pdf-lehti » e - Carea
31.12.2014 • Views
Share Embed Flag

pdf-lehti » e - Carea

pdf-lehti » e - Carea

pdf-lehti » e - Carea

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
carea.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Tuhti kesäpaketti jokaisen carealaisen kotiin.<br />

1<br />

kesä 2012<br />

Kesäturmien waralle<br />

Kesä-Pasin neuvot s.27<br />

Tuokiokuvia Intiasta<br />

Muotitietoiset norsut ja muut<br />

ystävät s.43<br />

Leipä miehen tiellä<br />

pitää, vai pitääkö<br />

Tarvitaanko viljatuotteita s.14<br />

Ota talteen<br />

kesän ensiapuohjeet

2<br />

pääkirjoitus | hassisen kone käy ja kukkuu.<br />

3<br />

Laseri kesä 2012<br />

Kari Hassinen, toimitusjohtaja<br />

Laseri on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä <strong>Carea</strong>n henkilöstö<strong>lehti</strong>.<br />

Kesän kunniaksi tämä numero jaetaan jokaisen carealaisen kotiin. Lukuiloa!<br />

10 Luontokuvausta<br />

16Hyvinvointipuisto<br />

20 Koksilaiset<br />

42 Tuokio Intiassa<br />

44 Vuoden yrtti<br />

03<br />

04<br />

06<br />

08<br />

10<br />

12<br />

13<br />

14<br />

16<br />

18<br />

20<br />

22<br />

23<br />

24<br />

26<br />

27<br />

28<br />

30<br />

32<br />

34<br />

35<br />

36<br />

37<br />

38<br />

42<br />

44<br />

45<br />

46<br />

Pääkirjoitus | On aika tehdä linjapäätöksiä<br />

Pientä kivaa | Monta ihmeellistä asiaa<br />

Kesäjuttu | Juhannuksen taikaa<br />

Kuuma peruna | eReseptin alkutaival<br />

Salatut elämät | Harrastuksena luontokuvaus<br />

Pakina | Kesäjuhlien selviytymisopas<br />

HR-palsta | Sairausvakuutuslain muutokset<br />

Makuasioita | Tarvitsemmeko viljatuotteita<br />

Kehitymme | Uudistuvan sairaalan toimintamallit<br />

Arjen vastuullisuutta | Leikkaussalien paloturvallisuus<br />

Koksilaiset | On kesä<br />

Uusinta uutta | Suuri puhelinuudistus<br />

Some | <strong>Carea</strong>n työnantajakuvaa rakentamassa<br />

Kesäliite | Ensiapuohjeet<br />

Gallup | Henkilöstökyselyn ensituloksia<br />

Kesä-Pasin palsta | Kesäturmien waralle<br />

Albumi | Menoa ja meininkiä<br />

Muutoskohde | Maalämpöön siirtyminen<br />

Vastuunkantaja | Uusi toimintamalli<br />

Historia | George Washingtonin kuolema<br />

Yhdessä | Kielikoulutusta<br />

Kesäjuttu | Saunaloitsuja<br />

Hallituksen kanava | Matkailu avartaa<br />

Voi hyvin | Seminaarioppeja ammennettavaksi<br />

Muilla mailla | Tuokiokuvia Intiasta<br />

Pihalla | Vuoden yrtti<br />

Vakinaistetut | Rivit ovat vahvistuneet<br />

Viimeinen pulla | Grilliruokaa<br />

Kannen kuva: Jessica Häyhä<br />

On aika tehdä linjapäätöksiä<br />

Suomi on menossa kohti vaikeampia aikoja, vaikka<br />

vielä ollaan Euroopan parhaiden maiden joukossa,<br />

ainakin taloudellisesti.<br />

Suomea uhkaa näivettyminen. Olemme vielä edellisen<br />

laman kuopassa. Emme ole päässeet tuotannon volyymissa<br />

ja kansantalouden kasvussa lamaa edeltäneeseen<br />

tilanteeseen. Asiantuntijat arvioivat, että tällä kehityksellä<br />

on pitkäaikaiset vaikutukset. Tarvittava 2–2,5 %<br />

keskimääräinen kasvu pitkällä aikavälillä on entistä<br />

vaikeampi saavuttaa.<br />

Kun suuret ikäluokat poistuvat eläkkeelle lähivuosina,<br />

työkykyisten on tehtävä työtä paljon kauemmin, jotta<br />

tarvittava kansantulon ja verotulojen kasvu saadaan<br />

aikaiseksi. Työelämään on päästävä nuorena ja viihdyttävä<br />

jo itsensäkin vuoksi nykyistä pidempään. Tämä<br />

on välttämätöntä erityisesti julkisille palveluille, koska<br />

voimavaramme ovat täysin riippuvaisia työn tuloksista.<br />

Vaikka talouden luvut paranisivat, paikallisella ja<br />

alueellisella tasolla on tehtävä silti linjapäätöksiä.<br />

Tietoa on riittävästi.<br />

Jos haluamme, että Kymenlaaksossa on 24/7 erikoissairaanhoidon<br />

palvelut, meidän on tehtävä ratkaisut,<br />

että keskussairaalan toimitilat ja palvelut uusitaan.<br />

Aikaa ei ole paljon jäljellä, koska tilat rapistuvat. Kouvolassa<br />

tulee olla erikoissairaanhoidon palveluja, mutta<br />

päällekkäistä toimintaa keskussairaalan kanssa ei voi<br />

tehdä. Lääkäri voi ajaa Kotkan ja Kouvolan väliäkin.<br />

Erikoissairaanhoidon uusiminen antaa mahdollisuudet<br />

panostaa peruspalveluihin, perusterveydenhuoltoon<br />

ja vanhustenhuoltoon, jotka huutavat lisävoimavaroja.<br />

Kun palvelurakenne saadaan uudistettua, se palvelee<br />

paremmin kansalaisia, erikoissairaanhoidossa hoidetaan<br />

vain sitä hoitoa tarvitsevat potilaat ja kuntatalouskin<br />

pysyy hallinnassa.<br />

Hyvää kesää kaikille.<br />

Kari Hassinen<br />

toimitusjohtaja<br />

Karin valinta:<br />

Yhden lääkärin<br />

kokemuksia eReseptistä<br />

Koska se kertoo rehellisesti arkipäivästämme. Sivu 9.

tapahtuu | kaikki mukaan!<br />

meistä kuultua | Kuuntelemalla opimme.<br />

10 kysymystä | testaa tietosi.<br />

4 5<br />

<strong>Carea</strong>-päivä Tykkimäellä koko perheelle!<br />

Järjestämme koko <strong>Carea</strong>n henkilökunnalle perheineen yhteisen<br />

päivän Tykkimäen huvipuistossa 9.8.2012.<br />

Työnantaja tarjoaa kaikille rannekkeet, muistathan ilmoittautua<br />

20.6. mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu <strong>Carea</strong>n intranetin,<br />

Synapsin kautta.<br />

Rannekkeella pääsee myös Tykkimäellä klo 20.00 alkavaan<br />

Apulannan konserttiin. Tapahtumapäivänä kaikkien osallistujien<br />

tulee saapua pääportista klo 13.30–17.00. Jos paikalle saapuu<br />

tuon jälkeen, joutuu ostamaan lisäksi erillisen lipun konserttiin,<br />

joten viimeistään 17.00 kannattaa olla porttien sisäpuolella!<br />

Olin 27.3.2012 päiväkirurgisessa toimenpiteessä. Lämmin<br />

kiitos henkilökunnalle todella ystävällisestä hoidosta, olette<br />

oikeassa ammatissa:) Kiitos! – Palaute verkkosivuston kautta<br />

Työterveyslääkäri lähetti minut 2.4. Koksin ensiapuun<br />

moottorikelkkatapaturman jälkeen. En suinkaan ollut<br />

ainoa asiakas ensiavussa, mutta sain kuitenkin erinomaista hoitoa kohtuullisen<br />

nopeasti. Kaiken lisäksi minua hoitava nuori mieslääkäri oli erittäin mukava<br />

(ja aika hyvännäköinenkin..) ja teki perusteelliset tutkimukset kerroskuvauksineen.<br />

Ennen ensiapureissua olin viettänyt sairaslomaa jo viikon ilman merkkejä<br />

parantumisesta. Ensiavusta sain kuitenkin lääkityksen kohdilleen ja olin työn<br />

ääressa jo seuraavalla viikolla. Lääkärin katsottua korviini, oli jännittävää<br />

kuulla, että ”tyhjää on.” No kaiketi se on sitten synnynnäistä. ;)<br />

Hyvän mielen sain myös siitä, että näin uunituoreen Laserin<br />

ilmoittautumisluukulla. Kiitos ensiavun ihmisille hyvästä<br />

hoidosta ja kivasta sairaslomapäivästä pehmoisessa sängyssä!<br />

Terveisin kelkkatyttö Laserin työryhmästä<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

Amazon on nykykäsityksen mukaan maailman<br />

pisin joki. Kuinka pitkä<br />

Kuinka monta sivujokea Amazonilla on<br />

Japanilainen hävittäjälentokone ja Suzuki<br />

moottoripyörä ovat saaneet tyyppinimen<br />

Hayabusa. Mitä Hayabusa tarkoittaa<br />

Kuka ruotsalainen sävelsi Riki Sorsan<br />

suomeksi esittämän Muuttohaukka<br />

(Aftonfalken) kappaleen<br />

Kuka näyttelijä ja eräoppaana Kilpisjärvellä<br />

nykyään toimiva laulaja esitti suomennoksen<br />

Beatlesin kappaleesta Girl vuonna 1966<br />

Hauskaa päivää koko perheelle!<br />

6.<br />

Antti Kalliomäki voitti Montrealin Olympiakisoissa<br />

seiväshypyssä mitalin tuloksella 550.<br />

Mikä mitali<br />

eläkkeelle | vastuunkantajat ansaitulle vapaalle.<br />

7.<br />

8.<br />

Mikä oli voittaja Puolan Tadeusz Slusarskin<br />

tulos<br />

Montako mitalia Suomi sai Montrealin<br />

Olympiakisoista<br />

Pirkko Aatola<br />

Kari Lumme<br />

Hannu Korjus<br />

Maija Kärkkäinen<br />

1.4. eläkkeelle siirtyivät sairaalahuoltaja Paula Kujala,<br />

laboratoriohoitaja Maija Kärkkäinen sekä nuorisopsykiatrian<br />

poliklinikan psykologi Pirkko Aatola.<br />

30.4. siirtyi eläkepäivistä nauttimaan Kastekin toimitusjohtaja<br />

Hannu Korjus.<br />

Birgitta Ranki<br />

Paula Kujala<br />

Heljä Pöyhönen<br />

1.6. eläköityivät Sospan asumisyksikkö Kuuselan lähiavustaja<br />

Birgitta Ranki ja hoitaja Marketta Forssell.<br />

Samana päivänä eläkkeensä aloitti myös lastentautien<br />

apulaisylilääkäri Kari Lumme sekä osastonhoitaja<br />

Hannele Merta, Koks 7 B ja asumisen ohjaaja<br />

Ilmi Raanoja, Sospan Mäntylän hoitokodista.<br />

Näillä syntyy kesämieli:<br />

• Paista lettuja<br />

• Tee voikukkaseppele<br />

• Puhalla saippuakuplia<br />

• Pujota ahomansikoita heinään<br />

• Ilahduta suvun vanhinta<br />

• Pulahda naku-uinnille<br />

• Kuuntele linnunlaulua<br />

• Osta kioskin isoin jäätelö<br />

• Keitä uusia perunoita<br />

• Tee toriostoksia<br />

• Täytä sanaristikko<br />

• Lähde vesille<br />

• Valvo yötön yö<br />

• Lue kokonainen kirja<br />

• Tartu rakasta kädestä<br />

• Juo aamukahvit ulkona<br />

• Leivo mansikkakakku<br />

• Kesytä kiire, hengähdä<br />

ja nauti – olet sen ansainnut!<br />

9. Montrealin suomalaiset kultamitalistit<br />

10. Mustilan Arboretum on valtakunnallisesti<br />

merkittävä alallaan. Mitä Arboretum<br />

tarkoittaa<br />

Pugh (Anders) Rogefeldt<br />

Kai Hyttinen<br />

Hopea<br />

myös 550<br />

Kuusi, neljä kultaa ja kaksi hopeaa<br />

Lasse Viren 5000m ja 10 000m,<br />

Pertti Karppinen soutu ja Pertti Ukkola paini<br />

Puulajipuistoa<br />

(syöksyy lähes 400km/h)<br />

Muuttohaukan japaninkielinen nimi<br />

Se on maailman nopeimman eläimen,<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

6.<br />

7.<br />

8.<br />

9.<br />

10.<br />

2. 1100<br />

1.5 eläkkeelle jäi erikoissairaanhoidon sihteeri Heljä Pöyhönen.<br />

6800km, (Niili 6650km)<br />

1.

kesäjuttu | juhannusyön taikaa.<br />

6<br />

7<br />

Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö<br />

Sanna Munukka-Airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri<br />

Juhannusyössä työssä<br />

Juhannusyön taikoja<br />

sairaalaympäristössä<br />

Juhannuksena pääosa meistä vetäytyy keskikesän<br />

juhlaan mökeille ja maalle. Kokko, sauna ja grillimakkara<br />

kruunaavat yöttömän yön juhlan. Mutta<br />

osa meistä terveydenhuoltolaisista työskentelee<br />

juhannuksena. Myös poliisi, palokunta ja taksit<br />

työskentelevät juhannusyönä. Palvelu pitää<br />

toimia ajankohdasta riippumatta.<br />

Entä jos juhannusyön työntekijät<br />

joutuisivat juhannustaikojen valtaan<br />

Sairaanhoitaja vastaanottaa potilaan harsoisessa<br />

pyjamassa kukkaseppele päässä. Missä hankinnaisesta<br />

tajuttomuudesta heräilevä kanssaihminen voisi<br />

kuvitella olevansa Tai jos päivystäjä himmentäisi<br />

päivystyshuoneen valot ja lähestyisi vastaavasti<br />

heräävää kanssaihmistä kirurgimyssy päässä ja palavaa<br />

kynttilää kasvojensa edessä molemmilla käsillä kannatellen,<br />

ja toivottaisi huomenen ja kysyisi vointia.<br />

Paratiisiin luuli kanssakulkija heränneensä! Tai miltä<br />

näyttää työkolttu, jos siinä pyöriskelee alkukesän<br />

rehevässä niittykasvustossa Vihreät asukkaat ovat<br />

toiselta planeetalta, pohtii hankinnaisesta heräävä.<br />

Jospa hankinnaisesta kärsivää kanssakulkijaa puiston<br />

penkiltä herättelevä poliisi (tai savolaisittain polliisi)<br />

onkin pukeutunut kansallispukuun polvisukkineen ja<br />

polvihousuineen. Sininen kiiltävänappinen pusakka<br />

on samaa kuin perinteisessä virkapuvussa – mutta polvihousut,<br />

valkoiset polvisukat ja tanhukengät ja suikka,<br />

jossa lukee Poliisi. Elämys kerta kaikkiaan. Ei siinä<br />

huonona herääväkään voi kränätä, kun niin naurattaa.<br />

Lisäksi puukon kiiltävä hela lisää kunnioitusta.<br />

Tai jos poliisi virkapuvussaan kerää niittykukkia<br />

seuraavaksi yöksi tyynyn alle tehdäkseen taikoja<br />

vuorotyöläisen pyhänä Ei voi rosvo rosvoilla kun<br />

haltioituneena katsoo herbaarion täydennystä.<br />

Taksikin voisi osaltaan lisätä juhannuksen tunnelmaa<br />

asiakkaansa palvelussa. Kun matkapuhelimissa on<br />

kohta pesukoneesta ja kahvinkeittimestä lähtien kaikki<br />

lisälaitteet, voisi taksissa olla juhannuksen lisälaite tai<br />

useampikin.<br />

Mikä olisikaan taksimatkalla saunoa takapenkillä tai<br />

peräkärryssä, saunavihdasta lisämaksu. Muovista<br />

hurmosmelaa ei juhannussaunaan kelpuuteta. Tai<br />

grillata 12 voltin grillissä kapakasta kotiin mennessä,<br />

ei tarvitse mennä nakkikioskille uhririskillä. 12 voltin<br />

grilli sopii tupakansytyttimeen, joka paremmissa autoissa<br />

on myös takapenkillä. Pitäisi vain ajaa keskustasta<br />

lähiöön hieman hiljempaa, jotta makkara ehtii mustua<br />

riittävästi. Pidempi reissu ja molemmat ehtii toimittaa!<br />

Kun katsoo metalliseen kaarimaljaan (mieluiten alasti) juhannusyönä,<br />

voi nähdä erikoisia asioita, tulevan puolison näkyminen voi olla<br />

kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Seuraavia ohjeita noudattamalla<br />

voi tulevan puolison tavata paljon todennäköisemmin.<br />

Jos juhannusyönä näkee työpaikallaan virvatulen, kannattaa soittaa<br />

palokunta paikalle, jolloin edellä mainitun taika mahdollisesti<br />

toteutuu tulevan puolison muodossa; palomiehiä.<br />

Työpaikalla syttynyt ”juhannuskokon” (lue tuhopolton) savu näyttää<br />

suunnan, josta tuleva puoliso/poliisi tulee.<br />

Töissä voi kieriskellä alasti kosteassa pyykkikasassa, jolloin jos mukaan<br />

ei tartu hyvää naimaonnea, niin ainakin jotain pitkäkestoista. Aika<br />

kannattaa varata infektiosairauksien poliklinikalle heti ensimmäisenä<br />

arkipäivänä.<br />

Jos juhannusyönä alasti pyyhkii lattiaa puhtaaksi erinäisistä asioista<br />

punainen avainnauha vyötäisillä, saattaa tulevan sulhasen haamu<br />

tulla tervehtimään. Tai psykiatri.<br />

Tulevan puolison voi nähdä unessa, jos laittaa tyynynsä alle yhdeksällä<br />

heinällä sidotun kukkaseppeleen. Allergisen reaktion kohdatessa,<br />

soitto päivystävälle sisätautilääkärille. Eli puolisoehdokkaalle.<br />

Voi myös juosta sairaalan ympäri virsikirja kädessä seitsemän kertaa<br />

suurimman kiven/kallion ympärillä työvuoroon tullessaan. Paikalle<br />

saattaa myös tulla sairaalapastori.<br />

Töitten jälkeen suihkunraikkaana kannattaa kipaista sairaalan käytävillä<br />

alasti, jolloin mahdollinen tuleva puoliso/vartija voi tulla vastaan.<br />

Ja näitä neuvoja käyttäen jos ei puolisoa ilmaannu, saa juhannusyönä<br />

seuraa osastolle takuuvarmasti.<br />

Jos ensiavun asiakas on nauttinut liikaa, voisi perinteinen<br />

kahvitankkaus ja saunominen olla myös erikseen<br />

hinnoiteltuna palveluna putkamakuun sijaan. Tai<br />

osastolla aamupalan sijaan tarjotaankin huikomakkara<br />

klo 4 aamulla, painikkeena vissyä tai jääkylmää maitoa.<br />

Kun juhannuskokko karkaa, palokunta tulee oikein<br />

komppaniavahvuudella katselemaan ja hurraamaan,<br />

korkeintaan vähän bensaa liekkeihin laittaisivat, jos<br />

sammuminen uhkaa. Lopuksi hiilloksella grillaisivat<br />

omat makkaransa juhannuksen kunniaksi.

kuuma peruna | sähköistä annostelua.<br />

8<br />

9<br />

Johanna Andersson, kehityspäällikkö, eReseptin aluehankepäällikkö, Medi-IT Oy<br />

Maria Salonen, erikoislääkäri, lastentautien poliklinikka<br />

eReseptin käyttöönotto sujui hyvin<br />

Yhden lääkärin kokemuksia eReseptistä<br />

<strong>Carea</strong> siirtyi eReseptin käyttöön 24.4. Ensimmäistä<br />

viikkoa turvasi lähituen läsnäolo. Tuen tarve oli enimmäkseen<br />

varmennekortteihin liittyviä tilanteita sekä<br />

toimintamallien läpikäyntiä ja sovelluksen toiminnan<br />

ohjausta. Ensimmäisten viikkojen tilastot sekä kentän<br />

saatu palaute kertovat onnistuneesta käyttöönotosta.<br />

Toukokuussa eReseptiprosentti kaikista tehdyistä lääkemääräyksistä<br />

oli 48 %.<br />

Viikko Paperi eResepti Yhteensä eResepti %<br />

17 617 472 1089 43,34<br />

18 728 569 1297 43,87<br />

19 795 785 1580 49,68<br />

eReseptin käyttöönotot ovat levinneet 2012 kevään<br />

aikana merkittävästi ympäri Suomea, mutta palveluun<br />

liittyviä julkisia terveydenhuollon organisaatioita riittää<br />

aina lain siirtymäajan rajapyykkiin 31.3.2013 saakka. Kymenlaakson<br />

alueella tilanne on paras mahdollinen, kun<br />

julkinen terveydenhuolto kokonaisuudessaan, lukuun<br />

ottamatta Kymijoen työterveyttä, käyttää jo eReseptiä.<br />

eReseptissä, kuten kaikessa muussakin uudistumisessa<br />

on sekä puolesta- että vastaanpuhujia. Käyttöönoton<br />

perusteella puolestapuhujat ovat kokeneet eReseptin<br />

joustavaksi ja käytettäväksi, vaikkakin kattavampi<br />

hyöty saadaan aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.<br />

Lääkityksen selvitys ja hallinta helpottuu huomattavasti,<br />

kun myös yksityiset ovat käyttäneet eReseptiä vuoden,<br />

eli vuonna 2015. Lyhyen aikavälin hyödyiksi on mainittu<br />

myös huumausainemääräyksen monikertaisen kirjaamisen<br />

poistuminen, määräysten säilyminen tallessa sekä<br />

eReseptin uudistaminen.<br />

Vaivannäkö palkitsee<br />

Osa kriittisen asenteen omaavista käyttäjistä ei ole kokeillut<br />

eReseptin määräystä ja vastustus on enemmänkin<br />

periaatteellista tai he kokevat sen epäluotettavana.<br />

Suurin kritiikki on kohdistunut potilaan informointiin,<br />

monimutkaisiin suostumuskäytäntöihin ja siirtymävaiheen<br />

työllistävään toimintaan. Paperireseptin muuttaminen<br />

eReseptiksi on koettu mutkikkaaksi, mutta kun<br />

se on tehty, lääkkeen määrääminen ja uudistaminen<br />

helpottuu. Alussa nähty vaiva muuttaa mm. mallipohjat<br />

eReseptikelpoisiksi ja nopeuttaa jatkossa sähköisen<br />

lääkemääräyksen määräämistä.<br />

Mediassa esille nostetut ongelmat ovat osaltaan hidastaneet<br />

eResepti-järjestelmien kokonaiskehittämistä,<br />

johon on syytä suunnata seuraavaksi katseet. Järjestelmän<br />

kehitys ei voi perustua yksittäisten käyttäjien<br />

toiveisiin, vaan laajempaan lääkitysprosessin arviointiin<br />

ja parempaan lääkityksen kokonaishallintaan. Parannettavaa<br />

löytyy erityisesti käytettävyydestä: tarvitaan<br />

nopeampia ja yksinkertaisia toiminnallisuuksia pienin<br />

klikkauksin sekä riittäviä sanomatietoja lääkehoidon toteutukseen.<br />

Voimassaolevat säännökset ja määritykset<br />

ohjaavat tällä hetkellä lääkityksen hallinnan pirstaleisuutta<br />

ja epäkäytettävyyttä.<br />

Helpotusta luvassa<br />

Parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä<br />

säädösmuutosten valmistelu. Ministeriö pyrkii saamaan<br />

säädösuudistuksen eduskunnan hyväksyttäväksi<br />

jo syyskauden istuntoon, joten helpotusta on luvassa.<br />

Alustavien tietojen mukaan muutokset kohdistuvat<br />

erityisesti potilaan informointiin, suostumusmenettelyihin,<br />

uudistamiseen ja eReseptin mitätöintiin.<br />

Lääkkeiden henkilökohtaiseen maahantuontiin on<br />

tulossa myös täsmennyksiä. Tällä hetkellä potilas voi<br />

ottaa matkalle mukaan yhteenvedon, johon tulostuu<br />

listaus käytössä olevista lääkkeistä. Potilas saa yhteenvedon<br />

pyytämällä terveydenhuollosta sekä apteekista<br />

tai tulostamalla sen itse Omien tietojen katselusta. Kun<br />

kyseessä on PKV- tai huumausainelääkkeet kannattaa<br />

potilaan kuitenkin pyytää erillinen todistus lääkityksestä<br />

joko apteekista tai lääkäriltä hankalia selvittelytilanteita<br />

välttääkseen.<br />

<strong>Carea</strong>n sujuva eReseptin käyttöönotto ja hyvät käyttöprosentit<br />

ovat ennen kaikkea henkilöstön ja ajan hermoilla<br />

olevan johdon ansiota. Tästä on hyvä jatkaa kansallisten<br />

palvelujen laajentamista, eArkistoa odotellessa!<br />

Käytännön vinkkejä lääkäreille<br />

• Kirjoita annostusohje potilaalle selkeässä muodossa<br />

– ei lyhenteitä<br />

• Merkitse iteroinnit oikeaan kohtaan – ei annostusohjeeseen<br />

• Merkitse käyttötarkoitus sille varattuun kenttään<br />

– ei annostusohjeeseen<br />

• Valitse oikea määräys tapa Lähetys-dialogilla kun<br />

haluat määräätä eReseptin vuodeksi – ei annostusohjeeseen<br />

• Katso Reseptikeskuksesta onko eResepti tallentunut,<br />

jos olet epävarma, älä tee varmuuden vuoksi uutta<br />

sähköistä määräystä<br />

eReseptin käyttöönotto tuli jälleen varkain, vaikka asia toki oli<br />

ajoissa tiedossa. En päässyt koulutustilaisuuteen, johon olin<br />

ilmoittautunut, joten asia oli opiskeltava itsenäisesti. Kun sitä<br />

ylimääräistä aikaa ei juuri tällaisiin asioihin ole, oli tiedossa<br />

hankaluuksia. Jo oikean PIN2-koodin keksiminen tarvitsi alkuun<br />

viisaamman tukea, en ollut tietoinen että niitä oli jo ehditty saada<br />

kaksi erilaista. Onneksi asia selvisi helposti, kiitos atk-tuelle.<br />

Aika- ja pakkausperusteisen määräyksen valintaa en aluksi huomannut<br />

ja moni vuodeksi tarkoitettu resepti meni uusiksi kun<br />

reseptillä oli saanut vain yhden pakkauksen. Lisätiedoista asia<br />

ei ilmeisesti siirtynyt apteekin tietoon. Edelleenkin pelottaa, jos<br />

eResepti pitäisi uusia. Siihen en ole vielä löytänyt oikeaa nappia!<br />

Tämä tulee todennäköisesti johtamaan pitkiin lääkelistoihin,<br />

kunnes ehdin asian opetella. Toisaalta reseptin mitätöimisen<br />

opetteluun en ole siihenkään löytänyt aikaa, joten jos vahingossa<br />

on tullut tehtyä vääränlainen resepti, olen yksinkertaisesti vain<br />

tehnyt uuden. En toki ole mikään atk-ekspertti, enkä väitä edes<br />

olleeni asiasta hirveän innostunut, joten suurta osaa ongelmista voin toki syyttää itseäni ja ajan puutetta.<br />

Työnantajalta toivoisin tällaisille hitaille oppijoille tarkoitettua kertauskurssia, ilmoittautuisin mielelläni!<br />

Käytännön työssä suurimpana ongelmana on selkeästi ollut tietojen huono saatavuus alle 18-vuotiaiden<br />

osalta. Vanhemmilla ei ole oikeutta tarkistaa lastensa reseptitietoja tietojärjestelmästä eikä niitä saa myöskään<br />

puhelimitse soittamalla. Jos käytössä on useita reseptejä eri erikoisaloilta ja avoterveydenhuollosta, niin<br />

kuka vanhemmista pysyy kärryillä, mikä resepti on uusittu ja milloin, mistä on vielä annosta jäljellä tai missä<br />

kohdassa annosta on nostettava reseptiin, esimerkiksi suuremman insuliinin kulutuksen myötä Potilasohjeet<br />

kun tuntuvat hukkuvan. Tämän vuoksi moni vanhemmista on jättänyt valitsematta eReseptin ja asiaan on<br />

toivottu pikaista parannusta. Myös moni reissaava perhe on valinnut perinteisen paperireseptin sen pelossa,<br />

että lapsi jää ilman lääkettä, koska koko Suomi ei ole vielä järjestelmän piirissä. Yllättäviä asioita tapahtuu ja<br />

reseptit halutaan pitää aina mukana.<br />

Toinen suuri ongelmakohta on reseptin teon hitaus. Jos käytössä on antihistamiineja, kolmea eri lajia astmalääkkeitä<br />

ja vielä useita erilaisia rasvoja, kestää pelkästään reseptien teossa suuri osa vastaanottoajasta,<br />

mikä mielestäni on tarkoitettu muuhun. Voin vain kuvitella, miten kauan se esimerkiksi sisätautipoliklinikalla<br />

kestää. Kiireessä on ehdottomasti helpompaa<br />

laittaa nimi alle perinteiseen paperiversioon.<br />

Johannan kommentit<br />

• Huoltaja saa terveydenhuollosta Yhteenvedon lapsensa<br />

lääkkeistä, mikäli lapsi ei itsenäisesti hoida omia terveyteen<br />

liittyviä asioita. Terveydenhuollosta tiedot saa myös<br />

puhelimitse. Apteekin kautta huoltaja saa Yhteenvedon<br />

lapsensa lääkkeistä aina lapsen 18 ikävuoteen saakka.<br />

• Mikäli käyttäjä sulkee Informointi-ikkunan, saa hän ikkunan<br />

uudelleen auki samassa istunnossa Asiakkaan lupatiedoista<br />

Potilaan informointi. eReseptiä ei voi lähettää, jollei<br />

potilasta ole informoitu.<br />

• Mitätöinnit ym. eReseptin perustoiminnallisuudet pääsee<br />

tekemään eReseptitiedoista.<br />

Yllä mainitut asiat ovat kaikki koulutuksessa läpikäytyjä<br />

perusasioita. Koulutukseen osallistuminen on ehdottoman<br />

tärkeää ja kansallisten auditointivaatimusten mukaan myös<br />

pakollista. Lääkäri vastaa potilaan lääkityksestä ja sen ajantasaisuudesta.<br />

Lisäkoulutuksia järjestetään kesälomien jälkeen.<br />

Edelleen näen ongelmallisena eReseptiinformaation<br />

antamisen. Tietoruutu tulee<br />

jokaiselle potilaalle auki kertomusta avatessa,<br />

jolloin mitään informaatiota ei ole annettu<br />

eikä ole edes tiedossa tuleeko asia puheeksi<br />

koko vastaanottokäynnillä. Jos tuolloin ei<br />

ruksaa rastia ruutuun, että ”informaatio<br />

on annettu”, en ainakaan minä ole saanut<br />

eReseptiä tehtyä, vaan olen joutunut<br />

kirjautumaan ulos ja aloittamaan alusta<br />

potilaan tietojen käsittelyn. Ja aikaa kuluu.<br />

On toki asiassa hyvääkin. Vanhemmat saattavat<br />

hävittää paperisia reseptejään ja turhista<br />

soitteluista reseptien hävittyä toivon mukaan<br />

päästään eroon. Sitä positiivista puolta asiasta<br />

vielä odotellaan…

salatut elämät | kameran takaa.<br />

Henkilöhaastattelun tekivät Toimintapalvelujen työ- ja avotyötoiminnassa avustajana työskentelevä Marja-Leena Häkkänen apunaan<br />

ohjaaja Eeva Uusitalo. Marja-Leena on mukana Meidän Sanomien toimituskunnassa. Meidän Sanomat ilmestyy viikottain Sospan<br />

asukkaille ja asiakkaille. Haastattelun toimitti Leena Laatta. Kuvat: Anna-Maria Rastas<br />

10<br />

11<br />

Luonnossa kaikki on<br />

aitoa<br />

Kuka olet ja<br />

missä sinä työskentelet<br />

Olen Anna-Maria Rastas ja työskentelen<br />

Sosiaalipalvelujen Versokodissa asumisen<br />

ohjaajana.<br />

Anna-Marian kuvia voit katsella<br />

lisää hänen blogistaan:<br />

›› anskunmaailma.blogspot.com<br />

Kerro jotain itsestäsi<br />

Olen 35-vuotias ja koulutukseltani lähihoitaja.<br />

Työhistoriaa kehitysvamma-alalta<br />

sosiaalipalvelujen eri yksiköistä minulla<br />

on noin 13 vuotta.<br />

Mitä harrastat<br />

Luonnossa liikkumista, luonnon valokuvausta<br />

sekä monipuolista liikuntaa. Olen<br />

myös aktiivisesti mukana paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen<br />

toiminnassa.<br />

Tykkäätkö liikkua luonnossa<br />

Mikä siinä on mukavinta<br />

Olen lapsesta asti pitänyt luonnossa<br />

liikkumisesta ja sen tarkkailusta. Luonnossa<br />

mukavaa on ennen kaikkea rauha,<br />

mistä puuttuu ihmisen aiheuttama hälinä<br />

ja äänet. Luonnossa liikkuessa myös<br />

mieli rentoutuu ja mielessä pyörivät asiat<br />

unohtuvat. Sen myötä stressikin vähenee.<br />

Luonnon äänien kuunteleminen rauhoittaa<br />

ja raikas ilma piristää. Myös luonnon<br />

tarjoama yllätyksellisyys viehättää; ikinä<br />

ei voi tietää mitä luonnossa liikkuessa<br />

vastaan tulee.<br />

Mikä vuodenaika on<br />

mukavin ja miksi<br />

Pidän kaikista vuodenajoista. On mukavaa,<br />

kun meillä Suomessa on neljä<br />

vuodenaikaa. Jokaisessa vuodenajassa on<br />

oma viehätyksensä ja valokuvausta ajatellen<br />

erilaiset kuvausmahdollisuudet.<br />

Miten vietät<br />

aikaasi luonnossa<br />

Puuhastelen mielelläni mökillä järvimaisemissa<br />

ja kävelen metsässä. Syksyisin<br />

marjastan ja kerään sieniä. Kamera kulkee<br />

aina mukana ja kuvaan kaikkea mitä<br />

vastaan tulee.<br />

Mitä eläimiä olet luonnossa<br />

liikkuessa nähnyt<br />

Olen nähnyt lähes kaikki metsäneläimet<br />

lukuun ottamatta suurpetoja.<br />

Oletko oppinut tunnistamaan<br />

erilaisia lintuja<br />

Ulkonäöltä tunnistan suurimman osan<br />

Suomen linnuista. Linnun lauluäänestä<br />

tunnistaminen on haasteellisempaa.<br />

Mikä on mieleenpainuvin<br />

luontokokemus<br />

Noin 10 vuotta sitten Kymijoella Pilkanmaassa<br />

oli majavaperheen pesä, jonka<br />

touhuja seurailin lähes joka ilta. Majavaperheeseen<br />

kuuluivat emo ja isä sekä<br />

poikaset kuluvalta ja edelliseltä vuodelta.<br />

Isommat poikaset hoivailivat pienempiä<br />

emon ja isän saalistaessa ruokaa. Majavat<br />

tottuivat minuun ja pääsin todella läheltä<br />

seuraamaan niiden elämää.<br />

Mikä sinulle on<br />

tärkeintä luonnossa,<br />

mitä se sinulle antaa<br />

Luonnossa ei näy ihmisten kädenjälkeä,<br />

siellä kaikki on aitoa.

pakina | Anteeksi, käyn puuteroimassa nenäni.<br />

12<br />

hr-palsta | tiivistä yhteistyötä.<br />

13<br />

Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö<br />

Tiina Häyhä, henkilöstöjohtaja<br />

Kesäjuhlien selviytymisopas<br />

<strong>Carea</strong>n työntekijöille<br />

Sairausvakuutuslain muutokset<br />

Ammatista riippumatta jossain vaiheessa kesäjuhlia<br />

saamme ammattiimme liittyviä kysymyksiä tai toiveita<br />

juhlien osallistujilta. Mikko Kuustonen on moneen<br />

kertaan julkisuudessa kuvannut tilannetta, jossa<br />

muusikko kutsutaan juhlimaan kommentilla, että<br />

otathan kitaran mukaan. Sairaalan työntekijöiltä<br />

kysytään omaan tai kaverin terveyteen liittyen<br />

monenlaisia, joskus kiusallisiakin asioita. Miten<br />

vastataan kohteliaasti<br />

Lääkäriltä tai hoitajalta, joskus keneltä tahansa<br />

sairaalan työntekijältä (sinähän olet siellä töissä, kyllä<br />

sinä varmasti tiedät) pyydetään monenlaista tai neuvoa<br />

eri vaivoihin. Selviytymiskeinoja on monia. Ensinnäkin<br />

voi vastata parhaan tietonsa mukaan, mutta ainakin<br />

täältä HR-palveluista on aikamoista riskipeliä neuvoa<br />

apukeinoja kolotukseen, kipuun tai kiusallisempaankaan<br />

vaivaan. Parempi voi olla tuijottaa kysyjää vaan suu<br />

auki riittävän kauan aivan kuin ei olisi kuullut tai<br />

ymmärtänyt kysymystä.<br />

Sitten voi tietenkin kääntää kysymyksen takaisin kysyjälle<br />

tyyliin: Mitä sinä itse ajattelet juurit tästä asiasta<br />

Miten itse toimisit tässä tilanteessa Montaa kertaa<br />

tavallinen kysyjä ei kysy uudestaan. Toinen hyvä tapa<br />

ammatista riippumatta on todeta, että meillä töissä on<br />

juuri tämän asian erityisasiantuntija, minäpä välitän<br />

kysymyksen hänelle, palataan asiaan. Samalla voi<br />

itsekseen ajatella, että näkisipä vaan!<br />

Selviytymiskeino, jota kuulee marketin edessä useinkin<br />

käytettävän on sellainen, että kun kysyjä kuvaa<br />

vaivansa, hieman hymähtää väheksyvästi ja kertoo,<br />

miten paljon enemmän ja isommin minua itseäni on<br />

kohdannut juuri tuo sama asia. Pari ”voita velliin”<br />

lausetta vielä ja perään kannattaa todeta, että no se<br />

kyllä parani vähän noin kuin itsekseen. Myös monisanainen<br />

kuvaus omasta vastaanottokäynnistä<br />

päivittelyineen saa kysyjän unohtamaan kysymyksensä.<br />

Tarkkanäköinen havaitsee, kun lähimmäinen lähestyy<br />

kysyäkseen jotakin. Kohtelias keino välttää kysymykset<br />

on kysyä itse ennen kysyjää jotain aika suurta, johon<br />

vastaamiseen menee sen verran aikaa, että kysyjän<br />

kysymys unohtuu. Samoin menestyvistä lapsista voi<br />

aina kysyä, samoin lapsenlapsista.<br />

Sitten aina voi käyttää ”anteeksi, joudun käymään<br />

käsien pesulla” – tämmöinen ikääntyvä mies voi<br />

käyttää tuota jo aika usein!<br />

Sairausvakuutuslaki muuttuu 1.6.2012. Yhteistyö työntekijän,<br />

esimiehen ja työterveyshuollon välillä lisääntyy.<br />

Sairausvakuutuslain muutoksen tavoitteena on puuttua<br />

entistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin.<br />

Tämä tapahtuu parantamalla työkyvyn arviointiprosessia<br />

työntekijän, työnantajan (esimiehen) ja<br />

työterveyshuollon kesken. Kaikki toimijat saavat<br />

velvoitteita lakimuutoksen yhteydessä.<br />

Työntekijän velvollisuudet:<br />

• Sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa on<br />

haettava aikaisemman 4 kuukauden sijaan<br />

2 kuukauden kuluessa sairasloman alkamisesta<br />

(työantaja <strong>Carea</strong>ssa huo<strong>lehti</strong>i tästä).<br />

• Työntekijän on toimitettava KELAan lausunto jäljellä<br />

olevasta työkyvystä viimeistään, kun sairauspäivärahaa<br />

on maksettu 90 päivän ajalta. KELA muistuttaa<br />

asiasta, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivää<br />

(kannattaa toimittaa heti palkanmaksun keskeytymisen<br />

välttämiseksi).<br />

• Osallistua jäljellä olevan työkyvyn arviointiin yhdessä<br />

työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.<br />

Työnantajan (esimiehen)<br />

velvollisuudet:<br />

• Työnantaja (esimies) on velvollinen ilmoittamaan<br />

työterveyshuollolle työntekijän sairauspoissaolon<br />

jatkuttua 30 päivää.<br />

• Osallistua jäljellä olevan työkyvyn arviointiin yhdessä<br />

työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.<br />

• Osallistua työterveyshuoltoneuvotteluihin työpaikan<br />

mahdollisten työhön paluuta edistävien toimien<br />

suunnittelemiseksi.<br />

Työterveyshuollon velvollisuudet:<br />

• Laatia lausunto jäljellä olevasta työkyvystä KELAan<br />

työntekijän toimitettavaksi.<br />

• Osallistua työpaikan lakimuutoksen edellyttämien<br />

toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen ja<br />

asiaan liittyviin työterveysneuvotteluihin työhön<br />

paluun tukemiseksi.<br />

• Koordinoida pitkittyneeseen sairauspoissaoloon<br />

liittyvää hoitoa ja yhteistyötä.<br />

Tervetuloa kaikki kesäajan pelastajat!<br />

Perehdytysopas kertoo kaiken tarpeellisen<br />

tuoreelle vastuunkantajalle. Opas löytyy<br />

<strong>Carea</strong>n verkkosivustolta ja intranet-Synapsista.

makuasioita | Ravitsemusterapeutit suosittelevat.<br />

Katja Vapa, ravitsemustieteiden harjoittelija<br />

14<br />

15<br />

Tarvitsemmeko viljatuotteita<br />

Usein kuultu väite: ”Vältän viljatuotteita,<br />

koska ne ovat pelkkää höttöä!”<br />

Suomalaiset saavat viljatuotteista energiaa ja ravintoaineita<br />

runsaan käyttömäärän takia. Täysjyväviljatuotteet<br />

sisältävät mm. erilaisia B-vitamiineja kuten foolihappoa,<br />

kivennäisaineita kuten fosforia, magnesiumia, sinkkiä ja<br />

rautaa. Täysjyvävilja onkin suomalaisten tärkein foolihapon<br />

lähde. Täysjyvävilja sisältää myös kuitua.<br />

Ruisleivän ravintosisältö verrattuna<br />

kuitupitoisiin kaviksiin, hedelmiin ja pähkinöihin<br />

Ruoka-aine Kcal/100 g Kuitua/100 g Sokeri/100g Määrä<br />

Ruisleipä (ruispalat) 252 kcal 9,6 g 1,8 g 4 kpl<br />

Pähkinät (cashew-pähkinät) 574 kcal 3,5 g 4,6 g 1,7 dl<br />

Kuivatut hedelmät (eksoottiset) 298 kcal 8,5 g 57,1 g 1,7 dl<br />

Herne (keitetty) 78 kcal 3,5 g 6,4 g 2 dl<br />

Appelsiini (keskikokoinen) 47 kcal 2,1 g 8,9 g puolikas<br />

Porkkanaraaste 33 kcal 2,5 g 5,4 g 1,2 dl<br />

Vihersekasalaatti 16 kcal 1,0 g 2,1 g 1,7 dl<br />

”Häh Mikä kuitu”<br />

Kuorimattomat viljat sisältävät paljon kuituja, jotka<br />

lisäävät ulosteen massaa ja ehkäisevät ummetusta,<br />

ravitsevat paksusuolen bakteereita ja pitävät yllä suoliston<br />

hyvinvointia sitomalla haitallisia aineita. Kaurassa<br />

on lisäksi vesiliukoista kuitua β-glukaania, joka auttaa<br />

alentamaan kolesterolia. Kuidut myös tasaavat ruoan<br />

aiheuttamia verensokerin heilahteluja ja pienentävät<br />

insuliinin tarvetta.<br />

”Paljos sitä kuitua nyt sitten tarttis”<br />

Ravitsemussuositusten mukaan kuitujen suositeltava<br />

saanti on 25-35 g/vrk terveillä ihmisillä. Diabeetikkojen<br />

kuitusuositus on korkeampi, jopa 40 g/vrk – runsaan<br />

kuidun saannin on todettu myös ehkäisevän tyypin 2<br />

diabetesta. Kuitupitoinen ruokavalio sisältää useimmiten<br />

vähemmän sokeria ja energiaa sekä enemmän hyödyllisiä<br />

ravintoaineita. Tutkimusten mukaan suomalaisten<br />

kuidunsaanti keskimäärin on kuitenkin suosituksiin<br />

verrattuna matala, vain 20 g/vrk.<br />

”Eiks kasviksista muka<br />

saa tarpeeks kuitua”<br />

Kuituja saadaan myös muista tuotteista kuin täysjyväviljasta.<br />

Kasvikset, hedelmät, marjat, palkokasvit ja pähkinät<br />

ovat myös hyviä kuidun lähteitä, mutta niitä tulisi<br />

käyttää paljon suurempia määriä, mikäli viljatuotteista<br />

luopuisi kokonaan. Esimerkiksi salaattia pitäisi syödä<br />

karkeasti ottaen yhdeksän kertaa enemmän saadakseen<br />

saman kuitumäärän kuin neljästä ruispalasta saa.<br />

”Ruisleipä pierettää ainaki<br />

mua – en syö!”<br />

Jotkut mediassa esillä olleet henkilöt ovat kertoneet<br />

vatsavaivojensa jääneen pois, kun he ovat lopettaneet<br />

viljojen syönnin. Jos keliaakikot ja vilja-allergiset jätetään<br />

pois laskuista, jäljelle jäävät usein ärtyvän suolen<br />

oireyhtymästä kärsivät henkilöt, jotka voivat saada<br />

oireita tietyistä viljoista. Uusimmissa tutkimuksissa<br />

onkin osoitettu, että ¾ heistä hyötyy, jos rukiin, vehnän<br />

ja ohran käyttöä vähennetään ja lisätään kauran ym.<br />

gluteenittomiksi luokiteltujen viljojen (esim. tattari, riisi,<br />

maissi, hirssi) käyttöä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että<br />

ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien tarvitsisi ryhtyä<br />

täysin gluteenittomalle ruokavaliolle, vaan he voivat<br />

käyttää ruista, vehnää ja ohraa oireiden sallimissa rajoissa.<br />

Viljattomaan ruokavalioon on näin ollen harvoin<br />

tarpeen ryhtyä: suosituksena on, että oireita aiheuttavat<br />

viljat korvattaisiin muilla viljatuotteilla, jotta kuituja,<br />

vitamiineja ja kivennäisaineita saataisiin riittävästi.<br />

”Eikä pullaakaa voi syödä,<br />

kun se turvottaa.”<br />

Tuore pulla tai leipä voi aiheuttaa vatsavaivoja enimmäkseen<br />

juuri ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä.<br />

Vaivat eivät suinkaan johdu hiivasta, joka kuolee<br />

paiston aikana, vaan jauhoissa olevan tärkkelyksen<br />

kiteytymisestä. Kun leipä tai pulla vanhenee, tärkkelyksen<br />

rakenne muuttuu. Tämän vuoksi päivän vanha<br />

pulla tai leipä sopii tuoretta paremmin ärtyvän suolen<br />

oireyhtymästä kärsiville.<br />

Päivän suositellun kuitumäärän saa esimerkiksi näistä:<br />

Aamupala:<br />

kaurapuuro 2,5 dl<br />

mustikkasurvos 0,5 dl<br />

ruisleipäpala (26 g)<br />

Lounas:<br />

keittojuures 1 dl (keitossa)<br />

vihersekasalaatti 2 dl<br />

ruisleipäpala<br />

Välipala:<br />

kuorimaton omena<br />

(keskikokoinen)<br />

Päivällinen:<br />

wok-vihannekset 100 g<br />

Iltapala:<br />

ruisleipäpala x 2<br />

pieni tomaatti<br />

Kuitua yhteensä 25 g<br />

Lisätietoja:<br />

Diabetesliitto, Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005, Finnravinto2007 -tutkimus,<br />

Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankki ja Gibson PR, Shepherd SJ. Evidence-based dietary management<br />

of functional gastrointestinal symptoms: the FODMAP approach. J Gastroenterol Hepatol. 2010 Feb; 25(2):252-8.

kehitymme | uuden äärellä.<br />

Eija Javanainen, kehittämispäällikkö<br />

16<br />

17<br />

Uudistuvan sairaalan<br />

toimintamallit luodaan yhdessä<br />

Keskussairaalan uudisrakentaminen ja peruskorjaus<br />

edellyttää aivan uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja.<br />

Tärkeimmät periaatteet toiminnan suunnittelussa ovat:<br />

1) asiakaslähtöisyys eli toiminta suunnitellaan potilasta/<br />

asiakasta varten, 2) sujuvat prosessit ja hoitoketjut ohjaavat<br />

toimintaa sekä 3) yhteistyö eri toimijoiden välillä.<br />

<strong>Carea</strong>n henkilökunta on<br />

suunnitellut <strong>Carea</strong>n toimintamallit<br />

Toimintamallien kehittämiseen osallistui <strong>Carea</strong>n omaa<br />

henkilökuntaa sekä joitakin henkilöitä <strong>Carea</strong>n jäsenkunnista.<br />

Työryhmiin kutsuttiin osallistujia mahdollisimman<br />

kattavasti eri erikoisaloilta. Jokainen osallistuja toi<br />

ryhmään oman osaamisensa ja edusti oman alansa henkilöstöä.<br />

Ryhmän jäsenten tehtävänä oli myös tiedottaa<br />

ja osallistaa muita oman alansa ammattilaisia.<br />

Kuntayhtymän johto osallistui hankkeeseen toimimalla<br />

hankkeen ohjausryhmänä ja osallistumalla sparraussessioihin.<br />

Johto sai oman toimeksiannon: suunnitella uuden<br />

toiminnan johtamismalli ja -järjestelmä, eli kuinka<br />

uutta kokonaisuutta tullaan johtamaan. Organisaation<br />

johtamisjärjestelmä tukee palvelujärjestelmän toimintaa<br />

ja palvelutuotannon kehittämistä.<br />

kehittyvän informaatioteknologian tehokkaammalla<br />

käytöllä. Näin voidaan kohdentaa ammattilaisten<br />

resurssit ydintehtävään, eli potilaan hoitoon. Tukipalvelut<br />

hoitaa niistä vastaava henkilökunta.<br />

Työskentely eteni NHG:n sparraustyyppisinä istuntoina.<br />

Sparrauspäiviä pidettiin yhteensä kolme koko- ja<br />

seitsemän puolipäivää. Lisäksi tehtiin matka Turkuun<br />

tutustumaan yliopistollisen sairaalan uuteen T-sairaalaan<br />

ja sen kehittämishankkeeseen. Työryhmät työstivät<br />

toimeksiantoja sparraussessioiden välillä. Ryhmien<br />

jäsenet joutuivat panostamaan runsaasti aikaa työskentelyyn,<br />

joka oli kovin intensiivistä.<br />

Projektin käynnistyessä tiedettiin, että projektiaikataulu<br />

on aivan liian tiukka toimintamallien luomiselle, mutta<br />

tässä aikataulussa oli tarkoituksena tehdä suuntaviivat<br />

ja suunnitelmat tuleville toimintamalleille. Aikataulu<br />

ei antanut myöten mennä kovin yksityiskohtaiseen<br />

suunnitteluun. Aikataulun tiukkuus johtui Paretohankkeen<br />

päättymisestä (2009–29.2.2012). Suunnittelu<br />

jatkuu edelleen ja toimintamalleja kehitetään yhä<br />

yksityiskohtaisempaan suuntaan. Resurssisuunnittelua<br />

ei ehditty tämän projektin kuluessa saada valmiiksi kuin<br />

osittain, joten myös sen työstäminen jatkuu.<br />

Työryhmät:<br />

Tiimien vetäjät osallistuivat projektiryhmän työskentelyyn.<br />

Lisäksi projektiryhmään kuuluivat Ermo Haavisto,<br />

Helena Kinnunen, Arja Narinen, Eija Javanainen ja<br />

Olli Tolkki (NHG).<br />

Voiko hyvää parantaa Kyllä voi!<br />

Työskentelyn aluksi kukin tiimi asetti toiminnalleen<br />

tavoitteet NHG:n laatiman rungon mukaan. Kukin<br />

tiimi kuvasi alueensa keskeisimmät prosessit potilaan<br />

näkökulmasta, jolloin tuotetaan potilaalle sujuvaa ja<br />

laadukasta palvelua. Prosessisuunnittelussa tarvittiin<br />

tietoa mm siitä, missä potilas liikkuu hoidossa ollessaan,<br />

eli miten potilasvirrat kulkevat. Lisäksi tiimit miettivät<br />

miten tehokkuutta voisi parantaa esimerkiksi synergiaetuja<br />

hyödyntämällä, yhteistyötä kehittämällä ja<br />

Askel kerrallaan kohti päätöksiä<br />

Suunnittelun lopputuloksen syntyy kokonaisratkaisu<br />

Hyvinvointipuiston toiminnallisuuden ja sisällön<br />

suunnitelmalle toteuttamiskelpoisella tasolla. Työryhmät<br />

työstivät loppuraportit hankkeesta. NHG<br />

kokoaa raportit ja tekee niistä yhteenvetodokumentin,<br />

mikä julkaistaan sähköisessä muodossa Synapsissa<br />

kesäkuussa. Toimintamallien kehittämishanke NHG:n<br />

(Nordic Healthcare Group Oy) ohjaamana kesti<br />

1.9.2011–29.2.2012.<br />

Perinteinen <strong>Carea</strong>n esimiespäivä pidettiin 10.5.2012<br />

Merikeskus Vellamossa, missä työryhmien vetäjät<br />

esittelivät työryhmien tuottamat toimintamallit.<br />

Hyvinvointipuiston hankesuunnitelma julkaistiin<br />

tammikuussa 2011. Päätöksentekoprosessi on ollut<br />

pitkä ja haastava. Hanke etenee <strong>Carea</strong>ssa seuraavaksi<br />

kesäkuussa, jolloin asiaa käsitellään ensin Kuntayhtymän<br />

hallituksessa ja sen jälkeen Kuntayhtymän<br />

yhtymäkokouksessa. Lopulliset päätökset <strong>Carea</strong>n<br />

hankkeen etenemisestä ja rakennushankkeen<br />

aloittamisesta saataneen elo-syyskuussa.<br />

1. Ensihoito ja yhteispäivystys: tiiminvetäjänä Petri Loikas, Helena Borshagovski,<br />

Tiina Holm, Sirpa Lempiäinen, Katri Paavilainen (Kotka), Minna Turakainen<br />

(Kaakon kaksikko)<br />

2. HOT-sairaala: tiiminvetäjänä Jussi Pentti, Pälvi Vento, Mika Huuskonen,<br />

Risto Pietikäinen, Tiina Vierula, Maarit Kolehmainen, Niina Pulli,<br />

Matti Nikkanen (Poks)<br />

3. Vastaanottotoiminta: tiiminvetäjänä Tiina Järvinen, Anna Hannuksela-Svahn,<br />

Pasi Pöllänen, Marjo Tamminen, Päivi Kähkönen, Riitta Johannala-Kemppainen<br />

(Kotka)<br />

4. Hoitokeskus: tiiminvetäjänä Pia Rantamäki, Tapio Forsell, Anu Lonka<br />

5. Vuodeosasto: tiiminvetäjänä Kati Tuomi, Ransu Ryysy, Minna Huomo,<br />

Katri Leskinen (Kotka), Kirsti Kokkonen (Hamina)<br />

6. Kliiniset tukipalvelut: tiiminvetäjänä Heli Lindqvist, Iris Salonen, Merja Tiainen

arjen vastuullisuutta | turvallisuus ennen kaikkea.<br />

Pekka Nevalainen, turvallisuuspäällikkö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky.<br />

18<br />

19<br />

Leikkaussalissa palaa…. vai palaako<br />

Olemme saaneet lukea viime aikoina julkisesta mediasta<br />

erilaisista sairaalassa sattuneista tulipaloista. Kaikki<br />

vaaratilanteet eivät ole päässeet julkiseen sanaan,<br />

vaan jotkut tapahtumat on käsitelty yksikköjen sisällä.<br />

Viimeisen puolen vuoden aikana on ainakin neljässä<br />

sairaalassa ollut tulipalo, joista kolmessa on ollut<br />

todellisen suuronnettomuuden vaara. Syttymissyynä<br />

ovat olleet kahdessa tapauksessa tuhopoltto ja yhdessä<br />

happivuoto ja vikaantunut sähkölaite. Yhden tapauksen<br />

syttymissyy ei ole vielä tiedossa.<br />

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sairaaloissa tapahtuneiden<br />

tulipalojen yleisin syy on tuhopoltto. Seuraavaksi<br />

yleisin syy lienee sähkölaitevika tai huolimaton tulen<br />

tai herkästi syttyvän materiaalin käsittely.<br />

Leikkaussalissa ja valvontayksiköissä tapahtuneita<br />

tulipaloja ei ole tiettävästi paljon ollut tai ne eivät<br />

ole edenneet niin pitkälle, että ne olisivat päätyneet<br />

julkisuuteen. Meilahdessa 2009 sattunut tulipalo<br />

lienee lähimenneisyydessä ainut suurempi palo, joka on<br />

aiheuttanut merkittävän vaaratilanteen leikkaussaliympäristössä.<br />

Leikkaussalin riskit ja<br />

voimavarat tulipalon sattuessa<br />

Tulipalon sattuessa leikkaussalissa on siellä pelastamisen<br />

kannalta joitakin merkittäviä riskejä. Potilaat ovat yleensä<br />

nukutettuja, puudutettuja tai lääkittyjä ja näin ollen<br />

Lainajuttu:<br />

Artikkeli julkaistu Pinsetti-lehdessä 1/2012<br />

he eivät ole omatoimisia. Potilaita on haastava siirtää<br />

nopeasti, koska heidät on kiinnitetty elämää ylläpitäviin<br />

laitteisiin ja valvontalaitteisiin. Tilat poikkeavat normaaleista<br />

osastoista (suuret heräämötilat ja ahtaat salitilat).<br />

Paineolosuhteet osastolla vaihtelevat leikkauksesta<br />

riippuen ja leikkaussaleissa on käytössä paloa edistäviä<br />

kaasuja (happi, typpioksiduuli) sekä paljon erilaisia<br />

sähkölaitteita.<br />

Alkusammutuksen ja pelastamisen näkökulmasta<br />

leikkaussalin voimavaroja ovat henkilökunnan määrä<br />

ja heidän tottumus tehdä nopeita päätöksiä muuttuvassa<br />

tilanteessa. Palokuormaa leikkaussaleissa on vähän ja<br />

käytettävät materiaalit ovat palamattomia tai vaikeasti<br />

syttyviä. Salien ylipaine palokaasujen leviämisen<br />

kannalta on myös voimavara. Palokaasut eivät leviä<br />

helposti ylipaineiseen tilaan.<br />

Meilahden tulipalo 2009<br />

Meilahden sairaalan leikkaussali-anestesiaosastolla<br />

sattui tulipalo syksyllä 2009. Tulipalo tapahtui salissa,<br />

jossa oli juuri päättynyt leikkaus ja loppusiivous oli<br />

alkamassa. Palon syyksi paljastui väärin hävitetty<br />

kertakäyttöinen polttokynä. Se oli laitettu normaaliin<br />

jäteastiaan, jossa oli ollut mm. paperia, leikkauksessa<br />

käytettyjä etanolituppoja sekä muoveja. Jäteastian<br />

sisältö oli syttynyt palaman ja paikalla ollut laitoshuoltaja<br />

oli käynyt hakemassa sammutuspeitteen,<br />

mutta palon voimakkuuden vuoksi ei ollut enää<br />

yrittänyt alkusammutusta.<br />

Savukaasut levisivät nopeasti leikkaussalin käytäville,<br />

koska leikkaussalin oven automaattinen aukaisumekanismi<br />

aukaisi jatkuvasti ovea. Savukaasuja levisi myös<br />

viereiselle palo-osastolle avonaisesta palo-ovesta. Sitä<br />

oli yritetty sulkea siinä onnistumatta. Muihin saleihin<br />

tai valvontatiloihin eivät savukaasut olleet merkittävästi<br />

levinneet.<br />

Onnettomuustutkimuskeskuksen raportin mukaan<br />

Meilahden sairaalan leikkaussalin tulipalon syy oli<br />

väärin hävitetty polttokynä. Tulipalo rajoittui yhteen<br />

leikkaussaliin palokuorman vähäisyyden vuoksi.<br />

Palokaasut levisivät laajalti koko osastolle ja niiden<br />

leviämistä edesauttoi ovien toiminta ja niiden toiminnan<br />

puutteellinen ymmärtäminen. Tehokas alkusammutus<br />

olisi pysäyttänyt palon. Henkilökunta toimi<br />

turvallisuussuunnitelman suuntaisesti, mutta tilanteen<br />

johtajuudessa oli puutteitta.<br />

Joitakin huomioita sairaalapaloissa<br />

Niissä sairaalapaloissa, jotka olivat edenneet pidemmälle,<br />

onnettomuustutkintaraportissa kiinnitettiin<br />

huomioita erityisesti tehokkaan alkusammutuksen merkitykseen.<br />

Onnettomuustutkintaraportit suosittelivat<br />

käyttämään palopostia, koska käsisammuttimen teho<br />

ei ollut riittänyt enää alkusammutukseen. Paiholan sairaalassa<br />

2011 sattuneessa tulipalossa henkilökunta käytti<br />

palopostia ja sai sammutettua uhkaavan tulipalon.<br />

Henkilökunnan toiminnan merkitys on keskeistä<br />

tulipalojen ennaltaehkäisyssä, rakenteellisen paloturvallisuuden<br />

ylläpidossa, vaarassa olevien<br />

pelastamisessa ja tulipalon alkusammutuksessa.<br />

Tulipaloja voidaan ennaltaehkäistä vaarojen tunnistamisen<br />

ja riskien arvioinnin kautta. Työyksikkö on paras<br />

asiantuntija tunnistamaan ja arviomaan oman yksikön<br />

vaarat sekä poistamaan ne tai varautumaan niihin<br />

riskeihin, joita ei voida kokonaisuudessaan poistaa.<br />

Tunnistamaton vaara on riskeistä suurin.<br />

Turvallisuusohjeet ja riskien hallinta<br />

Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin kautta<br />

syntyvät yksikköjen turvallisuusohjeet. Turvallisuusohjeita<br />

ei voi antaa yksikköjen ulkopuolelta, vaan ne<br />

täytyy tehdä yksikköjen sisällä asiantuntijoita apuna<br />

käyttäen. Turvallisuusohjeiden tulee olla kirjallisena<br />

yksikössä esimerkiksi turvallisuuskansiossa.<br />

Kirjalliset turvallisuusohjeet eivät vielä takaa turvallisuutta,<br />

vaan ne ovat lopputulos. Ennen kansioon<br />

laittamista yksikkö valmistelee ohjeet eli pohtii miten<br />

yksikössä toimitaan eri vaaratilanteissa, jotka ovat<br />

riskien arvioinnin kautta havaittu. Toimintatapa täytyy<br />

opettaa koko henkilökunnalle ja sen jälkeen toimintatapa<br />

testataan ja harjoitellaan käytännössä. Harjoituksen<br />

tulosten perusteella ohjeita korjataan ja kehitetään.<br />

Henkilökunnan tulee sisäistää yhteisesti tehdyt ohjeet.<br />

Johtajuuden merkitys palo- ja pelastustilanteessa on<br />

kirjattu moneen harjoitus- ja onnettomuusraporttiin.<br />

Sen merkitystä ohjeistuksessa ei voi väheksyä.<br />

Lähteitä:<br />

Meilahti: palanut leikkaussali (lähde: onnettomuustutkimuskeskuksen raportti)<br />

Paihola: Tulipalossa vaurioitunut huone<br />

D-TUTKINTA D2/2009Y, tulipalo sairaalan leikkaussalissa<br />

www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/<br />

Muutonnettomuudet/Muutonnettomuudet2009<br />

B1/2007Y Tulipalo Pitkäniemen sairaalassa Nokialla<br />

25.1.2007 ja katsaus eräisiin muihin hoito- ja<br />

huoltolaitospaloihin<br />

www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet/Muutonnettomuudet2007/1210772987875

koksilaiset | kallionvalloittajien asialla jo vuodesta 1971.<br />

Annukka Lakanen, puheenjohtaja, Koksilaiset ry.<br />

20<br />

21<br />

On kesä!<br />

Aurinko paistaa, linnut laulavat ja kärpäset surisee. Loma on<br />

joillakin meneillään, toisilla tulossa ja juhannukseen tähyillään<br />

odottavin mielin. Yhdistystoiminta lomailee tänäkin kesänä,<br />

mutta pientä piristystä on lomakautena tarjolla.<br />

Koksilaiset ry:n tapahtumista löydät tietoa<br />

netistä: www.koksilaiset.fi ja Ankkuri-lehdestä.<br />

Koksilaiset ry. toivottaa kaikille hyvää kesää<br />

ja leppoisia lomapäiviä!<br />

Maijanrannan mökkikausi on alkanut ja koko kesä on<br />

varattu. Rantasauna on nyt vuokrattavissa omaan<br />

käyttöön, myös ulkopuolisille, maanantaisin ja perjantaisin<br />

ja muuna aikana jäsenten vapaassa käytössä klo 12–21.<br />

Päärakennuksen viikonloput ovat varattuja syksyyn saakka.<br />

Aina voi tulla yllätyksiä, joten mahdollisten peruutusten<br />

varalta kannattaa pitää silmät ja korvat auki. Varauksista<br />

vastaa Ritva Idström ja hänet tavoittaa puhelimella<br />

050 582 8798 tai sähköpostilla ritva.idstrom@kymp.net<br />

Maijanrannassa juhannus alkaa lipunnostolla klo 18.<br />

Päärakennus ja rantasauna ovat jäsenistön vapaassa<br />

käytössä aaton ja 1. juhannuspäivän ajan. Kokko<br />

poltetaan sään salliessa juhannusaattona klo 20.<br />

Eläkeläisten tapaamiset jatkuvat Maijanrannassa joka<br />

kuukauden toinen tiistai kesäisen yhdessäolon merkeissä.<br />

Reippaillaan yhdessä!<br />

Omat golf-kisat käydään 20.6. Mussalon golf-kentällä ja<br />

Kymin Suunnistajien järjestämässä Firmaliigassa etsitään<br />

rasteja koko kesän.<br />

12.7. risteillään Vivanilla, 2.8. mennään Kyminlinnan<br />

kesäteatteriin ja 12.8. on perheristeilyn vuoro kohteena<br />

Svartholma. Helsinki City Triathlon kisataan Helsingin<br />

Uimastadionilla 25.8. Retki Katariinanniemeen on<br />

suunnitteilla elokuun aikana.<br />

Tulkaa mukaan!<br />

Menneenä keväänä jouduimme perumaan harmittavan<br />

monta tapahtumaa vähäisen osallistujamäärän takia.<br />

Yhdistyksen periaatteena on, että toteutuakseen tapahtumaan<br />

tarvitaan 20 ilmoittautunutta, muuten se peruuntuu.<br />

Toimikunnat tekevät runsaasti töitä retkien eteen. Uudistumishaluisina<br />

toimikunnat haluavat järjestää ajankohtaisia<br />

ja kiinnostavia tapahtumia ja retkiä, joten haastamme<br />

teidät kaikki kertomaan rohkeasti ideanne ja toiveenne.<br />

Toiveiden ei tarvitse olla loppuun asti hiottuja valmiita<br />

suunnitelmia. Yhteydenotto kehen tahansa hallituksessa<br />

tai toimikunnissa olevaan jäseneen riittää, siten voimme<br />

kehittää tarjontaa ja panostaa niin työtä kuin rahaakin<br />

jäsenistön toiveiden suuntaan.<br />

Toivotamme myös kaikki jäsenet mukaan yhdistyksen<br />

yleisiin kokouksiin ottamaan osaa päätöksentekoon.<br />

Perinteisiin kevättalkoisiinkin toivoisimme enemmän<br />

osanottajia. Parina viime vuonna kevättalkoissa ovat ahkeroineet<br />

Ekamin kiinteistöhuollon opiskelijat opettajiensa ja<br />

Maijanrannan isännän johdolla. Mukana ovat olleet mm.<br />

asiantuntijakonsulttina Eino Kukkaro ja huoltoryhmässä<br />

Ritva Idström, Leena Kuokka ja Raili Kukkaro. Opiskelijoita<br />

tontilla hääri 18 tänäkin keväänä ja toivomme yhteistyön<br />

jatkuvan myös syksyllä sekä tulevina vuosina. Suuri kiitos<br />

talkoisiin osallistuneille, jotka jaksavat vuodesta toiseen<br />

puurtaa yhdistyksen hyväksi.<br />

Syyskuussa 29.9. on tulossa toivottuna uusintana<br />

issikkavaellus Myrskylässä. Kylpylämatka Tallinnaan<br />

Viimsin kylpylään tehdään 23.–30.9.<br />

Kiinteistönhuollon ja siivouksen päivittäminen nykyaikaan<br />

tullee jatkossa hoitumaan ostopalveluna. Maijanrannan<br />

alueen käyttö- ja huoltokulut ovat vastaisuudessakin yhdistyksen<br />

suurin menoerä, joten toivomme lämpimästi sen<br />

vastineeksi jäsenten hyödyntävän alueen virkistysmahdollisuuksia<br />

ahkerasti koko kesän ajan.

uusinta uutta | Kuuluuko<br />

22<br />

some | ai että tykkäänkin!<br />

23<br />

Matti Ahola, tietohallintojohtaja<br />

Tove Ikonen, rekrytointikoordinaattori<br />

Suuri puhelinuudistus<br />

”Voisin suositella nykyistä työnantajaani”<br />

<strong>Carea</strong>n puhelinpalveluja kehitetään vuoden 2012<br />

aikana. Keskeinen syy muutokseen on puhelinpalveluiden<br />

kehitys viime vuosina. Tällä hetkellä julkisella<br />

sektorilla on menossa laajemmin murros, jossa siirrytään<br />

perinteisestä puhelinvaihteesta ns. mobiilivaihteeseen.<br />

Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatiot luopuvat<br />

enenevässä määrin lankaliittymistä ja siirtyvät kännyköihin.<br />

Mobiilivaihde antaa organisaatioille aiempaa<br />

monipuolisemmat mahdollisuudet parantaa asiakaspalveluaan<br />

sekä teknisesti, toiminnallisesti että<br />

taloudellisesti. <strong>Carea</strong>n osalta otamme nyt siis<br />

askeleen ajan mukaiseen puhelinratkaisuun.<br />

Ensimmäinen muutos oli puhelinvaihteen toimintojen<br />

siirtyminen 1.1.2012 konsernin yhteisten palvelujen<br />

toimistopalvelut ja dokumentaatio -yksikköön. 11.–13.6<br />

<strong>Carea</strong>ssa siirryttiin 3G-puhelimien ja -verkon käyttöön.<br />

Tällä teknisellä muutoksella saavutetaan aikaisempaa<br />

parempi kuuluvuus. Tämän jälkeen myöhemmin<br />

syksyllä laajennetaan edelleen käynnyköiden käyttöä<br />

ja aletaan suunnitelmallisesti yksikkö yksikköltä<br />

poistamaan lankapuhelimia. Tämä tehdään yksikön<br />

toiminnan ehdoilla: jokaisen lankaliittymän tarve<br />

punnitaan huolellisesti. Syksyn aikana myös puhelinnumerot<br />

muuttuvat, entiselleen jää ensiavun, terveyskeskuspäivystyksen<br />

ja vaihteen numero. Samassa<br />

yhteydessä sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito<br />

pääsevät saman vaihteen alle.<br />

Maija, miksi kerma on<br />

kalliimpaa kuin maito<br />

-Siksi tietysti, että lehmän<br />

lypsäminen niin pieneen<br />

purkkiin on paljon<br />

vaativampaa.<br />

(Lähde: 1000 lasten vitsiä)<br />

Kevään 2012 aikana Pia Rantamäki ja Päivi Kouki<br />

joukkoineen ovat hahmottaneet yksiköiden toimintamalleja,<br />

kun uusia puhelinpalveluratkaisuja otetaan<br />

käyttöön syksyn aikana yksiköissä. Muutos koskee siis<br />

koko konsernia, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä. Erikoissairaanhoidon<br />

osalta on jo löydetty toimintamalleja,<br />

jotka helpottavat yksiköiden toimintaa ja parantavat<br />

asiakaspalvelua. Löydettyjä hyviä toimintamalleja<br />

levitetään tarpeiden mukaan koko konserniin.<br />

Puhelinkokonaisuuden hallinnassa on tehty muutos:<br />

uusien puhelimien ja liittymien tilaus ja puhelimien<br />

huolto tehdään nyt puhelupalvelusihteerien toimesta,<br />

samoin syksyllä avattavien uusien puhelupalveluiden<br />

hallinta. Näin koko puhelukokonaisuus on yhdessä<br />

pisteessä.<br />

Muutos on siis käynnissä. Noin 900 kännykän ja SIMkortin<br />

sekä operaattorin vaihto noin viikon aikana on<br />

vaativa ponnistus sekä <strong>Carea</strong>lle että kumppaneillemme.<br />

Valmisteluita tähän hetkeen pääsemiseksi on tehty<br />

puolen vuoden ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan<br />

muutos on lähtenyt liikkeelle suunnitelmien mukaan.<br />

Yksittäisiä ongelmia ja yllätyksiä varmasti tulee näinkin<br />

isossa muutoksessa: tällöin ole yhteydessä puhelupalvelusihteereihin<br />

ja asiasi hoidetaan.<br />

Otimme kerralla monta askelta sosiaalisessa mediassa eli<br />

somessa. Uudistetuilla internetsivuistoilla julkaistaan blogeja,<br />

ja meillä on oma YouTube-tili (jonne toivottavasti saadaan pian<br />

enemmän tallenteita.)<br />

Kevättalvella julkaistujen Facebook-sivujen näkökulmaksi valitsimme<br />

rekrytoinnin. Sivuilla ei kuitenkaan julkaista pelkästään<br />

työpaikkailmoituksia. Miksi Facebook-sivujemme tarkoituksena<br />

on kuvata millainen <strong>Carea</strong> on työnantajana. Sosiaalinen media<br />

tavoittaa ihmisiä nykyisin laajasti, mutta se on vain yksi keino<br />

työnantajakuvan luomiseen. Työnantajakuvaa luo myös jokainen<br />

työntekijä tarjoamalla laadukasta ja asiantuntevaa palvelua<br />

asiakkailleen. Työantajakuvaa luomme kaikissa kontakteissamme<br />

niin työaikana kuin vapaalla.<br />

Työvoiman saatavuus tulee olemaan kasvava haaste. Sosiaali- ja<br />

terveysalan ammattilaisilla on mahdollisuus valita työpaikkansa<br />

ja työyhteisönsä. Jos työnsisällöissä ei ole merkityksellisiä eroja,<br />

<strong>Carea</strong>-brändi<br />

• yhdenmukainen, erottuva<br />

ja tunnistettava viestintä<br />

Vastuullinen julkisten sosiaalija<br />

terveyspalvelujen tuottaja<br />

Kymenlaaksolaisille<br />

• kuntayhtymä palvelee 175 000 kansalaista,<br />

jokainen asiakaskontakti on käyntikortti<br />

• ajantasainen ja asiallinen viestintä<br />

mediassa<br />

• asiakaslähtöinen palvelukulttuuri<br />

• teknologian hyödyntäminen hoitoprosessin<br />

kaikissa vaiheissa<br />

• työntekijöiden positiivinen suhtautuminen<br />

työhön ja työnantajaan myös yksityishenkilöinä<br />

Alueellisten sosiaali- ja<br />

terveyspalveluiden kehittäjä<br />

• tiivis yhteistyö kuntien ja muiden alan<br />

toimijoiden kesken ja aktiivinen viestiminen<br />

2.<br />

SUURI YLEISÖ,<br />

EI (TYÖ)SUHTEESSA<br />

YRITYKSEEMME<br />

Vastuullinen työNantaja työntekijöilleen<br />

• pysyvät työsuhteet<br />

• kilpailukykyinen palkkaus<br />

• hyvät ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet<br />

• oikeudenmukainen johtaminen<br />

• osallistava lähiesimiestyö<br />

• aktiivinen viestintä<br />

• palkitsemisjärjestelmä<br />

Sosiaalinen media<br />

• aktiivinen, tiedottava ja osallistuva <strong>Carea</strong><br />

• Facebook, työpaikoista ja uusista asioista<br />

kertominen<br />

• konsernijohdon blogit<br />

• vuorovaikutuksellinen internetsivusto<br />

1.<br />

OMA HENKILÖ-<br />

KUNTA JA<br />

SIDOSRYHMÄT<br />

3.<br />

REKRYTOINTI-<br />

PROSESSISSA<br />

OLEVAT<br />

Tavoitetyönantajamielikuva:<br />

vastuullinen edelläkävijä<br />

kääntyykin vanhat roolitukset helposti päälaelleen: esimies ei<br />

valitse työntekijää vaan työntekijä valitsee esimiehen ja työkaverinsa.<br />

Ei ole yhdentekevää miten me toisiamme kohtelemme.<br />

Meille yksi kustannustehokkaimmista rekrytointikeinoista on<br />

opiskelijoiden ohjaus. <strong>Carea</strong>ssa on vuosittain noin 700 tilaisuutta<br />

rekrytoida. Hyvin ohjattu, työyhteisössä tasa-arvoisesti ja<br />

kunnioittavasti kohdeltu opiskelija tarjoutuu keikkalaiseksi ja<br />

haluaa työllistyä valmistumisen jälkeen harjoitteluyksikköönsä.<br />

Asioita on myös retuperällä. Tilamme eivät ole kaikilta osin<br />

toimivat ja esimerkiksi henkilökunnan pukeutumistilat ovat<br />

keskussairaalassa puutteellisia. Mm. näiden asioiden eteen on<br />

vielä tehtävä töitä.<br />

<strong>Carea</strong>laisilta kysyttiin äskettäin henkilöstökyselyssä ”Voisitko<br />

suositella nykyistä työnantajaasi” Jos voisit, tee se! Tee se –<br />

vaikka Facebookissa tai kaverillesi.<br />

Aktiiviset työhakijat<br />

• innostava, positiivinen rekrytointimarkkinointi<br />

• hyvä tiedottaminen rekrytointiprosessin kuluessa<br />

• hakijoiden oikeudenmukainen kohtelu, eivalituiksi<br />

tulleiden jälkihoito<br />

• sujuva rekrytointiprosessi (nopea ja tiedottava)<br />

Passiiviset työhakijat<br />

• aktiivinen rekrytointimarkkinointi<br />

• positiivinen työnantajakuva<br />

• oppilaitosyhteistyö<br />

Haluttu harjoittelupaikka<br />

opiskelijoille<br />

• hyvä yhteistyö yliopistoihin, ammattikorkeakoululuihin<br />

ja ammattiopistoihin<br />

• miellyttävän työnantajakuvan antaminen<br />

harjoittelijoille<br />

• harjoittelupaikkojen, amanuenssipaikkojen<br />

ja työelämään tutustumisjaksojen tarjoaminen<br />

• laadukas ohjaus

Ihana kesä voi myös yllättää.<br />

Tässä Punaisen Ristin ensiapuohjeita ihan<br />

vaan kaiken varalta. Nauti kesästä!<br />

Auringonpistos<br />

Lomailijan lääke- ja ensiapupakkaus<br />

Pyri ennalta ehkäisemään vaatetuksella ja huo<strong>lehti</strong>malla<br />

nesteiden riittävästä saannista. Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi,<br />

pyörrytys ja ärtyisyys. Hakeudu varjoon ja juo nestettä.<br />

Jos oireet jatkuvat, ota yhteyttä lääkäriin.<br />

Auringonpolttama iho<br />

Oireita ovat ihon kuumotus, punoitus ja kipu. Jäähdytä ihoa<br />

viileällä vedellä, suojaa ihoa auringolta myös jo ennaltaehkäisevästi.<br />

Hakeudu lääkäriin jos palanut alue on laaja tai<br />

hyvin kivulias.<br />

Eloton autettava<br />

Selvitä heti, onko autettava herätettävissä puhuttelemalla ja<br />

ravistelemalla. Jos hän ei herää soita heti 112. Avaa hengitystiet,<br />

ja jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys.<br />

Painele 30 kertaa, puhalla 2 kertaa. Jatka rytmillä 30<br />

painelua, 2 puhallusta ambulanssin tuloon asti.<br />

Haava<br />

Pieni haava: puhdista vedellä ja suojaa laastarilla tai haavateipillä.<br />

Runsaasti vuotava haava: Paina haavaa ja sido vuotokohta.<br />

Hakeudu tarvittaessa hoitoon. Huomioi, että kesällä haavojen<br />

tulehdusriski kasvaa. Muista myös jäykkäkouristusrokote.<br />

Hukuksiin joutunut<br />

Mikäli vedestä pelastettu henkilö on eloton, soita 112 ja aloita<br />

elvytys viidellä alkupuhalluksella. Tämän jälkeen elvytys jatkuu<br />

rytmillä 30 painelua, 2 puhallusta. Lasta elvytetään aina tällä<br />

rytmillä.<br />

Hyönteisen pisto<br />

Usein vaaraton. Kutinaa ja kipua voi lievittää kylmällä kääreellä<br />

tai vastaavalla. Jos ilmenee allergisia oireita, kuten hengitysvaikeuksia<br />

ja/tai paikallista turpoamista, soita 112 tai hakeudu<br />

lääkäriin.<br />

Häkämyrkytys<br />

Henkilö tulee saada raittiiseen ilmaan. Oireita ovat päänsärky,<br />

huimaus, sekavuus ja tajuttomuus. Jos ilmenee hengitysvaikeuksia,<br />

tue henkilö puoli-istuvaan asentoon ja soita 112.<br />

• Eri kokoisia sidetaitoksia suojaamaan<br />

suurempia haavoja<br />

• Joustoside, jolla voi tukea nyrjähdyksiä tai<br />

kiinnittää suojasidoksia<br />

• Kolmioliina mahdollisen yläraajaan<br />

kohdistuneen vamman tukemiseen<br />

• Puhdistuslappuja haavan puhdistukseen,<br />

jos vettä ei ole saatavilla<br />

• Laastaria<br />

• Ihoteippiä, jolla voi sulkea viiltohaavan<br />

reunat<br />

• Turvaleikkuri tai sakset<br />

Muista myös kyypakkaus ja<br />

lomalla tarvitsemasi lääkkeet.<br />

Käärmeenpurema<br />

Roska silmässä<br />

Oireita ovat purema-alueen turvotus, punoitus ja rakkulat.<br />

Pidä raaja levossa, älä nosta koholle. Mene aina lääkäriin.<br />

Lasiin astuminen<br />

Puhdista haava vedellä ja purista vuotavan haavan reunat<br />

yhteen. Peitä alue siteellä. Jos haavassa on lasinsiruja tai se<br />

vaatii ompelemista, mene lääkäriin. Haavassa olevia vierasesineitä<br />

ei tule itse poistaa elleivät ne irtoa huuhtelussa.<br />

Nyrjähdys tai venähdys<br />

Poista roska kostealla vanupuikolla tai huuhtelemalla.<br />

Tajuton autettava<br />

Selvitä heti, onko autettava herätettävissä puhuttelemalla ja<br />

ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti 112. Avaa hengitystiet,<br />

ja jos autettava hengittää normaalisti, käännä henkilö kylkiasentoon<br />

hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa,<br />

kunnes ammattihenkilö ottaa vastuun.<br />

Murtuma<br />

Jos epäilet murtumaa, tue vammakohta ja vältä liikuttamista.<br />

Mene lääkäriin. Jos raaja on voimakkaassa virheasennossa tai<br />

vamma on avomurtuma, soita 112.<br />

Myrkytykset<br />

Myrkytystilanteessa älä okseta, vaan kysy neuvoa Myrkytystietokeskuksesta,<br />

avoinna 24 h/vrk, puh. 09 471 977. Hätätilanteessa<br />

soita 112. Hengitetty myrkky: Siirry raittiiseen ilmaan. Myrkky<br />

iholla tai silmissä: Huuhtele vedellä ja hakeudu lääkäriin.<br />

Naulaan astuminen<br />

Puhdista haava ja suojaa se. Jos tulehdusoireita tulee, hakeudu<br />

lääkäriin. Huolehdi, että jäykkäkouristusrokotus on voimassa.<br />

Kohota raaja ja paina vammakohtaa. Pane vammakohdan päälle<br />

kylmäpussi. Huomioi että ei kuitenkaan suoraan iholle. Pidä<br />

kylmää riittävän pitkään, vähintään 20 minuuttia. Sido tukisiteellä.<br />

Kivun jatkuessa mene lääkäriin.<br />

Ongenkoukku ihossa<br />

Jos koukun kärki on näkyvissä lävistettyään ihon, poista koukku<br />

leikkaamalla ensin sen kärki pois. Jos et pysty irrottamaan koukkua<br />

turvallisesti, hakeudu lääkäriin. Puhdista ja suojaa haava.<br />

Palovammat<br />

Pieni palovamma: jäähdytä vamma-aluetta viileässä vedessä 20<br />

minuuttia. Aseta suojaside. Jos paloalue on kämmentä suurempi<br />

tai syvä, tai tulehduksen merkkejä ilmenee, hakeudu lääkäriin.<br />

Punkki<br />

Poista punkki punkkipihdeillä tai pinseteillä. Jos iholle muodostuu<br />

punoittava rengas, hakeudu lääkäriin. Huolehdi rokotuksesta<br />

liikkuessasi alueilla, joilla esiintyy puutiaisaivokuumetta.<br />

Rakko<br />

Puhdista ja kuivaa rakkoalue, tarvittaessa suojaa laastarilla.<br />

Tulehtunut haava<br />

Paikallisen tulehduksen oireet pienissä haavoissa, palovammoissa<br />

tms: punoitus, turvotus, kuumotus, märkiminen ja haju. Tehosta<br />

haavan puhdistamista, hakeudu tarvittaessa lääkäriin.<br />

Hädän hetkellä<br />

Hätätilanne: soita 112<br />

Kiireellinen tilanne, ensiapu:<br />

Kymenlaakson keskussairaala 05 220 5000<br />

Pohjois-Kymen sairaala 020 6151 730<br />

Henkeä uhkaavissa tilanteissa<br />

soita aina hätänumeroon 112:<br />

1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit<br />

2. Kerro, mitä on tapahtunut<br />

3. Kerro tarkka osoite ja kunta<br />

4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin<br />

5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan<br />

6. Sulje puhelin vasta, kun olet saanut siihen luvan

gallup | uunituoreita tuloksia.<br />

26<br />

27<br />

, kesä-Pasi<br />

Pysäyttäkää painokoneet,<br />

henkilöstökysely on valmistunut!<br />

Juuri ennen lehden painoon menoa saimme tuloksia<br />

henkilöstökyselystä. Vastaajia oli yhteensä 1245,<br />

joten suuri kiitos runsaslukuiselle vastaajajoukolle!<br />

Vastaajista 82,7 % oli täysin tai jokseenkin samaa<br />

mieltä Työyhteisöni ilmapiiri on hyvä -väittämän<br />

kanssa. Tulen mielelläni töihin -väittämän kanssa<br />

täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli jopa<br />

92,3 % vastaajista. 91,2 % vastaajista oli täysin tai<br />

jokseenkin samaa mieltä Pääsen hyödyntämään<br />

omia kykyjäni -väittämän kanssa.<br />

Lomien jälkeen palataan tuloksiin tarkemmin<br />

kuntayhtymän, vastuualueiden ja yksikköjen<br />

kanssa yhdessä.<br />

Kesäturmien waralle<br />

Näin kesän kynnyksellä on taas hyvä muistutella kesän perinteisiä<br />

potilasryhmistä. Ohessa yksi pitkän kokemuksen tuottama vaasalaisen<br />

kollegan v. 1803 antama neuvo siitä, kuinka hukkunut elvytetään.<br />

Neuwo kuinga hukkuneita ihmisiä pitä hengihin pyyttämän<br />

Kohta kuin hukkunut on ylössaatu wedestä, pitä työ aljettaman, eikä aika kulutettaman<br />

hyödyttömillä puheilla, ja ei pidä epätoiwottaman hänen paranemisestansa, ellei haju<br />

taikka joku muu merkki osota, että hän jo on ruwennut mätänemän.<br />

Hukkunut pitä kaunihisti kannettaman rannalda, siinä tilasa, että pä on ylhä päin, werhat<br />

pitä kohta riisuttaman, ruumis kuiwaxi pyhittämän ja lämminnä ei kuumana pidettämän<br />

walkian edes, taikka kesällä päiwän paistes.<br />

Sormella taikka liinaisella riewulla pitä kino suusta ja kurkusta perattaman. Sitten<br />

lasketaan se onnetoin lämböiseen sängyyn, joka on tehty korkialla pään alasella, ja<br />

waristetaan lämmindä tuhka, suoloja eli hieta, hänen ymbärillensä ja hiwutetaan ruumista<br />

kädellä eli willaisella riewulla, pitkin selkä ruotoa, rindoja ja wattaa, aina jalkoihin päin.<br />

Lämböisiä potellia eli tilikiwiä pannaan kätten ja jalkain ala. Suoni pitä myös awattaman<br />

kädestä, ja pillillä eli hanhen kynällä puhalletaan nenän ja suun kautta ilmaa täwyihin,<br />

jota tehdesä ynnä awoimella kädellä liewiästi puserretaan rindoja ja wattaa.<br />

Erinomattain on tarpellinen että klistiriä pannaan. Se tapahtu sillä tawalla, että taikka<br />

tupakin sawua piipun warrella puhalletaan takapän kautta wattaan, taikka ellei ole tilaa<br />

oikiata klistiri asetta saada, otetaan pitkä piipun munstykki, sen wahwembaan pähän sidotaan<br />

sian eli eläimen rakko, tämä täytetään tupakki wedellä, eli saipua wedellä, eli suola<br />

wedellä, eli wedellä ja etikalla, joka pitä olla haljaa, sitten rakon ylinen pä sidotaan umbeen,<br />

piippu pistetään taka pästä sisällen, ja puserretaan rakkoa, että wesi menee wattaan.<br />

Suonen lyöminen kerroitaan, ja höyhenellä eli muulla asella, kutkutetaan sieramia,<br />

että saada sitä hukkunutta aiwastamaan.<br />

Ote tuloksista:<br />

Lämmindä etikkata taikka Isoja wiina, eli jos olis Stink Spiritusta, lyödän muutama<br />

nokko nenään ja kielen päällen, ja sillä myös hiwutetaan ohimia.<br />

Tulevaisuuteni työssä<br />

ja arvioni <strong>Carea</strong>sta<br />

Olen nykyisessä työssäni vielä kolmen vuoden kuluttua<br />

Saatan jatkaa työssäni vielä eläkeiän jälkeen<br />

Voin suositella nykyistä työnantajaani<br />

Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysin<br />

eri mieltä eri mieltä samaa mieltä samaa mieltä<br />

8,0 17,2 43,6 31,2<br />

36,5 36,7 18,7 8,0<br />

5,7 16,9 52,5 24,9<br />

Että kuumalla raudalla wähän poltella jalkain alustaa, ja nokkoisilla wähän huhtoa<br />

ruumihin ala puolda, on myös hyödyllinen.<br />

Lämmindä palowiinaa taitaan myös lyödä liinaisehen waatteseen ja panna wattan päällen.<br />

Jos nämät ei tahdoisi menestyä, niin ei kuitengaan saada wäsyä, ollengin että hiwutella<br />

ruumista lämbösellä wattella, ja että tupakki klistiriä kertoja.<br />

Jos wähingin merkki hengestä toiwon anda, niin sitä enämmin pitä yritettämän, ollengin<br />

että saada suonen juoxemaan, ellei ennen kylläxi werta ole saatu, ja että saada hukkuneen<br />

oxendamaan. Wähän wirwottawata isoja wiina mahdetaan myös kaataa suuhun.<br />

Wasasa, 1803. prändätty Londicerin Kirjan-Prändisä.<br />

Kokonaisuutena olen tyytyväinen <strong>Carea</strong>an työpaikkana<br />

3,3 14,1 55,9 26,7<br />

Että turha sitten on kenenkään valittaa, jos kesäkandidaatti on väärin<br />

elvyttänyt. Tässäkin on nyt sitten hyvät ohjeet taas annettu.<br />

Kolme neljästä carealaisesta voi suositella nykyistä työnantajaansa. Myös tyytyväisyys <strong>Carea</strong>an työpaikkana on hyvällä tasolla.<br />

Hyvää kesää kaikille!

albumi | menoa ja meininkiä.<br />

Koonneet: Eila Paronen, työtoiminnanohjaaja, Ville Karvonen, asentaja (Kastek) ja Liisa Gåsman, perushoitaja<br />

28<br />

29<br />

kalliolla kajahti<br />

Perinteistä kalliojuhlaa vietettiin taas 30.5. kello 13–15.30, Vuoden<br />

Koksilaiseksi valittiin lastentautien ylilääkäri Sirpa Tenhola ja Kallion<br />

kuningattareksi kruunattiin sairaanhoitaja Pirkko Konttinen sekä<br />

kuninkaan kruunun sai puolestaan anestesialääkäri Esa Hietaranta.<br />

Ensimmäistä kertaa valittiin myös vuoden yhteistyökumppani, joka<br />

on vartija Teppo Vuorio Securitas Oy:stä.<br />

Tapahtumassa esiintyivät Toni Eurasto Voice of Finlandista, Hanne<br />

Tentke, Kaisa Kivioja ja Kauko Sepponen, Lääkäriorkesteri ja Kipsikurkut.<br />

Tango-opetusta oli tarjolla Vikmanin tanssikoulun johdolla<br />

(Mikko Vikman). Tapahtumassa nähtiin myös Juha Tasan diaesitys<br />

Kenian matkalta.<br />

Koirahierontaa tarjosi Hanna Joukainen<br />

Kilpailutulokset<br />

Paras tangotaivutus: Pasi Pöllänen, gynekologi ja<br />

Sylva Lallukka, oh osasto K1<br />

Kimppahiihto: 1. sija Röntgenosaston joukkue,<br />

2. sija Iho-ja keuhkotautien joukkue<br />

Paras pukeutuja kalliolla: Ville Karvonen, Kastek Oy<br />

Harrastenäyttelyssä Tuulikki<br />

Kuneliuksen upeat tontut<br />

Röntgen voitti kimppahiihdon<br />

Vuoden Koksilaiseksi<br />

valittiin Sirpa Tenhola<br />

Kastekin Ville Karvonen<br />

esitteli muskeleitaan<br />

Kalliojuhlan teemana<br />

oli Tango kalliolla soi<br />

Voice of Finlandissa kilpaillut<br />

Toni Eurasto kävi esiintymässä<br />

Kallioniemen lavatanssien taikaa<br />

Kesän tulon varma merkki lähialueemme kehitysvammaisille<br />

ihmisille on jo 17 vuoden ajan ollut Korian Kallioniemen tanssilavalla<br />

järjestetyt iltapäivätanssit. Sospan toimintapalveluiden<br />

ohjaajat ovat järjestäneet näitä suosittuja tilaisuuksia vuodesta<br />

1995 alkaen.<br />

Bamela ja Birgit vauhdissa,<br />

valesairaanhoitajat<br />

Ensimmäisten tanssien esiintyjä Kaija Pohjola, Sospan kummi,<br />

aloitti tapahtumaperinteen, mistä on tullut mukava vuosittainen<br />

tapaaminen sekä asiakkaillemme että meille ohjaajille. Tanssien<br />

esiintyjinä Kaijan lisäksi ovat olleet mm. Katri Helena, Paula<br />

Koivuniemi, Kirka, Danny sekä Arja Koriseva. Kahtena viime<br />

kertana järjestelyvastuussa toimintapalveluiden ohjaajien lisäksi<br />

on ollut Kuusankosken kehitysvammaisten tuki ry. Tämä yhteistyö<br />

mahdollistaa tapahtuman jatkumisen edelleen.<br />

Hanne Tentke, Kaisa Kivioja<br />

ja tangon taika<br />

Tämän kesän solisti Eini sytytti Kallioniemen yleisön avoimella,<br />

sydämellisellä esiintymisellään. Vanhat hitit ja uuden levyn<br />

vieraammatkin kappaleet otettiin vastaan tanssien ja mukana<br />

laulaen, eivätkä 624 lipun ostanutta juhlijaa jättäneet Einiäkään<br />

orkestereineen kylmäksi.<br />

Einin oma päivitys Facebook-sivuillaan puhuu puolestaan:<br />

”Sain esiintyä tänään yhden elämäni hienoimmista keikoistani<br />

Korialla Kallioniemen lavalla kehitysvammaisten ja heidän<br />

läheistensä kesätapahtumassa”.

muutoskohde | hyvin lämmittää.<br />

Ilkka Pieninkeroinen, neurologian ylilääkäri<br />

30<br />

31<br />

Maalämpöön siirtyminen<br />

kannattaa pitkällä aikavälillä<br />

Vanhan omakotitalon lämmityskattila ei ollut enää ihan<br />

uusi. Ei se ollut ihan loppuun ajettukaan, mutta kuitenkin<br />

yli kaksikymmenvuotias. Öljypoltin oli uusittu viitisen<br />

vuotta sitten. Öljyn hinta kipuaa ylös, mutta niinpä<br />

tekee muidenkin energiamuotojen hinta. Pellettilämmitys<br />

Siinä pitää olla semmoinen iso säiliö ja syöttöruuvi<br />

ja kohtahan ne nostavat pellettienkin hinnan ylös…<br />

Ja sähkölämmitys se vasta kalliilta ajatukselta tuntui.<br />

Lämpöpatteritkin olivat vesikiertoiset jo siltä ajalta, kun<br />

öljykattila alun perin laitettiin. Maakaasun käyttö on<br />

ollut tarjolla lähialueella. Yhtiön kaasu on venäläistä.<br />

Maalämpö olisi kaupunkialueellakin nykyisin mahdollista.<br />

Eräällä maanviljelijäserkulla on ollut maalämpö jo<br />

30 vuotta. Vaikka maalämpöön siirtymisessä on kohtalainen<br />

kertainvestointi, pitäisi energian käyttöhinnan<br />

olla matala ja investointi kuolettuu siten vuosien kuluessa.<br />

Maalämpöpumppu tarvitsee jonkin verran sähköä.<br />

Kyseessähän on eräänlainen takaperoinen jääkaappi.<br />

Uusiutuva energia<br />

Yhteiskunta on kiinnostunut siitä, että ihmiset ottaisivat<br />

Maalämpöpäätös<br />

Päätimme vaihtaa öljylämmityksen maalämpöön.<br />

Naapurimme teki sen vuotta aikaisemmin ja alkuvaiheen<br />

hyvien kokemusten pohjalta mekin rohkaistuimme.<br />

Kaupungille piti tehdä toimenpidelupahakemus,<br />

johon liitteeksi piti saada naapurin suostumus,<br />

mikäli toimenpiteitä tehdään viiden metrin etäisyydellä<br />

naapurin tontista. Pyysimme tarjouksen urakoitsijalta<br />

ja kävi ilmi, että lupa pitäisi saada samalta naapurilta,<br />

jolle olimme itse antaneet edellisvuonna suostumuksen<br />

samaan asiaan. Ei ollut vaikeaa saada naapurin<br />

suostumusta.<br />

Kun täytimme papereita ja papereiden seuraamuspapereita,<br />

tuntui siltä, että toimenpidelupaan suoraan<br />

liittyviä tietoja enemmän kaupunkia kiinnostivat taloudelliset<br />

seikat. Ensimmäistä lupahakemusta jättäessämme<br />

saimme kuulla, että oli väärä kaavake tai itse asiassa<br />

pitää olla toisenlainenkin. Vaikutti nimittäin siltä, että<br />

koko toimenpidelupahakemusta ei oteta käsittelyyn,<br />

ellei jätetä myös energia-avustushakemusta.<br />

Poraustyö<br />

Lopulta oli lupa valmis ja poraustyö alkoi. Naapuritontilla<br />

oli viime vuonna jouduttu poraamaan kaksi reikää,<br />

sillä ensimmäinen maalämpökaivon reikä oli muuttunut<br />

yhtäkkiä tuottoisaksi porakaivoksi, ja naapurimme tontti<br />

muuttui vähäksi aikaa melkein uima-altaaksi. Oma<br />

porausreikämme oli onnekkaampi ja 150 metrin<br />

syvyyteen päästiin helposti. Poraajat aloittivat iltapäivällä<br />

ja seuraavana iltapäivänä poraus oli valmis,<br />

samoin putkitus entisen pannuhuoneen seinän läpi.<br />

Asennus<br />

Laitteiston asennus tapahtui pari päivää myöhemmin.<br />

Onneksi olikin jo toukokuun alku ja vähäinen käyttöveden<br />

lämmityskatkos ei tuottanut mitään ongelmia.<br />

Pääsin torstaiaamuna suihkuun vielä öljyllä lämmitetyllä<br />

vedellä ja perjantaiaamuna maalämmöllä. Ainoa ero<br />

entiseen näin aluksi oli se, että laitteiston sijainnin takia<br />

kuuman veden tulo suihkulle kesti sekunnin kauemmin,<br />

mikä tuntuukin tässä asiassa yllättävän pitkältä ajalta.<br />

Ihmeelliset vehkeet<br />

Urakoitsija kävi antamassa lyhyen käyttöopastuksen.<br />

Erilaisia säätö- ja tarkistusmahdollisuuksia on melkein<br />

käsittämätön määrä. Mahdollisuuksien määrä yllättää,<br />

vaikka palautelähtökohta on lähinnä ulkolämpötila.<br />

Voi säätää lämpökäyrän muotoa lämpötilasta riippuen,<br />

lämmityksen lopetus- ja aloituslämpötilaa sekä erilaisia<br />

muita asioita. Laite osaa lisäksi ovelasti ottaa muistiin<br />

kaikki munaukset, joita itse teen, jotta ne tulevat<br />

sitten ilmi, kun Miikkulainen pakkasten tultua tulee<br />

tarkistamaan säädöt.<br />

Joissakin tiedoissa sanotaan, että lämpöpatteritaloissa<br />

maalämmön teho ei riittäisi yhtä hyvin kuin niissä,<br />

joissa olisi lattialämmitys. Tämä jää nähtäväksi. Ainakin<br />

viimeisten talvien pakkaset tarjonnevat hyvän vertailukohdan,<br />

jos osapuilleen samanlaisena jatkuu.<br />

käyttöön uusiutuvaa energiaa. Kosket on jo suureksi<br />

osaksi valjastettu ja ne ovat mukana sähkön tuotannossa.<br />

Tuulen käyttö on vielä lapsenkengissä, samoin<br />

aaltoenergia. Ainakin viime ja tänä vuonna on ollut<br />

mahdollista hakea kotikunnalta avustusta uusiutuvaan<br />

energiaan siirtymistä varten. Tietoja löytyy sivulta<br />

www.ara.fi<br />

Maalämpöpumppu<br />

Vanha öljykattila<br />

Porausvettä tontilla

vastuunkantaja | uusia tuulia.<br />

Teksti ja kuva: Nitro ID<br />

32<br />

33<br />

Uusi toimintamalli tuo selkeyttä<br />

Toukokuun alussa <strong>Carea</strong>ssa otettiin käyttöön toimintamalli, joka loi kaksi uutta toimea<br />

ja selkeyttää sosiaalityötekijöiden ja psykologien vastuualueita. <strong>Carea</strong>n ensimmäisenä<br />

johtavana sosiaalityöntekijänä aloitti Sinikka Tasala ja johtavana psykologina Matti<br />

Suhonen. Vaikka näillä titteleillä on toimittu <strong>Carea</strong>ssa ennenkin, ovat Tasala ja<br />

Suhonen ensimmäisiä näiden titteleiden kantajia uudella työnkuvalla.<br />

Matti Suhonen<br />

Johtava psykologi<br />

Sinikka Tasala<br />

Johtava sosiaalityöntekijä<br />

Sinikka Tasala on ollut toimintamallin kehittämisprosessissa<br />

mukana alusta asti.<br />

”Olin mukana Akava/Juko ry:n pääluottamusmiehenä,<br />

kun erityistyöntekijöiden palkkaus-, työn vaativuuden<br />

arviointi- ja tehtävänkuvien laatimisprosessi sai alkunsa<br />

vuosia sitten. Työskentelyn loppuvaiheessa tarkennettiin<br />

myös johtavan psykologin ja johtavan sosiaalityöntekijän<br />

tehtävänkuvia.<br />

Johto päätyi muuttamaan aiempaa toimintatapaa ja<br />

esitti muutosta sairaanhoitopiirin hallitukselle 27.4.2012,<br />

jolloin uusi toimintamalli hyväksyttiin. Johtavan sosiaalityöntekijän<br />

paikka täytettiin organisaation sisäisellä<br />

hakumenettelyllä”, Tasala kertoo.<br />

Pähkinänkuoressa uusi toimintamalli tukee erityistyöntekijöiden<br />

ammatillista kehittymistä ja lisää sosiaalityöntekijöiden<br />

ja psykologien kanssakäymistä oman<br />

ammattiryhmänsä edustajien kanssa.<br />

asiakastyö jatkuu samanlaisena. Asiakkaille uudistuksen<br />

toivotaan näkyvän entistä laadukkaampana palveluna<br />

ja carealaisille mutkattomampana kanssakäymisenä<br />

kollegoiden kanssa.<br />

”Psykologi säilyy itsenäisenä alansa asiantuntijana<br />

jatkossakin. Yhteinen yksikkö ja yhteinen lähijohto lisää<br />

psykologien kanssakäymistä, auttaa työn kehittämistä<br />

ja helpottaa yksin työskentelemisen haittoja. Jatkossa<br />

tutkimus-, hoito- ja kuntoutusprosesseja tarkastellaan<br />

yhdessä.<br />

Tavoite on, että asiakkaat kohtaavat edelleenkin asiantuntevia<br />

ja motivoituneita psykologeja. Itse psykologityöhön,<br />

tutkimiseen, hoito- ja kuntoutussuunnitteluun<br />

tai terapioihin toimintamalli ei suoraan tuota mitään<br />

uutta, mutta uskon psykologityössä jatkossa käytettävän<br />

entistä tietoisemmin juuri niitä menetelmiä ja<br />

toimintatapoja, joiden pätevyys tunnetaan ja joihin on<br />

hankittu riittävä osaaminen”, kertoo Suhonen.<br />

”Olen päälle viisikymppinen psykologi<br />

ja psykoterapeutti, vaikeiden<br />

psykiatristen häiriöiden parissa<br />

pitkään viihtynyt, jos nyt viihtymisestä<br />

voi tässä asiayhteydessä puhua.<br />

<strong>Carea</strong>ssa ja sen edeltäjissä on<br />

vilahtanut jo 24 vuotta psykologina<br />

ja johtavan psykologin tehtävissä.<br />

Tykkään edelleen kuunnella ihmisten<br />

tarinoita ja kokemuksia, kuulla<br />

sitä hiljaista tietoa…”<br />

”Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä,<br />

perheterapeutti ja<br />

työnohjaaja. Olen työskennellyt<br />

12 vuotta Kouvolan nuorisopsykiatrian<br />

poliklinikan kriisityöryhmässä<br />

sosiaalityöntekijänä, jota työtä<br />

osittain jatkan edelleen johtavan<br />

sosiaalityöntekijän työn ohessa.<br />

Aiempi noin 10 vuoden työkokemus<br />

minulla on kunnan<br />

sosiaalitoimesta.”<br />

”Kuntayhtymän erityistyöntekijöistä psykologit ja sosiaalityöntekijät<br />

toimivat hajautetusti eri vastuualueilla<br />

keskussairaalassa, psykiatriatriassa ja sosiaalipalveluissa.<br />

Vastuualueiden johdon esityksen mukaisesti kyseiset<br />

erityispalvelut on koottu vastuualueittain yhdeksi kokonaisuudeksi.<br />

Psykologipalvelut on keskitetty psykiatrian<br />

vastuualueelle ja sosiaalityön palvelut sosiaalipalvelujen<br />

vastuualueelle toukokuun alusta alkaen. Näin halutaan<br />

varmistaa kuntayhtymän erityistyöntekijöiden ammatillinen<br />

kehittyminen tulevaisuudessa ja samalla parannetaan<br />

resurssien käyttöä koko kuntayhtymää palvelevana<br />

toimintana”, Tasala sanoo.<br />

”Lähiesimies vaihtui useimmilta psykologeilta oman<br />

alan ylilääkäristä johtavaksi psykologiksi. Ylilääkäri tai<br />

muu prosessivastaava huo<strong>lehti</strong>i edelleen yksikkönsä<br />

keskeisestä toiminnasta. Psykologipalvelut nimensä<br />

mukaisesti auttaa ja tukee erikoissairaanhoidon ja<br />

sosiaalipalveluiden prosesseja toimimaan myös siltä<br />

psykologiselta osalta”, Matti Suhonen täydentää.<br />

Vahvasti sisäinen uudistus<br />

Uudistus näkyy asiakkaiden arjessa ja varsinaisessa<br />

työskentelyssäkin melko vähän. Sosiaalityöntekijät ja<br />

psykologit toimivat edelleen entisissä toimipisteissään ja<br />

Sosiaalityöntekijät ovat<br />

tärkeä osa <strong>Carea</strong>n palveluita<br />

Tavoitteet ovat vastaavat myös sosiaalityön toimialueella.<br />

Palvelua halutaan kehittää entistä laadukkaammaksi.<br />

Tasala pitää sosiaalityöntekijöitä tärkeänä osana <strong>Carea</strong>n<br />

palveluita. Terveyssosiaalityö tukee kaikkea toimintaa ja<br />

on arvokas tuki asiakkaalle.<br />

”Tällä hetkellä <strong>Carea</strong>ssa on osaavat sosiaalityöntekijät,<br />

joiden kanssa on innostavaa tehdä töitä. Haasteena<br />

lähiesimiehenä ovat mm. välimatkat työpisteiden<br />

välillä; miten järjestää riittävästi yhteisiä tapaamisia<br />

sosiaalityöntekijöiden kesken. Tulevaisuuden haasteita<br />

ovat mahdolliset rekrytoinnit, koska sosiaalityön alalla<br />

kilpailu ammattilaisista on kova eri toimijoiden välillä.<br />

Toivon myös, että terveyssosiaalityö säilyttäisi paikkansa<br />

moniammatillisissa työryhmissä sairaanhoitopiireissä<br />

myös tulevaisuudessa. Sosiaalityöntekijöillä on tärkeä<br />

paikkansa sairastumisen, elämänkriisien ja erilaisten<br />

ongelmien kohdatessa, jolloin tarvitaan tukea elämänhallinnan<br />

säilyttämisessä, voimavarojen ja tukitoimien<br />

miettimisessä tai etuusasioiden pohtimisessa”, Tasala<br />

summaa.

historia | Vanhanliiton lääketiedettä.<br />

Hannu Tapiovaara, ylilääkäri (Poks)<br />

yhdessä | kieliviidakossa sukkuloiden.<br />

34<br />

Teksti Hilda Urb, opettaja, kuva Hannele Koivunen, suunnittelija, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia<br />

35<br />

Puuttuuko jalka vai puutuuko jalka<br />

Edellinen sota oli loppunut sukupolvea aikaisemmin ja<br />

Euroopan sota oli onnistuttu välttämään. Yhdysvaltojen<br />

tulevaisuus näytti hyvältä. Uusi lumi peitti maata Virginian<br />

maaseudulla joulukuussa 1799.<br />

Kolme lääkäriä oli kokoontunut henkeään haukkovan potilaan<br />

vuoteen ääreen. Potilaalla oli hengitysvaikeutta ja hän<br />

vaihtoi jatkuvasti asentoaan saadakseen hengitettyä paremmin.<br />

Huoneessa oli myös vaimo Mary ja uskolliset orjat<br />

Christopher Sheels, Caroline Branham ja sukunimeltään<br />

tuntemattomiksi jääneet Charlotte sekä Molly. Kuoleva<br />

mies sängyssään oli juuri eläkkeelle vetäytynyt Yhdysvaltojen<br />

presidentti George Washington.<br />

Lääkärit tunsivat hyvin potilaansa jo vuosien takaa. James<br />

Craik oli 69-vuotias Edinburgissa koulutettu lääkäri, joka<br />

oli taistellut Washingtonin rinnalla<br />

niin ranskalaisia kuin intiaanejakin<br />

vastaan. Samasta oppilaitoksesta oli<br />

valmistunut myös Gustavus Richard<br />

Brown, joka oli 52-vuotias ja kotoisin<br />

Marylandin Fort Tobaccosta. Hän oli<br />

juuri perustanut Marylandin lääketieteellisen<br />

tiedekunnan. Elisha Cullen<br />

Dick oli 37-vuotias Pennsylvaniassa<br />

opiskellut lääkäri, joka tunsi viimeisimmät lääketieteelliset<br />

julkaisut ja oli kliinisesti tovereitaan aggressiivisempi.<br />

Craik oli saapunut paikalle lääkäreistä ensimmäisenä aamulla<br />

yhdeksältä. Potilas oli saanut käheyttä ja flunssaoireita<br />

edellisenä päivänä, perjantaina 13. joulukuuta. Seuraavana<br />

aamuna hän heräsi kahdelta aamuyöstä hengitysvaikeuksiin<br />

ja aamukuudelta hän oli kuumeinen, hänellä oli kurkkukipuja<br />

ja nielemisvaikeus. Paikalle hälytetty kuppari George<br />

Rawlins oli laskenut 400 ml verta potilaastaan ensiapuna.<br />

Viinietikan, melassin ja voin sekoitus oli aiheuttanut<br />

melkein hengen vievän hengenhaukkomiskohtauksen. Heti<br />

potilaan luo tultuaan Craik asetti potilaan kaulalle espaniankärpäskääreen<br />

ja laski 532 ml verta klo 9.30 ja toistamiseen<br />

saman määrän klo 11. Potilasta neuvottiin kurlaamaan<br />

toistuvasti salviateen ja viinietikan seosta.<br />

Dick saapui paikalle klo 15 ja väitti enemmän suoneniskemisen<br />

heikentävän potilasta. Vuotta aikaisemmin lääketieteellisessä<br />

kirjallisuudessa oli esitetty henkitorviavanteen<br />

teko, jota hän ehdotti. Toimenpide oli uusi, epävarma ja<br />

sitä ei oltu joidenkin tietojen mukaan vielä koskaan tehty<br />

Yhdysvalloissa. Toimenpide olisi myös kivulias anestesiakeinojen<br />

puuttuessa. Vastaväitteistä huolimatta Craik<br />

määräsi neljännen suoneniskun, nyt laskettiin verta 946 ml.<br />

Brown saapui paikalle klo 16 ja tuolloin potilaalle annettiin<br />

kalomelia (elohopeakloridi) ja viinikivi-oksetuslääkettä.<br />

Washingtonin vointi koheni jonkin verran neljännen veren<br />

laskemisen jälkeen. Hän kykeni nielemään ja tarkastamaan<br />

testamenttinsa. Melko pian hänen kuntonsa huononi<br />

jälleen ja klo 20 lääkärit joutuivat määräämään espaniankärpäslaastarit<br />

myös raajojen päälle ja kaulalle vehnäpuurohauteen.<br />

Potilaan kunto huononi hoidosta huolimatta ja klo<br />

22 hän kuiskasi ohjeensa<br />

omista hautajaisistaan.<br />

Loppuvaiheessa potilas<br />

nojautui taaksepäin, hän<br />

vaikutti rauhalliselta ja<br />

tunnusteli omaa pulssiaan.<br />

George Washington<br />

kuoli klo 22.20. Craik sulki<br />

ystävänsä silmäluomet<br />

ja Dick pysäytti makuuhuoneen kellon. Ruumis kannettiin<br />

alakerran lämmittämättömään ruokailuhuoneeseen.<br />

George<br />

Washingtonin<br />

kuolema<br />

Uutinen presidentin kuolemasta levisi nopeasti. Amerikkalaiset<br />

pukeutuivat mustiin ja kantoivat kuukausien ajan<br />

surunappia vaatteissaan. Napoleon määräsi mustat kankaat<br />

trikolorilippujen lisukkeeksi. Hyvin pian alkoi myös julkisuudessa<br />

keskustelu hoidosta. Oliko oikein laskea potilaasta<br />

verta 2365 ml kahdentoista tunnin aikana Oliko hoidosta<br />

enemmän haittaa kuin hyötyä Olisiko tracheostomia voinut<br />

pelastaa potilaan<br />

Mikä sairaus aiheutti Washingtonin kuoleman Craik ehdotti<br />

tulehduksellista kurkkupaisetta (inflammatory quinsy).<br />

Dick ei tätä nimitystä hyväksynyt vaan ehdotti diagnoosiksi<br />

kolmea vaihtoehtoa: ”stridula suffocatis”, ”laryngea” ja ”cynanche<br />

tracheitis”. Cynanche tracheitis oli tuohon aikaan<br />

uusi diagnoosi, joka oli 1770-luvun lopulla määritetty harvinaiseksi<br />

kurkunpään ja trachean yläosan<br />

tulehdukseksi, joka tukkii hengitystien ja<br />

johtaa potilaan menehtymiseen tukehtumalla.<br />

Hoitavat lääkärit varmasti tunsivat<br />

taudin. Melkoisella varmuudella voidaan<br />

sanoa, että kyseessä oli bakterielli akuutti<br />

epiglottiitti. Difteriaa ei tuolloin esiintynyt<br />

alueella ja parafaryngeaaliseen abscessiin<br />

kuuluvaa toispuoleista turvotusta kaulalla<br />

ei todettu.<br />

Joka tiistai-iltapäivä Kymenlaakson keskussairaalan ruokalan<br />

takana olevaan pieneen kabinettiin kokoontuu värikästä<br />

monikielistä porukkaa. Enimmäkseen kuuluu venäjänkielistä<br />

puheensorinaa joistakin käytännön asioista, kuten esimerkiksi<br />

Tampereen tentin kysymyksistä tai amanuenssipaikkojen<br />

vähyydestä. Lähin avoin amanuenssipaikka on Kajaanissa ja<br />

perhe on juuri kotiutumassa Kotkaan.<br />

Keskustelu pyörii työn ja koulutuksen aiheissa, välillä kuuluu<br />

iloista naurua, kun joku kertoo hassun tapahtuman tai väärinkäsityksen.<br />

Sitten joku kysyy jotakin suomi-latina-sekakielellä.<br />

Kysymykseen yritetään etsiä vastausta englanniksi, venäjäksi ja<br />

viroksi. Nämä ovat suomen ja latinan lisäksi ryhmän käyttämät<br />

kielet. Mukaan sopii vielä darin kieli, jota puhutaan Afganistanissa.<br />

Porukassa on myös yksi Afrikan mantereen edustaja.<br />

Yhteinen nimittäjä tälle ryhmälle on Sukkula II (Suomen kielen<br />

koulutus ulkomaalaistaustaisille lääkäreille ja hammaslääkäreille),<br />

jonka jo toistamiseen järjestää Helsingin yliopiston<br />

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö.<br />

Hyödyn huomaa<br />

Koulutus on toteutettu Työ- ja elinkeinotoimiston ja työn-<br />

antajien rahoittamana työvoimapoliittisena yhteishankintakoulutuksena.<br />

Sukkula-koulutusta järjestetään Kouvolassa,<br />

Lappeenrannassa ja Kotkassa. Vuosien 2010–2012 välisenä<br />

aikana koulutuksessa on ollut osallistujia yhteensä lähes sata<br />

osallistujaa 14 eri maasta. Kaakkois-Suomen alueella<br />

terveydenhuollon työnantajat ja työvoimaviranomaiset ovat<br />

selkeästi oivaltaneet lääkäreiden ammatillisen suomen<br />

kielen koulutuksen tarpeellisuuden ja hyödyn.<br />

Kotkassa Sukkula II -koulutukseen (syyskuu 2011–toukokuu 2012)<br />

osallistui 19 lääkäriä: hammaslääkäreitä, lastenlääkäreitä,<br />

gynekologeja, sisätautilääkäreitä, kardiologi ja ortopedi. Osa<br />

heistä on jo töissä omalla alallaan, osa amanuenssivaiheessa,<br />

jotkut erikoistumisvaiheessa, toiset vasta hakevat laillistamista.<br />

He ovat lähtömaassaan akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajia,<br />

jotka haluavat oman alansa työhön Suomessa.<br />

Vahva suomen kielen taito on tärkeä osa ammattitaitoa.<br />

Akateemiseen työhön kuuluu luetun ja kuullun ymmärtämistä,<br />

puhetta ja kirjoitusta. Perustason taidolla niissä tehtävissä<br />

ei pärjää. Työnantaja haluaa töihin henkilön, jolla on oikea<br />

asenne työhön ja hyvä kielitaito. Mutta työnantajien<br />

odotukset ovat joskus ylimitoitettuja, ja silloin muut työntekijät<br />

joutuvat tavallaan kielen opettajiksi ja työn yleinen<br />

sujuvuus kärsii.<br />

Monenlaisia tarpeita<br />

Niin monta kuin on osallistujaa, niin monta on myös odotusta<br />

kurssin suhteen. Joku tavoittelee puhekielen hienouksia, toinen<br />

varmistaa kielioppiosaamistaan. Muutamalla on kieliopinnot<br />

alkuvaiheessa, jotkut taas kommunikoivat vapaasti suomen<br />

kielellä.<br />

Kurssi on räätälöity pitkälti osallistujien toivomusten mukaisesti.<br />

Ohjelmaan kuuluu ammattisanastoa, lääkärin asiakirjat, lääkäripotilasdialogien<br />

harjoittelua, lainsäädäntöä, luetun ja kuullun<br />

ymmärtämistä, puheharjoituksia ja paljon muuta. Koulutuksen<br />

tavoitteena on vahvistaa osallistujan kykyä kehittää itseään<br />

ammatillisesti ja kielellisesti, sekä antaa mahdollisuuden<br />

lääkäreille verkottua ja saada vertaistukea.<br />

Selvästi huomaa, miten ilahtuneita monet ovat tavatessaan<br />

maanmiehiänsä, kollegoita ja kohtalotovereita. Osallistujien<br />

antama palaute on ollut erinomaista ja koulutukselle<br />

toivotaan jatkoa. Niin osallistujien, työnantajien, rahoittajien<br />

kuin koulutuksen järjestäjien hyvien kokemusten vuoksi<br />

Sukkula III -koulutus pääsee alkamaan syksyllä 2012.<br />

Lisätietoja:<br />

Suunnittelija Hannele Koivunen, hannele.koivunen@helsinki.fi, 050 316 0534<br />

Erikoissuunnittelija Anna Sahanen, anna.sahanen@helsinki.fi, 050 316 0545<br />

Lähde: David M. Morens M.D., The New Journal of<br />

Medicine vol 341, december 1999

kesäjuttu | haltioivaa saunaseuraa.<br />

36<br />

hallituksen kanava | Pyöreästä pöydästä.<br />

37<br />

Koonnut: Sanna Munukka-Airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri. Kuvitus: Nitro ID<br />

Antero Rossi, yhtymähallituksen jäsen<br />

Saunan taikaa<br />

Kesällä istutaan paljon saunassa ja otetaan löylyä. Sana löyly viittaa sukulaiskielessämme<br />

sieluun, joten voinee sanoa että saunassa sielu lepää.<br />

Saunassa on uskottu asuvan haltijoita ja saunatonttuja.<br />

Saunahaltijatar on nimeltään Auterinen.<br />

Löyly-poika Auterinen Auterettaren<br />

tekemä, hiki vanhan Väinämöisen,<br />

Herran hengestä hyvästä.<br />

Saunan jälkeen on mukava pulahtaa veteen, jossa odottaa<br />

vedenjumala Ahti sekä vedenemäntä Vellamo.<br />

Kalamiehen loitsua kannattaa kokeilla, jos saunan jälkeen tekee<br />

vielä mieli onkia vaikka kalakeittotarpeita.<br />

Jos rannalla iskee ukonilma, eli Ukko-ylijumala heittää vasamalla,<br />

kannattaa mennä sisälle ja juoda vaikka ukonmaljat. Näitä maljoja<br />

juotiin aikaisemmin varsinkin kevätkylvöjen aikaan.<br />

Aurinkoa palvotaan Suomessa kesäisin yhä, joka taas suomalaisen<br />

kansanperinteen mukaan oli elämää ja valoa hallinnut Päivätär, hänet<br />

korvasi myöhemmin Neitsyt Maria. Hänen sisaruksensa oli Kuutar,<br />

joka hallitsi öisin, pitäähän sitä yöttömänä yönä joskus nukkuakin...<br />

Kalamiehen loitsu<br />

Vellamo, vein emäntä,<br />

Iki turso, Äijön lapsi,<br />

Siulla on rytöinen paita,<br />

Hame kovin harva loimi,<br />

5 Paita paljaista vesoista,<br />

Hame havu oksaisista,<br />

Vaade varvoista pahoista,<br />

Verho verkko hylkylöistä;<br />

Tule paijan muuttelohon,<br />

10 Tule, vejä verho uusi,<br />

Verho veljesden kutoma,<br />

Sisaresden siivoama,<br />

Kudeheet on Kuuttarelta,<br />

Päihen jatkot Päivättären<br />

15 Kuutar keri kudehet<br />

Kultaselle ristikolle,<br />

Päihenjatkot Päivätär<br />

Väänti hopii värttinälle,<br />

Loimet Luonnotar hykersi<br />

20 Vaskisella värttinällä,<br />

Kestävällä ketrepuulla.<br />

Kanta tehty kalliosta,<br />

Lapa honkan latvuksesta,<br />

Varsi vuojosta varattu,<br />

Varsi vuoresta varattu.<br />

Lähteet:<br />

www.tiede.fi/artikkeli/423/samaaninen_suomessa_hyori_<br />

jumalia_luonnon_taydelta<br />

fi.wikipedia.org/wiki/Sauna<br />

peda.net/veraja/kuopio/klaslukio/oppiaineet/tietotekniikka/<br />

kurssit/at02/soili/suomalaiset/ahti<br />

dbgw.finlit.fi/skvr/showtext.phtmlid=skvr07236740&textPart=<br />

textnorm&searchString=vellamo&textPart2=<br />

Matkailu avartaa<br />

Ikiaikainen hokema matkailu avartaa on edelleen täyttää totta.<br />

Olemme saman EU-lainsäädännön alaisia täällä pohjanperukoilla<br />

kuin Keski-Euroopassa tai Välimeren maissa. Mutta miten on<br />

Tälläkin palstalla olen luultavasti joskus rohkaissut erilaisia<br />

työryhmiä, päätöksentekotahoja ja muita yhteenliittymiä aloittamaansa<br />

työnsä pienellä yhteisellä matkalla vailla päätöksen-<br />

suoraan tuottajalta pataan ja pöytään Miettikää minkä tahansa<br />

mahdollista, että Suomessa on hirveän vaikeaa saada lähiruokaa<br />

teonpakkoa. Matka voi olla muutaman tunnin lounasristeily,<br />

vanhan Euroopan toreja, kauppahalleja, maatilamyymälöitä,<br />

parin päivän kylpylä-/seminaarimatka tai kesäyö nuotiolla.<br />

pienleipomoita, panimoita jne. ja verratkaa niitä kotoisiin ympyröihin.<br />

Miten samaa lakia voidaan tulkita niin kovin erilailla<br />

Mikä tahansa retki, jossa on mahdollisuus puhua ketä puhuttaa<br />

sekä kuunnella, jolla siihen on taito ja tutustua kaikella muulla<br />

eri leveyspiireillä Vahditaanko meidän elintarviketurvallisuutta<br />

tavalla kumppaneihin. Nyt mietin kuitenkin vähän muita matkoja.<br />

Osa muistelemistani matkoista on ollut yksityisiä ja omalla<br />

joihinkin muihin elinkeinon aloihin<br />

lähes hysteriaan saakka suhteessa muihin maihin tai suhteessa<br />

rahalla tehtyjä, osa työnantajan järjestämiä ja kustantamia.<br />

Havainnot ovat pintapuolisia, ylimalkaisiakin ja subjektiivisia.<br />

On vielä ainakin kaksi asiaa, joissa Suomi painii omassa sarjas-<br />

Havaintoja voi pohtia ja hyödyntää, jos siltä tuntuu töitään,<br />

saan suhteessa melkein mihin tahansa muuhun maahan.<br />

luottamustehtäviään tai oman elämän kulkuaan suunnitellessa.<br />

Toinen niistä on oikein hyvä juttu ja toinen ei oikein hyvä. Ensin<br />

tämä ei hyvä juttu. Suomessa on suhteellisen vähän eri syistä<br />

Yhteisöllisyys ja perhekäsitys ovat ainakin Välimeren maissa<br />

muualta tänne tulleita ihmisiä, mutta minkä ihmeen takia heitä<br />

hyvin keskeinen asia, joka tuntuu ja näkyy lasten, vanhusten ja<br />

ei nykyistä nopeammin sijoiteta tai he eivät sijoittaudu osaksi<br />

vammaisten hoidossa. Olen ymmärtänyt, että monessa maassa<br />

toimivaa yhteiskuntaa Ovatko esteenä asenteet, erilainen<br />

kulttuuriin kuluu, että vastuu lasten kasvatuksesta ja kehityksestä<br />

on ensisijaisesti perheen ja suvun asia. Jopa kunnia-asia.<br />

miksi meillä työikäinen muualta tullut nainen tai mies vete<strong>lehti</strong>i<br />

säädöksien tulkinta, tulonsiirtopolitiikka, muuttajat itse vai<br />

Neuvostoliitossa, Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kasvatusvastuuta<br />

ja mm. päivähoitoa taidettiin yhdessä vaiheessa olla<br />

tai lähiöiden raiteilla Miksi jossain toisessa maassa samoista<br />

päivät pitkät toimettoman näköisenä toreilla, kauppakeskuksissa<br />

tuuppaamassa aika vahvasti yhteiskunnan vastuulle Keväinen<br />

lähtökohdista lähtenyt ja yhtä kielitaidoton ihminen tekee töitä<br />

kotihoidon tukikeskustelu oli tästä ajasta virkistävä muistutus!<br />

jonkin tyyppisessä sosiaalisessa tai muussa yrityksessä Mikä on<br />

On hyvä, että vanhemmuudesta ja sen arvosta puhutaan.<br />

se tekijä joka toisessa maassa sulkee, mutta toisessa avaa portit<br />

mm. työmarkkinoille ja sitä kautta täysjäseneksi yhteiskuntaan<br />

Tilastoja minulla ei ole, mutta hajanaisten havaintojen mukaan<br />

myös vanhusten hoito ja hoiva ovat suuressa osassa EU-<br />

Hienointa Suomessa (ja kuulema Japanissa) on täsmällinen<br />

Eurooppaa suvun ja perheen vapaaehtoisesti valitulla vastuulla.<br />

aikakäsitys, vaikka valitettavasti siinäkin ollaan siirtymässä<br />

Mistä johtunee, että yhdeksi ja yhtenäiseksi sanotun markkinaalueen<br />

eri maissa työ- ja asumisolot voidaan järjestää näin kovin<br />

käytäntöön. Vuoden rasittavimmat tuokiot olen saanut kokea<br />

joissakin seminaareissa ja vaikkapa VR:llä välimerelliseen<br />

erilaisista lähtökohdista Meidän mallissa työn tuottavuus voi<br />

monikansallisilla opastetuilla kaupunkiretkillä, joissa opas sen<br />

olla suurempi, mutta seuraako siitä vastapainona ylisuureksi<br />

enempää kuin eräät retkeläisetkään eivät välitä tuon taivaallista<br />

kasvava työn kuormittavuus, joka näkyy lisääntyvinä todellisina<br />

kellosta ja ennalta ilmoitetusta tai paikalla sovitusta aikaja<br />

ns. pahanmielen sairaslomina sekä muina poissaoloina sorvin<br />

taulusta. Tällaisen matkan jälkeen on mukava tulla kotiin ja<br />

äärestä Pitäisiköhän jonkun oikein viisaan naisen tai miehen<br />

istua täsmällisesti alkaviin ja suunnitellusti eteneviin <strong>Carea</strong>n<br />

pohtia asiaa ja kirjoittaa siitä 2020-luvun työ- ja hoivapoliittinen<br />

kokouksiin. Tapahtuman järjestäjänä tai ryhmän johdattelijana<br />

kirja.<br />

muisto kaukaisilta mailta terästää kummasti ja muistuttaa kellon<br />

sekä sovitun aikataulun tärkeydestä järjestyksen ja<br />

hyvän mielen tuojana. Kannattaa matkailla.

38<br />

voi hyvin | hyvän mielen lähteillä.<br />

Satu Parviainen, terveyden edistämisen koordinaattori<br />

39<br />

Hyvistä elintavoista<br />

kumpuaa hyvä mieli<br />

Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Kouvolassa<br />

Maakunnallisen terveyden edistämisen toimintasuunnitelman<br />

teemana on tänä vuonna mielenterveys.<br />

Työryhmän kanssa seminaaria suunniteltaessa syntyi<br />

työnimenä ”mielenterveyden suojeleminen arjessa.”<br />

Tavoitteena oli mielenterveyskäsitteen ymmärtäminen<br />

positiivisena, jolloin siihen sisältyy yksilön terveydelle<br />

ja hyvinvoinnille tärkeitä persoonallisuuden voimavaratekijöitä<br />

kuten itseluottamus ja tyytyväisyys elämään<br />

nähtiin lähtökohtana. Elämän eri käännekohdissa on<br />

mukana niin henkisen kasvun kuin tasapainon järkkymisenkin<br />

mahdollisuus.<br />

Kansallisissa suosituksissa pyritään mielenterveyden<br />

edistämistyötä kohdentamaan toimiin, jotka antavat<br />

ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa<br />

ja lähiympäristöönsä. Arjen vaatimuksista selviytymisen<br />

helpottuminen sekä terveellisten valintojen<br />

tekeminen ovat esillä. Mielenterveyden edistämistyö on<br />

painottunut eri alojen työntekijöiden kouluttamiseen<br />

mielenterveyden ilmiöiden ymmärtämiseen, mielenterveyden<br />

solmukohtien tunnistamiseen, niiden puheeksi<br />

ottamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Mielenterveyttä<br />

edistetään moniammatillisessa verkostoyhteistyössä,<br />

jossa tarvitaan tietoa, osaamista ja voimavaroja.<br />

Elämään tarvitaan juuret ja siivet<br />

Lastenpsykiatri Tuija Fontell toi luennossaan esille,<br />

miten ihmisvauvan ensimmäisen elinvuoden kehityksen<br />

tärkein edellytys on emotionaalisen kommunikaation<br />

mahdollistava turvallinen kiintymyssuhde. Vauvan<br />

aivojen rakenne muokkautuu vanhemman ja vauvan<br />

katsekontaktin, mimiikan, äänensävyn, kehon asentojen<br />

ja kosketuksen välityksellä. On muistettava sekä<br />

funktionaalisen että psykologisen vanhemmuuden<br />

merkitys. Kohtuvauva aistii jo varhain, vanhempien kiintymys<br />

vauvaan saa alkunsa ja vahvistuu (psykologinen<br />

vanhemmuus), tähän liittyy vanhemman eläytymis- ja<br />

empatiakyky. Kiintymys ilmenee juttelemisena vauvalle,<br />

itsestä huo<strong>lehti</strong>misena ja valmistautumisena vauvan<br />

tuloon (funktionaalinen vanhemmuus).<br />

Terveydenhuollossa on kiinnitettävä huomio synnytyksen<br />

jälkeiseen masennukseen, joka Fontellin mukaan on<br />

nähtävissä selvimmin vauvan ollessa kolmen kuukauden<br />

ikäinen. Tarjottavalla konkreettisella tuella, terapeuttisella<br />

avulla sekä vertaistuella on tärkeä merkitys<br />

vanhemmuuden tukemisessa. Tuen saaminen lisää<br />

toimintamahdollisuuksia, ilman tukea jääminen lisää<br />

epätoivoa.<br />

Alueelliseen seminaariin osallistui lähes kaksisataa eri<br />

toimialueilla työskentelevää ammattilaista, joille tarjoutui<br />

ajatuksia sekä pohdintaa herättävien luentojen<br />

ja aihealueiden myötä saada lisää valmiuksia omaan<br />

arkityöhönsä.

40<br />

41<br />

Toimittaja, VtM Emmi Oksanen esitteli pro gradu<br />

-tutkielmaansa ”Nuorten sosiaalinen luottamus ja<br />

integraatio Suosikin Jammu- ja Kimppa-palstojen kirjeissä<br />

vuosina 1997–1998 ja 2007–2008.” Mitä muuttui<br />

kymmenessä vuodessa Vuosina 1997–1998 nuorten<br />

yleisimmät huolet liittyivät ihastumiseen, rakkauteen,<br />

seurusteluun, seksuaalisuuteen ja seksiin sekä suhteisiin<br />

vanhempien kanssa. Kymmenen vuotta myöhemmin<br />

nuorten yleisimmät huolet olivat pelko, ahdistus ja<br />

uupumus, itsetuhoisuus ja itseinho, suhteet vanhempiin<br />

sekä yksinäisyys ja ulkopuolisuus. Omat vanhemmat<br />

aiheuttivat nuorille enemmän huolia ja nuoret joutuvat<br />

kantamaan enemmän vastuuta kuin aikaisemmin.<br />

Nuorilla on aiempaa vaikeampia huolia, he tarvitsisivat<br />

enemmän tukea, mutta saavat sitä aiempaa vähemmän.<br />

Nuoret ovat myös aiempaa enemmän yksin<br />

huoliensa kanssa ja yksinäisempiä.<br />

Mikä auttaisi nuoria Oksanen mainitsee nuoren omien<br />

vanhempien tuen ja selkeät lapsen ja vanhemman roolit.<br />

Myös nuoren kokemus siitä, että on tärkeä ja kuuluu<br />

erilaisiin yhteisöihin on merkittävää. Lisäksi selkeät<br />

käsitykset siitä, mikä on oikein ja mikä väärin sekä kyky<br />

tarkastella itseä ja omaa elämää empaattisesti, myös<br />

kyky ottaa etäisyyttä asioihin mainitaan.<br />

Miks oon mä suruinen<br />

Professori Vilma Hänninen luennoi masennuksen<br />

sosiaalisista ulottuvuuksista avaten laadullisen mielenterveystutkimuksen<br />

kautta masentuneen omaa<br />

näkökulmaa sekä nostaen samalla esille ilmiöön liittyviä<br />

sosiaalisia aspekteja. Masennuksen taustalta löytyy<br />

tutkimusaineistojen (MASEC, HS masennuskysely 2002)<br />

mukaan perhe-elämän ja lähi-ihmissuhteiden ongelmia,<br />

työelämän ongelmia, ihmisen omia fyysisiä sairauksia,<br />

usein esille tulee jo nuoruudessa alkanut alakuloisuus.<br />

Ei ole kuitenkaan perusteita nähdä masennukselle yhtä<br />

yleistä syytä. Masennuskokemuksen ydin on Hännisen<br />

mukaan kokonaisvaltainen tila, merkityksen puute. Hän<br />

mainitsi sosiaaliantropologi Richard Shwederin käsityksen<br />

masennuksesta ”sielun menetyksenä”: Kun menetit<br />

sielusi, menetit kiinnostuksen elämään”. Tutkimukseen<br />

osallistunut kertoi haastattelussa: ”Miul ei enää tuntunu<br />

siin vaihees mitään”.<br />

Tutkimuksen mukaan toipuminen ei ole paluuta entiseen,<br />

tutkittavat mainitsevat toipumisessa merkittäväksi<br />

pienet askeleet ja pienet ilot: ”Ne on näitä, elämän<br />

murusia, ennen niitä en edes huomannut.” Tukirakenteita<br />

arjessa ovat esimerkiksi hyvä työyhteisö, toiset<br />

masennuksen kokeneet ”kollegat”, vierellä kulkijat:<br />

”Parisuhteessa auttais, jos joku silittäis hiuksii.” Arjen<br />

muuttamisessa palautetaan elämänhallintaa niin taloudellisten<br />

asioiden kuin oman fyysisen kunnon suhteen.<br />

Kevennetään elämänotetta ja pyritään irtautumaan<br />

vaatimuksista sekä arvioimaan sukupuoleen liittyviä<br />

vaatimuksia uudelleen.<br />

Ihminen on sitä mitä hän syö<br />

Dosentti Anne Puuronen kysyi ”Miksi syömisestä on<br />

tullut niin vaikeaa”. Hän toi esille ruoan komplisoituneen<br />

roolin nykyajassa, miten länsimainen hyvinvointiyhteiskunta<br />

luo omansa näköisiä paineita ajan ihmisen<br />

syömiseen. Elämme Puurosen mukaan ruokavalintojen<br />

valintatalossa. Aatesyömisen kaltaisesti myös ongelmasyömisen<br />

puolella rakentuu joukko syömistä koskevia<br />

ehdottomia sääntöjä, joita noudattamalla ruokaa<br />

koskevissa hämmentävissä tilanteissa toimitaan. Jännite<br />

syömisen hallinnan ja hallitsemattomuuden välillä<br />

konkretisoituu nyky-yhteiskunnassa siten muun muassa<br />

ortoreksiassa ja syömishäiriöinä. Terveelliset ruokasuositukset<br />

viestivät kuluttajille “kohtuus kaikessa”, kun<br />

toisaalla pikaruokalat mainostavat ”syö niin paljon kuin<br />

jaksat”. Ruokakulttuurin isoja linjoja, jotka näkyvät<br />

kuluttajan ruokakäyttäytymisessä ovat etnisyys- ja eettispainotteisuus<br />

sekä terveystietoisuus. On viitteitä siitä,<br />

että eettiset ruokavalinnat lisääntyvät tulevaisuudessa.<br />

Länsimaisen ruokakulttuurin oirehtimisesta kertovat<br />

puolestaan lieveilmiöt, syömishäiriöt ja toisaalta lihavuus<br />

elintasosairautena.<br />

Anne Puuronen siteerasi esityksessään vielä kirjailija<br />

Margaret Atwoodia: ”Syöminen on elämämme ensimmäisiä<br />

tekoja, syömme ennen kuin ymmärrämme kieltä,<br />

sukupuolta, ylipäätään mitään muuta kuin nälän.”<br />

Myytin murtaminen<br />

Elintavat ja mielenterveys luennossaan ylilääkäri Veijo<br />

Nevalainen sivusi myös teemaa Ruokavalio ratkaisee.<br />

Hän esitteli tutkimustietoa, joista tuorein on julkaistu<br />

tämän vuoden huhtikuussa Public Health Nutrition<br />

-lehdessä. Kyseisessä Espanjassa tehdyssä 9000 aikuisen<br />

kohorttitutkimuksessa, jossa seuranta-aika (mediaani)<br />

on 6,2 vuotta ja jossa tutkimusmetodiikka on arvioitu<br />

hyväksi, todettiin paljon pikaruokaa syövillä olevan 40<br />

% suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen.<br />

Riski kasvaa suhteessa pikaruoan määrään. Nevalainen<br />

toi esille ruokavalion ja mielenterveyden ongelmien<br />

vahvan kaksisuuntaisen yhteyden.<br />

Terveydenhuollon ammattilaisia kehotettiin tarkistamaan<br />

käsityksiään. Vallitsevina käsityksinä on, että<br />

mielenterveyspotilaat eivät pysty muuttamaan elämäntapojaan,<br />

tupakointi ja päihteet ovat osa mielenterveyspotilaan<br />

elämää ja lääkkeet tuhoavat terveyden eikä<br />

asialle voida mitään. Ajatellaan myös, että ”tavallinen”<br />

terveyden edistäminen ei sovi mielenterveyspotilaille,<br />

tehtävänä on hoitaa psyykkistä sairautta eikä terveyden<br />

edistäminen kuulu terapiaan. Yhä enemmän on<br />

näyttöä elintapojen ja mielenterveyden kaksisuuntaisesta<br />

yhteydestä, samoin siitä, että mielenterveyden<br />

ongelmia voidaan ehkäistä ja hoitaa vaikuttamalla<br />

elintapoihin. Yhä enemmän on myös näyttöä, miten<br />

mielenterveyspotilaat hyötyvät terveydenedistämisestä<br />

ehkä jopa enemmän kuin väestö keskimäärin.<br />

Samat elintapamuutokset, jotka edistävät somaattista<br />

terveyttä, näyttävät edistävän myös mielenterveyttä.<br />

Psykoosipotilaiden elinikä on 10–16 vuotta alhaisempi<br />

muuhun väestöön verrattuna. Nevalainen painotti<br />

esityksessään, että toimintakyvyttömyyden, elimellisten<br />

sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisyksi on<br />

paljon tehtävissä.<br />

Terveyttä edistävässä hoitojärjestelmässä tuetaan<br />

kuntoutumista, vaikutetaan elintapoihin, henkilökunta<br />

tunnistaa ja tukee potilaan yksilöllisiä päämääriä lähtökohdan<br />

ollessa se, että potilaat ovat tai akuuttivaiheen<br />

jälkeen tulevat olemaan kykeneviä vastaamaan omasta<br />

elämästään. Potilas nähdään oman elämän asiantuntijana,<br />

hoitaja on palveluiden sisällön asiantuntija ja<br />

heidän välinen suhde on ”coaching”, valmennus- sekä<br />

”partnership”, kumppanuus-suhde.<br />

Tule nukku naapurista,<br />

torkku toisesta talosta<br />

Päivän viimeisessä luennossa dosentti Markku Partinen<br />

liitti aiempien luennoitsijoiden esittämiä asiasisältöjä<br />

teemaan ”Unettomuus osana elämää”. Uni muodostaa<br />

kolmasosan ihmisen elämästä ja yhteys mielenterveyteen<br />

ja terveyteen on vahva. Uni kuuluu osana terveeseen<br />

elämään, uni-valverytmi on osa valo-pimeärytmiä,<br />

jolla on yhteys ihmisen immuunijärjestelmään. Myös<br />

unettomuus kuuluu osana terveeseen elämään. Erilaiset<br />

tapahtumat elämässä vaikuttavat tunne-elämään ja<br />

saattavat aiheuttaa unettomuutta. Tunne-elämän<br />

asioiden prosessoinnin onnistuessa korjaantuu myös<br />

unettomuus. Mitä kauemmin unettomuus kestää,<br />

aiheutuu myös negatiivista ehdollistumista ja vääriä toimenpiteitä.<br />

Ahdistusta poistetaan lääkkeillä sen sijaan,<br />

että keskusteltaisiin, mikä ahdistaa. Bentsodiatsepiinilääkityksellä<br />

pahennetaan Partisen mukaan ongelmaa,<br />

unettomuutta varhaisessa vaiheessa em. lääkityksellä<br />

hoidettaessa lisätään depressio-riskiä.<br />

Suomessa vuonna 2007 unettomuuden suora hoito<br />

aiheutti 20 miljoonan euron kustannukset, kun vertailun<br />

vuoksi astman hoitoon kului 19 miljoonaa euroa.<br />

Unettomuuden Käypä hoito -suositusta päivitetään<br />

parhaillaan, Partinen mainitsi kognitiivisten menetelmien<br />

osuuden lisääntyvän. Myös ravitsemuksen ja<br />

liikunnan osuus nousi merkittävänä esille unettomuuden<br />

hoidossa.<br />

Lopuksi<br />

Päivän luentokokonaisuus yhdistyi näkemyksiin, jotka<br />

ovat valtakunnallisen ehkäisevän ja edistävän mielenterveystyön<br />

linjauksien yhteydessä tulleet esille. Osa<br />

mielenterveyttä määrittävistä tekijöistä on sellaisia, joihin<br />

yksilö voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan. Useisiin<br />

määrittäviin tekijöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa vain<br />

yhteisillä yhteiskunnallisilla toimilla. Sama interventio<br />

voi tuottaa monia eri tuloksia. Masennuksen hoito voi<br />

esimerkiksi edistää perheenjäsenten mielenterveyttä,<br />

vähentää päihteiden käyttöä ja lisätä liikenneturvallisuutta.<br />

Myös mielenterveystyön osaamisen parantaminen<br />

on keskeisimpiä pyrkimyksiä väestön mielenterveyden<br />

edistämiseksi. Alueellinen terveyden edistämisen<br />

seminaari on osaltaan ollut tukemassa näiden tavoitteiden<br />

saavuttamista.<br />

Muista tutustua uuteen hyvinvointiportaaliin

muilla mailla | eksotiikkaa kerrakseen.<br />

Jussi Männistö, keuhkosairauksien ylilääkäri<br />

ja Arja Männistö, kuntoutusylilääkäri<br />

42<br />

43<br />

4<br />

1<br />

1. Kun on riittävästi Idän Ihmeitä nähnyt, ei paria<br />

vastaan tulevaa norsua jaksa vilkaistakaan.<br />

Tuokiokuvia Intiasta<br />

Pakenimme viime talven pakkasia kiertomatkalle Intiaan,<br />

tuohon moniresistenttien bakteerien, maharadjojen loiston<br />

ja kurjimman köyhyyden maahan. Delhi, Agra, Udaipur<br />

jne. Kaksi viikkoa, kuusi hotellia ja 1500 km intialaista<br />

liikennettä. Kulkuneuvoja polkupyöräriksasta kameliin sekä<br />

tuk-tukista norsuun. Juicen laulun sanoin: ”palatsit näimme<br />

ja kusiset huussit”. Paitsi että puolella intialaisista ei ole<br />

minkäänlaista toilettia käytössään. Tässä jokunen tuokiokuva<br />

eksoottisimmasta vierailemastamme matkakohteesta.<br />

2. Kuorma-auto Bikanerin valtatiellä, pullea kuljetus.<br />

3. Muotitietoisia norsuja Jaipurissa, huomaa kynsilakka.<br />

4. Delhiä riksan kyydistä. Eivät enää Helsinginkään<br />

ruuhkat ahdista. Sähköjohdot kätevästi esillä huoltoa<br />

varten.<br />

5. Kotka Taj Mahalin kierroksella.<br />

6. Rottia aterialla. Deshnokin Karni Mata temppelissä<br />

majailee 20000 pyhää rottaa. 1600-luvulla eläneen<br />

ruhtinaan heimoa, inkarnoituneet rotiksi odotellessaan<br />

jälleensyntymää omaan sukuunsa. Pyhään paikkaan ei<br />

menty kengät jalassa, sukat päätyivät roskiin…<br />

7. Lehmäsairaala Jodhpurin tien varressa. Sairaalaan<br />

tuodaan sairaita katulehmiä lehmäambulansseilla.<br />

160 hoitajan ja 25 eläinlääkärin hoidossa on 1300 lehmää.<br />

5<br />

2 3 6 7

pihalla | luonnon voimaa. 44<br />

44<br />

vakinaistetut | terveoloa!<br />

ajateltavaa | muutoksessa.<br />

45<br />

Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattori<br />

Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattori<br />

Vuoden yrtti 2012<br />

Siankärsämö<br />

(Achillea millefolium)<br />

Siankärsämökylpy<br />

2–3 kourallista kuivattua siankärsämöä<br />

1 litra vettä<br />

Laita vesi ja yrtit kattilaan kiehumaan.<br />

Anna kiehua 10 minuuttia. Siivilöi.<br />

Kaada siivilöity neste kylpyyn.<br />

Lisää kylmää vettä, kunnes lämpötila<br />

on sopiva ja istahda nauttimaan.<br />

(Käytännön lääkekasvit, Henriette Kress)<br />

Rivit ovat<br />

vahvistuneet<br />

Tervetuloa uudet vastuunkantajat! Mukavaa kun<br />

saavuitte vahvistamaan rivejämme. Toivottavasti<br />

viihdytte osana joukkoamme.<br />

KOKS<br />

Annika Asplund<br />

Katja Hakala<br />

Minttu Kanervo<br />

Ville Kytö<br />

Salla Mattila<br />

Saara Mustonen<br />

Mikko Nihtilä<br />

Anna-Maria Parviainen<br />

Riina Pylkkänen<br />

Anu Ritola<br />

Tuija Räty<br />

Inge Võsu<br />

Psyk<br />

Jenni Ahoranta<br />

Tii-Elina Heinonen<br />

Jaana Hiltunen<br />

Maija Ohlsbom<br />

Matti Olenius<br />

Toidok<br />

Sari Metsälä<br />

Sapa<br />

Kim Engbers<br />

Tapani Hakala<br />

Minna Hellsten<br />

Hanna Kiviranta<br />

Sari Kukkeenmäki<br />

Viivi Tanska<br />

Kastek<br />

Seppo Pajari<br />

Sospa<br />

Mika Byman<br />

Paula Heinonen<br />

Minna Huotari<br />

Karita Kuosku<br />

Auli Lintukangas<br />

Jaana Paasonen<br />

Sanna Paukku<br />

Jaana Sorvo<br />

Pauliina Talvala<br />

Regina Zitron<br />

Muutu/Muuta<br />

Rasittavat tilanteet voi hoitaa<br />

vain kahdella tavalla:<br />

voit muuttaa joko tilannetta tai<br />

omaa suhtautumistasi siihen.<br />

Monesti on valaisevaa muuttaa<br />

omaa tapaansa tarkastella asioita.<br />

Vaihtelu virkistää<br />

Siankärsämö mm. nostaa immuunivastetta,<br />

lisää valkosolujen aktiviteettia tuhoamaan<br />

viruksia ja bakteereita, elvyttää ja edistää<br />

ruoansulatusta ja hoitaa siihen liittyviä vatsa-<br />

Jos hyväksyt sen, että muutoksista<br />

seuraa yhtä paljon hyvää kuin<br />

pahaakin, et hermostu muutoksista<br />

niin paljon kuin moni muu.<br />

vaivoja, edistää suoliston toimintaa, edistää<br />

laskimoverenkiertoa sekä hoitaa mm. suonikohjuja<br />

ja peräpukamia.<br />

Rentoudu ja ota muutokset<br />

vastaan avoimin mielin.<br />

(Pieni mielenrauhan kirja)<br />

Pahasti pujoallergisen kannattaa välttää siankärsämön<br />

runsasta käyttöä.<br />

(Lähde: Arktiset aromit, Martat ja Frantsila)

viimeinen pulla | nyt rillataan!<br />

46<br />

ydin | Kasvot sanojen takana.<br />

47<br />

Sanna Munukka-Airaksinen, erikoissairaanhoidon sihteeri<br />

Kesäisiä helppoja grillilisukkeita<br />

Toimituskunta:<br />

Tätä lehteä tekivät myös:<br />

Paholaisenhillo<br />

Jos pitää tulisesta ruuasta, on tämä hillo oiva lisäke<br />

lähes kaikkeen.<br />

1 tlk tomaattimurskaa<br />

1 paprika<br />

1 pieni sipuli<br />

2 chiliä, poista siemenet<br />

1 rkl (valkoviini)etikkaa<br />

1 dl hillosokeria<br />

Ripaus suolaa ja valkopippuria<br />

Tämä on helppo tehdä. Pilkot vain kaikki ainekset ja<br />

laitat kattilaan ja keität hillon kasaan. Pikku vinkki<br />

kokemuspuolelta: chilistä kun poistaa siemeniä, ovat<br />

kertakäyttöhanskat tarpeen, muuten sormia polttelee<br />

lähes vuorokauden. Hämmennä miedolla lämmöllä,<br />

ettei pala pohjaan.<br />

Halloumjuusto<br />

Tässä vielä helpompi ohje. Huuhtele juusto poistaaksesi<br />

liika suola, kuivaa ja laita grilliin. Mahdollista paistaa<br />

myös vaikka paistinpannulla oliiviöljyssä. Pidä silmällä,<br />

ettei kärvähdä.<br />

Grillatut banaanit<br />

Banaani kuorineen grilliin, valmis kun kuori on tarpeeksi<br />

musta. Kuori, pilko ja laita kulhoon mukaan vaniljajäätelöä<br />

ja vaahterasiirappia. Taivaallisen hyvää!<br />

Kesäisen raikas booli<br />

0,5 l appelsiinitäysmehua<br />

0,5 l ananasmehua<br />

1 sitruunan mehu<br />

1 l soodavettä/vissyvettä<br />

jäitä<br />

Kari Hassinen<br />

Tiina Häyhä<br />

Lasse Koste<br />

Maarit Katajisto<br />

Tove Ikonen<br />

Leena Laatta<br />

Antero Rossi<br />

Eija Javanainen<br />

Eeva Uusitalo<br />

Pasi Pollänen<br />

Marja-Leena<br />

Häkkänen<br />

Jussi Männistö<br />

<strong>Carea</strong> – Kymenlaakson sairaanhoitoja<br />

sosiaalipalvelujen kuntayhtymän<br />

henkilöstö<strong>lehti</strong>, 20. toimintavuosi<br />

Toimituskunta:<br />

Päätoimittaja: Kari Hassinen<br />

Toimituksen sihteeri: Maarit Katajisto<br />

Tiina Häyhä, Tove Ikonen, Lasse Koste,<br />

Leena Laatta, Sanna Munukka-Airaksinen,<br />

Ilkka Pieninkeroinen, Anu Raussi,<br />

Teija Vanhala ja Anu Vanhala-Taimisto<br />

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka<br />

Lehden toteutus: Nitro ID<br />

Tämän voi koristella appelsiiniviipaleilla tai esim.<br />

myrkyttömillä kesäkukkasilla. Omalta pihalta poimitut,<br />

pestyt ja varmasti myrkyttömät orvokit tai krassit ovat<br />

kesäboolissa kivoja. Jotta booli ei laimene jäistä, voi<br />

jääpaloina käyttää jäädytettyä mehua. Alkoholillisen<br />

version saa lisäämällä esim. vodkaa.<br />

Sanna Munukka-<br />

Airaksinen<br />

Ilkka Pieninkeroinen<br />

Arja Männistö<br />

Liisa Gåsman<br />

Toimituksen osoite:<br />

<strong>Carea</strong>, Kotkantie 41, 48210 Kotka<br />

044 223 1984<br />

etunimi.sukunimi@carea.fi<br />

www.carea.fi<br />

Palaute ja osoitteenmuutokset:<br />

maarit.katajisto@carea.fi<br />

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.<br />

Seuraava <strong>lehti</strong> ilmestyy lokakuussa 2012.<br />

Aineistot ko. lehteen 14.9. mennessä<br />

osoitteeseen maarit.katajisto@carea.fi<br />

~ ISSN 1236-374X<br />

Anu Raussi<br />

Teija Vanhala<br />

Matti Ahola<br />

Ville Karvonen<br />

Lehti on painettu ympäristöystävällisesti.<br />

Lehti on luettavissa myös sähköisesti<br />

www.carea.fi/laseri<br />

Anu Vanhala-<br />

Taimisto<br />

Eila Paronen<br />

Sekä Annukka Lakanen, Katja Vapa,<br />

Satu Parviainen, Maria Salonen, Johanna<br />

Andersson, Hannu Tapiovaara, Hannele<br />

Koivunen, Hilda Urb ja Pekka Nevalainen<br />

terveisiä | Leppoisaa loma-aikaa!<br />

Jälleen vaikuttaisi olevan aivan uskomaton kesä kelien puolesta. Eipähän iske kaukokaipuu näillä keleillä.<br />

Muista ladata akkuja ja viettää muutenkin virkistävä loma. Syksyllä sitten taas jatketaan entistä ehompina!<br />

Ps. Kuinka onnistuimme tällä kertaa Anna palautetta tai tule mukaan tekijäksi!

48<br />

Laserin kesä<br />

Toivomme sinulle<br />

virkistävää kesää!

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!