

39<br />

Hyvistä elintavoista<br />

kumpuaa hyvä mieli<br />

Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Kouvolassa<br />

Maakunnallisen terveyden edistämisen toimintasuunnitelman<br />

teemana on tänä vuonna mielenterveys.<br />

Työryhmän kanssa seminaaria suunniteltaessa syntyi<br />

työnimenä ”mielenterveyden suojeleminen arjessa.”<br />

Tavoitteena oli mielenterveyskäsitteen ymmärtäminen<br />

positiivisena, jolloin siihen sisältyy yksilön terveydelle<br />

ja hyvinvoinnille tärkeitä persoonallisuuden voimavaratekijöitä<br />

kuten itseluottamus ja tyytyväisyys elämään<br />

nähtiin lähtökohtana. Elämän eri käännekohdissa on<br />

mukana niin henkisen kasvun kuin tasapainon järkkymisenkin<br />

mahdollisuus.<br />

Kansallisissa suosituksissa pyritään mielenterveyden<br />

edistämistyötä kohdentamaan toimiin, jotka antavat<br />

ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa<br />

ja lähiympäristöönsä. Arjen vaatimuksista selviytymisen<br />

helpottuminen sekä terveellisten valintojen<br />

tekeminen ovat esillä. Mielenterveyden edistämistyö on<br />

painottunut eri alojen työntekijöiden kouluttamiseen<br />

mielenterveyden ilmiöiden ymmärtämiseen, mielenterveyden<br />

solmukohtien tunnistamiseen, niiden puheeksi<br />

ottamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Mielenterveyttä<br />

edistetään moniammatillisessa verkostoyhteistyössä,<br />

jossa tarvitaan tietoa, osaamista ja voimavaroja.<br />

Elämään tarvitaan juuret ja siivet<br />

Lastenpsykiatri Tuija Fontell toi luennossaan esille,<br />

miten ihmisvauvan ensimmäisen elinvuoden kehityksen<br />

tärkein edellytys on emotionaalisen kommunikaation<br />

mahdollistava turvallinen kiintymyssuhde. Vauvan<br />

aivojen rakenne muokkautuu vanhemman ja vauvan<br />

katsekontaktin, mimiikan, äänensävyn, kehon asentojen<br />

ja kosketuksen välityksellä. On muistettava sekä<br />

funktionaalisen että psykologisen vanhemmuuden<br />

merkitys. Kohtuvauva aistii jo varhain, vanhempien kiintymys<br />

vauvaan saa alkunsa ja vahvistuu (psykologinen<br />

vanhemmuus), tähän liittyy vanhemman eläytymis- ja<br />

empatiakyky. Kiintymys ilmenee juttelemisena vauvalle,<br />

itsestä huo<strong>lehti</strong>misena ja valmistautumisena vauvan<br />

tuloon (funktionaalinen vanhemmuus).<br />

Terveydenhuollossa on kiinnitettävä huomio synnytyksen<br />

jälkeiseen masennukseen, joka Fontellin mukaan on<br />

nähtävissä selvimmin vauvan ollessa kolmen kuukauden<br />

ikäinen. Tarjottavalla konkreettisella tuella, terapeuttisella<br />

avulla sekä vertaistuella on tärkeä merkitys<br />

vanhemmuuden tukemisessa. Tuen saaminen lisää<br />

toimintamahdollisuuksia, ilman tukea jääminen lisää<br />

epätoivoa.<br />

Alueelliseen seminaariin osallistui lähes kaksisataa eri<br />

toimialueilla työskentelevää ammattilaista, joille tarjoutui<br />

ajatuksia sekä pohdintaa herättävien luentojen<br />

ja aihealueiden myötä saada lisää valmiuksia omaan<br />

arkityöhönsä.

40<br />

41<br />

Toimittaja, VtM Emmi Oksanen esitteli pro gradu<br />

-tutkielmaansa ”Nuorten sosiaalinen luottamus ja<br />

integraatio Suosikin Jammu- ja Kimppa-palstojen kirjeissä<br />

vuosina 1997–1998 ja 2007–2008.” Mitä muuttui<br />

kymmenessä vuodessa Vuosina 1997–1998 nuorten<br />

yleisimmät huolet liittyivät ihastumiseen, rakkauteen,<br />

seurusteluun, seksuaalisuuteen ja seksiin sekä suhteisiin<br />

vanhempien kanssa. Kymmenen vuotta myöhemmin<br />

nuorten yleisimmät huolet olivat pelko, ahdistus ja<br />

uupumus, itsetuhoisuus ja itseinho, suhteet vanhempiin<br />

sekä yksinäisyys ja ulkopuolisuus. Omat vanhemmat<br />

aiheuttivat nuorille enemmän huolia ja nuoret joutuvat<br />

kantamaan enemmän vastuuta kuin aikaisemmin.<br />

Nuorilla on aiempaa vaikeampia huolia, he tarvitsisivat<br />

enemmän tukea, mutta saavat sitä aiempaa vähemmän.<br />

Nuoret ovat myös aiempaa enemmän yksin<br />

huoliensa kanssa ja yksinäisempiä.<br />

Mikä auttaisi nuoria Oksanen mainitsee nuoren omien<br />

vanhempien tuen ja selkeät lapsen ja vanhemman roolit.<br />

Myös nuoren kokemus siitä, että on tärkeä ja kuuluu<br />

erilaisiin yhteisöihin on merkittävää. Lisäksi selkeät<br />

käsitykset siitä, mikä on oikein ja mikä väärin sekä kyky<br />

tarkastella itseä ja omaa elämää empaattisesti, myös<br />

kyky ottaa etäisyyttä asioihin mainitaan.<br />

Miks oon mä suruinen<br />

Professori Vilma Hänninen luennoi masennuksen<br />

sosiaalisista ulottuvuuksista avaten laadullisen mielenterveystutkimuksen<br />

kautta masentuneen omaa<br />

näkökulmaa sekä nostaen samalla esille ilmiöön liittyviä<br />

sosiaalisia aspekteja. Masennuksen taustalta löytyy<br />

tutkimusaineistojen (MASEC, HS masennuskysely 2002)<br />

mukaan perhe-elämän ja lähi-ihmissuhteiden ongelmia,<br />

työelämän ongelmia, ihmisen omia fyysisiä sairauksia,<br />

usein esille tulee jo nuoruudessa alkanut alakuloisuus.<br />

Ei ole kuitenkaan perusteita nähdä masennukselle yhtä<br />

yleistä syytä. Masennuskokemuksen ydin on Hännisen<br />

mukaan kokonaisvaltainen tila, merkityksen puute. Hän<br />

mainitsi sosiaaliantropologi Richard Shwederin käsityksen<br />

masennuksesta ”sielun menetyksenä”: Kun menetit<br />

sielusi, menetit kiinnostuksen elämään”. Tutkimukseen<br />

osallistunut kertoi haastattelussa: ”Miul ei enää tuntunu<br />

siin vaihees mitään”.<br />

Tutkimuksen mukaan toipuminen ei ole paluuta entiseen,<br />

tutkittavat mainitsevat toipumisessa merkittäväksi<br />

pienet askeleet ja pienet ilot: ”Ne on näitä, elämän<br />

murusia, ennen niitä en edes huomannut.” Tukirakenteita<br />

arjessa ovat esimerkiksi hyvä työyhteisö, toiset<br />

masennuksen kokeneet ”kollegat”, vierellä kulkijat:<br />

”Parisuhteessa auttais, jos joku silittäis hiuksii.” Arjen<br />

muuttamisessa palautetaan elämänhallintaa niin taloudellisten<br />

asioiden kuin oman fyysisen kunnon suhteen.<br />

Kevennetään elämänotetta ja pyritään irtautumaan<br />

vaatimuksista sekä arvioimaan sukupuoleen liittyviä<br />

vaatimuksia uudelleen.<br />

Ihminen on sitä mitä hän syö<br />

Dosentti Anne Puuronen kysyi ”Miksi syömisestä on<br />

tullut niin vaikeaa”. Hän toi esille ruoan komplisoituneen<br />

roolin nykyajassa, miten länsimainen hyvinvointiyhteiskunta<br />

luo omansa näköisiä paineita ajan ihmisen<br />

syömiseen. Elämme Puurosen mukaan ruokavalintojen<br />

valintatalossa. Aatesyömisen kaltaisesti myös ongelmasyömisen<br />

puolella rakentuu joukko syömistä koskevia<br />

ehdottomia sääntöjä, joita noudattamalla ruokaa<br />

koskevissa hämmentävissä tilanteissa toimitaan. Jännite<br />

syömisen hallinnan ja hallitsemattomuuden välillä<br />

konkretisoituu nyky-yhteiskunnassa siten muun muassa<br />

ortoreksiassa ja syömishäiriöinä. Terveelliset ruokasuositukset<br />

viestivät kuluttajille “kohtuus kaikessa”, kun<br />

toisaalla pikaruokalat mainostavat ”syö niin paljon kuin<br />

jaksat”. Ruokakulttuurin isoja linjoja, jotka näkyvät<br />

kuluttajan ruokakäyttäytymisessä ovat etnisyys- ja eettispainotteisuus<br />

sekä terveystietoisuus. On viitteitä siitä,<br />

että eettiset ruokavalinnat lisääntyvät tulevaisuudessa.<br />

Länsimaisen ruokakulttuurin oirehtimisesta kertovat<br />

puolestaan lieveilmiöt, syömishäiriöt ja toisaalta lihavuus<br />

elintasosairautena.<br />

Anne Puuronen siteerasi esityksessään vielä kirjailija<br />

Margaret Atwoodia: ”Syöminen on elämämme ensimmäisiä<br />

tekoja, syömme ennen kuin ymmärrämme kieltä,<br />

sukupuolta, ylipäätään mitään muuta kuin nälän.”<br />

Myytin murtaminen<br />

Elintavat ja mielenterveys luennossaan ylilääkäri Veijo<br />

Nevalainen sivusi myös teemaa Ruokavalio ratkaisee.<br />

Hän esitteli tutkimustietoa, joista tuorein on julkaistu<br />

tämän vuoden huhtikuussa Public Health Nutrition<br />

-lehdessä. Kyseisessä Espanjassa tehdyssä 9000 aikuisen<br />

kohorttitutkimuksessa, jossa seuranta-aika (mediaani)<br />

on 6,2 vuotta ja jossa tutkimusmetodiikka on arvioitu<br />

hyväksi, todettiin paljon pikaruokaa syövillä olevan 40<br />

% suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen.<br />

Riski kasvaa suhteessa pikaruoan määrään. Nevalainen<br />

toi esille ruokavalion ja mielenterveyden ongelmien<br />

vahvan kaksisuuntaisen yhteyden.<br />

Terveydenhuollon ammattilaisia kehotettiin tarkistamaan<br />

käsityksiään. Vallitsevina käsityksinä on, että<br />

mielenterveyspotilaat eivät pysty muuttamaan elämäntapojaan,<br />

tupakointi ja päihteet ovat osa mielenterveyspotilaan<br />

elämää ja lääkkeet tuhoavat terveyden eikä<br />

asialle voida mitään. Ajatellaan myös, että ”tavallinen”<br />

terveyden edistäminen ei sovi mielenterveyspotilaille,<br />

tehtävänä on hoitaa psyykkistä sairautta eikä terveyden<br />

edistäminen kuulu terapiaan. Yhä enemmän on<br />

näyttöä elintapojen ja mielenterveyden kaksisuuntaisesta<br />

yhteydestä, samoin siitä, että mielenterveyden<br />

ongelmia voidaan ehkäistä ja hoitaa vaikuttamalla<br />

elintapoihin. Yhä enemmän on myös näyttöä, miten<br />

mielenterveyspotilaat hyötyvät terveydenedistämisestä<br />

ehkä jopa enemmän kuin väestö keskimäärin.<br />

Samat elintapamuutokset, jotka edistävät somaattista<br />

terveyttä, näyttävät edistävän myös mielenterveyttä.<br />

Psykoosipotilaiden elinikä on 10–16 vuotta alhaisempi<br />

muuhun väestöön verrattuna. Nevalainen painotti<br />

esityksessään, että toimintakyvyttömyyden, elimellisten<br />

sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisyksi on<br />

paljon tehtävissä.<br />

Terveyttä edistävässä hoitojärjestelmässä tuetaan<br />

kuntoutumista, vaikutetaan elintapoihin, henkilökunta<br />

tunnistaa ja tukee potilaan yksilöllisiä päämääriä lähtökohdan<br />

ollessa se, että potilaat ovat tai akuuttivaiheen<br />

jälkeen tulevat olemaan kykeneviä vastaamaan omasta<br />

elämästään. Potilas nähdään oman elämän asiantuntijana,<br />

hoitaja on palveluiden sisällön asiantuntija ja<br />

heidän välinen suhde on ”coaching”, valmennus- sekä<br />

”partnership”, kumppanuus-suhde.<br />

Tule nukku naapurista,<br />

torkku toisesta talosta<br />

Päivän viimeisessä luennossa dosentti Markku Partinen<br />

liitti aiempien luennoitsijoiden esittämiä asiasisältöjä<br />

teemaan ”Unettomuus osana elämää”. Uni muodostaa<br />

kolmasosan ihmisen elämästä ja yhteys mielenterveyteen<br />

ja terveyteen on vahva. Uni kuuluu osana terveeseen<br />

elämään, uni-valverytmi on osa valo-pimeärytmiä,<br />

jolla on yhteys ihmisen immuunijärjestelmään. Myös<br />

unettomuus kuuluu osana terveeseen elämään. Erilaiset<br />

tapahtumat elämässä vaikuttavat tunne-elämään ja<br />

saattavat aiheuttaa unettomuutta. Tunne-elämän<br />

asioiden prosessoinnin onnistuessa korjaantuu myös<br />

unettomuus. Mitä kauemmin unettomuus kestää,<br />

aiheutuu myös negatiivista ehdollistumista ja vääriä toimenpiteitä.<br />

Ahdistusta poistetaan lääkkeillä sen sijaan,<br />

että keskusteltaisiin, mikä ahdistaa. Bentsodiatsepiinilääkityksellä<br />

pahennetaan Partisen mukaan ongelmaa,<br />

unettomuutta varhaisessa vaiheessa em. lääkityksellä<br />

hoidettaessa lisätään depressio-riskiä.<br />

Suomessa vuonna 2007 unettomuuden suora hoito<br />

aiheutti 20 miljoonan euron kustannukset, kun vertailun<br />

vuoksi astman hoitoon kului 19 miljoonaa euroa.<br />

Unettomuuden Käypä hoito -suositusta päivitetään<br />

parhaillaan, Partinen mainitsi kognitiivisten menetelmien<br />

osuuden lisääntyvän. Myös ravitsemuksen ja<br />

liikunnan osuus nousi merkittävänä esille unettomuuden<br />

hoidossa.<br />

Lopuksi<br />

Päivän luentokokonaisuus yhdistyi näkemyksiin, jotka<br />

ovat valtakunnallisen ehkäisevän ja edistävän mielenterveystyön<br />

linjauksien yhteydessä tulleet esille. Osa<br />

mielenterveyttä määrittävistä tekijöistä on sellaisia, joihin<br />

yksilö voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan. Useisiin<br />

määrittäviin tekijöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa vain<br />

yhteisillä yhteiskunnallisilla toimilla. Sama interventio<br />

voi tuottaa monia eri tuloksia. Masennuksen hoito voi<br />

esimerkiksi edistää perheenjäsenten mielenterveyttä,<br />

vähentää päihteiden käyttöä ja lisätä liikenneturvallisuutta.<br />

Myös mielenterveystyön osaamisen parantaminen<br />

on keskeisimpiä pyrkimyksiä väestön mielenterveyden<br />

edistämiseksi. Alueellinen terveyden edistämisen<br />

seminaari on osaltaan ollut tukemassa näiden tavoitteiden<br />

saavuttamista.<br />

Muista tutustua uuteen hyvinvointiportaaliin

muilla mailla | eksotiikkaa kerrakseen.<br />

Jussi Männistö, keuhkosairauksien ylilääkäri<br />

ja Arja Männistö, kuntoutusylilääkäri<br />

42<br />

43<br />

4<br />

1<br />

1. Kun on riittävästi Idän Ihmeitä nähnyt, ei paria<br />

vastaan tulevaa norsua jaksa vilkaistakaan.<br />

Tuokiokuvia Intiasta<br />

Pakenimme viime talven pakkasia kiertomatkalle Intiaan,<br />

tuohon moniresistenttien bakteerien, maharadjojen loiston<br />

ja kurjimman köyhyyden maahan. Delhi, Agra, Udaipur<br />

jne. Kaksi viikkoa, kuusi hotellia ja 1500 km intialaista<br />

liikennettä. Kulkuneuvoja polkupyöräriksasta kameliin sekä<br />

tuk-tukista norsuun. Juicen laulun sanoin: ”palatsit näimme<br />

ja kusiset huussit”. Paitsi että puolella intialaisista ei ole<br />

minkäänlaista toilettia käytössään. Tässä jokunen tuokiokuva<br />

eksoottisimmasta vierailemastamme matkakohteesta.<br />

2. Kuorma-auto Bikanerin valtatiellä, pullea kuljetus.<br />

3. Muotitietoisia norsuja Jaipurissa, huomaa kynsilakka.<br />

4. Delhiä riksan kyydistä. Eivät enää Helsinginkään<br />

ruuhkat ahdista. Sähköjohdot kätevästi esillä huoltoa<br />

varten.<br />

5. Kotka Taj Mahalin kierroksella.<br />

6. Rottia aterialla. Deshnokin Karni Mata temppelissä<br />

majailee 20000 pyhää rottaa. 1600-luvulla eläneen<br />

ruhtinaan heimoa, inkarnoituneet rotiksi odotellessaan<br />

jälleensyntymää omaan sukuunsa. Pyhään paikkaan ei<br />

menty kengät jalassa, sukat päätyivät roskiin…<br />

7. Lehmäsairaala Jodhpurin tien varressa. Sairaalaan<br />

tuodaan sairaita katulehmiä lehmäambulansseilla.<br />

160 hoitajan ja 25 eläinlääkärin hoidossa on 1300 lehmää.<br />

5<br />

2 3 6 7

pihalla | luonnon voimaa. 44<br />

44<br />

vakinaistetut | terveoloa!<br />

ajateltavaa | muutoksessa.<br />

45<br />

Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattori<br />

Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattori<br />

Vuoden yrtti 2012<br />

Siankärsämö<br />

(Achillea millefolium)<br />

Siankärsämökylpy<br />

2–3 kourallista kuivattua siankärsämöä<br />

1 litra vettä<br />

Laita vesi ja yrtit kattilaan kiehumaan.<br />

Anna kiehua 10 minuuttia. Siivilöi.<br />

Kaada siivilöity neste kylpyyn.<br />

Lisää kylmää vettä, kunnes lämpötila<br />

on sopiva ja istahda nauttimaan.<br />

(Käytännön lääkekasvit, Henriette Kress)<br />

Rivit ovat<br />

vahvistuneet<br />

Tervetuloa uudet vastuunkantajat! Mukavaa kun<br />

saavuitte vahvistamaan rivejämme. Toivottavasti<br />

viihdytte osana joukkoamme.<br />

KOKS<br />

Annika Asplund<br />

Katja Hakala<br />

Minttu Kanervo<br />

Ville Kytö<br />

Salla Mattila<br />

Saara Mustonen<br />

Mikko Nihtilä<br />

Anna-Maria Parviainen<br />

Riina Pylkkänen<br />

Anu Ritola<br />

Tuija Räty<br />

Inge Võsu<br />

Psyk<br />

Jenni Ahoranta<br />

Tii-Elina Heinonen<br />

Jaana Hiltunen<br />

Maija Ohlsbom<br />

Matti Olenius<br />

Toidok<br />

Sari Metsälä<br />

Sapa<br />

Kim Engbers<br />

Tapani Hakala<br />

Minna Hellsten<br />

Hanna Kiviranta<br />

Sari Kukkeenmäki<br />

Viivi Tanska<br />

Kastek<br />

Seppo Pajari<br />

Sospa<br />

Mika Byman<br />

Paula Heinonen<br />

Minna Huotari<br />

Karita Kuosku<br />

Auli Lintukangas<br />

Jaana Paasonen<br />

Sanna Paukku<br />

Jaana Sorvo<br />

Pauliina Talvala<br />

Regina Zitron<br />

Muutu/Muuta<br />

Rasittavat tilanteet voi hoitaa<br />

vain kahdella tavalla:<br />

voit muuttaa joko tilannetta tai<br />

omaa suhtautumistasi siihen.<br />

Monesti on valaisevaa muuttaa<br />

omaa tapaansa tarkastella asioita.<br />

Vaihtelu virkistää<br />

Siankärsämö mm. nostaa immuunivastetta,<br />

lisää valkosolujen aktiviteettia tuhoamaan<br />

viruksia ja bakteereita, elvyttää ja edistää<br />

ruoansulatusta ja hoitaa siihen liittyviä vatsa-<br />

Jos hyväksyt sen, että muutoksista<br />

seuraa yhtä paljon hyvää kuin<br />

pahaakin, et hermostu muutoksista<br />

niin paljon kuin moni muu.<br />

vaivoja, edistää suoliston toimintaa, edistää<br />

laskimoverenkiertoa sekä hoitaa mm. suonikohjuja<br />

ja peräpukamia.<br />

Rentoudu ja ota muutokset<br />

vastaan avoimin mielin.<br />

(Pieni mielenrauhan kirja)<br />

Pahasti pujoallergisen kannattaa välttää siankärsämön<br />

runsasta käyttöä.<br />

(Lähde: Arktiset aromit, Martat ja Frantsila)

viimeinen pulla | nyt rillataan!<br />

46<br />

ydin | Kasvot sanojen takana.<br />

47<br />

Sanna Munukka-Airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri<br />

Kesäisiä helppoja grillilisukkeita<br />

Toimituskunta:<br />

Tätä lehteä tekivät myös:<br />

Paholaisenhillo<br />

Jos pitää tulisesta ruuasta, on tämä hillo oiva lisäke<br />

lähes kaikkeen.<br />

1 tlk tomaattimurskaa<br />

1 paprika<br />

1 pieni sipuli<br />

2 chiliä, poista siemenet<br />

1 rkl (valkoviini)etikkaa<br />

1 dl hillosokeria<br />

Ripaus suolaa ja valkopippuria<br />

Tämä on helppo tehdä. Pilkot vain kaikki ainekset ja<br />

laitat kattilaan ja keität hillon kasaan. Pikku vinkki<br />

kokemuspuolelta: chilistä kun poistaa siemeniä, ovat<br />

kertakäyttöhanskat tarpeen, muuten sormia polttelee<br />

lähes vuorokauden. Hämmennä miedolla lämmöllä,<br />

ettei pala pohjaan.<br />

Halloumjuusto<br />

Tässä vielä helpompi ohje. Huuhtele juusto poistaaksesi<br />

liika suola, kuivaa ja laita grilliin. Mahdollista paistaa<br />

myös vaikka paistinpannulla oliiviöljyssä. Pidä silmällä,<br />

ettei kärvähdä.<br />

Grillatut banaanit<br />

Banaani kuorineen grilliin, valmis kun kuori on tarpeeksi<br />

musta. Kuori, pilko ja laita kulhoon mukaan vaniljajäätelöä<br />

ja vaahterasiirappia. Taivaallisen hyvää!<br />

Kesäisen raikas booli<br />

0,5 l appelsiinitäysmehua<br />

0,5 l ananasmehua<br />

1 sitruunan mehu<br />

1 l soodavettä/vissyvettä<br />

jäitä<br />

Kari Hassinen<br />

Tiina Häyhä<br />

Lasse Koste<br />

Maarit Katajisto<br />

Tove Ikonen<br />

Leena Laatta<br />

Antero Rossi<br />

Eija Javanainen<br />

Eeva Uusitalo<br />

Pasi Pollänen<br />

Marja-Leena<br />

Häkkänen<br />

Jussi Männistö<br />

<strong>Carea</strong> – Kymenlaakson sairaanhoitoja<br />

sosiaalipalvelujen kuntayhtymän<br />

henkilöstö<strong>lehti</strong>, 20. toimintavuosi<br />

Toimituskunta:<br />

Päätoimittaja: Kari Hassinen<br />

Toimituksen sihteeri: Maarit Katajisto<br />

Tiina Häyhä, Tove Ikonen, Lasse Koste,<br />

Leena Laatta, Sanna Munukka-Airaksinen,<br />

Ilkka Pieninkeroinen, Anu Raussi,<br />

Teija Vanhala ja Anu Vanhala-Taimisto<br />

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka<br />

Lehden toteutus: Nitro ID<br />

Tämän voi koristella appelsiiniviipaleilla tai esim.<br />

myrkyttömillä kesäkukkasilla. Omalta pihalta poimitut,<br />

pestyt ja varmasti myrkyttömät orvokit tai krassit ovat<br />

kesäboolissa kivoja. Jotta booli ei laimene jäistä, voi<br />

jääpaloina käyttää jäädytettyä mehua. Alkoholillisen<br />

version saa lisäämällä esim. vodkaa.<br />

Sanna Munukka-<br />

Airaksinen<br />

Ilkka Pieninkeroinen<br />

Arja Männistö<br />

Liisa Gåsman<br />

Toimituksen osoite:<br />

<strong>Carea</strong>, Kotkantie 41, 48210 Kotka<br />

044 223 1984<br />

etunimi.sukunimi@carea.fi<br />

www.carea.fi<br />

Palaute ja osoitteenmuutokset:<br />

maarit.katajisto@carea.fi<br />

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.<br />

Seuraava <strong>lehti</strong> ilmestyy lokakuussa 2012.<br />

Aineistot ko. lehteen 14.9. mennessä<br />

osoitteeseen maarit.katajisto@carea.fi<br />

~ ISSN 1236-374X<br />

Anu Raussi<br />

Teija Vanhala<br />

Matti Ahola<br />

Ville Karvonen<br />

Lehti on painettu ympäristöystävällisesti.<br />

Lehti on luettavissa myös sähköisesti<br />

www.carea.fi/laseri<br />

Anu Vanhala-<br />

Taimisto<br />

Eila Paronen<br />

Sekä Annukka Lakanen, Katja Vapa,<br />

Satu Parviainen, Maria Salonen, Johanna<br />

Andersson, Hannu Tapiovaara, Hannele<br />

Koivunen, Hilda Urb ja Pekka Nevalainen<br />

terveisiä | Leppoisaa loma-aikaa!<br />

Jälleen vaikuttaisi olevan aivan uskomaton kesä kelien puolesta. Eipähän iske kaukokaipuu näillä keleillä.<br />

Muista ladata akkuja ja viettää muutenkin virkistävä loma. Syksyllä sitten taas jatketaan entistä ehompina!<br />

Ps. Kuinka onnistuimme tällä kertaa Anna palautetta tai tule mukaan tekijäksi!

48<br />

Laserin kesä<br />

Toivomme sinulle<br />

virkistävää kesää!

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!