Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia LIIPY - HSL

polkupyörien liityntäpysäköijistä ilmoittivat käyttävänsä liityntäpysäköintialuetta päivittäin.
Myös 60 % ilmoittivat käyttävänsä polkupyöräliityntää ympäri vuoden. (YTV 2008a.)
Pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen mukaan PKS:n ulkopuolisia liityntäpysäköintialueita
käyttävistä henkilöautoilijoista 60 %:lle pysäköinti matkan määränpäässä olisi maksutonta.
30 % pysäköineistä joutuisi maksamaan pysäköinnistä määränpäässään. Pääkaupunkiseudun
rajan ylittävistä bussimatkustajista, jotka olivat käyttäneet liityntäpysäköintiä,
25 % oli pysäköinyt virallisen liityntäpysäköintialueen sijasta jonnekin muualle. (YTV
2008a.) Tästä voidaan päätellä, että joko bussiliitynnän pysäköintipaikkoja ei ole tarpeeksi
tai liityntäpysäköintipaikkojen sijoituksessa on puutteita.
Pääkaupunkiseudun liityntäpysäköintialueet palvelevat henkilöautolla matkustavia parhaiten
Hämeenlinnanväylän liikennekäytävässä. Heti Kehä III:n sisäpuolella on pysäköintipaikkatarjontaa
ja joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät (Vantaankosken junarata). Hämeenlinnanväylän
liikennekäytävän liityntäpysäköintialueiden käyttöasteet ovatkin korkeat.
Kehäradan 1. vaiheessa (valmistuu vuonna 2014) toteutettava Kivistön asema vastaa tulevaisuudessa
liikennekäytävälle suuntautuvaan liityntäpysäköinnin kysyntään. Muita hyviä
lähestymissuuntia ovat Porvoonväylän liikennekäytävä sekä Pääradan suunnan liikennekäytävä.
Näissä suunnissa kuitenkin yhteys päätieltä liityntäpysäköintialueelle on varsin
pitkä ja osittain ruuhkainen aamun ruuhkahuipun aikaan. Kehäradan 2. vaiheessa toteutettavan
Ruskeasannan aseman liityntäpysäköintipaikat tulevat helpottamaan Tuusulanväylälle
kohdistuvaa kysyntää. Liityntäpysäköinti on järjestetty huonoiten Länsiväylän ja Turunväylän
suunnilla. Turunväylän suunnalta tuleville henkilöautoille liityntäpysäköintipaikkoja
on Rantaradan asemilla, mutta nämä asemat sijaitsevat varsin kaukana Turunväylästä.
Länsiväylän varrella on hyvin vähän liityntäpysäköintipaikkoja, mutta Länsimetron 1. vaiheen
(valmistuu vuonna 2015) toteutuksen myötä tämän suunnan liityntäpysäköintitarjonta
lisääntyy huomattavasti. (Uudenmaan liitto 2009.)
Liityntäpysäköinti vaikuttaa liikenneverkon kuormitukseen selkeimmin ruuhkahuippujen
aikaan. Kantakaupunkiin tehtyjen henkilöauton liityntäpysäköintimatkojen määrä vastaisi
liikenneverkolla noin 2000–3000 henkilöauton tuntiliikennemäärää. Yhdelle väylälle sijoitettuna
tämä määrä vastaisi 2+2 – kaistaisen väylän mitoitusta. (Liikennevirasto 2010a.)
Suuri osa kehyskuntien maankäytöstä on paikoissa, joissa hyvälaatuista joukkoliikennettä
ei ole, eikä sen järjestäminen nykytilanteessa ole kustannusten vuoksi järkevää (HKL
2007). Tällöin liityntäpysäköinti on tehokas keino mahdollistamaan joukkoliikenteen käyttö
osalla matkaa. Ratakäytävien liityntäpysäköinnin laskennallinen potentiaali ja liityntäpysäköinnin
havaittu käyttö ovat suurin piirtein tasapainossa. Bussiliikenteen käytävissä
taas laskennallinen potentiaali on toteutunutta käyttöä huomattavasti suurempi. (Uudenmaan
liitto 2009.)
31