28.12.2014 Views

Otsonointiprosessin desinfiointitehon optimointi talousveden ...

Otsonointiprosessin desinfiointitehon optimointi talousveden ...

Otsonointiprosessin desinfiointitehon optimointi talousveden ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

11<br />

Kuva 2.8 Radikaaliketjureaktion vaiheet otsonin hajoamisessa. (Langlais et al. 1991)<br />

Ketjureaktioon vaikuttavia initiaattori-, promoottori- ja inhibiittoriyhdisteitä on<br />

useita. Initiaattoreina voivat toimia hydroksidi-ionin lisäksi esimerkiksi vetyperoksidi ja<br />

kahdenarvoinen rauta. Humushapot voivat toimia sekä promoottoreina että inhibiittoreina<br />

konsentraatiosta riippuen. Muita inhibiittoreita ovat esimerkiksi fosfaatti, tertbutyylialkoholi<br />

sekä bikarbonaatti ja karbonaatti. Pienikin karbonaattilisäys veteen lisää<br />

otsonin puoliintumisaikaa. (Gottschalk et al. 2010)<br />

2.2 Otsonointi desinfiointimenetelmänä<br />

Otsonidesinfioinnilla on useita etuja ja vähäisiä haittoja klooridesinfiointiin verrattuna.<br />

Otsonointi on jopa kolme kertaluokkaa kloorausta nopeampi desinfiointimenetelmä. Sen<br />

teho perustuu solujen hajottamiseen tai soluseinän rikkomiseen kun kloori puolestaan<br />

tunkeutuu soluseinän läpi ja inaktivoi mikro-organismin biokemiallista toimintaa. (Cataldo<br />

2006)<br />

2.2.1 Otsonin reaktiot solun rakenneosien kanssa<br />

Otsonin desinfioiva vaikutus perustuu sen korkeaan hapetus-pelkistyspotentiaaliin vedessä<br />

ja sen kykyyn reagoida solun kemiallisten yhdisteiden kanssa vahingoittaen solun<br />

rakenneosia. Otsoni hajottaa tyydyttymättömiä kaksois- ja kolmoissidoksia muodostaen<br />

aldehydejä, ketoneja tai karbonyyliyhdisteitä. Otsoni voi myös osallistua elektrofiilisiin<br />

reaktioihin erityisesti aromaattisten yhdisteiden kanssa ja nukleofiilisiin reaktioihin<br />

useiden mikrobisolun rakenneosien kanssa. (Langlais et al. 1991) Solun rakenneosat<br />

ovat makromolekyylejä joilla on suuri molekyylipaino. Näitä ovat hiilihydraatit, aminohapot,<br />

lipidit ja nukleiinihapot. (Legube et al. 1992) Solun molekyylien rakenteita on<br />

esitetty kuvassa 2.9.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!