Otsonointiprosessin desinfiointitehon optimointi talousveden ...
Otsonointiprosessin desinfiointitehon optimointi talousveden ...
Otsonointiprosessin desinfiointitehon optimointi talousveden ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
28<br />
1,5 log otsoniannoksella 1,7 mg/l ja talvella 0,8 log (5,3 °C) otsoniannoksella 2,2 mg/l.<br />
Variaatio inaktivaatiotehossa oli suurta etenkin lämpimän veden aikana. WBE:n täyden<br />
mittakaavan prosessissa saavutettiin keskimäärin 0,8 log SSRC-inaktivaatio CT-arvolla<br />
1,5 (mg/l)*min veden lämpötilan ollessa 8-11 °C. Lämpimässä 21-asteisessa vedessä<br />
inaktivaatio oli 1,2 log CT-arvolla 1,0 (mg/l)*min. Lämpötilan nousu näytti kaksinkertaistavan<br />
inaktivaatiotehon. (Hijnen et al. 2002, 2004)<br />
Hijnen et al. (2002) havaitsi myös että pienillä otsonijäännöksillä (C=0,095 mg/l)<br />
kontaktiajan kasvattaminen 4 minuutista 20 minuuttiin ei lisännyt inaktivaatiota. Hijnen’n<br />
et al. (2004) koejärjestelyssä huomattava osa inaktivaatiosta tapahtui kaasun syöttökammiossa.<br />
Tämän perusteella yleinen tapa jättää kaasun syöttökammiossa tapahtuva<br />
desinfiointi huomioimatta otsonoinnin suunnittelussa saattaa johtaa <strong>desinfiointitehon</strong><br />
aliarviointiin joillain mikro-organismeilla. Syöttökammiossa tapahtuvan inaktivaation<br />
osuus näytti kuitenkin riippuvan veden DOC-pitoisuudesta. Alhaisemman DOCpitoisuuden<br />
vedessä havaittu inaktivaatio oli samaa luokkaa syöttökammiossa ja kontaktikammioissa.<br />
2.3 Otsonidesinfioinnin toteutus<br />
2.3.1 Aineensiirto ja otsonikontaktorit<br />
Otsonin valmistuksen jälkeen otsonia sisältävä kaasu on saatettava kontaktiin käsiteltävän<br />
veden kanssa. Tämä vaatii tehokasta aineensiirtoa kaasusta nesteeseen.<br />
Kun materiaalia siirtyy faasista toiseen niitä erottavan rajapinnan yli, aineen siirtymistä<br />
vastustava voima aiheuttaa molempiin faaseihin konsentraatiogradientin. Tämä<br />
konsentraatioero toimii aineensiirron pakotevoimana. Konsentraatioerosta riippuvaa<br />
moolivirtausta N voidaan kuvata aineensiirtokertoimen k avulla. Aineensiirtoa voidaan<br />
kuvata kaksoisfilmiteorialla, jossa rajapinnan molemmin puolin on laminaarinen kerros,<br />
joka kuvaa faasin vastusta (kuva 2.13).<br />
Kuva 2.13 Kaksoisfilmiteoria. Molemmissa filmeissä on lineaariset konsentraatiogradientit<br />
(c G -c Gi ) ja (c Li -c L ). δ on filmin paksuus. (Gottschalk et al. 2010)