Otsonointiprosessin desinfiointitehon optimointi talousveden ...

37
3 TALOUSVEDEN VALMISTUSPROSESSI
3.1 Monen esteen periaate vedenpuhdistuksessa
Turvallisen talousveden valmistus pintavedestä perustuu monen esteen periaatteeseen
(multibarrier approach). Moniesteisyys turvaa vedenpuhdistusprosessin toimintavarmuuden
normaaleista tehon vaihteluista huolimatta. Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelu,
prosessin muutos- tai huoltotoimet saattavat aiheuttaa muutoksia puhdistustehossa.
Moniesteisyys turvaa veden laadun siinäkin tilanteessa että yksi prosessivaihe epäonnistuu.
Tavallisesti esteitä ovat ainakin raakavesilähteen suojaaminen, koagulaatio,
flokkulaatio ja sedimentaatio, suodatus, desinfiointi sekä vedenjakeluverkoston suojaaminen.
HSY:n vedenpuhdistusprosessissa toteutuvat kaikki nämä ja lisäksi käytössä on
vielä aktiivihiilisuodatus ja UV-käsittely. Tässä kappaleessa 3 esitellään vedenpuhdistusprosessin
vaiheet yleisesti ja erityisesti niiden merkitys mikro-organismien poistumisen
kannalta.
3.2 Raakaveden hankinta
Helsingin Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokset saavat raakavetensä
Päijänteestä. Vesi johdetaan Keski-Suomesta pääkaupunkiseudulle 120 kilometrin
pituisessa kalliotunnelissa. Raakavedenottamo sijaitsee Asikkalassa, jossa vesi otetaan
26 metrin syvyydestä 350 metriä rannasta. Veden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen
mukaan 0,5 ja 11 asteen välillä. Veden viipymä tunnelissa on noin viikko. Päijännetunneli
yhdistyy ennen päättymistään Silvolan tekoaltaaseen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen
pohjoispuolelle. Silvola toimii tasausaltaana johon ylimääräinen vesi johdetaan
ja josta saadaan tarvittaessa lisävettä. Tunneli päättyy Pitkäkosken laitoksella olevaan
pystykuiluun, josta osa raakavedestä johdetaan edelleen Vanhaankaupunkiin raakavesitunnelia
pitkin. HSY ottaa tunnelista vettä noin 3 m 3 /s. Erityistilanteissa Päijännetunnelin
ollessa suljettu, varavetenä käytetään Vantaanjoen ja sen latvajärvien vettä.
Tunneli on viimeksi ollut pois käytöstä vuonna 2008 tunnelin eteläpään peruskorjauksen
vuoksi. Tunnelista otettavan raakaveden TOC-pitoisuus on noussut vuoden 2008 tasolta
6,0 tasolle 6,8 mg/l ja hapettuvien orgaanisten yhdisteiden määrää kuvaava kaliumpermanganaattiluku
vastaavasti 20…23 mg/l. (HSY 2011, Härkki 2012)
Raakaveden mikrobiologinen laatu on erittäin hyvä. Pintavaluntana Päijänteeseen
pääsee varmasti indikaattori- ja ulosteperäisiä bakteereja, mutta Asikkalan raakavedenottokohta
on niin kaukana rannasta ettei valunnalla ole suurta vaikutusta. Raakavedestä
analysoidaan säännöllisesti E. coli, koliformiset bakteerit, heterotrofinen pesäkeluku
(22 °C) ja kokonaisbakteeripitoisuus (R2A). Ulosteperäistä saastumista indikoivaa