HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2011

9
2012
HSL:n joukkoliikenteen
asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2011
Tulosraportti

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus,
syksy 2011
Tulosraportti
HSL Helsingin seudun liikenne

HSL Helsingin seudun liikenne
Opastinsilta 6 A
PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki
puhelin (09) 4766 4444
www.hsl.fi
Lisätietoja: Jenni Nikula (09) 4766 4273
jenni.nikula@hsl.fi
Copyright:
Kansikuva:
HSL
HSL / Lauri Eriksson
Edita Prima Oy
Helsinki 2012

Esipuhe
Julkaisu sisältää syksyllä 1.9.–30.11.2011 toteutetun HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyttä
mittaavan kyselyn tulokset. Kyselyn suunnittelusta vastasi HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston
operatiiviset tutkimukset -ryhmä. Raportin sisällön suunnittelusta vastasi liikennetutkija Jenni Nikula
operatiiviset tutkimukset -ryhmästä.
Kyselyn tuloksia käytetään HSL:n joukkoliikenteen kehittämisessä, henkilökunnan koulutuksessa ja
kilpailutetun bussiliikenteen laatubonusten laskennassa. Kyselystä saadaan myös arvokasta taustatietoa
matkustajien asiakasprofiilista.
Työtä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston operatiiviset tutkimukset
-ryhmästä Antti Vuorela (puheenjohtaja), Jenni Nikula (varapuheenjohtaja), Natalia Berezina,
Esko Kokki ja Katja Onnenlehto sekä linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmästä Ville Lepistö.
Johtoryhmään kuuluivat myös Anna Planting ja Marko Vihervuori HSL:n liikennejärjestelmäosaston
liikennetutkimukset ja -ennusteet -ryhmästä sekä Teija Visa HSL:n liikennepalvelut -osaston hankintaryhmästä.
Kyselyn käytännön toteutuksesta ja raportoinnista vastasi Taloustutkimus Oy, jossa työn vastuuhenkilöinä
olivat Pauliina Aho ja Jari Pajunen. Tuloksia koskeva analyysi perustuu HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston
joukkoliikennesuunnittelijoiden sekä muiden HSL:n asiantuntijoiden antamiin
kommentteihin.
Helsingissä 12.3.2012
Antti Vuorela
ryhmäpäällikkö
operatiiviset tutkimukset
joukkoliikennesuunnitteluosasto
HSL Helsingin seudun liikenne

Tiivistelmäsivu
Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne
Tekijät: Taloustutkimus Oy Päivämäärä 31.3.2012
Julkaisun nimi: HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2011
Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne
Tiivistelmä:
HSL mittaa matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikennepalveluihin ympärivuotisella kyselytutkimuksella joukkoliikennevälineissä.
Syksyn 2011 aikana (1.9.–30.11) mielipidettä kartoitettiin kaikkiaan 23 845 matkustajalta (metro 582, raitiovaunu 1 124,
bussi 20 635, VR:n lähijunat 1 504). Asiakastyytyväisyystutkimus sisältää sekä joukkoliikennejärjestelmän että liikennöitsijän
toiminnan laatua mittaavia kysymyksiä.
Matkustajat antoivat syksyllä 2011 HSL:n joukkoliikenteelle yleisarvosanan 4,01 (asteikko 1–5). Matkustajista 84 % antoi
HSL-alueen joukkoliikenteelle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan (4 ja 5). Huonon tai erittäin huonon yleisarvosanan antoi
alle 2 % matkustajista. Parhaan yleisarvosanan antoivat metron matkustajat (4,14) ja heikoimman VR:n lähiliikenteen matkustajat
(3,75). Bussiliikenteen yleisarvosana parantui tutkimusjakson aikana ja parhaan yleisarvosanan antoivat Keravan
sisäisen liikenteen matkustajat.
Tyytyväisyys joukkoliikennejärjestelmän laatuun
HSL:n vastuulla olevan joukkoliikennejärjestelmän laatua mitataan useilla yksittäisillä laatutekijöillä, joiden perusteella muodostetaan
yksi yhteinen mittari, järjestelmän arvosana. Järjestelmän arvosanaa mittaavia tekijöitä ovat: matkustusväljyys,
matkustustarpeiden palvelu, matkanteon sujuvuus, vaihtamisen sujuvuus, matkustusturvallisuus ja informaation saatavuus
sekä lisäksi vain raitio- ja bussiliikenteessä aikataulussa pysyminen ja odottamisolosuhteet pysäkillä.
Tänä syksynä joukkoliikennejärjestelmä sai arvosanan 4,14. Paras järjestelmän arvosana annettiin bussiliikenteessä, jonka
matkustajat olivat erityisen tyytyväisiä järjestykseen ja turvallisuuteen sekä siihen että linjat palvelevat matkustustarpeita.
Heikoin järjestelmän arvosana annettiin VR:n lähiliikenteessä, missä oltiin tyytymättömiä mm. asemien siisteyteen ja siihen
että linjat eivät välttämättä palvele matkustustarpeita. VR:n lähiliikenteen tulos jäi ainoana vähän alle neljän, muiden liikennemuotojen
arvosanat olivat hyvin tasaiset (4,13–4,19). Edelliseen syksyyn verrattuna raitioliikenteen järjestelmäarvosana
pysyi samana, muiden liikennemuotojen saamat arvosanat laskivat hieman.
Tyytyväisyys liikennöitsijän toiminnan laatuun
Liikennöitsijän toimintaa mitataan kahdella eri mittarilla: kokonaisarvosanalla ja laskennallisella liikennöitsijän arvosanalla.
Matkustajat antavat kokonaisarvosanan liikennöitsijälle sen linjan hoidosta, jolla matkustaja kyselyhetkellä matkusti.
Liikennöitsijän arvosana lasketaan useamman yksittäisen liikennöitsijän toimintaa mittaavan kysymyksen pohjalta, joita ovat
kuljettajan ajotapa ja vaunujen siisteys sekä lisäksi raitio- ja bussiliikenteessä kuljettajan palvelu- ja neuvontakyky sekä
matkustusmukavuus ja metro- ja VR:n lähiliikenteessä lisäksi aikataulussa pysyminen ja opasteiden toimivuus asemilla.
Kokonaisarvosana oli tänä syksynä 3,95. Korkein kokonaisarvosana annettiin metroliikenteessä (4,23) ja alhaisin VR:n
lähiliikenteessä (3,69). Liikennöitsijän arvosana oli 3,83 ja niin ikään metroliikenne oli paras ja VR:n lähiliikenne heikoin
liikennemuoto. Kaikkien liikennemuotojen kohdalla kokonaisarvosana ja liikennöitsijän arvosana laskivat hieman syksyyn
2010 verrattuna, ainoastaan raitiovaunulla liikennöitsijän arvosana pysyi samana.
Metrolla luotettavuus on liki 100 % ja matkustajat antoivatkin erinomaisen arvosanan liikennöitsijälle aikataulussa pysymisestä.
Tyytyväisten osuus tosin hieman laski edellisiin syksyihin verrattuna; mm. Vuosaaren laituriovikokeilun viivästyminen on
edelleen hieman haitannut metroliikennettä. Liikennöitsijäarvosanan kohdalla tyytyväisten raitovaunumatkustajien osuudet
ovat kasvaneet merkittävästi syksyyn 2009 verrattuna. Eniten lisääntyi tyytyväisyys vaunujen siisteyteen, mikä saattaa johtua
tehdyistä vaunujen uudistamisista ja peruskorjauksista. Bussiliikenteen eri laatutekijöiden tulokset pysyivät melko samansuuntaisina
verrattuna edellisvuosiin, matkustajat olivat tyytyväisimpiä kuljettajan palvelukykyyn. Busseja pidettiin muita
liikennemuotoja siistimpinä, suljettu rahastus sekä kuljettajan läsnäolo ehkäisevät häiriökäyttäytymistä. VR:n lähijunissa
tyytyväisten osuus aikataulussa pysymiseen oli alhainen, mutta kuitenkin korkeampi kuin keväällä, jolloin myöhästymisiä ja
peruutuksia oli paljon enemmän. Vaikka lähijuna toimi syksyn tutkimusjaksolla ilman suurempia ongelmia, vaikuttanee
edelleen vastauksiin edellistalvien sekä konduktööripulan aiheuttamat häiriöt.
Bussiliikenteen liikennöitsijöistä sekä parhaan kokonaisarvosanan että liikennöitsijän arvosanan sai Åbergin Linja Oy. Niukasti
heikoimmat liikennöitsijät olivat Helsingin Bussiliikenne Oy (kokonaisarvosana) ja Tammelundin Liikenne Oy (liikennöitsijän
arvosana).
Avainsanat: Joukkoliikenne, asiakastyytyväisyys, matkustajatyytyväisyys
Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 9/2012
ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN 978-952-253-145-2 (nid.)
ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-146-9 (pdf)
HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444
Kieli: Suomi Sivuja: 73

Sammandragssida
Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik
Författare: Taloustutkimus Oy Datum 31.3.2012
Publikationens titel: HRT:s undersökning av kundnöjdheten i kollektivtrafiken, hösten 2011
Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik
Sammandrag:
Sammandrag:
HRT undersöker året runt med mätningar i kollektivtrafikmedlen hur nöjda kunderna är med kollektivtrafiktjänsterna. Under
hösten 2011 (1.9–30.11) kartlades åsikterna hos sammanlagt 23 845 passagerare (metro 582, spårvagn 1 124, buss 20 635,
VR:s närtåg 1 504). I enkäten ingår frågor som mäter såväl kvaliteten på kollektivtrafiksystemet som kvaliteten på trafikbolagens
verksamhet.
Hösten 2011 gav passagerarna HRT:s kollektivtrafik det allmänna vitsordet 4,01(skala 1–5). Av passagerarna gav 84 procent
kollektivtrafiken i HRT-området ett gott eller mycket gott allmänt vitsord (4 och 5). Dåligt eller mycket dåligt vitsord (1
och 2) gav färre än 2 procent av passagerarna. Det bästa allmänna betyget gav passagerarna i metron (4,14) och det svagaste
passagerarna på VR:s närtåg (3,75). Det allmänna vitsordet för busstrafiken förbättrades under undersökningsperioden.
Det bästa allmänna vitsordet gav passagerarna på de interna linjerna i Kervo.
Nöjdheten med kvaliteten på kollektivtrafiksystemet
Kvaliteten på kollektivtrafiken som HRT ansvarar för mäts med flera enskilda kvalitetsfaktorer (frågor). Utgående från svaren
skapas en gemensam mätare, betyget på systemet. Faktorerna som mäter betyget på systemet är följande: Utrymme för
passagerarna, hur servicen fyller resebehoven, hur flexibelt resan löper, hur väl omstigningarna löper, passagerarsäkerheten
och tillgången på information. Dessutom tillkommer punktlighet för spårvagns- och busstrafikens del samt förhållandena när
man väntar på bussen.
I höstas fick kollektivtrafiksystemet vitsordet 4,14. Det bästa vitsordet gavs för busstrafiken, där passagerarna var särskilt
nöjda med ordningen och säkerheten samt med hur väl linjerna fyller deras resebehov. Det svagaste vitsordet i hela systemet
gavs för VR:s närtrafik, där man var mest missnöjd med bl.a. städningen på stationerna och med att linjerna inte nödvändigtvis
fyller resebehoven. Resultatet för VR:s närtrafik var det enda som stannade litet under fyra, vitsorden för de andra
trafikformerna var mycket jämna (4,13–4,19). I jämförelse med hösten förut förblev spårvägstrafikens vitsord för systemet
oförändrat, medan vitsorden för de andra trafikformerna sjönk en aning.
Nöjdhet med kvaliteten på trafikföretagets verksamhet
Trafikföretagets verksamhet mäts med två olika mätare: Med ett helhetsvitsord och med ett kalkylerat vitsord för trafikföretaget.
Passagerarna ger trafikföretaget ett helhetsvitsord över skötseln av den linje som passageraren för ögonblicket
reser med. Trafikföretagets vitsord beräknas utgående från flera frågor som mäter de enskilda företagens verksamhet. Hit
hör förarens sätt att köra, hur välstädade vagnarna är samt dessutom, i spårvagnar och bussar, förarens förmåga att betjäna
kunderna och ge dem råd. Vidare ingår passagerarkomforten och dessutom, i metro- och VR:s närtrafik, hur väl tidtabellerna
kunde hållas och hur väl informationen, bl.a. skyltarna, fungerade på stationerna.
Helhetsbetyget för kollektivtrafiken var i höstas 3,95. Det högsta helhetsvitsordet gavs för metrotrafiken (4,23) och det lägsta
för VR:s närtrafik (3,69). Det högsta vitsordet för trafikföretaget var 3,83. Också i detta avseende var metrotrafiken bäst och
VR:s närtrafik sämst bland de olika trafikslagen.
Helhetsvitsordet och vitsordet för företaget sjönk något för alla trafikformers del i jämförelse med hösten 2010, endast företagsvitsordet
för spårvagnarna var oförändrat.
Pålitligheten hos metron var nästan 100 % och passagerarna gav också ett utmärkt vitsord till trafikföretaget för sättet att
hålla tidtabellerna. Andelen nöjda sjönk visserligen något i jämförelse med tidigare höstar; bl.a. störde förseningen av provningen
av plattformsdörrarna i Nordsjö metrotrafiken en aning. Andelen nöjda spårvagnspassagerare har ökat betydligt i
jämförelse med hösten 2009, vilket utvisas av vitsordet för trafikföretaget. Mest ökade nöjdheten med att vagnarna var
välstädade, vilket kan bero på de renoveringar och ombyggen av vagnarna som gjorts. Resultaten av de olika kvalitetsfaktorerna
i busstrafiken gick i rätt samma riktning som under tidigare år, passagerarna var nöjdast med förarnas förmåga att ge
service. Bussarna ansågs vara mera välstädade än andra färdmedel, det slutna betalningssättet och förarens närvaro förebygger
störande beteende. I fråga om VR:s närtåg var andelen nöjda vad beträffar punktligheten låg, men ändå högre än
under våren, då det förekom mycket flera förseningar och inställda tåg. Även om närtågen under höstens undersökningsperiod
fungerade utan större problem, inverkade troligen störningarna under de föregående vintrarna och störningarna pga.
bristen på konduktörer fortfarande på svaren.
Det bästa vitsordet för trafikföretag i busstrafiken samt det bästa helhetsvitsordet fick Åbergin Linja Oy. Det svagaste betyget
(skillnaderna var mycket små) fick trafikföretaget Nobina Finland Oy och Helsingfors Busstrafik Ab och aktiebolaget Tammelundin
Liikenne OY(vitsordet för trafikföretaget).
Nyckelord: Kollektivtrafik, kundtillfredsställelse, passangerarnas nöjdhet
Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 9/2012
ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN 978-952-253-145-2 (nid.)
ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-146-9 (pdf)
HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, 00077 HRT, tfn. (09) 4766 4444
Språk: Finska Sidantal: 73

Abstract page
Published by: HSL Helsinki Region Transport
Author: Taloustutkimus Oy Date of publication 31.3.2012
Title of publication: HSL’s public transport customer satisfaction survey, autumn 2011
Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport
HSL measures passenger satisfaction with public transport services year-round using onboard questionnaires. During
autumn 2011 (1 September – 30 November), a total of 23,845 passengers responded to the survey (Metro 582; trams
1,124; buses 20,635; VR’s commuter trains 1,504). The customer satisfaction survey contains questions measuring the
quality of the public transport system and operator’s performance.
In autumn 2011, passengers gave HSL’s public transport services an overall grade of 4.01 on a scale from 1 to 5.A total of
84 per cent of passengers gave the HSL area public transport services either a good a very good overall grade (4 and 5).
Less than two per cent of passengers gave a poor or very poor overall grade (1 and 2). The highest overall grade, 4.14, was
given by Metro passengers and the lowest, 3.75, by VR’s commuter train passengers. The overall grade given to bus services
improved during the survey period.
Satisfaction with the quality of the public transport system
The quality of the public transport system which is at HSL’s responsibility is measured by several individual quality factors
(questions) on the basis of which a single common indicator, that is a score for the system, is determined. Factors used in
the measuring of the quality of the system include: space capacity, how passengers’ travel needs are met, smoothness of
travel, smoothness of interchanges, travel safety and availability of information. With regard to tram and bus services, also
keeping to the timetables and waiting conditions at stops are measured.
This autumn, the public transport system was given a score of 4.14. The highest score for the system was given for bus
services. Bus passengers were particularly satisfied with public order and safety as well as with the way the routes meet
their travel needs. The lowest score was given for VR’s commuter train services. Passengers were dissatisfied among
others with the tidiness of stations. Passengers also felt that the routes do not necessarily meet their travel needs. The
score given for VR’s commuter train services was under 4, while the scores given for other modes of transport were very
close to each other (4.13-4.19).The score for the tram service system was the same as last autumn, while the scores for the
other modes of transport fell slightly from the previous year.
Satisfaction with the quality of operator’s performance
The operator’s performance is measured by two indicators: the overall score and a computational operator score. Passengers
give an overall score for operators for the management of the route on which the passengers are traveling at the
moment of the survey. The operator score is calculated on the basis of several questions measuring the performance of an
operator. The questions relate to the driver’s driving style and tidiness of vehicles. On tram and bus services, also the driver’s
customer service skills and ability to provide advice as well as travel comfort are evaluated. On the Metro and commuter
train services, questions are asked also concerning keeping to timetables and effectiveness of signposting at stations.
This autumn, the overall score was 3.95.The highest overall score, 4.23, was given for Metro services and the lowest, 3.69,
for VR’s commuter train services. The operator score was 3.83 and again, the Metro was rated the best and VR’s commuter
train services the poorest mode of transport. The overall scores and operator scores of all modes of transport fell slightly
from autumn 2010, with the exception of tram services where the operator score was the same as last autumn.
The reliability of Metro services is nearly 100%. Passengers gave the operator an excellent grade for keeping to timetables,
although the share of satisfied passengers slightly fell from the previous years among other things due to service disruptions
caused by delays in the Vuosaari platform screen door trial. In terms of operator score, the share of satisfied passengers
has significantly increased in comparison to autumn 2009 on tram services. Satisfaction with the tidiness of vehicles improved
the most, which might be due to repair and refurbishment of the vehicles. With regard to bus services, the results for
the different quality factors were fairly similar to those of previous years. Passengers were the most satisfied with the driver’s
ability to serve passengers. Buses were considered tidier than the other modes of transport. The closed fare collection
and presence of drivers prevent anti-social behavior. On VR’s commuter trains, the share of passengers satisfied with keeping
to timetables was low but nonetheless higher than in the spring, when the number of delays and cancellations was
substantially higher. Although there were no major problems in commuter train services during the survey period, the problems
suffered in the previous winters and disruptions caused by shortage of personnel probably still affect the answers.
With regards to bus services, the highest overall score and the highest operator score were given to Åbergin Linja. The
lowest scores were given to Helsingin Bussiliikenne Oy (overall score) and Tammelundin Liikenne Oy (operator score).
Keywords: Public transport, customers’ satisfaction, passengers’ satisfaction
Publication series title and number: HSL publications 9/2012
ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN 978-952-253-145-2 (nid.)
ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-146-9 (pdf)
Language: Finnish Pages: 73
HSL Helsinki Region Transport, P.O.Box 100, 00077 HSL, tel. +358 (0) 9 4766 4444

Sisällysluettelo
1 Johdanto............................................................................................................................. 11
2 Yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle ..................................................................... 13
2.1 Yleisarvosanat HSL-alueen joukkoliikenteelle liikennemuodoittain .................................. 13
2.2 Yleisarvosanat bussiliikenteessä liikennöintialueittain .................................................... 16
3 HSL:n toimintaan kohdistuvat mittarit ................................................................................ 19
3.1 Joukkoliikennejärjestelmää mittaavat laatutekijät ja järjestelmän arvosana ...................... 19
3.1.1 Joukkoliikennejärjestelmää mittaavat laatutekijät ja järjestelmän arvosana
liikennemuodoittain .......................................................................................................... 19
3.1.2 Joukkoliikennejärjestelmää mittaavat laatutekijät ja järjestelmän arvosana
bussiliikenteessä liikennöintialueittain ............................................................................... 23
3.2 Tyytyväisyys matkalipuntarkastajien toimintaan ............................................................. 27
3.3 Tyytyväisyys matkakorttiin ja lippuvalikoimaan .............................................................. 28
4 Liikennöintiin kohdistuvat mittarit ...................................................................................... 30
4.1 Kokonaisarvosana liikennöitsijälle................................................................................. 30
4.1.1 Kokonaisarvosana liikennöitsijälle liikennemuodoittain .............................................. 30
4.1.2 Kokonaisarvosana liikennöitsijälle bussiliikenteessä liikennöintialueittain ................... 33
4.2 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana......................... 36
4.2.1 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana
liikennemuodoittain .......................................................................................................... 36
4.2.2 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana
bussiliikenteessä liikennöintialueittain ............................................................................... 40
4.3 Liikennöitsijäkohtaiset arvosanat bussiliikenteessä ........................................................ 43
4.3.1 Liikennöitsijälle annettu kokonaisarvosana liikennöitsijöittäin bussiliikenteessä........... 43
4.3.2 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana
liikennöitsijöittäin bussiliikenteessä ................................................................................... 46
4.4 Bussilinjoittainen tarkastelu .......................................................................................... 49
5 Taustatiedot ........................................................................................................................ 56
5.1 Näytteen rakenne ................................................................................................................ 56
Liite 1. Arvosanat linjoittain syksyllä 2011 ................................................................................ 59
Liite 2. Kyselylomakkeet ............................................................................................................ 67
Liiteosio: Laatukannusteet ........................................................................................................ 73

11
1 Johdanto
Matkustajien tyytyväisyyttä HSL-alueen joukkoliikennepalveluihin mitataan joukkoliikennevälineissä toteutettavalla
ympärivuotisella kyselytutkimuksella (17.1.–30.11.2011). Kirjallinen tutkimusraportti julkaistaan kolmesti
vuodessa. Tutkimuksen tuloksia käytetään muun muassa joukkoliikenteen kehittämisessä, henkilökunnan
koulutuksessa sekä kilpailutetun liikenteen laatukannusteiden laskennassa. Bussiliikenteen laatukannusteisiin
vaikuttavat periaatteet ja asiakastyytyväisyystulokset on koottu erilliseen liiteosioon, joka on
ladattavissa PDF-muodossa HSL:n nettisivuilta.
Tässä raportissa on esitetty syksyn tutkimusjakson 1.9.–30.11.2011 tulokset, jotka perustuvat 23 845 matkustajalta
kerättyihin vastauksiin (raitiovaunut 1 124, bussit 20 635, metro 582, VR:n lähiliikenne 1 504).
Raportissa esitetään myös keskeisimmät tunnusluvut koko vuodelta. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus
Oy HSL:n toimeksiannosta.
Vuoden 2011 alusta tutkimus on tehty yhtenäisenä koko HSL-alueella 1 . Tätä ennen asiakastyytyväisyyttä on
tutkittu erikseen Helsingin sisäisessä liikenteessä (HKL) ja seudullisessa bussiliikenteessä (YTV). Tutkimukset
ovat olleet sisällöltään yhtenevät vuodesta 2008 alkaen. Tässä tutkimusraportissa esitetyt aikasarjat vuosilta
2008–2010 perustuvat näiden kahden erillisen tutkimuksen aineistoihin.
Vuoden 2011 alusta matkustajien mielipidettä on alettu kartoittaa kattavasti myös VR:n lähiliikenteen junissa.
Aiemmin VR:n lähiliikenteen kyselyt on tehty Helsingin sisäisen liikenteen tutkimuksessa kolmella junaasemalla
(Malmi, Malminkartano, Puistola). Koska junakyselyn toteuttamistapa sekä alueellinen kattavuus
muuttui selvästi uudistuksen myötä, VR:n lähiliikenteen tuloksia esitetään vasta vuodesta 2011 alkaen, eikä
vertailua edellisiin vuosiin tehdä.
Tutkimusta on tehty arkipäivisin kello 6–18 välillä, paitsi perjantaisin, jolloin työt on lopetettu kello 16. Syksyllä
2011 tiedonkeruuseen osallistui 22 Taloustutkimus Oy:n kenttätyöntekijää. Käytännössä kyselyt on toteutettu
siten, että kenttätyöntekijä on jakanut liikennevälineissä satunnaisesti valitsemilleen matkustajille kyselylomakkeen
matkan aikana täytettäväksi. Tulosten luotettavuuden takaamiseksi kenttätyöntekijöitä on ohjeistettu
valitsemaan tutkimukseen matkustajia mahdollisimman satunnaisesti mm. iän ja sukupuolen suhteen
sekä keräämään enintään kymmenen vastausta yhdeltä lähdöltä.
Kyselyyn valittujen matkustajien määrät on linjoittain kiintiöity aamuruuhkan, päivä- ja iltaruuhkan kesken
matkustajamäärien suhteessa. Linjakohtainen näyte on lisäksi pyritty keräämään mahdollisimman tasaisesti
koko tutkimusjakson ajalta. Kyselyitä on pyritty tekemään mahdollisimman kattavasti linjan koko reitillä.
Kyselylomakkeella matkustajat arvioivat joukkoliikenteeseen liittyviä laatutekijöitä viisiportaisella asteikolla
(1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä). Osa kysymyksistä mittaa liikennejärjestelmää ja osa puolestaan liikennöitsijää.
Keskeiset esitettävät tulokset selitteineen ovat:
Yleisarvosana: matkustajat antavat HSL-alueen joukkoliikenteelle yleisarvosanan asteikolla 1–5. Raitiovaunu-
ja bussilomakkeessa yleisarvosanaa kartoitetaan kysymyksellä E (lomake liite 2).
1 Pois lukien Kirkkonummen ja Sipoon bussiliikenne, jossa ei ole kilpailutettuja linjoja. HSL:n jäsenkuntia
vuonna 2011 olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi.

12
Järjestelmän arvosana: joukkoliikennejärjestelmää mittaavien osatekijöiden (kysymysten) keskiarvo, joka
toimii yhtenä HSL:n toiminnan laadun mittarina. Järjestelmää mittaavia laatutekijöitä ovat (suluissa kysymysnumero
kyseisen liikennemuodon lomakkeessa):
Raitiovaunu- ja bussiliikenne: aikataulussa pysyminen (A4), matkustusväljyys (C8), matkustustarpeiden
palvelu (C9), matkan sujuvuus (C10), vaihtaminen toiseen joukkoliikennevälineeseen
(C11), matkat sujuvat ilman järjestyshäiriöitä (C12), odottamisolosuhteet pysäkillä
(C13) ja informaation saatavuus (D14).
Metro- ja lähijunaliikenne: matkustusväljyys (A3), matkustustarpeiden palvelu (C5), matkan
sujuvuus (C6), vaihtaminen toiseen joukkoliikennevälineeseen (C7), matkat sujuvat hyvin ilman
järjestyshäiriöitä (C9), asemien siisteys (C10) ja informaation saatavuus (D12).
Kokonaisarvosana: matkustajien antama kokonaisarvosana liikennöitsijälle sen linjan hoidosta, jolla matkustaja
kyselyhetkellä matkusti. Kysymys B7. raitiovaunu- ja bussilomakkeessa.
Liikennöitsijän arvosana: liikennöinnin laatua mittaavien osatekijöiden (kysymysten) keskiarvo. Liikennöitsijän
toimintaa mitataan useamman osatekijän avulla (suluissa kysymysnumero lomakkeessa):
Raitio- ja bussiliikenne: kuljettajan palvelukyky (A1), kuljettajan neuvontakyky (A2), kuljettajan
ajotapa (A3), vaunujen siisteys (A5), matkustusmukavuus (sisätilojen varustus) (A6)
Metro- ja lähijunaliikenne: kuljettajan ajotapa (A1), aikataulussa pysyminen (C8), vaunujen
siisteys (A2), opasteiden toimivuus asemilla (C11)
Jakaumatuloksissa mahdollisesti esiintyvät erot (+/-1 prosenttiyksikköä) yhteenlasketuissa tuloksissa (kuten
tyytyväiset arvosanat 4 ja 5 yhteensä) johtuvat pyöristyksistä.

13
2 Yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle
2.1 Yleisarvosanat HSL-alueen joukkoliikenteelle liikennemuodoittain
Matkustajia pyydetään antamaan yleisarvosana (asteikko 1–5) HSL-alueen joukkoliikenteelle. Yleisarvosana
annetaan kokonaisvaltaisen näkemyksen perusteella, joten sitä voidaan pitää HSL:n ja liikennöitsijöiden
yhdessä tekemän työn mittarina.
Vuonna 2011 matkustajista 83 prosenttia antoi HSL-alueen joukkoliikenteelle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan.
Tyytyväisimpiä olivat metron matkustajat, tyytymättömimpiä olivat puolestaan lähijunaliikenteen
matkustajat.
Taulukko 1. Matkustajien antama yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle liikennemuodoittain vuonna
2011 sekä tyytyväisten (arvosanat 4 ja 5) matkustajien osuus.
Koko vuosi 2011
Yleisarvosana
Tyytyväisten
osuus %
Raitiovaunun matkustajat 4,05 88 %
Bussien matkustajat 3,99 84 %
Metron matkustajat 4,11 91 %
VR:n lähiliikenteen matkustajat 3,74 68 %
Yhteensä 3,99 83 %
Syksyn tutkimusjaksolla yleisarvosanat ovat erinomaisia VR:n lähiliikennettä lukuun ottamatta. Yleisarvosanat
ovat hieman nousseet koko tutkimusjaksoa tarkasteltaessa. Kaikkien liikennemuotojen yleisarvosanat
ovat syksyllä 2011 hieman paremmat kuin keväällä 2011.
Taulukko 2. Matkustajien antama yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle liikennemuodoittain syksyn
tutkimusjaksoilla vuodesta 2008 lähtien. VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen,
jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Raitiovaunun matkustajat 4,00 4,08 4,12 4,07
Bussien matkustajat 3,93 3,98 4,00 4,03
Metron matkustajat 4,10 4,18 4,13 4,14
Raitiovaunu, bussi, metro yhteensä 3,98 4,04 4,05 4,05
VR:n lähiliikenteen matkustajat - - - 3,75
Yhteensä 3,98 4,04 4,05 4,01

14
Kuva 1. Matkustajien antama yleisarvosana (1-5) HSL-alueen joukkoliikenteelle liikennemuodoittain. VR:n
lähiliikenteessä tutkimusta on tehty keväästä 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa.
Kuvan asteikko on katkaistu.
Syksyllä 2011 kaikista matkustajista 84 prosenttia antaa hyvän tai erittäin hyvän yleisarvosanan (4 tai 5).
Huonon yleisarvosanan (1 tai 2) antaa alle kaksi prosenttia kaikista matkustajista.
Tyytyväisten osuus on suurin metroliikenteessä ja pienin VR:n lähiliikenteessä. Matkustajien tyytyväisyys
kokonaisuudessaan on hieman heikompi kuin viime syksynä, mikä johtuu juuri VR:n lähiliikenteen muita
heikommasta yleisarvosanasta. Muiden liikennemuotojen matkustajien tyytyväisyys on kasvanut, metron
matkustajilla eniten.

15
Kuva 2. Matkustajien antamien syksyn yleisarvosanojen suhteellinen jakauma (%) liikennemuodoittain. VR:n
lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa.

16
2.2 Yleisarvosanat bussiliikenteessä liikennöintialueittain
Kaikilla liikennöintialueilla yleisarvosana on lähellä neljää, parhaan arvosanan antavat Keravan ja heikoimman
Espoon sisäisen liikenteen matkustajat. Tyytyväisiä matkustajia on kaikkialla kahdeksan–yhdeksän
kymmenestä, suurin tyytyväisten osuus on Keravalla ja pienin Vantaalla.
Taulukko 3. Matkustajien antama yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle bussiliikenteessä liikennöintialueittain
vuonna 2011 sekä tyytyväisten (arvosanat 4 ja 5) matkustajien osuus.
Koko vuosi 2011
Yleisarvosana
Tyytyväisten
osuus %
Helsingin sisäinen liikenne 4,00 84 %
Espoon sisäinen liikenne 3,87 82 %
Vantaan sisäinen liikenne 3,92 80 %
Keravan sisäinen liikenne 4,03 88 %
Seutuliikenne 4,00 84 %
Bussiliikenne yhteensä 3,99 84 %
Vuosien ja puolivuotisjaksojen tulosten välillä ei ole suuria muutoksia. Bussiliikenteen yleisarvosana on tutkimusjakson
aikana parantunut. Syksyllä 2011 niukasti parhaan yleisarvosanan antavat matkustajat Keravan
sisäisessä liikenteessä, jonka arvosana on myös selvimmin parantunut vuoteen 2010 verrattuna.
Taulukko 4. Matkustajien antama yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle bussiliikenteessä liikennöintialueittain
syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta 2008 lähtien.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Helsingin sisäinen liikenne 3,96 4,04 4,08 4,03
Espoon sisäinen liikenne 3,88 3,91 3,93 4,00
Vantaan sisäinen liikenne 3,85 3,87 3,85 3,97
Keravan sisäinen liikenne 3,95 4,04 3,87 4,04
Seutuliikenne 3,90 3,94 3,94 4,03
Bussiliikenne yhteensä 3,93 3,98 4,00 4,03

17
Kuva 3. Matkustajien antama yleisarvosana (1–5) HSL-alueen joukkoliikenteelle bussiliikenteessä liikennöintialueittain.
Kuvan asteikko on katkaistu.
Hyvän yleisarvosanan antaa kaikista bussiliikenteen matkustajista 85 %, mikä on kaksi prosenttiyksikköä
enemmän kuin edellisinä syksyinä. Huonon arvosanan antaa vain prosenttia matkustajista. Tyytyväisten
osuus on suurin Keravan sisäisessä liikenteessä. Helsingin sisäisessä liikenteessä tyytyväisten osuus on
pysynyt samana, muilla alueilla osuus on kasvanut. Eniten tyytyväisyys on kasvanut seutuliikenteen matkustajilla.

18
Kuva 4. Matkustajien antamien syksyn yleisarvosanojen suhteellinen jakauma (%) bussiliikenteessä liikennöintialueittain.

19
3 HSL:n toimintaan kohdistuvat mittarit
3.1 Joukkoliikennejärjestelmää mittaavat laatutekijät ja järjestelmän arvosana
Osa kyselylomakkeen yksittäisistä laatutekijöistä mittaa liikennöitsijän toiminnan laatua ja osa joukkoliikennejärjestelmän
toiminnan laatua. Joukkoliikennejärjestelmää mittaavia laatutekijöitä ovat (suluissa kysymysnumero
kyseisen liikennemuodon lomakkeessa):
Raitiovaunu- ja bussiliikenne: aikataulussa pysyminen (A4), matkustusväljyys (C8), matkustustarpeiden palvelu
(C9), matkan sujuvuus (C10), vaihtaminen toiseen joukkoliikennevälineeseen (C11), matkat sujuvat
ilman järjestyshäiriöitä (C12), odottamisolosuhteet pysäkillä (C13) ja informaation saatavuus (D14).
Metro- ja lähijunaliikenne: matkustusväljyys (A3), matkustustarpeiden palvelu (C5), matkan sujuvuus (C6),
vaihtaminen toiseen joukkoliikennevälineeseen (C7), matkat sujuvat hyvin ilman järjestyshäiriöitä (C9), asemien
siisteys (C10) ja informaation saatavuus (D12).
Joukkoliikennejärjestelmää mittaavien osatekijöiden pohjalta laskettua keskiarvoa kutsutaan järjestelmän
arvosanaksi, joka toimii yhtenä HSL:n toiminnan laadun mittarina.
3.1.1 Joukkoliikennejärjestelmää mittaavat laatutekijät ja järjestelmän arvosana liikennemuodoittain
Joukkoliikennejärjestelmä saa erittäin hyvän arvosanan koko vuodelta. Arvosanat ovat tasaisesti yli neljän
kaikissa liikennemuodoissa VR:n lähiliikennettä lukuun ottamatta, jossa tulos on selvästi muita liikennemuotoja
heikompi.
Taulukko 5. Järjestelmän arvosana liikennemuodoittain vuonna 2011.
Koko vuosi 2011
Järjestelmän
arvosana
Raitiovaunun matkustajat 4,12
Bussien matkustajat 4,17
Metron matkustajat 4,16
VR:n lähiliikenteen matkustajat 3,84
Yhteensä 4,11
Järjestelmän arvosanat liikennemuodoittain ovat pysyneet syksyn tutkimusjaksoilla suurin piirtein samalla
tasolla vuodesta 2008. Syksystä 2010 bussien ja metron arvosanat ovat hieman laskeneet, raitiovaunun
pysynyt täsmälleen samana. Vuositarkastelussa bussit ovat jo kolmena vuotena peräkkäin saaneet hieman
muita liikennemuotoja paremman arvosanan.
Syksyn 2011 arvosanaa kokonaisuutena laskee hieman uutena mukaan tullut VR:n lähiliikenne, jonka arvosana
jää muista liikennemuodoista poiketen alle neljän. Puolivuotisjaksojen tarkastelussa huomataan, että
VR:n lähiliikenteessä järjestelmän arvosana on kuitenkin noussut merkittävästi keväästä 2011, jolloin hankalat
sääolosuhteet haittasivat lähiliikenteen toimivuutta. Keväällä 2011 parhaan järjestelmäarvosanan sai metro,
kun taas syksyllä parhaaseen tulokseen ylsi bussit.

20
Taulukko 6. Järjestelmän arvosana liikennemuodoittain syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta 2008 lähtien. VR:n
lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Raitiovaunun matkustajat 4,12 4,11 4,13 4,13
Bussien matkustajat 4,17 4,23 4,26 4,19
Metron matkustajat 4,19 4,21 4,22 4,14
Raitiovaunu, bussi, metro yhteensä 4,15 4,18 4,20 4,17
VR:n lähiliikenteen matkustajat - - - 3,94
Yhteensä 4,15 4,18 4,20 4,14
Kuva 5. Järjestelmän arvosanan (1–5) kehitys liikennemuodoittain. VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty
vuodesta 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa. Kuvan asteikko on katkaistu.
Raitioliikenteessä tyytyväisyys on erinomaista matkustustarpeiden palvelun kohdalla. Lisäksi yli kahdeksan
kymmenestä matkustajasta on tyytyväinen informaation saantiin, vaihtamisen sujuvuuteen, istumapaikan
saantiin, matkanteon nopeuteen ja sujuvuuteen sekä järjestykseen ja turvallisuuteen. Järjestelmän arvosanaa
heikentävät alhaisempi tyytyväisyys odottamisolosuhteisiin pysäkillä sekä aikataulussa pysymiseen.
Tyytyväisten osuus on kuitenkin noussut pysäkkien odottamisolosuhteissa. Tämä saattaa johtua siitä, että
reaaliaikaisia aikatauluja näyttäviä HELMI-näyttöjä on asennettu pysäkeille viime vuoden aikana. Lisäksi
HKL on jatkanut pysäkkien perusparannustöitä, mikä parantaa pysäkkiolosuhteita. Raitioliikenteessä tyyty-

21
väisten osuus on lisäksi noussut järjestyksen ja turvallisuuden kohdalla syksyyn 2010 verrattuna. Samalla
aikavälillä tyytyväisten osuus istumapaikan saantiin on sen sijaan laskenut.
Metrolla matkustaminen on nopeaa, vuoroväli on tiheä ja metron täsmällisyys ja luotettavuus on lähes sata
prosenttia, mistä johtuen metromatkustajat ovat erityisen tyytyväisiä matkanteon nopeuteen ja sujuvuuteen
sekä siihen miten hyvin linja palvelee matkustustarpeita. Matkustajista yli kahdeksankymmentä prosenttia on
tyytyväisiä myös kulkuvälineen vaihtamisen sujuvuuteen, informaation ja istumapaikan saantiin, sekä järjestykseen
ja turvallisuuteen matkalla. Metrossa tyytymättömyys kohdistuu asemien siisteyteen, mihin vain noin
puolet matkustajista on tyytyväisiä.
Metromatkustajien tyytyväisyys istumapaikan saantiin on laskenut merkittävästi edellissyksystä, mikä laskee
hieman myös metron saamaa järjestelmän arvosanaa. Metromatkoja tehtiin vuonna 2011 liki kahdeksan
prosenttia enemmän vuoteen 2010 verrattuna, mikä lienee syynä heikentyneeseen matkustusväljyyteen.
Bussiliikenteessä korostuu tyytyväisyys järjestykseen ja turvallisuuteen matkan aikana. Bussiliikenteessä
tapahtuvat häiriöt painottuvat enemmän ilta/yöaikaan, jolloin tutkimusta ei tehdä. Päiväsaikaan järjestyshäiriöt
painottuvat puolestaan lähijuna-, metro- ja raitioliikenteeseen, joissa on käytössä avorahastus. Turvallisuudentunne
on pysynyt bussiliikenteessä edellisvuosien tasolla, joten laajaa media huomioita saaneilla
väkivallanteoilla bussiliikenteessä näytä olevan vaikutusta koettuun turvallisuuteen.
Matkustajat ovat lisäksi erityisen tyytyväisiä siihen, että bussilinjat palvelevat matkustustarpeita. Yli kahdeksankymmentä
prosenttia matkustajista on tyytyväisiä myös informaation ja istumapaikan saantiin sekä kulkuvälineen
vaihtamisen sujuvuuteen.
Bussiliikenteessä järjestelmän arvosana laski hieman, koska tyytyväisyys heikentyi aavistuksen istumapaikan
saantiin, matkanteon sujuvuuteen, liikennevälineen vaihtamiseen sekä aikataulussa pysymiseen. Bussiliikenteessä
matkustajamäärät kasvoivat merkittävästi ja oletettua enemmän edellisvuodesta, mikä selittää
suoraan tyytyväisyyden alentumista istumapaikan saantiin. Matkustajamäärien kasvu saattaa välillisesti vaikuttaa
tyytyväisyyden heikentymiseen myös muiden tekijöiden kohdalla. Lisääntyneet matkustajamäärät
kasvattavat pysäkkiaikoja, jolloin matkanteon sujuvuus kärsii ja jo ennestään tiukoissa aikatauluissa pysyminen
on haastavaa. Aikataulustaan myöhässä kulkevat lähdöt saattavat myös haitata suunnittelun jatkoyhteyden
toimivuutta, mikä heijastuu vaihtamisen tyytyväisyyteen.
Järjestelmän arvosana on alhaisin VR:n lähiliikenteessä ja tyytyväisyys liki kaikkien laatutekijöitten kohdalla
on muita liikennemuotoja alhaisempi. Alkuvuodesta junaliikennettä hankaloittivat haastavat sääolosuhteet ja
junaliikenteessä oli tästä johtuen paljon myöhästymisiä. Matkanteon sujuvuus arvioitiin tuolloin erittäin heikoksi.
Syksyn tutkimusjaksolla poikkeustilanteita on ollut vain murto-osa alkuvuoteen nähden ja tyytyväisyys
matkantein sujuvuuteen on noussut. Alkuvuoden ongelmat ja niiden näkyvyys mediassa saattaa kuitenkin
edelleen vaikuttaa matkustajien mielikuviin ja sitä kautta syksyllä annettuihin arvioihin lähijunaliikenteen toimivuudesta.
Poikkeustilanteissa lähijunalle on joillakin alueilla haastavaa löytää korvaavaa liikennemuotoa,
mikä saattaa osaltaan selittää myös sitä, miksi matkustajat kokevat, että lähijuna ei palvele matkustustarpeita
yhtä hyvin kuin muut liikennemuodot.
Lähijunaliikenteessä tyytyväisyys istumapaikan saantiin on muita liikennemuotoja heikompi, mikä johtunee
muita liikennemuotoja korkeammasta kuormitusasteesta.

22
Kuva 6. Järjestelmän arvosanan muodostavien osatekijöiden suhteelliset arvosanajakaumat (%) liikennemuodoittain
syksyn tutkimusjaksoilla. VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen.

23
3.1.2 Joukkoliikennejärjestelmää mittaavat laatutekijät ja järjestelmän arvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain
Järjestelmän arvosana on erinomainen kaikilla bussiliikenteen liikennöintialueilla. Kaikkein parhaimmat arvosanat
ovat seutuliikenteellä ja Keravan sisäisellä liikenteellä.
Taulukko 7. Järjestelmän arvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain vuonna 2011.
Koko vuosi 2011
Järjestelmän
arvosana
Helsingin sisäinen liikenne 4,13
Espoon sisäinen liikenne 4,18
Vantaan sisäinen liikenne 4,12
Keravan sisäinen liikenne 4,22
Seutuliikenne 4,23
Bussiliikenne yhteensä 4,17
Syksyllä 2011 järjestelmäarvosanat ovat käytännössä samalla tasolla eri liikennöintialueilla. Parhaat arvosanat
saavat seutuliikenne sekä Keravan sisäinen liikenne ja heikoimmat arvosanat Helsingin sekä Vantaan
sisäinen liikenne. Vuoden 2010 syksyyn verrattuna vain Keravan arvosana on hieman noussut, kun taas
muiden arvosanat ovat hieman laskeneet. Kaikilla liikennöintialueilla järjestelmän arvosanat ovat sen sijaan
hieman nousseet keväästä 2011.
Taulukko 8. Järjestelmän arvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta
2008 lähtien.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Helsingin sisäinen liikenne 4,15 4,22 4,22 4,16
Espoon sisäinen liikenne 4,03 4,11 4,22 4,20
Vantaan sisäinen liikenne 4,03 4,06 4,18 4,16
Keravan sisäinen liikenne 4,11 4,21 4,20 4,25
Seutuliikenne 4,17 4,22 4,28 4,25
Bussiliikenne yhteensä 4,10 4,17 4,24 4,19

24
Kuva 7. Järjestelmän arvosana (1–5) bussiliikenteessä liikennöintialueittain. Kuvan asteikko on katkaistu.

25
Bussiliikenteen matkustajat ovat tyytyväisimpiä matkustusturvallisuuteen. Tyytyväisten osuus on keskimäärin
93 prosenttia, kaikilla liikennöintialueilla yli 90 %. Luvut ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla edellissyksyihin
verrattuna. Linjojen koetaan myös palvelevan erityisen hyvin matkustustarpeita ja informaatiota on
hyvin saatavilla.
Istumapaikan saantiin ollaan keskimäärin tyytyväisiä, mutta alueiden välillä on eroja. Erityisen tyytyväisiä
ollaan Keravalla, kun taas Helsingin sisäisessä liikenteessä tyytyväisten osuus on alueista alhaisin, mikä
johtunee korkeammasta kuormitusasteesta. Tyytyväisyys istumapaikan saantiin on Helsingissä laskenut,
mikä laskee myös bussin yhteenlaskettua istumapaikan saannin arvosanaa. Tähän vaikuttaa matkustajamäärien
kasvaminen suhteessa tarjontaa enemmän, kun on enemmän matkustajia lähtöä kohden.
Tyytyväisyys matkanteon nopeuteen on laskenut Helsingissä, mikä johtunee ainakin osittain lisääntyneistä
matkustajamääristä. Matkustajamäärien kasvu hidastaa matkantekoa pysäkkiaikojen pidentyessä. Helsingissä
tämä saattaa korostua, sillä liikennettä on enemmän ja matkanteko muutenkin jo lähtökohtaisesti hitaampaa.
Vaikka matkustajamäärät ovat kasvaneet selvästi myös mm. seutuliikenteessä, sen vaikutus matkanteon
sujuvuuden kokemiseen saattaa olla pienempi lähtökohtaisesti sujuvammasta liikenteestä johtuen.
Tyytyväisyys matkantekovälineen vaihtamiseen on laskenut hieman kaikilla liikennöintialueilla. Vaihtojen
toimivuuden kannalta aikataulussa pysyminen on keskeinen edellytys. Keravalla tyytyväisyys on laskenut
selvästi. Vaikka Keravan arvosanoihin liittyy paljon satunnaisuutta, tyytyväisyyden vähenemiseen saattaa
olla myös syynä junien myöhästely ja siitä johtuva vaihtoyhteyksien katkeaminen. Keravalla vuorovälit ovat
myös useimmilla linjoilla pitkiä, jolloin vaihtoyhteyden katkettua seuraavaa bussia saattaa joutua odottamaan
jopa puoli tuntia tai pahimmassa tapauksessa tunnin. Vaikka matkustajaa pyydetään arvioimaan ainoastaan
kyseistä linjaa, myös matkaketjun muun osan myöhästyminen saattaa tässä siis vaikuttaa.
Tyytymättömimpiä ollaan pysäkkien odottamisolosuhteisiin sekä aikataulussa pysymiseen. Odottamisolosuhteet
arvioidaan kaikkein huonoimmiksi Keravalla, jossa pysäkkien varustelutaso on keskimääräistä heikompi,
kun taas seutuliikenteessä pysäkkien olosuhteita pidetään parhaimpina. Aikataulussa pysymiseen ollaan
vähiten tyytyväisiä Vantaalla, sen sijaan Keravalla ja seutuliikenteessä tyytyväisimpiä. Tyytyväisyys liikennöintiin
aikataulun mukaan on Helsingissä laskenut, mikä laskee myös bussin yhteenlaskettua aikataulussa
pysymisen arvosanaa. Helsingin sisäisessä liikenteessä on tehty 2,5 prosenttia enemmän nousuja vuonna
2011 kuin vuotta aiemmin, mikä on saattanut hidastaa liikennettä pysäkkiaikojen kasvaessa. Myös Keravalla
matkustajamäärät ovat kasvaneet, ja tyytyväisyys laskenut. Seutuliikenteessä matkustajamäärien kasvusta
huolimatta tyytyväisyys on kuitenkin pysynyt edellissyksyn tasolla.

26
Kuva 8. Järjestelmän arvosanan muodostavien osatekijöiden suhteelliset arvosanajakaumat (%) bussiliikenteessä
liikennöintialueittain syksyn tutkimusjaksoilla.

27
3.2 Tyytyväisyys matkalipuntarkastajien toimintaan
Matkalipuntarkastajien toiminnan kohteliaisuutta ja asiallisuutta mittaava kysymys on ollut mukana asiakastyytyväisyystutkimuksissa
ns. vaihtuvana kysymyksenä. Syksyn 2011 tutkimuksessa kysymys oli mukana.
Tyytyväisyys matkalipuntarkastajien toimintaan on tasaista kaikilla liikennemuodoilla. Tyytyväisten osuus on
suurin bussiliikenteessä ja pienin raitioliikenteessä sekä VR:n lähiliikenteessä.
Kuva 9. Matkalipuntarkastajien toiminnalle annettujen arvosanojen suhteellinen jakauma (%) liikennemuodoittain
syksyllä 2011.

28
3.3 Tyytyväisyys matkakorttiin ja lippuvalikoimaan
Matkakortin sopivuutta ja helppokäyttöisyyttä sekä HSL-alueen lippuvalikoiman soveltuvuutta mittaavat kysymykset
ovat olleet mukana asiakastyytyväisyystutkimuksissa ns. vaihtuvina kysymyksinä. Syksyn 2011
tutkimukseen kysymykset sisältyivät.
Matkakortin sopivuus ja helppokäyttöisyys saa erinomaisen tuloksen; 95 % matkustajista tyytyväisiä. Tyytyväisten
osuus on samankaltainen eri liikennemuotojen välillä lukuun ottamatta VR:n lähiliikennettä, jossa
tyytyväisten osuus on muita pienempi.
Kuva 10. Matkakortin sopivuuden ja helppokäyttöisyyden saamien arvosanojen suhteellinen jakauma (%)
liikennemuodoittain syksyllä 2011.

29
Lippuvalikoimaan tyytyväisiä on 88 prosenttia matkustajista. Tyytyväisimpiä ovat raitiovaunun ja bussin matkustajat,
vähiten tyytyväisiä VR:n lähiliikenteen matkustajat.
Kuva 11. HSL-alueen lippuvalikoiman soveltuvuuden saamien arvosanojen suhteellinen jakauma (%) liikennemuodoittain
syksyllä 2011.

30
4 Liikennöintiin kohdistuvat mittarit
4.1 Kokonaisarvosana liikennöitsijälle
4.1.1 Kokonaisarvosana liikennöitsijälle liikennemuodoittain
Matkustajia pyydettiin antamaan kokonaisarvosana (1-5) liikennöitsijälle sen linjan liikenteen hoidosta, jolla
he matkustavat kyselyhetkellä. Kokonaisarvosanaan tiivistyy siten yleinen kokemus linjan liikennöinnistä.
Selvästi parhaan kokonaisarvosanan antavat metron matkustajat, joista tyytyväisiä on 91 %. Heikoimman
kokonaisarvosanan saa VR:n lähiliikenne, jonka matkustajista tyytyväisiä on 60 %.
Taulukko 9. Kokonaisarvosana liikennemuodoittain vuonna 2011 sekä tyytyväisten (arvosanat 4 ja 5) matkustajien
osuus.
Koko vuosi 2011
Kokonaisarvosana
Tyytyväisten
osuus %
Raitiovaunun matkustajat 4,00 84 %
Bussien matkustajat 3,87 76 %
Metron matkustajat 4,21 91 %
VR:n lähiliikenteen matkustajat 3,64 60 %
Yhteensä 3,92 77 %
Syksyllä 2011 eri liikennemuotojen saamat kokonaisarvosanat ovat hyvin samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Kokonaisarvosanaa yhteensä laskee hieman VR:n lähiliikenteen mukaantulo. VR:n lähiliikenteen ja
bussien kokonaisarvosanat ovat parantuneet eniten kevääseen 2011 verrattuna, mutta myös muiden liikennemuotojen
saamat arvosanat ovat parantuneet. Kevään mittausjaksolla erityisen hankalat sääolosuhteet
haittasivat joukkoliikenteen toimivuutta, jolloin arvosanatkin olivat luonnollisesti alhaisemmat.

31
Taulukko 10. Kokonaisarvosana liikennemuodoittain syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta 2008 alkaen. VR:n
lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Raitiovaunun matkustajat 4,00 4,08 4,04 4,03
Bussien matkustajat 3,82 3,89 3,92 3,91
Metron matkustajat 4,18 4,18 4,28 4,23
Raitiovaunu, bussi, metro yhteensä 3,93 3,97 4,02 4,00
VR:n lähiliikenteen matkustajat - - - 3,69
Yhteensä 3,93 3,97 4,02 3,95
Kuva 12. Kokonaisarvosanan (1–5) kehitys liikennemuodoittain. VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty
vuodesta 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa. Kuvassa asteikko on katkaistu.
Kuvassa 13 esitetään kokonaisarvosanan suhteellinen jakauma liikennemuodoittain syksyn tutkimusjaksoilla.
Tyytyväisten osuus kaiken kaikkiaan on vähentynyt, koska heikoimman sekä keskinkertaisen arvosanan
antaneiden suhteellinen osuus on kasvanut ja parhaan arvosanan antaneiden osuus vähentynyt. Metron
matkustajat ovat tyytyväisimpiä. Raitioliikenteen matkustajien tyytyväisyys on tutkimusjaksolla kasvanut eniten,
5 prosenttiyksikköä syksystä 2009 syksyyn 2011. VR:n matkustajat antavat suhteessa eniten keskinkertaisia
ja huonoja arvosanoja, ja liikennemuotoon ollaankin vähiten tyytyväisiä.

32
Kuva 13. Kokonaisarvosanan suhteellinen jakauma (%) liikennemuodoittain syksyn tutkimusjaksoilla. VR:n
lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa.

33
4.1.2 Kokonaisarvosana liikennöitsijälle bussiliikenteessä liikennöintialueittain
Matkustajat antoivat parhaan kokonaisarvosanan Keravan sisäiselle liikenteelle, jossa ainoana alueena arvosana
on yli neljän. Myös tyytyväisten osuus on Keravalla selvästi paras. Heikoin kokonaisarvosana annetaan
Espoon sisäisestä liikenteestä, sen sijaan tyytyväisten osuus on alhaisin Helsingissä ja Vantaalla.
Taulukko 11. Kokonaisarvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain vuonna 2011 sekä tyytyväisten (arvosanat
4 ja 5) matkustajien osuus.
Koko vuosi 2011
Kokonaisarvosana
Tyytyväisten
osuus %
Helsingin sisäinen liikenne 3,82 74 %
Espoon sisäinen liikenne 3,87 76 %
Vantaan sisäinen liikenne 3,83 74 %
Keravan sisäinen liikenne 4,10 86 %
Seutuliikenne 3,95 79 %
Bussiliikenne yhteensä 3,87 76 %
Kokonaisarvosana eri liikennöintialueilla on syksyllä 2011 lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Paras
kokonaisarvosana annetaan Keravalla ja heikoin Helsingissä. Kevääseen verrattuna kokonaisarvosana on
noussut kaikilla alueilla.
Taulukko 12. Kokonaisarvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta
2008 lähtien.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Helsingin sisäinen liikenne 3,76 4,04 3,92 3,87
Espoon sisäinen liikenne 3,84 3,93 3,89 3,93
Vantaan sisäinen liikenne 3,85 3,88 3,89 3,90
Keravan sisäinen liikenne 4,12 4,13 4,10 4,11
Seutuliikenne 3,91 3,94 3,95 3,97
Bussiliikenne yhteensä 3,82 3,89 3,92 3,91

34
Kuva 14. Kokonaisarvosana (1–5) bussiliikenteessä liikennöintialueittain. Kuvassa asteikko on katkaistu.
Bussiliikenteen tyytyväisten osuus ja jakauma yhteensä on pysynyt lähes täysin samalla tasolla syksyn tutkimusjaksoilla.
Keravan sisäisen liikenteen kohdalla erittäin hyvän arvosanan antaneiden suhteellinen osuus
on kasvanut, mutta samalla ovat kasvaneet myös huonon ja kohtalaisen arvosanan antaneiden osuudet,
minkä johdosta tyytyväisten osuus on laskenut viidellä prosenttiyksiköllä edelliseen syksyyn nähden. Syksyyn
2010 verrattuna tyytyväisten osuus Helsingin sisäisessä liikenteessä on laskenut kahdella prosenttiyksiköllä,
kun taas Espoossa tyytyväisten osuus on noussut niin ikään kahdella prosenttiyksiköllä.

35
Kuva 15. Kokonaisarvosanan suhteellinen jakauma (%) bussiliikenteessä liikennöintialueittain syksyn tutkimusjaksoilla.

36
4.2 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana
Liikennöitsijän toiminnan laatua mitataan useamman osatekijän avulla (suluissa kysymysnumero lomakkeessa):
Raitio- ja bussiliikenne: kuljettajan palvelukyky (A1), kuljettajan neuvontakyky (A2), kuljettajan ajotapa (A3),
vaunujen siisteys (A5), matkustusmukavuus (sisätilojen varustus) (A6)
Metro- ja lähijunaliikenne: kuljettajan ajotapa (A1), aikataulussa pysyminen (C8), vaunujen siisteys (A2),
opasteiden toimivuus asemilla (C11)
Liikennöitsijän arvosana on näiden osatekijöiden keskiarvo.
4.2.1 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana liikennemuodoittain
Paras laskennallinen liikennöitsijän arvosana vuonna 2011 on metroliikenteellä ja heikoin puolestaan lähijunaliikenteellä.
Taulukko 13. Liikennöitsijän arvosana liikennemuodoittain vuonna 2011.
Koko vuosi 2011
Liikennöitsijän
arvosana
Raitiovaunun matkustajat 3,88
Bussien matkustajat 3,73
Metron matkustajat 4,02
VR:n lähiliikenteen matkustajat 3,65
Yhteensä 3,79
Raitiovaunun ja bussien liikennöitsijän arvosana on syksyllä 2011 hyvin samalla tasolla kuin vuotta aiemmin,
metron arvosana on hieman laskenut. Liikennemuotojen arvosanaa kaiken kaikkiaan laskee jälleen VR:n
lähiliikenteen tulos. Kaikkien liikennemuotojen tulos on kuitenkin jälleen syksyllä parempi kuin keväällä.

37
Taulukko 14. Liikennöitsijän arvosana liikennemuodoittain syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta 2008 lähtien.
VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Raitiovaunun matkustajat 3,82 3,75 3,90 3,90
Bussien matkustajat 3,70 3,74 3,79 3,77
Metron matkustajat 4,06 4,16 4,14 4,04
Raitiovaunu, bussi, metro yhteensä 3,95 3,95 4,02 3,85
VR:n lähiliikenteen matkustajat - - - 3,70
Yhteensä 3,95 3,95 4,02 3,83
Kuva 16. Liikennöitsijän arvosanan (1–5) kehitys liikennemuodoittain. VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on
tehty vuodesta 2011 alkaen, jolloin se on huomioitu myös ”yhteensä” kohdassa. Kuvassa asteikko on katkaistu.
Raitiovaunumatkustajat ovat melko tasaisen tyytyväisiä kuljettajan neuvontakykyyn, palvelukykyyn ja ajotapaan
sekä matkustusmukavuuteen. Vähiten tyytyväisiä ollaan vaunujen siisteyteen. Tyytyväisten raitovaunumatkustajien
osuudet ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi syksyyn 2009 verrattuna, tyytyväisyys juuri
vaunujen siisteyteen on lisääntynyt eniten. Tämä saattaa johtua tehdyistä vaunujen uudistamisista ja peruskorjauksista.
Bussiliikenteen eri laatutekijöiden tulokset ovat pysyneet melko samansuuntaisina verrattuna edellisvuosiin.
Matkustajat ovat tyytyväisimpiä kuljettajan palvelukykyyn, mutta toisaalta vähiten tyytyväisiä ollaan kuljettajan
neuvontakykyyn. Busseja pidetään muita liikennemuotoja siistimpinä ja lähes seitsemän kymmenestä

38
matkustajasta on tyytyväinen bussien siisteyteen. Tähän saattaa osittain vaikuttaa se, että tutkimusta tehdään
vain arkisin päiväsaikaan. Suljettu rahastus ja kuljettajan läsnäolo ehkäisevät häiriökäyttäytymistä,
sotkemista ja ilkivaltaa. Toisaalta matkustajiakin on päivässä vähemmän bussiyksikköä kohden verrattuna
muihin liikennevälineisiin, joten matkustajien kengissä mukana tuoman lian ja ravan määrä on pienempi.
Tyytyväisyys matkustusmukavuuteen on busseissa raitiovaunuja alhaisempi, mikä johtuu mahdollisesti siitä
että bussiliikenteessä on käytössä jonkin verran vanhentunutta kalustoa, jonka laatutaso on heikompi.
Tyytyväisyys kuljettajan neuvonta- ja palvelukykyyn on korkeampi raitiovaunussa kuin bussissa. Raitiovaunun
matkustajat ovat harvemmin tekemisissä kuljettajan kanssa ja kohtaamiseen liittyy lähes aina palvelutai
neuvontatilanne. Bussissa jokainen kyytiin astuva kohtaa kuljettajan, jolloin myös kyyntiinnousutilanne
vaikuttanee arvioon vaikka varsinaista palvelu- tai neuvontatilannetta ei ole tapahtunut. Esimerkiksi, jos kuljettaja
ei tervehdi oma-aloitteisesti matkustajaa, saattaa annettu arvosana olla alhaisempi. Raitiolinjasto on
myös helpompi, kun linjoja ja pysäkkejä on vähemmän, joten oletettavasti matkustajien kysymyksiin on helpompi
vastata.
Metron matkustajat antavat erinomaisen arvosanan aikataulussa pysymisestä (metrolla luotettavuus on liki
100 %) ja kuljettajan ajotavasta. Aikataulussa pysymiseen tyytyväisten osuus tosin on hieman laskenut edellisiin
syksyihin verrattuna. Vuosaaren laituriovikokeilun viivästyminen on edelleen hieman haitannut metroliikennettä.
Asemalla on ollut käytössä vain toinen raide, mikä on aiheuttanut myöhästelyä ja vaihtoyhteyksien
katkeamisia erityisesti ruuhka-aikoina. Tyytyväisyys kuljettajan ajotapaan sen sijaan on kasvanut. Huonoimman
tuloksen metroliikenne saa vaunujen siisteyden kohdalla, vain puolet matkustajista on tyytyväisiä siisteyteen.
Metrovaunuja pidetään myös muihin liikennemuotoihin verrattuna vähiten siisteinä.
Tyytyväisyys opasteiden toimivuuteen asemalla on laskenut metrossa. Käynnissä olevat työmaat ovat heikentäneet
opasteiden toimivuutta tilapäisesti, koska poikkeustilanteissa opasteet eivät välttämättä toimi yhtä
hyvin kuin normaalioloissa. Vuosaaren laituriovityömaasta johtuen myöhästymisiä etenkin ruuhka-aikana on
ollut enemmän, jolloin myös tilanteita, jossa metroasemien liukuportaiden yläpäässä aikataulunmukaista
lähtöaikoja näyttävät opastintaulut ovat olleet ”väärässä”.
VR:n lähiliikenteen matkustajat ovat tyytyväisimpiä kuljettajan ajotapaan. Opasteiden toimivuuteen asemalla
on matkustajista noin kaksi kolmasosaa tyytyväisiä ja vaunujen siisteyteen hieman yli puolet. Melko alhainen
tyytyväisyys opasteiden toimivuuteen saattaa johtua useammista häiriötilanteista, jotka voivat heijastua myös
opasteiden toimivuuteen. Sen sijaan liikennöintiin aikataulun mukaan on tyytyväisiä vain 36 %, kun vastaava
osuus metroliikenteen matkustajien keskuudessa on 94 %. Lähijunissa tyytyväisten osuus aikataulussa pysymiseen
on alhainen, mutta korkeampi kuin keväällä, jolloin myöhästymisiä ja peruutuksia oli paljon enemmän.
Vaikka lähijuna toimi syksyn tutkimusjaksolla ilman suurempia ongelmia, vaikuttanee edelleen vastauksiin
edellistalvien sekä konduktööripulan aiheuttamat häiriöt. Lähijunan häiriöt ovat saaneet myös paljon
negatiivista huomioita mediassa, jolloin vastauksiin saattaa osittain vaikuttaa myös mielikuva henkilökohtaisen
kokemuksen lisäksi.

39
Kuva 17. Liikennöitsijää mittaavien laatutekijöiden suhteelliset arvosanajakaumat (%) liikennemuodoittain
syksyn tutkimusjaksoilla. VR:n lähiliikenteessä tutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen.

40
4.2.2 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain
Keravan sisäisessä liikenteessä annetaan liikennöitsijälle paras arvosana, mikä muista alueista poiketen
ylittää neljän. Alhaisin liikennöitsijän arvosana annetaan Helsingin sisäisessä liikenteessä.
Taulukko 15. Liikennöitsijän arvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain vuonna 2011.
Koko vuosi 2011
Liikennöitsijän
arvosana
Helsingin sisäinen liikenne 3,69
Espoon sisäinen liikenne 3,73
Vantaan sisäinen liikenne 3,75
Keravan sisäinen liikenne 4,07
Seutuliikenne 3,79
Bussiliikenne yhteensä 3,73
Syksyllä 2011 paras liikennöitsijän arvosana annetaan Keravalla ja heikoin Helsingissä. Edellisvuoteen verrattuna
ainoastaan Espoon sisäisen liikenteen arvosana paranee, ja sekin ainoastaan yhdellä sadasosalla,
muiden alueiden arvosanat pysyvät samalla tasolla tai hieman laskevat. Kevääseen 2011 verrattuna arvosana
pysyy täsmälleen samana Keravalla, muilla alueilla nousee hieman.
Taulukko 16. Liikennöitsijän arvosana bussiliikenteessä liikennöintialueittain syksyn tutkimusjaksoilla.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Helsingin sisäinen liikenne 3,65 3,69 3,78 3,73
Espoon sisäinen liikenne 3,71 3,77 3,77 3,78
Vantaan sisäinen liikenne 3,70 3,76 3,81 3,80
Keravan sisäinen liikenne 4,17 4,11 4,10 4,05
Seutuliikenne 3,77 3,79 3,82 3,82
Bussiliikenne yhteensä 3,70 3,74 3,79 3,77

41
Kuva 18. Liikennöitsijän arvosana (1–5) bussiliikenteessä liikennöintialueittain. Kuvassa asteikko on katkaistu.
Kuvassa 19 on esitetty liikennöitsijää mittaavien laatutekijöiden suhteelliset arvosanajakaumat bussiliikenteessä
liikennöintialueittain syksyn tutkimusjaksoilla.
Kaikissa laatutekijöissä tyytyväisimmät matkustajat ovat Keravalla, ero on selkeä muihin alueisiin verrattuna.
Keravalla tyytyväisyys kuljettajan palveluun ja neuvontaan on jopa noussut edelliseen syksyyn nähden, mutta
toisaalta tyytyväisyys kuljettajan ajotapaan ja vaunujen siisteyteen sekä matkustusmukavuuteen on laskenut.
Keravalla kuljettajat ovat tuttuja ja avuliaita. Reitit ovat myös melko lyhyitä, jolloin uudetkin kuljettajat
oppivat nopeasti reitin varrella olevat tärkeimmät kohteet. Matkustajamäärien ollessa melko pieniä saattavat
kuljettajat jopa muistaa, millä pysäkillä vakituiset matkustajat tulevat kyytiin tai jäävät pois.
Alhaisin tyytyväisyys eri laatutekijöissä on Helsingin sisäisen liikenteen matkustajilla, paitsi vaunujen siisteyden
kohdalla, missä Espoon ja Vantaan sisäisen liikenteen matkustajat ovat vähiten tyytyväisiä.

42
Kuva 19. Liikennöitsijää mittaavien laatutekijöiden suhteelliset arvosanajakaumat (%) bussiliikenteessä liikennöintialueittain
syksyn tutkimusjaksoilla.

43
4.3 Liikennöitsijäkohtaiset arvosanat bussiliikenteessä
Tarkastelun kohteena ovat bussiliikenteen liikennöitsijät: Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy (ESL), Helsingin
Bussiliikenne Oy (HelB), Nobina Finland Oy (NOF), Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab (PKL), Tammelundin
Liikenne Oy (TL), Veolia Transport Finland Oy (VEO), Westendin Linja Oy (WL) ja Åbergin Linja Oy (ÅL).
Liikennöitsijän saamat keskimääräiset arvosanat on muodostettu painottamalla linjoittaisia arvosanoja vuoden
2011 lokakuun keskimääräisen arkipäivän nousijamäärillä.
Bussiliikenteen laatukannusteisiin vaikuttavat periaatteet ja asiakastyytyväisyystulokset on koottu erilliseen
liiteosioon, joka on ladattavissa PDF-muodossa HSL:n nettisivuilta
(http://www.hsl.fi/FI/MIKAONHSL/JULKAISUT/).
4.3.1 Liikennöitsijälle annettu kokonaisarvosana liikennöitsijöittäin bussiliikenteessä
Vuonna 2011 parhaan kokonaisarvosanan saa Åbergin Linja Oy, jonka matkustajista 93 % on tyytyväisiä.
Heikoimmat kokonaisarvosanat annetaan Tammelundin Liikenne Oy:lle, tyytyväisten osuus on kuitenkin
pienin Nobina Finland Oy:llä.
Taulukko 17. Kokonaisarvosanat bussiliikenteessä liikennöitsijöittäin vuonna 2011 sekä tyytyväisten (arvosanat
4 ja 5) matkustajien osuus.
Koko vuosi 2011
Kokonaisarvosana
Tyytyväisten
osuus %
Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy 3,99 82 %
Helsingin Bussiliikenne Oy 3,84 74 %
Nobina Finland Oy 3,83 72 %
Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab 3,95 81 %
Tammelundin Liikenne Oy 3,80 74 %
Veolia Transport Finland Oy 3,94 79 %
Westendin Linja Oy 3,95 82 %
Åbergin Linja Oy 4,21 93 %
Bussiliikenne yhteensä 3,87 76 %
Tutkimusjaksolla Åbergin Linja Oy on noussut kokonaisarvosanaltaan parhaaksi liikennöitsijäksi. Edelliseen
syksyyn verrattuna Nobina Finland Oy:n, Veolia Transport Finland Oy:n ja Åbergin Linja Oy:n arvosanat ovat
hieman parantuneet, muiden ovat pysyneet täsmälleen samalla tasolla tai hieman laskeneet, Tammelundin
Liikenne Oy:llä ei ole vertailutietoa. Puolivuotisjaksolla liikennöitsijöiden arvosanat ovat parantuneet kevääseen
verrattuna, lukuun ottamatta Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:tä ja Åbergin Linja Oy:tä.

44
Taulukko 18. Kokonaisarvosanat bussiliikenteessä liikennöitsijöittäin syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta 2008
alkaen.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy 4,10 4,07 3,99 3,97
Helsingin Bussiliikenne Oy 3,79 3,89 3,93 3,87
Nobina Finland Oy 3,87 3,91 3,87 3,88
Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab 3,86 4,00 4,02 3,99
Tammelundin Liikenne Oy - - - 3,88
Veolia Transport Finland Oy 3,90 3,94 3,94 3,98
Westendin Linja Oy 4,08 4,03 4,04 4,04
Åbergin Linja Oy 4,02 4,06 4,16 4,18
Bussiliikenne yhteensä 3,82 3,89 3,92 3,91
Kuva 20. Kokonaisarvosanojen (1–5) kehitys liikennöitsijöittäin. Kuvassa asteikko on katkaistu.
Åbergin Linja Oy:n vastanneissa matkustajissa tyytyväisten osuus on suurin. Vähiten tyytyväisiä ovat Nobina
Finland Oy:n matkustajat. Syksyyn 2010 verrattuna tyytyväisten osuus on kasvanut eniten Nobina Finland
Oy:n ja Veolia Transport Finland Oy:n matkustajien joukossa. Tyytyväisyys on puolestaan vähentynyt eniten
Helsingin Bussiliikenne Oy:n matkustajilla.

45
Kuva 21. Kokonaisarvosanojen suhteelliset jakaumat (%) liikennöitsijöittäin syksyn tutkimusjaksoilla.
Käytetyt lyhenteet: ESL = Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, HelB = Helsingin Bussiliikenne Oy, NOF = Nobina
Finland Oy, PKL = Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab, TL = Tammelundin Liikenne Oy, VEO = Veolia Transport
Finland Oy, WL = Westendin Linja Oy, ÅL = Åbergin Linja Oy.

46
4.3.2 Liikennöitsijän toimintaa mittaavat laatutekijät ja liikennöitsijän arvosana liikennöitsijöittäin bussiliikenteessä
Liikennöitsijän arvosana lasketaan niiden laatutekijöiden keskiarvona, joihin liikennöitsijät itse voivat vaikuttaa.
Näitä laatutekijöitä bussiliikenteessä ovat: kuljettajan palvelukyky (A1), kuljettajan neuvontakyky (A2),
kuljettajan ajotapa (A3), vaunujen siisteys (A5), matkustusmukavuus (sisätilojen varustus) (A6).
Tällä mittarilla tarkasteltuna paras liikennöitsijä on Åbergin Linja Oy. Heikoimmat arvosanat ovat ovat Nobina
Finland Oy:llä ja Tammelundin Liikenne Oy:llä, sekä Helsingin Bussiliikenne Oy:llä.
Taulukko 19. Liikennöitsijän arvosana bussiliikenteessä liikennöitsijöittäin vuonna 2011.
Koko vuosi 2011
Liikennöitsijän
arvosana
Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy 3,96
Helsingin Bussiliikenne Oy 3,70
Nobina Finland Oy 3,69
Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab 3,80
Tammelundin Liikenne Oy 3,69
Veolia Transport Finland Oy 3,81
Westendin Linja Oy 3,84
Åbergin Linja Oy 4,01
Bussiliikenne yhteensä 3,73
Lähes kaikilla liikennöitsijän arvosana on syksyllä 2011 heikompi kuin edellissyksynä, ainoastaan Nobina
Finland Oy:n arvosana on parantunut ja Veolia Transport Finland Oy:n arvosana on pysynyt samana. Kevääseen
2011 verrattuna arvosanat ovat pysyneet samalla tasolla tai nousseet hieman, Åbergin Linja Oy:tä
lukuun ottamatta.
Taulukko 20. Liikennöitsijän arvosana bussiliikenteessä liikennöitsijöittäin syksyn tutkimusjaksoilla vuodesta
2008 alkaen.
Syksy 2008 2009 2010 2011
Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy 4,06 4,00 4,00 3,96
Helsingin Bussiliikenne Oy 3,64 3,69 3,79 3,74
Nobina Finland Oy 3,69 3,72 3,67 3,72
Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab 3,93 3,86 3,97 3,84
Tammelundin Liikenne Oy - - - 3,71
Veolia Transport Finland Oy 3,72 3,78 3,84 3,84
Westendin Linja Oy 3,95 3,90 3,93 3,92
Åbergin Linja Oy 3,96 3,95 4,18 4,01
Bussiliikenne yhteensä 3,70 3,73 3,79 3,77

47
Kuva 22. Liikennöitsijäarvosanojen (1–5) kehitys liikennöitsijöittäin. Kuvassa asteikko on katkaistu.
Åbergin Linja Oy:n matkustajat ovat selvästi muita liikennöitsijöitä tyytyväisempiä kuljettajan palvelukykyyn,
matkustusmukavuuteen sekä vaunujen siisteyteen. Kuljettajan palvelukyvyn ja matkustusmukavuuden kohdalla
Åbergin Linja Oy:n arvosanat ovat parantuneet selvästi edellisiin syksyihin verrattuna. Myös muiden
laatutekijöiden kohdalla Åbergin Linja Oy on kärkisijalla, joskin kuljettajan ajotavan kohdalla Etelä-Suomen
Linjaliikenne Oy:llä tyytyväisten osuus on yhtä suuri.
Kuljettajan palvelu- ja neuvontakykyyn vähiten tyytyväisiä ollaan Tammelundin Liikenne Oy:n matkustajien
joukossa. Kuljettajan ajotapaan ja vaunujen siisteyteen ollaan vähiten tyytyväisiä Nobina Finland Oy:llä.
Myös matkustajamukavuuteen vähiten tyytyväiset matkustivat Tammelundin Liikenne Oy:n ja Nobina Finland
Oy:n linjoilla.

48
Kuva 23. Liikennöitsijää mittaavien laatutekijöiden suhteelliset arvosanajakaumat (%) liikennöitsijöittäin.
Käytetyt lyhenteet: ESL = Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, HelB = Helsingin Bussiliikenne Oy, NOF = Nobina Finland Oy,
PKL = Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab, TL = Tammelundin Liikenne Oy, VEO = Veolia Transport Finland Oy, WL =
Westendin Linja Oy, ÅL = Åbergin Linja Oy.

49
4.4 Bussilinjoittainen tarkastelu
Bussilinjoittaisessa tarkastelussa pyritään tässä nostamaan esiin keskeisimpiä tuloksia. Kaikkien linjojen
yksityiskohtaiset arvosanat syksyn tutkimusjaksolta löytyvät liitteestä 1 ja koko vuoden osalta liitteestä 2.
Korkeimman kokonaisarvosanan tänä syksynä saa seutulinja 111 (Kamppi - Westend - Haukilahti). Kärkikymmenikön
muodostaa kuusi seutulinjaa ja neljä Espoon sisäistä linjaa. Kaikkien näiden linjojen arvosana
on parantunut syksystä 2010, paitsi seutulinjan 504 arvosana on pysynyt samana. Linjoista viisi pääsi kymmenen
kärkeen myös keväällä 2011: tänä syksynä sijalla yksi oleva seutulinja 111 (keväällä 2011 sijalla 2),
sijalla kaksi Espoon sisäinen linja 16 (sija 4), sijalla neljä Espoon sisäinen linja 13 (sija 3), sijalla kahdeksan
seutulinja 105 (sija 1) ja sijalla yhdeksän seutulinja 501 (sija 6).
Seutulinja 111 (Kamppi - Westend - Haukilahti) on selvästi keskiarvon yläpuolella aikataulussa pysymisessä
ja matkanteon sujuvuudessa. Linja ei ole häiriöherkkä ja se pysyykin hyvin aikataulussa.
Espoon sisäistä linjaa 16 (Tapiola - Kuitinmäki - Henttaa) liikennöi Åbergin Linja Oy, joka saa perinteisesti
korkeita arvosanoja. Linjalla on selvästi keskimääräistä paremmat arvosanat kuljettajan toimintaa mittaavissa
tekijöissä sekä siisteydessä.
Espoon sisäisellä linjalla 86 (Espoon keskus - Kunnarla - Röylä - Kunnarla - Espoon keskus) arvosanat ovat
selvästi keskimääräistä korkeampia kuljettajien palvelu- ja neuvontakyvyssä sekä matkustusväljyydessä.
Linjalla on melko vähän matkustajia lähtöä kohden, joten matkustusväljyys on hyvä.
Espoon sisäisellä linjalla 13 (Tapiola - Suomenoja - Eestinlaakso) kulkee kohtuullisen vähän matkustajia,
mistä johtuen matkustusväljyys ja matkan sujuvuus ovat hyvällä tasolla ja arvosanat selvästi keskimääräistä
parempia. Myös matkustusmukavuus on linjalla selvästi keskiarvon yläpuolella.
Espoon sisäisellä linjalla 52 (Hämevaara - Leppävaara - Otaniemi - Tapiola - Westendin asema) arvosanat
aikataulussa pysymisessä ja matkan sujuvuudessa ovat keskiarvoa selvästi korkeampia.
Seutulinja 143 (Kamppi - Soukka/Soukanniemi) pysyy hyvin aikataulussa eikä se ole häiriöherkkä. Arvosanat
aikataulussa pysymisessä ja matkan sujuvuudessa ovat selvästi keskimääräistä korkeampia.
Seutulinjalla 504 (Pasila - Kivenlahti) arvosanat bussien siisteydessä ja matkustusmukavuus (sisätilojen
varustuksessa) ovat keskiarvoa selvästi korkeampia.
Seutulinjalla 105 (Kamppi - Tapiola - Mankkaa) on liikennöitsijä vaihtunut ja sen myötä linjalla on käytössä
uutta kalustoa. Arvosanat bussien siisteydessä ja matkustusmukavuus ovat selvästi keskimääräistä korkeampia.
Seutulinjalla 501 (Lauttasaari - Hanasaari - Tapiola/Otaniemi) arvosanat aikataulussa pysymisessä ja matkan
sujuvuudessa ovat keskiarvoa selvästi korkeampia.
Seutulinjalla 530 (Martinlaakso - Myyrmäki - Lähderanta - Espoon keskus) liikennöitsijäksi vaihtui Åbergin
Linja Oy, joka perinteisesti saa korkeita arvosanoja, ja linjalla on käytössä osittain uudet bussit. Aikaisempi
liikennöitsijä Westendin Linja Oy ajaa kuitenkin edelleen alihankintana noin puolet vuoroista. Arvosanat siisteydessä,
matkustusmukavuudessa ja matkustusväljyydessä ovat selvästi keskimääräistä korkeampia.

50
Tulokset ovat melko tasaiset kymmenen alimman arvosanan saaneen linjan välillä (kokonaisarvosanat 3,43–
3,60). Kymmenen alimman arvosanan saaneen linjan muodostaa seitsemän Helsingin ja kaksi Espoon sisäistä
linjaa sekä yksi seutulinja. Alimman arvosanan saa Helsingin sisäinen linja 94B (Kivikonkaari - Kontula(M)).
Sen arvosana on selvästi laskenut vuoden 2010 syksystä, samoin on laskenut useiden muidenkin
linjojen arvosana. Kuitenkin Helsingin sisäisten linjojen 94, 97V ja 92 arvosanat ovat vähän nousseet (joskin
laskeneet vuoteen 2009 verrattuna) ja linjoille 90K ja 94V ei ole vertailutietoa vuodelle 2010. Linjoista neljä
oli kymmenen heikoimman linjan joukossa myös keväällä 2011: tänä syksynä sijalla kymmenen oleva Helsingin
sisäinen linja 94 (keväällä 2011 sijalla 6), sijalla neljä Helsingin sisäinen linja 94V (sija 3), sijalla kolme
seutulinja 518 (sija 1) ja sijalla kaksi Helsingin sisäinen linja 92 (sija 2).
Heikoimman arvosanan saaneella Helsingin sisäisellä linjalla 94B (Kivikonkaari - Kontula(M)) on keskimääräistä
alhaisemmat tulokset linjan soveltuvuudessa, matkan sujuvuudessa sekä matkustusväljyydessä.
Helsingin sisäisen linjan 92 (Itäkeskus(M) - Myllypuro) arvosanat aikataulussa pysymisessä, siisteydessä,
matkustusväljyydessä, matkustusmukavuudessa sekä linjan soveltuvuudessa tarpeisiin ovat keskiarvoa
heikommat.
Seutulinjalla 518 (Sörnäinen - Kuninkaanmäki) on keskimääräistä alhaisemmat arvosanat siisteydessä, mukavuudessa
ja kuljettajan neuvontakyvyssä.
Helsingin sisäisen linjan 94V (Kontula(M) - Kontulankaari) arvosanat matkustusväljyydessä, linjan soveltuvuudessa
tarpeisiin, matkanteon sujuvuudessa ja turvallisuudessa ovat keskiarvoa heikommat. Mahdollista
on, että alue, jolla linja kulkee, vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.
Helsingin sisäisellä linjalla 72 (Rautatientori - Pukinmäki - Tapanila) on käytössä vanhaa kalustoa ja vuoroja
ajetaan ajoittain myöhässä. Linjan arvosanat siisteydessä, matkanteon sujuvuudessa, matkustusväljyydessä,
matkustusmukavuudessa ja aikataulussa pysymisessä ovat keskiarvoa heikommat.
Espoon sisäisellä linjalla 65 (Espoonlahti - Vanttila - Vantinportti - Kauklahden as. - Espoon kartano - Kauklahti)
arvosanat liikennevälineen vaihtamisessa ja linjan sopivuudessa matkustustarpeisiin ovat keskimääräistä
heikommat.
Helsingin sisäisellä linjalla 90K (Vuosaari(M) - Aurinkolahti) annetaan keskimääräistä heikommat arvosanat
matkustusväljyydessä, matkan sujuvuudessa, linjan sopivuudessa matkustustarpeisiin sekä järjestyksessä ja
turvallisuudessa.
Espoon sisäisellä linjalla 85 (Espoon keskus - Nuuksionpää/Kattila) on aikataulussa pysyminen ollut ongelmana.
Reitti myös muuttui hieman, jolloin kävelymatka terveysasemalle piteni Espoon keskuksen päässä.
Linjan arvosanat aikataulussa pysymisessä, siisteydessä, vaihtamisessa, linjan sopivuudessa matkustustarpeisiin
sekä odottamisolosuhteissa pysäkillä ovat keskimääräistä heikommat.
Helsingin sisäisellä linjalla 94 (Itäkeskus(M) - Kontulankaari) arvosanat bussien siisteydessä ja matkustusmukavuudessa
sekä järjestyksessä ja turvallisuudessa ovat keskimääräistä heikompia. Mahdollista on, että
alue, jolla linja kulkee, vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.

51
Taulukko 21. Kokonaisarvosanan perusteella kymmenen parhaimman ja heikoimman bussilinjan reitit.
Linja / 10 korkeinta Reitti
S111, T Kamppi - Haukilahti
E16, A, B Tapiola - Henttaa
E86H, T, HT
Espoon keskus - Röylä
E13
Tapiola - Eestinlaakso
E52
Hämevaara - Westendinasema
S143, A Kamppi - Soukka/Soukanniemi
S504
Pasila - Kivenlahti
S105
Kamppi - Mankkaa
S501, V Vattuniemi - Tapiola/Otaniemi
S530
Martinlaakso - Espoon keskus
Linja / 10 alinta Reitti
H94
Itäkeskus(M) - Kontulankaari
E85, A Espoon keskus - Nuuksionpää/Kattila
H90K
Vuosaari(M) - Aurinkolahti
E65, K Espoonlahti - Kauklahti
H72
Rautatientori - Tapanila
H97V
Itäkeskus(M) - Mellunmäki(M)
H94V
Kontula(M) - Kontulankaari
S518
Sörnäinen - Kuninkaanmäki
H92
Itäkeskus(M) - Myllypuro
H94B
Kivikonkaari - Kontula(M)

52
Kuva 24. Kymmenen parasta ja heikointa bussilinjaa kokonaisarvosanan perusteella.
Käytetyt lyhenteet: H = Helsingin sisäinen linja, E = Espoon sisäinen linja, V = Vantaan sisäinen linja, Ke =
Keravan sisäinen linja, S = seutulinja.

53
Kymmenen suurimman positiivisen kokonaisarvosanan muutoksen joukossa on kaksi seutulinjaa sekä viisi
Espoon ja kolme Helsingin sisäistä linjaa. Kokonaisarvosana on parantunut eniten Espoon sisäisellä linjalla
19 (Tapiola - Espoon keskus - Tuomarilan asema). Kaksi listalla olevista linjoista oli suurimpien nousijoiden
listalla myös keväällä 2011, Helsingin sisäinen linja 62 (nyt sijalla 3, keväällä sijalla 5) sekä seutulinja 613
(nyt sijalla 5, keväällä sijalla 6)
Kokonaisarvosana on siis noussut eniten Espoon sisäisellä linjalla 19 (Tapiola - Espoon keskus - Tuomarilan
asema). Linjalla on liikennöitsijä vaihtunut Nobina Finland Oy:stä Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab:ksi.
Espoon sisäisellä linjalla 22 (Hämevaara - Leppävaara) on syksystä 2011 alkaen liikennöity vain osuutta
Leppävaara - Hämevaara ja aikaisempi reittiosuus Leppävaara - Sinimäki siirtyi linjalle 23. Linjaa 22 käyttävät
nykyään siis ainoastaan Hämevaaran suunnan matkustajat.
Helsingin sisäisellä linjalla 62 (Rautatientori - Pirkkola) on liikennöitsijä vaihtunut Helsingin Bussiliikenne
Oy:stä Nobina Finland Oy:ksi. Lisäksi aikataulu tehtiin hieman edellistä syksyä väljemmäksi, mikä toisaalta
jonkin verran pidensi vuorovälejä, mutta toisaalta paransi linjan aikataulussa pysymistä ja siten luotettavuutta.
Seutulinjalla 613 (Rautatientori - Kylmäoja) ajoajat on mahdollisesti saatu tarkemmiksi uuden suunnittelutyökalun
avulla, minkä ansiosta pysäkkikohtaiset aikataulut toimivat nyt paremmin.
Seutulinjalla 512 (Malmi - Maunula - Leppävaara/Westendinasema) on liikennöitsijä vaihtunut Nobina Finland
Oy:stä Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab:ksi. Linjalla on nyt uutta kalustoa käytössä. Lisäksi Kehä I
tunnelin valmistuminen Leppävaarassa on voinut sujuvoittaa linjaa. Leppävaarassa otettiin käyttöön myös
ajantasauspysäkki 512A-vuoroilla Malmin suuntaan.
Espoon sisäisellä linjalla 52 (Hämeenvaara - Leppävaara - Otaniemi - Tapiola - Westendin asema) päätepysäkki
siirtyi Tapionaukiolta Westendinasemalle, jolloin Tapiolasta Hämevaaran suuntaan käytetään samaa
pysäkkiä kuin linjalla 510. Tämä on varmasti lisännyt linjan käyttöä. Lähtöjä on jonkin verran enemmän kuin
viime talvena ja niitä pyritty tasaväleistämään linjan E22 kanssa osuudella Hämevaara - Leppävaara, jolloin
suuri osa Leppävaaran asemalle/asemalta matkustavista voi käyttää jompaa kumpaa linjaa.
Helsingin sisäisellä linjalla 71 (Rautatientori - Pihlajisto - Pihlajanmäki) on käytössä uutta kalustoa. Aikatauluja
on muokattu hieman ja linjan lähtöaikoja on porrastettu linjan 68 kanssa, joka kulkee osittain samaa reittiä.
Espoon sisäisellä linjalla 18 (Tapiola - Kauniainen - Espoon keskus - Mikkelä – Kauklahti) liikennöitsijä on
vaihtunut Nobina Finland Oy:stä Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy Ab:ksi.
Kokonaisarvosana on heikentynyt eniten Helsingin sisäisellä linjalla 52 (Vanhakaupunki - Oulunkylä - Munkkiniemi).
Linja oli arvosanaltaan kolmanneksi eniten heikentynyt jo keväällä. Arvosana on laskenut merkittävästi
myös Helsingin sisäisillä linjoilla 63 ja 51, joka oli listalla myös jo keväällä (sija 7).
Kokonaisarvosana heikentyi siis eniten Helsingin sisäisellä linjalla 52 (Vanhakaupunki - Oulunkylä - Munkkiniemi),
jolla ajoaikavaihtelut on ollut jonkinlainen ongelma. Sama ongelma on ollut myös Helsingin sisäisellä
linjalla 51 (Siltasaari - Maunula - Konala (teollisuusalue)).
Helsingin sisäisellä linjalla 63 (Elielinaukio - Maunula - Paloheinä) on ollut käytössä vanhaa kalustoa ja matkustajia
on melko paljon lähtöä kohden.

54
Vantaan sisäisen linjan 77 (Päiväkumpu - Kylmäoja) arvosanaa on todennäköisesti laskenut se, että kuluvan
talven ajoajat olivat tiukat, eikä linja siksi ole syksyllä/talvella pysynyt kunnolla aikataulussaan. Linja on myös
vahvasti liityntäpainotteinen linja, ja joissakin tapauksissa matkustajat ovat myöhästyneet suunnittelemastaan
junaliitynnästä aikataulun pitämättömyyden vuoksi.
Helsingin sisäisellä linjalla 56 (Kalasatama (M) - Metsälä - Kannelmäki) ajoaikavaihtelut on ollut jonkinlainen
ongelma. Helsingin sisäisellä linjalla 39 (Kamppi - Konala - Malminkartano) bussit ovat olleet ruuhkaisia
etenkin välillä Konala - Pitäjänmäki, johtuen Konalan asukasmäärän kasvusta. Helsingin sisäisen linjan 42
(HelB, Elielinaukio - Maununeva - Kannelmäki) reittimuutoksen myötä reitti piteni Kannelmäen asukkaille.
Taulukko 22. Reitit bussilinjoilla, joilla on tapahtunut suurimmat kokonaisarvosanan muutokset (nousut tai
laskut) syksystä 2010 syksyyn 2011.
Linja / nousut
E19
E22
H62
H97
Reitti
Tapiola - Tuomarilan asema
Hämevaara - Leppävaara
Rautatientori - Pirkkola
Itäkeskus(M) - Mellunmäki(M)
S613, K, N Rautatientori - Kylmäoja
S512, A Malmi - Leppävaara/Westendinasema
E52
H71
Hämevaara - Westendinasema
Rautatientori - Savela
E18, Z Tapiola - Kauklahti/Espoon keskus
E13
Linja / laskut
H52
H51
H63
V77
S315
H56
H39
Tapiola - Eestinlaakso
Reitti
Vanhakaupunki - Munkkiniemi
Siltasaari - Konala
Elielinaukio - Paloheinä
Päiväkumpu - Kylmäoja
Elielinaukio - Vanhakartano
Kalasatama - Kannelmäki
Kamppi - Malminkartano
V71, A Tikkurila - Vierumäki
V73L, M
H42
Nikinmäki - Korso
Elielinaukio - Kannelmäki

55
Kuva 25. Suurimmat syksystä 2010 syksyyn 2011 tapahtuneet muutokset kokonaisarvosanassa bussilinjoilla.
Käytetyt lyhenteet: H = Helsingin sisäinen linja, E = Espoon sisäinen linja, V = Vantaan sisäinen linja, Ke =
Keravan sisäinen linja, S = seutulinja.

56
5 Taustatiedot
5.1 Näytteen rakenne
HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen kohdalla ei voida puhua tilastotieteellisessä mielessä otannasta tiedonkeruumenetelmästä
johtuen. Kyselyt tehdään liikennevälineissä, joissa lomakkeita jakavat tutkimusavustajat
valitsemilleen henkilöille. Näin ollen mukaan valittujen henkilöiden joukko on jossain määrin harkinnanvarainen,
jolloin puhutaan otoksen sijaan näytteestä. Tutkimusavustajia on kuitenkin ohjeistettu valitsemaan
henkilöitä mahdollisimman satunnaisesti eri taustatekijöiden (ikä, sukupuoli jne.) suhteen. Tällä pyritään takamaan
se, että kerätty näyte edustaisi mahdollisimman hyvin kaikkia matkustajia ja tutkimuksen tulokset
olisivat sitä kautta luotettavia. Kyselyyn vastanneiden matkustajien asiakasprofiili ja taustatietojakaumat on
esitetty taulukossa 21. Kuvassa 26 on esitetty haastatteluiden jakauma kellonajan mukaan.
Syksyn 2011 asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset perustuvat syys-marraskuussa kerättyyn 23 845 matkustajan
näytteeseen. Liikennemuodoittain näyte on jaettu seuraavasti: raitiovaunut 1 124, bussit 20 635
(Helsingin sisäinen 9 185, Espoon sisäinen 2 661, Vantaan sisäinen 1 870, Keravan sisäinen 121 ja seutuliikenne
6 798), metro 582 ja VR:n lähiliikenne 1 504.

57
Taulukko 23. Näytteen jakaumat syksyllä 2011.
Raitiovaunu Bussi Metro VR Yhteensä
Vastaajia 1 124 20 635 582 1 504 23 845
Sukupuoli
miehiä 30 28 25 29 28
naisia 70 72 75 71 72
Ikäjakauma
15–19 5 11 8 8 10
20–29 26 25 21 27 25
30–44 27 27 26 31 27
45–59 24 26 26 25 26
60- 17 12 18 9 12
Mitä lippua käytti matkalla
Matkakortin kautta 73 78 81 67 77
Matkakortin arvoa 21 18 15 15 18
Kertalippua 2 4 3 8 4
Kännykkälippua 4 0 3 1 1
Muuta 2 2 0 11 2
Asuinkunta
Helsinki 87 51 87 29 53
Espoo, Kauniainen 5 27 4 26 25
Vantaa 3 18 5 17 17
Kerava 0 1 0 9 2
Muut 5 2 3 19 3
Kuinka usein matkustaa linjalla
Vähintään 4 päivänä viikossa 54 57 76 63 58
2-3 päivänä viikossa 21 23 15 18 22
Yhtenä päivänä viikossa 9 8 3 6 8
Harvemmin 16 13 6 13 13
Mahdollisuus oman auton käyttöön
Autonkäyttömahdollisuus oli 32 28 37 35 29
Ei mahdollisuutta 68 72 63 65 71

58
Kuva 26. Haastatteluiden jakauma syksyllä 2011 kellonajan mukaan. (päättyy klo 18:00, jakso puoli tuntia)

59
Liite 1. Arvosanat linjoittain syksyllä 2011
Raitiovaunuliikenne
Linja Nousut N
Sopii
Kulj. Kulj. Kulj. Aikat. Vaunu Matk. Matk.-
Sujuvuutam.
turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
Vaih-
Järj.& Odot. Infon Asem. Opast. Liik.- Järj.- Yleis-
Kok.-
matk.-
palv. neuv ajot pys siist muka väljyys
tarp.
HKL 1, A 7360 74 4.00 4.11 3.95 3.78 3.79 3.94 4.43 4.46 4.06 4.07 4.15 3.67 4.20 3.96 4.10 4.04 4.04
HKL 3B, T 42412 261 3.94 3.99 4.00 3.57 3.50 3.92 4.27 4.44 4.07 4.11 4.04 3.82 4.20 3.87 4.06 4.05 3.94
HKL 4, T 32824 199 4.01 3.95 3.97 4.03 3.79 4.02 4.02 4.65 4.25 4.30 4.24 3.94 4.23 3.95 4.21 4.14 4.18
HKL 6 19254 86 3.90 3.75 3.89 3.74 3.73 3.86 4.18 4.44 4.04 4.15 4.07 3.79 4.32 3.83 4.09 4.04 3.95
HKL 7A, B 26182 167 3.92 3.99 3.92 3.64 3.68 3.93 4.16 4.43 4.06 4.20 4.24 3.88 4.33 3.89 4.12 4.06 3.92
HKL 8 18161 87 3.94 3.86 4.04 3.75 3.55 3.82 4.10 4.52 3.99 4.11 3.96 3.73 4.13 3.84 4.04 3.96 3.94
HKL 9 12009 99 3.90 3.97 4.03 3.89 3.86 3.94 4.35 4.55 4.20 4.26 4.08 3.85 4.27 3.94 4.18 4.06 4.09
HKL 10 27942 151 3.99 3.91 4.00 3.94 3.81 3.93 4.17 4.65 4.27 4.29 4.31 4.00 4.28 3.93 4.24 4.14 4.15
Yht. 186144 1124 3.95 3.94 3.98 3.78 3.68 3.93 4.18 4.52 4.13 4.20 4.15 3.86 4.25 3.90 4.13 4.07 4.03
Bussiliikenne
Kulj.
Kulj.
Kulj.
Aikat.
Vaunu
Matk.
Matk.-
ESLL Ke5, B 485 80 4.14 4.03 4.01 4.15 4.09 4.04 4.76 4.42 4.35 4.03 4.60 3.71 4.11 4.06 4.27 4.04 4.12
ESLL Ke8 21 21 3.97 3.88 4.06 3.75 3.56 3.83 4.13 4.51 4.00 4.11 4.00 3.75 4.12 3.86 4.05 3.98 3.94
ESLL Ke9 31 20 3.91 4.01 4.03 3.88 3.92 3.96 4.38 4.46 4.21 4.23 4.19 3.70 4.24 3.97 4.16 4.06 4.09
ESLL 611, Z 1589 111 3.98 3.81 3.95 3.81 4.21 4.04 4.56 4.22 3.95 3.90 4.64 4.00 4.35 4.00 4.18 4.08 4.05
Yht. 3297 312 3.98 3.85 3.89 3.82 4.06 4.02 4.62 4.32 4.08 3.94 4.60 3.89 4.21 3.96 4.19 3.98 3.97
Sopii
matk.-
Suju-
Vaih-
Järj.&
Odot.
Infon
Asem.
Opast.
Liik.-
Järj.-
Yleis-
Linja Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp. vuus tam. turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
ESLL V50 1171 80 3.92 3.83 3.76 3.69 3.85 3.98 4.67 4.40 4.14 3.94 4.57 3.83 4.07 3.87 4.16 3.83 3.79
Kok.-
HELB H14 11422 402 3.65 3.59 3.63 3.69 3.90 3.86 3.63 4.46 3.84 4.19 4.44 3.71 4.30 3.73 4.03 3.98 3.77
HELB H14B 4084 159 3.88 3.75 3.86 3.80 3.98 3.95 4.19 4.47 4.15 4.31 4.42 3.69 4.33 3.88 4.17 4.05 3.95
HELB H15A, V 2564 52 3.96 3.97 3.85 4.07 3.69 3.51 4.14 4.44 4.04 4.29 4.34 3.15 4.10 3.80 4.07 4.06 3.80
HELB H18 6893 226 3.70 3.54 3.64 3.50 3.91 3.88 4.29 4.35 3.64 3.99 4.47 3.82 4.37 3.73 4.05 4.04 3.84
HELB H20 5156 191 3.91 3.67 3.71 3.73 3.80 3.70 4.41 4.53 3.93 4.25 4.58 3.86 4.34 3.76 4.20 4.00 3.85
HELB H24 611 72 3.99 3.65 3.71 4.04 3.92 3.87 4.89 4.77 4.37 4.15 4.72 3.93 4.29 3.83 4.40 4.07 4.10
HELB H39 6219 237 3.69 3.62 3.63 3.71 3.53 3.61 4.17 4.37 3.88 3.95 4.31 3.71 4.26 3.62 4.05 3.98 3.84
HELB H41 4247 147 3.83 3.52 3.72 3.84 3.78 3.79 4.38 4.51 4.06 4.19 4.52 3.68 4.44 3.73 4.20 4.14 3.91
HELB H42 3684 113 3.86 3.55 3.77 3.79 3.63 3.62 4.52 4.40 3.94 4.02 4.48 3.87 4.33 3.69 4.17 4.06 3.72
HELB H43 6361 183 3.76 3.53 3.73 3.75 3.71 3.78 4.11 4.33 4.00 3.94 4.35 3.76 4.22 3.70 4.06 4.01 3.82
HELB H45 3943 124 3.83 3.54 3.69 3.92 3.72 3.76 4.17 4.50 4.04 4.18 4.57 3.62 4.40 3.71 4.18 4.02 3.84
HELB H51 3752 63 3.87 3.34 3.71 3.85 3.82 3.61 4.60 4.63 4.14 4.18 4.60 3.98 4.36 3.67 4.29 4.11 3.86
HELB H52 3874 52 3.69 3.53 3.78 3.62 3.63 3.78 4.67 4.52 4.04 4.02 4.69 4.02 4.31 3.68 4.24 4.06 3.65
HELB H52A 1095 40 4.03 3.80 3.86 3.81 3.74 3.75 4.72 4.61 4.44 4.10 4.67 4.10 4.46 3.84 4.36 4.10 4.00
HELB H53 533 30 4.09 3.85 3.77 4.00 4.00 3.74 4.93 4.60 4.50 4.08 4.43 3.93 4.27 3.89 4.34 4.17 3.96

60
Kulj.
Kulj.
Kulj.
Aikat.
Vaunu
Matk.
Matk.-
HELB H56 2121 58 3.78 3.61 3.89 3.75 4.09 3.98 4.69 4.55 4.25 3.98 4.60 3.91 4.45 3.87 4.27 4.18 3.93
HELB H57 2857 60 3.78 3.43 3.75 3.78 4.05 4.03 4.61 4.47 3.85 3.80 4.70 4.17 4.34 3.81 4.22 3.93 4.00
HELB H63 5665 61 4.03 3.68 3.72 3.83 3.75 3.93 3.97 4.53 4.07 4.15 4.48 4.09 4.42 3.82 4.19 4.14 4.00
HELB H68, X 6455 80 3.93 3.71 3.86 3.95 3.82 3.77 4.32 4.51 3.89 4.05 4.48 3.90 4.37 3.82 4.18 4.05 3.97
HELB H69 6305 211 3.78 3.62 3.62 3.58 3.79 3.80 4.36 4.52 3.86 4.02 4.43 3.91 4.40 3.72 4.14 4.04 3.83
HELB H70T 5916 230 3.84 3.68 3.77 3.76 3.86 3.87 4.25 4.53 3.95 4.10 4.54 3.91 4.42 3.80 4.18 4.12 3.97
HELB H70V 3694 137 3.90 3.68 3.89 3.87 3.74 3.68 4.40 4.50 4.02 3.95 4.58 3.99 4.30 3.78 4.20 4.08 3.94
HELB H71 7906 67 3.92 3.66 3.79 3.89 3.73 3.73 4.09 4.45 3.95 4.24 4.50 3.56 4.39 3.77 4.13 4.06 3.95
HELB H71V 660 39 4.24 3.96 3.77 3.89 4.00 3.95 4.03 4.51 4.00 4.36 4.72 3.67 4.21 3.98 4.17 4.08 4.00
HELB H72 7107 239 3.72 3.57 3.54 3.43 3.33 3.31 3.76 4.25 3.69 4.05 4.37 3.66 4.11 3.49 3.92 3.88 3.55
HELB H75 6263 305 3.81 3.67 3.82 3.73 3.70 3.69 4.21 4.44 3.99 4.17 4.50 3.85 4.23 3.74 4.14 3.99 3.85
HELB H77 4467 154 3.87 3.58 3.75 3.83 3.68 3.67 4.20 4.53 4.26 4.13 4.31 3.77 4.28 3.71 4.16 4.01 3.87
HELB H78 6824 65 3.62 3.58 3.58 3.74 3.81 3.74 4.66 4.62 4.41 4.27 4.64 3.84 4.30 3.67 4.31 4.16 3.94
HELB H79 9255 64 3.66 3.49 3.56 3.56 3.73 3.79 4.29 4.41 4.27 4.18 4.56 3.87 4.24 3.65 4.17 4.00 3.90
HELB H80 3062 98 3.68 3.63 3.58 3.72 3.55 3.67 4.40 4.56 4.33 4.32 4.31 3.78 4.13 3.62 4.19 3.97 3.79
HELB H81, B 5321 177 3.83 3.75 3.51 3.96 3.65 3.78 4.55 4.64 4.47 4.40 4.41 3.73 4.33 3.70 4.31 4.10 3.93
HELB H82 5071 163 3.68 3.70 3.77 3.53 3.68 3.76 4.22 4.55 4.20 4.14 4.34 3.87 4.32 3.72 4.15 4.00 3.79
HELB H84 4841 142 3.81 3.72 3.67 3.90 3.67 3.88 3.83 4.43 4.14 4.27 4.34 3.80 4.36 3.75 4.13 4.09 3.93
HELB H85 3860 127 3.85 3.67 3.80 3.77 3.73 3.84 4.17 4.33 4.06 4.23 4.46 3.98 4.31 3.78 4.16 4.09 3.93
HELB H86 3306 135 3.76 3.71 3.65 3.86 3.75 3.79 4.27 4.49 4.30 4.32 4.44 3.86 4.23 3.73 4.22 4.03 3.86
HELB H88 2005 59 3.86 3.58 3.72 3.93 3.88 3.83 4.44 4.47 4.24 4.12 4.42 3.90 4.29 3.77 4.23 4.17 3.95
HELB H89 1475 61 3.90 3.56 3.83 3.87 3.82 3.81 4.62 4.61 4.42 4.31 4.47 4.00 4.18 3.78 4.31 4.07 4.03
HELB H90 3004 13 3.92 3.70 3.54 3.77 3.62 3.77 4.33 4.15 4.31 4.38 4.38 4.00 4.38 3.71 4.21 4.23 3.92
HELB H90B 368 24 4.08 3.72 3.79 3.54 3.88 3.65 3.96 3.96 3.67 4.15 4.54 3.79 3.83 3.82 3.93 3.83 3.70
HELB H90K 1097 67 3.80 3.43 3.53 3.51 3.73 3.67 3.89 4.03 3.64 4.18 4.06 3.87 3.89 3.63 3.88 3.75 3.58
HELB H91, K 88 21 3.99 3.87 3.78 3.48 4.00 3.94 4.24 3.72 3.37 3.55 4.09 3.48 4.03 3.92 3.74 3.95 3.79
HELB H93 412 64 3.66 3.67 3.90 3.84 3.68 3.82 4.54 4.30 4.26 4.25 4.38 3.87 4.21 3.75 4.21 3.88 3.94
HELB H93K 511 65 3.93 3.82 3.98 3.75 4.05 4.08 4.14 4.11 3.88 4.18 4.14 3.63 4.09 3.97 3.99 3.95 3.92
HELB H96 4869 124 3.96 3.77 3.85 3.65 3.83 3.88 4.02 4.18 3.82 4.23 4.14 3.73 4.06 3.86 3.98 3.91 3.89
HELB H98 2149 61 4.07 3.93 3.75 3.93 3.79 3.83 4.66 4.59 4.11 4.06 4.40 3.75 4.16 3.87 4.21 4.07 4.03
HELB E22 996 68 4.12 3.98 4.02 3.79 4.03 3.89 4.51 4.44 4.50 4.18 4.65 3.96 4.32 4.01 4.29 4.09 4.16
HELB E23 1299 87 3.84 3.75 3.78 4.01 3.81 3.94 4.57 4.44 4.31 4.26 4.58 3.69 4.14 3.82 4.25 4.17 4.03
HELB E52 378 51 3.98 3.87 4.00 4.15 3.68 3.86 4.49 4.35 4.47 4.10 4.71 3.98 4.33 3.88 4.32 3.94 4.21
HELB V35, B 646 50 3.82 3.56 3.77 3.85 3.84 3.81 4.88 4.26 4.16 3.74 4.52 3.83 4.26 3.76 4.19 3.94 3.91
HELB V75K, M 144 20 3.90 3.55 3.85 3.75 3.95 3.88 3.90 4.10 3.75 3.94 4.30 3.70 3.80 3.83 3.91 3.95 3.85
HELB 102, T 5537 112 3.68 3.58 3.73 4.08 3.95 3.77 4.33 4.49 4.35 4.22 4.63 4.07 4.33 3.74 4.31 4.02 3.97
HELB 103, T 3511 103 3.79 3.42 3.71 4.06 3.88 3.89 4.47 4.50 4.23 4.17 4.73 4.19 4.43 3.74 4.35 4.03 3.96
HELB 194 1204 61 3.88 3.86 3.90 3.84 3.93 3.88 4.73 4.68 4.37 4.20 4.78 4.02 4.42 3.89 4.38 4.10 4.02
HELB 195 3470 99 3.90 3.80 3.89 3.76 3.89 3.81 4.56 4.45 3.97 4.04 4.62 3.72 4.34 3.86 4.18 4.03 3.94
HELB 345 1318 80 3.81 3.42 3.76 3.72 4.00 3.86 4.35 4.38 3.87 3.97 4.65 3.81 4.42 3.77 4.15 4.01 3.92
Sopii
matk.-
Suju-
Vaih-
Järj.&
Odot.
Infon
Asem.
Opast.
Liik.-
Järj.-
Yleis-
Linja Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp. vuus tam. turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
HELB H54 5800 241 3.75 3.66 3.68 3.63 3.48 3.64 4.37 4.43 4.06 4.00 4.46 3.73 4.33 3.64 4.13 3.97 3.81
Kok.-

61
Sopii
Kulj. Kulj. Kulj. Aikat. Vaunu Matk. Matk.- matk.- Sujuvuutam.
Vaih-
Järj.& Odot. Infon Asem. Opast. Liik.- Järj.- Yleis-
Kok.-
Linja Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp.
turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
HELB 360, K 637 62 3.82 3.55 3.95 3.76 3.77 3.70 4.53 4.53 4.18 4.29 4.59 3.67 4.54 3.76 4.26 4.16 3.91
HELB 361 180 28 3.63 3.33 3.85 3.89 4.08 3.96 4.46 4.38 3.67 4.21 4.76 3.73 4.32 3.77 4.18 3.93 3.96
HELB 362 1159 81 3.73 3.51 3.68 3.84 3.83 3.79 4.68 4.29 3.94 4.02 4.46 3.78 4.36 3.71 4.17 4.10 3.80
HELB 363, A 2375 103 3.75 3.47 3.66 4.03 3.87 3.57 4.44 4.58 3.90 4.06 4.54 3.90 4.38 3.66 4.23 3.90 3.81
HELB 364 115 27 4.00 3.81 4.08 3.81 3.96 3.85 4.70 4.54 4.08 4.00 4.77 3.92 4.41 3.94 4.28 3.93 3.92
HELB 415 217 22 4.00 3.71 4.00 3.67 4.10 4.05 4.10 4.19 3.67 4.00 4.71 3.48 4.27 3.97 4.01 3.95 3.71
HELB 451 478 40 4.12 3.70 4.05 3.78 4.05 3.95 4.18 4.05 3.70 3.38 4.64 3.88 4.49 3.97 4.01 4.13 4.00
HELB 503 1530 100 3.92 3.75 3.84 3.95 4.03 3.94 4.52 4.57 4.23 4.19 4.71 3.99 4.50 3.90 4.33 4.06 4.04
HELB 505 1560 103 3.85 3.82 3.74 3.79 3.65 3.51 4.60 4.28 4.06 4.02 4.71 3.71 4.37 3.71 4.19 3.91 3.72
HELB 506 4205 98 3.78 3.73 3.82 3.43 3.89 3.84 4.14 4.49 3.73 3.92 4.70 3.85 4.35 3.81 4.08 3.92 3.80
HELB 510 2974 110 3.72 3.72 3.66 3.55 3.84 3.72 4.56 4.41 4.05 3.91 4.57 3.76 4.40 3.73 4.15 3.94 3.78
HELB 514, K 339 31 3.91 3.86 3.78 3.87 3.87 3.67 4.91 4.45 4.03 4.00 4.74 3.56 4.39 3.82 4.24 3.81 3.89
HELB 519, A 2564 91 3.84 3.70 3.78 3.65 3.83 3.87 4.31 4.33 3.93 4.01 4.45 3.65 4.35 3.80 4.09 3.91 3.89
HELB 520 428 40 3.84 3.67 4.05 3.75 3.95 3.94 4.43 4.37 4.18 3.84 4.68 3.74 4.28 3.89 4.16 4.03 4.05
HELB 535 231 41 3.80 3.45 3.80 3.48 3.44 3.40 4.76 4.35 4.27 3.89 4.66 3.78 4.38 3.58 4.20 3.90 3.63
HELB 539 737 53 3.81 3.63 3.77 3.89 3.64 3.58 4.79 4.32 4.13 4.08 4.68 3.77 4.42 3.69 4.26 3.91 3.85
HELB 615, T, 4655 120 3.69 3.66 3.76 3.58 3.95 3.64 4.00 4.35 3.98 4.08 4.55 3.81 4.27 3.74 4.08 3.94 3.74
HELB 730 1560 91 3.93 3.76 3.88 3.78 3.76 3.64 4.56 4.32 4.13 3.97 4.62 3.77 4.30 3.79 4.18 4.01 3.90
Yht. 231619 7475 3.80 3.63 3.72 3.75 3.77 3.76 4.27 4.45 4.05 4.13 4.49 3.82 4.31 3.74 4.16 4.03 3.87
NOF H16 3061 81 3.80 3.46 3.58 3.60 3.58 3.60 4.48 4.57 4.04 4.14 4.41 3.54 4.37 3.60 4.14 4.10 3.62
NOF H21V 4323 149 3.85 3.47 3.58 3.92 3.78 3.65 4.39 4.60 4.05 4.13 4.62 3.44 4.33 3.67 4.19 3.94 3.92
NOF H55K 4581 163 3.74 3.39 3.55 3.83 3.68 3.73 4.35 4.57 4.09 4.26 4.49 3.68 4.24 3.62 4.19 4.06 3.78
NOF H62 1358 63 3.75 3.66 3.77 3.91 4.00 3.95 4.59 4.48 4.13 4.08 4.40 3.97 4.32 3.83 4.24 4.13 4.03
NOF H65A 12627 398 3.76 3.53 3.68 3.57 3.76 3.72 4.30 4.50 3.79 4.15 4.42 3.89 4.32 3.69 4.12 3.98 3.81
NOF H66A 7348 300 3.79 3.55 3.68 3.82 3.90 3.85 4.37 4.67 3.91 4.19 4.54 3.88 4.38 3.75 4.22 4.07 3.94
NOF H75A 959 51 3.72 3.58 3.54 3.52 3.40 3.43 4.12 4.19 3.88 3.80 4.14 3.53 3.94 3.53 3.89 3.67 3.71
NOF H76A, B 2912 110 3.88 3.81 3.83 3.92 3.83 3.83 4.69 4.56 4.34 4.02 4.58 3.89 4.20 3.84 4.27 4.05 4.05
NOF H77A 3337 62 3.90 3.57 3.88 3.83 4.02 4.07 4.75 4.59 4.36 4.13 4.58 3.88 4.17 3.89 4.29 4.16 4.05
NOF H92 2412 82 3.72 3.48 3.44 3.31 3.27 3.34 3.86 4.11 3.78 4.29 4.31 3.86 4.06 3.45 3.95 3.93 3.50
NOF H94 3759 108 3.78 3.57 3.64 3.69 3.21 3.46 4.28 4.42 4.20 4.21 4.17 3.76 4.31 3.53 4.13 3.94 3.60
NOF H94A 3596 60 3.86 3.35 3.49 3.41 3.64 3.57 3.97 4.07 3.67 4.32 4.12 3.97 3.98 3.58 3.94 3.97 3.63
NOF H94B 128 29 3.68 3.25 3.43 3.36 3.50 3.39 3.62 3.76 3.34 4.15 4.03 3.83 3.89 3.45 3.75 3.79 3.43
NOF H94V 486 25 3.96 3.86 3.43 3.50 3.67 3.50 3.64 3.84 3.28 4.17 4.00 3.96 3.84 3.68 3.78 3.96 3.54
NOF H95 4399 166 3.87 3.49 3.68 3.79 3.44 3.64 4.64 4.44 4.27 4.27 4.40 3.86 4.31 3.62 4.25 4.08 3.71
NOF H97, V 3952 122 3.70 3.28 3.49 3.75 3.19 3.38 4.68 4.41 4.17 4.39 4.39 3.77 4.27 3.41 4.23 4.08 3.64
NOF E3 1202 60 3.87 3.57 3.88 3.79 3.58 3.66 4.47 4.41 4.08 4.08 4.58 3.85 4.23 3.71 4.19 3.92 3.82
NOF E5 1173 70 3.76 3.90 3.92 4.03 3.44 3.45 4.53 4.25 4.21 4.13 4.56 3.84 4.27 3.69 4.23 3.99 3.87
NOF E10, K 1979 96 4.06 3.84 3.98 3.94 4.00 4.10 4.62 4.28 4.06 4.11 4.47 3.91 4.34 3.99 4.22 4.08 4.03
NOF E15 2627 117 3.96 3.71 3.86 3.75 3.83 3.81 4.59 4.49 4.11 3.87 4.62 4.02 4.38 3.83 4.23 4.08 4.01

62
Kulj.
Kulj.
Kulj.
Aikat.
Vaunu
Matk.
Matk.-
NOF E21, T, V 1607 90 3.81 3.46 3.78 3.44 3.46 3.66 4.54 4.49 4.09 3.88 4.41 3.75 4.23 3.63 4.10 3.92 3.71
NOF E24 714 60 3.82 3.40 3.56 3.64 3.31 3.39 4.72 4.17 4.05 4.07 4.50 3.55 4.26 3.50 4.12 3.86 3.70
NOF E25, A 912 27 3.80 3.51 3.81 3.69 3.56 3.48 4.73 4.39 4.29 4.16 4.60 3.67 4.37 3.63 4.24 3.84 3.88
NOF E26 1263 87 3.81 3.54 3.70 3.70 3.47 3.50 4.67 4.49 4.24 4.01 4.39 3.75 4.33 3.60 4.20 4.00 3.88
NOF E27, V 2422 100 3.79 3.61 3.77 3.76 3.33 3.50 4.47 4.40 4.06 3.90 4.44 3.75 4.34 3.60 4.14 3.91 3.79
NOF E28,K,K 949 70 3.92 3.69 3.93 3.61 3.71 3.71 4.62 4.14 4.10 3.74 4.56 3.57 4.20 3.79 4.07 3.77 3.85
NOF E29, T 1288 76 3.77 3.69 3.73 3.59 3.40 3.51 4.47 4.43 4.07 3.85 4.44 3.69 4.47 3.62 4.12 3.95 3.78
NOF E35 1596 89 3.87 3.59 3.80 3.51 3.74 3.80 4.71 4.31 3.92 3.97 4.56 3.81 4.27 3.76 4.13 4.07 3.84
NOF E43 2319 102 4.02 3.72 3.92 3.76 3.75 3.89 4.73 4.47 4.14 3.76 4.62 3.97 4.50 3.86 4.24 3.99 3.95
NOF E51 709 42 3.80 3.68 3.80 3.53 3.70 3.63 4.80 4.54 4.34 4.03 4.78 3.95 4.32 3.72 4.29 3.95 4.00
NOF E82, B 1162 61 3.84 3.71 3.90 3.80 3.69 3.66 4.23 4.08 3.99 3.81 4.54 3.68 4.29 3.76 4.05 3.93 3.98
NOF E85, A 377 41 4.05 3.98 3.68 3.12 3.39 3.52 4.61 4.13 4.09 3.73 4.27 3.07 4.10 3.72 3.89 3.88 3.58
NOF E86 215 45 4.14 3.94 3.91 3.52 3.84 3.77 4.89 4.29 4.18 3.70 4.64 3.24 4.11 3.92 4.07 3.93 3.80
NOF E86H, T, 125 16 4.13 4.21 4.19 3.94 3.97 3.98 5.00 4.63 4.36 3.95 4.69 3.56 4.19 4.10 4.29 4.25 4.31
NOF E87, K 61 31 3.84 3.05 3.63 3.24 3.31 3.35 4.72 4.16 4.08 3.48 4.30 2.75 3.85 3.43 3.82 3.78 3.78
NOF V30 521 51 4.00 3.78 3.88 4.06 3.80 3.90 4.78 4.22 4.29 4.14 4.43 3.62 4.37 3.87 4.24 4.06 4.06
NOF V43, K 436 41 3.89 3.59 3.65 3.84 3.62 3.73 4.78 4.24 3.92 3.70 4.46 3.56 4.42 3.70 4.11 4.02 3.88
NOF V44 160 21 3.75 3.72 3.67 3.32 3.35 3.40 4.86 3.90 3.90 3.71 4.24 3.71 4.19 3.58 3.98 3.65 3.95
NOF V45, K 560 41 3.85 3.80 3.61 3.91 3.28 3.44 4.76 4.34 4.10 3.84 4.64 3.66 4.29 3.60 4.19 3.93 3.80
NOF V46 624 52 3.82 3.53 3.65 3.98 3.71 3.62 4.79 4.08 4.04 3.57 4.46 3.56 4.25 3.67 4.09 3.90 3.84
NOF V60 596 45 3.74 3.97 3.93 3.76 4.05 4.05 4.80 4.60 4.26 4.24 4.80 3.98 4.49 3.95 4.37 3.93 4.13
NOF V63, N 2051 108 3.73 3.62 3.86 3.85 3.78 3.85 4.56 4.35 4.25 4.03 4.56 3.80 4.27 3.77 4.21 4.03 4.03
NOF V71, A 1046 62 3.76 3.42 3.73 3.42 3.77 3.90 4.34 4.01 4.03 3.65 4.54 3.51 4.28 3.71 3.97 3.94 3.73
NOF V72 2397 123 3.73 3.62 3.82 3.75 3.78 3.86 4.54 4.36 4.02 4.06 4.52 3.77 4.21 3.76 4.15 4.01 3.84
NOF V73L, M 443 54 3.96 3.76 3.93 3.74 3.49 3.58 4.12 4.24 3.89 4.13 4.26 3.59 3.98 3.74 4.00 3.85 3.73
NOF V77 301 48 3.81 3.87 3.77 3.60 3.53 3.55 3.78 3.91 3.57 3.76 4.13 3.62 3.83 3.71 3.78 3.71 3.67
NOF 106, K 5133 126 3.91 3.51 3.71 3.51 3.61 3.63 4.47 4.41 4.07 4.12 4.57 3.81 4.34 3.67 4.16 3.96 3.74
NOF 107 1106 21 3.95 4.00 4.11 4.37 4.05 4.00 4.45 4.10 4.55 4.22 4.72 3.30 4.25 4.02 4.25 4.05 4.16
NOF 110, T 6043 132 3.79 3.72 3.66 3.67 3.59 3.65 4.31 4.49 4.07 3.95 4.60 3.90 4.27 3.68 4.16 3.99 3.84
NOF 121 A, K 2117 105 3.92 3.59 3.93 4.09 3.84 3.97 4.27 4.57 4.54 4.13 4.52 4.09 4.38 3.85 4.33 4.10 4.03
NOF 122, A 2545 91 3.94 3.48 3.90 4.03 3.90 3.86 4.34 4.64 4.46 4.28 4.69 4.31 4.36 3.81 4.39 4.07 3.90
NOF 231, K 2788 82 3.77 3.57 3.60 3.68 3.68 3.66 4.50 4.30 3.98 3.94 4.49 3.77 4.16 3.66 4.10 3.97 3.80
NOF 247A 389 56 3.89 3.82 4.04 3.96 3.76 3.83 4.80 4.62 4.29 4.15 4.75 3.83 4.16 3.87 4.32 4.02 4.00
NOF 248, A 2961 54 3.77 3.62 3.70 3.72 3.40 3.57 4.40 4.21 3.87 3.83 4.33 3.72 4.26 3.61 4.04 3.96 3.81
NOF 270, A 4312 106 3.69 3.36 3.61 3.80 3.47 3.56 4.23 4.18 3.94 3.90 4.27 3.85 4.32 3.54 4.06 3.90 3.74
NOF 315 2537 106 3.73 3.51 3.66 3.63 3.39 3.29 4.43 4.40 3.78 3.89 4.48 3.70 4.17 3.52 4.06 3.81 3.62
NOF 321 105 22 3.86 3.88 3.95 3.86 3.48 3.38 4.77 4.59 3.95 4.20 4.82 4.00 4.50 3.71 4.34 3.95 3.77
NOF 324, K 1503 90 3.89 3.74 3.71 3.65 3.38 3.32 4.49 4.16 3.65 3.75 4.56 3.63 4.39 3.61 4.04 3.90 3.70
NOF 474, A, V 1860 103 3.85 3.76 3.74 3.89 3.77 3.75 4.45 4.12 3.84 3.90 4.53 3.65 4.42 3.78 4.10 3.86 3.84
NOF 518 378 30 3.83 3.28 3.69 3.55 3.10 2.93 4.38 4.50 3.83 4.00 4.63 3.83 4.43 3.37 4.14 3.90 3.52
Sopii
matk.-
Suju-
Vaih-
Järj.&
Odot.
Infon
Asem.
Opast.
Liik.-
Järj.-
Yleis-
Linja Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp. vuus tam. turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
NOF E20 615 40 3.80 3.48 3.62 3.68 3.10 3.26 4.33 4.60 4.20 4.13 4.53 3.75 4.33 3.45 4.19 3.95 3.82
Kok.-

63
Kulj.
Kulj.
Kulj.
Aikat.
Vaunu
Matk.
Matk.-
NOF 550 27545 305 3.95 3.78 3.87 4.04 3.84 3.96 4.21 4.62 4.36 4.32 4.48 4.13 4.32 3.88 4.31 4.08 4.14
NOF 577 1570 61 3.90 3.62 3.92 3.72 3.97 4.07 4.80 4.58 4.55 4.27 4.56 3.78 4.38 3.90 4.33 4.19 4.13
NOF 613, K, N 1103 82 3.93 3.65 3.76 3.87 3.79 3.72 4.60 4.26 4.02 4.01 4.75 3.82 4.47 3.77 4.23 4.06 3.92
NOF 740 1185 51 3.78 3.35 3.65 3.84 3.41 3.16 4.47 4.52 4.37 4.24 4.57 3.92 4.31 3.47 4.28 3.81 3.67
NOF 741, K 3801 111 3.82 3.54 3.77 3.80 3.73 3.77 4.58 4.39 4.07 4.10 4.61 3.93 4.25 3.72 4.22 3.96 3.86
NOF 742 886 51 4.06 3.38 3.71 4.04 3.88 3.54 4.80 3.92 3.66 3.92 4.75 3.20 4.31 3.71 4.08 4.02 3.88
Yht. 161698 5761 3.84 3.60 3.74 3.78 3.68 3.73 4.41 4.45 4.10 4.12 4.48 3.86 4.29 3.72 4.19 4.01 3.88
Sopii
matk.-
Suju-
Vaih-
Järj.&
Odot.
Infon
Asem.
Opast.
Liik.-
Järj.-
Yleis-
Linja Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp. vuus tam. turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
NOF 532, K 143 41 4.20 3.78 4.10 4.07 3.81 3.87 4.97 4.67 4.34 4.52 4.83 4.07 4.31 3.95 4.47 3.85 4.14
Kok.-
PKL H22 2414 95 3.78 3.60 3.64 3.98 4.04 3.85 4.74 4.55 4.25 4.32 4.68 3.61 4.38 3.78 4.31 3.98 3.98
PKL H23 5269 194 3.82 3.75 3.69 3.53 4.06 4.07 4.35 4.58 4.12 4.19 4.46 3.77 4.30 3.88 4.16 4.10 3.89
PKL H40 4181 139 3.83 3.53 3.70 3.97 3.90 3.93 4.26 4.56 4.10 4.21 4.50 3.76 4.19 3.78 4.19 3.96 4.01
PKL H58, B 11680 341 3.93 3.74 3.77 3.71 3.92 3.86 4.17 4.58 4.09 4.10 4.52 3.72 4.32 3.84 4.15 4.00 3.95
PKL H59 6085 169 3.93 3.71 3.80 4.01 4.08 3.98 4.18 4.61 4.21 4.26 4.65 3.81 4.40 3.90 4.27 4.13 4.11
PKL H64 4271 168 3.74 3.47 3.68 4.01 4.08 4.03 4.48 4.50 3.92 4.18 4.50 3.94 4.28 3.80 4.23 4.04 4.03
PKL H67 7460 268 3.83 3.57 3.65 3.81 3.98 3.91 4.07 4.53 3.91 4.18 4.49 4.01 4.37 3.79 4.17 4.02 3.96
PKL H83 1514 62 4.10 3.64 3.89 3.91 4.00 4.05 4.60 4.34 4.26 4.28 4.54 4.05 4.39 3.94 4.30 4.16 4.09
PKL E2 757 60 3.83 3.54 3.68 4.24 3.73 3.63 4.79 4.59 4.63 4.29 4.66 3.83 4.38 3.68 4.43 3.89 3.97
PKL E4 808 61 3.91 3.56 3.86 4.16 3.95 3.90 4.63 4.52 4.53 4.27 4.74 4.05 4.65 3.84 4.44 4.11 4.09
PKL E12 2458 98 3.91 3.78 3.93 3.50 3.89 3.96 4.81 4.55 4.27 4.14 4.59 3.98 4.46 3.89 4.29 4.03 3.94
PKL E14 2400 103 3.83 3.48 3.73 3.62 3.73 3.81 4.62 4.50 4.29 3.93 4.54 3.97 4.40 3.72 4.23 4.04 3.81
PKL E18, Z 3359 120 3.75 3.64 3.64 3.53 4.09 4.12 4.38 4.42 3.98 3.92 4.51 3.68 4.41 3.85 4.10 4.03 3.99
PKL E19 2050 81 3.94 3.63 3.78 3.91 4.35 4.27 4.76 4.53 4.14 4.03 4.68 3.94 4.23 3.99 4.28 4.03 4.12
PKL E42 3850 134 3.81 3.56 3.83 3.65 3.84 3.73 4.32 4.48 4.04 3.94 4.45 3.70 4.33 3.75 4.11 4.02 3.90
PKL E46 1515 91 3.78 3.60 3.76 3.88 3.80 3.85 4.66 4.49 4.37 3.96 4.48 3.76 4.28 3.76 4.24 4.03 4.01
PKL 205 2049 105 3.83 3.55 3.89 4.11 4.00 4.00 4.58 4.58 4.46 4.00 4.56 3.97 4.39 3.85 4.33 4.02 4.07
PKL 504 1337 80 4.03 3.67 3.97 3.82 4.24 4.18 4.50 4.54 4.14 4.17 4.81 3.81 4.46 4.02 4.28 4.13 4.17
PKL 512, A 1725 101 3.96 3.76 3.95 3.97 4.24 4.20 4.69 4.63 4.36 4.04 4.72 3.75 4.39 4.02 4.32 4.04 4.10
Yht. 65182 2470 3.86 3.64 3.75 3.81 3.99 3.95 4.37 4.54 4.13 4.13 4.55 3.83 4.35 3.84 4.21 4.04 3.99
TL H73 5147 207 3.76 3.60 3.75 3.79 3.75 3.70 4.26 4.51 4.19 4.05 4.39 3.79 4.34 3.71 4.17 4.04 3.88
VEO H74 1923 70 4.11 3.75 3.99 3.93 3.97 4.01 4.60 4.55 4.16 4.02 4.62 3.70 4.41 3.97 4.25 3.94 4.08
VEO E11 1988 91 3,75 3,54 3,71 4,01 3,78 3,95 4,65 4,49 4,39 4,05 4,58 3,77 4,47 3.75 4.30 4,01 4,02
VEO E13 709 61 3,91 3,91 4,08 4,08 4,08 4,19 4,78 4,71 4,57 4,16 4,64 3,82 4,44 4.03 4.40 4,20 4,23
VEO E31 3265 120 3.77 3.74 3.81 3.95 3.77 3.98 4.35 4.42 4.15 3.91 4.50 3.79 4.36 3.81 4.18 3.98 4.00
VEO E65, K 702 52 3.80 3.73 3.71 3.69 3.62 3.86 4.86 4.16 4.24 3.82 4.53 3.77 4.36 3.74 4.18 4.00 3.57
VEO V36 276 41 3.78 3.77 4.02 4.25 3.76 3.75 4.78 4.38 4.39 4.14 4.68 3.95 4.28 3.82 4.36 4.00 4.08

64
Kulj.
Kulj.
Kulj.
Aikat.
Vaunu
Matk.
Matk.-
VEO V52 507 30 4.00 3.56 3.69 3.63 3.67 3.75 4.57 4.38 4.20 3.87 4.55 3.86 4.66 3.73 4.22 3.85 3.82
VEO V53 4658 131 3.83 3.66 3.75 3.53 3.73 3.63 4.46 4.37 3.99 4.04 4.49 3.71 4.37 3.72 4.12 4.03 3.79
VEO V54 354 23 3.82 3.69 3.91 3.73 3.57 3.43 4.48 4.48 4.05 3.83 4.61 3.70 4.36 3.68 4.16 4.00 3.74
VEO V55 3954 110 3.79 3.70 3.92 3.67 3.70 3.86 4.33 4.23 3.93 3.75 4.50 3.83 4.48 3.80 4.09 3.97 3.93
VEO V56, K 1244 48 3.87 3.78 3.90 3.65 3.94 3.87 4.66 4.21 4.10 4.02 4.50 3.72 4.23 3.87 4.14 3.92 3.98
VEO V57 770 32 4.00 3.83 3.91 4.17 3.65 3.71 4.78 4.54 4.46 4.25 4.63 3.83 4.46 3.82 4.39 4.00 4.00
VEO V61, V 4420 161 3.93 3.83 3.91 3.96 3.85 3.88 4.59 4.47 4.19 4.05 4.62 3.98 4.27 3.88 4.27 3.99 4.03
VEO V62, K 4996 125 3.90 3.74 3.89 3.71 3.58 3.84 4.42 4.44 4.29 4.11 4.41 3.82 4.41 3.79 4.20 3.97 3.85
VEO V68, A 1453 61 3.82 3.73 3.69 3.59 3.80 3.84 4.37 4.05 3.73 3.81 4.37 3.46 4.15 3.78 3.94 3.95 3.75
VEO V69, K 574 44 4.07 3.84 4.11 4.00 4.02 4.07 4.71 4.55 4.41 4.08 4.54 3.70 4.32 4.02 4.29 4.07 4.14
VEO V70 2556 116 3.90 3.85 3.97 3.75 3.90 3.89 4.57 4.49 4.23 3.98 4.46 3.86 4.10 3.90 4.18 3.97 3.97
VEO V87, K 1727 60 4.10 3.64 3.95 3.66 3.66 3.84 4.67 4.38 4.28 4.00 4.54 3.89 4.30 3.84 4.21 4.02 4.04
VEO 111, T 1776 107 4.35 4.10 4.10 4.47 4.24 4.04 4.77 4.66 4.71 4.40 4.82 4.10 4.31 4.17 4.53 4.17 4.44
VEO 132 4759 121 3.94 3.77 3.96 4.11 4.01 4.01 4.43 4.69 4.56 4.33 4.52 4.18 4.47 3.94 4.41 4.22 4.12
VEO 143, A 2042 94 4.06 3.84 3.93 4.27 3.74 3.83 4.52 4.72 4.57 4.33 4.58 4.03 4.34 3.88 4.42 4.16 4.19
VEO 145, K 1544 71 4.04 3.70 4.00 4.13 4.07 3.85 4.45 4.56 4.47 4.24 4.60 4.16 4.60 3.93 4.40 4.13 4.06
VEO 147 3526 110 3.90 3.56 3.82 3.98 3.92 3.75 4.39 4.58 4.39 4.28 4.61 3.95 4.33 3.79 4.31 4.14 3.96
VEO 150, A 5846 129 4.08 3.71 3.92 4.19 3.79 3.84 3.98 4.40 4.22 4.30 4.50 4.10 4.28 3.87 4.25 4.08 4.03
VEO 154, T 4062 106 3.90 3.60 3.93 4.17 4.05 3.96 4.50 4.72 4.48 4.33 4.67 4.17 4.49 3.89 4.44 4.14 4.08
VEO 156 3348 80 3.83 3.75 3.90 4.13 3.99 3.90 4.33 4.59 4.16 4.05 4.68 3.90 4.45 3.87 4.29 4.14 4.05
VEO 165, V 1847 80 4.06 3.84 4.05 4.28 3.75 3.68 4.25 4.49 4.34 4.10 4.77 3.95 4.33 3.88 4.31 4.10 3.99
VEO 562, K 2589 57 4.00 3.64 3.74 3.82 3.80 3.89 4.65 4.58 4.34 4.15 4.39 3.91 4.41 3.81 4.28 4.08 3.98
VEO 623 1267 74 3.97 3.85 3.90 4.07 3.89 3.83 4.44 4.53 4.26 4.22 4.72 3.75 4.53 3.89 4.32 4.15 4.06
VEO 623Z 388 27 4.07 3.75 4.12 4.12 4.12 3.88 4.70 4.63 4.41 4.28 4.85 3.85 4.67 3.99 4.44 4.27 4.07
VEO 633, K 1225 81 4.14 4.01 4.02 4.01 4.04 3.79 4.39 4.52 4.23 4.02 4.69 3.57 4.21 4.00 4.21 3.96 4.10
VEO 650 2312 82 3.91 3.77 3.86 3.83 3.87 3.77 4.10 4.34 4.05 4.10 4.70 4.09 4.38 3.84 4.20 3.96 3.96
VEO 651, A 346 21 4.00 3.25 3.85 3.76 4.00 3.70 4.52 4.48 4.19 3.88 4.70 3.33 4.32 3.76 4.15 4.15 4.00
VEO 652, A 375 35 3.91 3.72 3.60 3.63 3.74 3.53 4.51 4.57 4.09 4.04 4.83 3.46 4.34 3.70 4.18 3.94 3.91
VEO 731, N 3539 120 3.75 3.45 3.75 3.79 3.50 3.42 4.30 4.05 3.93 3.95 4.52 3.84 4.38 3.57 4.09 3.86 3.70
VEO 732 1390 82 3.99 3.60 3.91 4.10 3.81 3.74 4.57 4.30 4.14 4.03 4.65 3.85 4.37 3.81 4.25 4.05 3.94
VEO 734 1955 102 3.93 3.65 3.93 4.00 4.09 3.97 4.34 4.42 4.34 4.04 4.67 3.93 4.30 3.91 4.26 4.10 4.04
VEO 738 256 21 3.90 3.62 3.60 4.15 3.70 3.42 4.71 4.38 3.75 4.21 4.81 3.62 4.33 3.65 4.25 4.21 3.80
VEO 738B, K 575 40 3.92 3.85 3.61 3.97 3.58 3.23 4.32 4.21 3.97 4.00 4.78 3.76 4.38 3.64 4.17 3.95 3.79
VEO 973, K 1289 68 4.17 3.87 4.05 3.81 3.76 4.00 4.87 4.33 4.43 4.11 4.59 3.95 4.15 3.97 4.28 4.07 4.14
Yht. 84492 3176 3.93 3.72 3.88 3.93 3.83 3.84 4.44 4.46 4.24 4.09 4.57 3.90 4.37 3.84 4.25 4.04 3.98
Sopii
matk.-
Suju-
Vaih-
Järj.&
Odot.
Infon
Asem.
Opast.
Liik.-
Järj.-
Yleis-
Linja Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp. vuus tam. turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
VEO V51, K 2160 92 3.81 3.68 3.68 3.46 3.71 3.78 4.53 4.40 4.01 3.76 4.50 3.83 4.33 3.73 4.10 3.95 3.85
Kok.-
WL 105 1627 100 4.01 3.67 3.91 4.09 4.15 3.94 4.58 4.44 4.47 4.33 4.75 3.98 4.36 3.94 4.38 4.14 4.17
WL 109, T 5723 161 4.03 3.83 3.91 3.88 4.17 4.07 4.37 4.48 4.09 4.15 4.69 3.94 4.28 4.00 4.24 4.02 4.08
WL 112 2294 104 4.02 3.70 3.96 4.37 4.04 3.77 4.47 4.51 4.53 4.29 4.68 4.08 4.40 3.90 4.42 4.15 4.12

65
Kulj.
Kulj.
Kulj.
Aikat.
Vaunu
Matk.
Matk.-
WL 160, K 2353 90 4.03 3.85 3.89 4.19 3.78 3.59 4.45 4.37 4.29 4.28 4.71 4.18 4.39 3.83 4.36 4.12 3.97
WL 206, A 444 60 3.93 3.83 3.86 4.18 4.14 3.98 4.84 4.43 4.37 4.14 4.83 3.71 4.42 3.95 4.36 4.10 4.15
WL 212 746 58 4.04 3.84 4.00 4.12 3.90 3.72 4.79 4.42 4.35 4.25 4.62 3.93 4.35 3.90 4.35 4.02 3.83
WL 213 1148 92 3.92 3.72 3.48 3.92 3.87 3.69 4.60 4.54 4.15 4.21 4.72 3.89 4.34 3.74 4.30 3.98 3.89
WL 452, K 2978 90 4.04 3.90 3.78 3.83 3.97 3.84 4.16 4.35 4.04 4.07 4.61 3.91 4.20 3.91 4.15 3.96 3.97
WL 453 2774 91 4.08 3.97 4.06 4.01 3.98 4.07 4.27 4.47 3.99 4.21 4.42 3.94 4.29 4.03 4.20 3.97 4.05
WL 501, V 877 84 4.14 3.68 3.81 4.20 4.15 3.96 4.82 4.32 4.59 4.21 4.72 3.72 4.28 3.95 4.36 3.96 4.17
WL 516 861 80 4.08 3.88 3.92 3.91 4.11 4.00 4.30 4.57 4.00 3.92 4.58 4.05 4.28 4.00 4.20 4.14 4.03
23201 1081 4.03 3.83 3.86 4.03 4.02 3.88 4.41 4.44 4.20 4.19 4.65 3.97 4.32 3.92 4.28 4.04 4.04
Sopii
matk.-
Suju-
Vaih-
Järj.&
Odot.
Infon
Asem.
Opast.
ÅL E16, A, B 223 63 4.45 4.28 4.24 4.09 4.41 4.29 4.91 4.23 4.45 3.98 4.74 3.98 4.59 4.33 4.37 4.13 4.37
ÅL 530 1874 90 4.06 3.77 3.87 3.79 4.07 4.07 4.71 4.42 4.15 3.91 4.68 3.81 4.30 3.97 4.22 4.00 4.16
2097 153 4.10 3.82 3.91 3.82 4.11 4.09 4.73 4.40 4.18 3.92 4.69 3.83 4.33 4.01 4.24 4.01 4.18
Bussi 576733 2063 3.85 3.65 3.76 3.80 3.79 3.79 4.35 4.46 4.11 4.12 4.51 3.85 4.32 3.77 4.19 4.03 3.91
Metroliikenne
Lähijunaliikenne
Sopii
Liik.-
Järj.-
Yleis-
Linja Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp. vuus tam. turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
WL 158 1376 71 3.94 3.84 3.46 4.20 3.79 3.46 4.42 4.41 4.27 4.21 4.63 3.97 4.42 3.70 4.32 4.04 4.03
Kok.-
Nousut N
Kulj.
palv.
Kulj.
neuv
Kulj.
ajot
Aikat.
pys
Vaunu
siist
Matk.
muka
Matk.-
väljyys
Sopii
matk.-
tarp.
Sujuvuus
Vaihtam.
Järj.&
turv.
Odot.
Pysäk.
Infon
saatav
Asem.
Siist.
Opast.
toimiv.
Liik.-
arvos.
Järj.-
arvos.
Yleisarvos.
Kok.-
arvos.
HKL 196147 582 4,38 4.29 3.46 4.22 4.51 4.50 4.17 3.99 4.14 3.46 4.04 4.04 4.14 4.14 4.23
Linja Nousut N
Kulj.
palv.
Kulj.
neuv
Kulj.
ajot
Aikat.
pys
Vaunu
siist
Matk.
muka
Matk.-
väljyys
matk.-
tarp.
Sujuvuus
Vaihtam.
Järj.&
turv.
Odot.
Pysäk.
Infon
saatav
Asem.
Siist.
Opast.
toimiv.
Liik.-
arvos.
Järj.-
arvos.
Yleisarvos.
Kok.-
arvos.
VR A 17514 186 4.40 3.42 3.44 4.30 4.33 4.14 3.97 4.28 4.16 3.29 3.78 3.76 4.07 3.83 3.87
VR E 14577 183 4.29 2.88 3.38 4.26 4.26 3.84 3.83 4.20 4.23 3.30 3.90 3.61 3.99 3.71 3.65
VR H 3515 100 3.80 2.79 3.39 2.98 3.56 3.06 3.34 3.82 3.60 3.38 3.55 3.38 3.39 3.26 3.15
VR I 22027 125 4.18 3.17 3.44 4.15 4.10 3.72 4.06 4.15 3.98 3.19 3.79 3.65 3.91 3.60 3.62
VR K 34543 151 4.30 3.19 3.53 4.18 4.13 3.75 3.89 4.11 3.99 3.17 3.74 3.69 3.89 3.85 3.78
VR M 38015 125 4.40 3.43 3.56 4.27 4.36 4.02 4.15 4.16 4.14 3.02 3.88 3.82 4.02 3.79 3.73
VR N 3364 126 4.23 3.29 3.64 4.10 4.05 3.57 4.05 4.00 4.01 3.25 3.69 3.71 3.86 3.66 3.59
VR R 5037 100 4.31 3.29 3.74 4.27 4.32 4.00 3.98 4.36 4.04 3.48 3.66 3.75 4.06 3.82 3.69
VR S 7420 52 4.26 3.20 3.52 3.98 4.17 3.86 3.90 4.22 4.24 3.40 4.00 3.75 3.97 3.80 3.73
VR U 12501 152 4.31 2.96 3.31 4.12 4.19 3.72 3.84 4.26 4.11 3.34 3.80 3.60 3.94 3.68 3.59
VR Y 2272 104 4.22 2.56 3.51 3.92 3.84 3.54 3.71 4.34 4.24 3.48 3.58 3.47 3.87 3.63 3.24
VR Z 3427 100 3.93 3.12 3.66 3.60 3.59 3.46 3.63 3.74 3.85 3.24 3.72 3.61 3.59 3.53 3.37
Yht. 164212 1504 4.30 3.21 3.49 4.16 4.20 3.84 3.96 4.16 4.08 3.21 3.80 3.70 3.94 3.75 3.69

66
Kaikki
Sopii
Kulj. Kulj. Kulj. Aikat. Vaunu Matk. Matk.- matk.- Sujuvuutam.
Vaih-
Järj.& Odot. Infon Asem. Opast. Liik.- Järj.- Yleis-
Kok.-
Nousut N palv. neuv ajot pys siist muka väljyys tarp.
turv. Pysäk. saatav Siist. toimiv. arvos. arvos. arvos. arvos.
Yht. 1123236 23845 3.88 3.72 3.98 3.80 3.67 3.82 4.27 4.44 4.14 4.12 4.31 3.85 4.24 3.34 3.93 3.83 4.14 4.01 3.95

67
Liite 2. Kyselylomakkeet

73
Liiteosio: Laatukannusteet
Bussiliikenteen laatukannusteisiin vaikuttavat periaatteet ja asiakastyytyväisyystulokset on koottu erilliseen liiteosioon,
joka on ladattavana PDF-muodossa HSL:n nettisivuilta (http://www.hsl.fi/FI/MIKAONHSL/JULKAISUT/)

HSL:n julkaisuja 9/2012
ISSN 1798-6176
ISBN 978-952 (nid.)
ISSN 1798-6184
ISBN 948-952-253-147-6 (pdf)
HSL Helsingin seudun liikenne
Opastinsilta 6A, Helsinki
PL 100, 00077 HSL
puh. (09) 4766 4444
etunimi.sukunimi@hsl.fi
HRT Helsingforsregionens trafik
Semaforbron 6 A, Helsingfors
PB 100 • 00077 HRT
tfn (09) 4766 4444
fornamn.efternam@hsl.fi
www.hsl.fi