varten - Vesilaitosyhdistys

Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 6/2013
Vesilaitosyhdistyksen uutisia
Vesilaitosyhdistyksen toimisto on kiinni 8.-26.7.2013
Uusi varsinainen jäsen
Nousiaisten vesihuoltolaitos
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla kunnat (käytännössä niiden vesihuoltolaitokset)
sekä muut oikeustoimikelpoiset vesihuoltolaitokset kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat.
Varsinaisina jäseninä voivat myös olla kuntien ja /tai vesihuoltolaitosten omistamat vedenhankinnasta
tai jätevesien käsittelystä huolehtivat yhteisöt (kuntayhtymät, osakeyhtiöt), jotka
toimittavat vettä vesihuoltolaitoksille tai huolehtivat vesihuoltolaitosten jätevesien käsittelystä.
Varsinaiset jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen vuosikokouksessa.
Uusia yhteistoimintajäseniä
Vesilaitosyhdistyksen yhteistoimintajäseninä voivat olla vesihuoltolaitoksille tuotteita ja palveluja
sekä urakointia myyvät yritykset, alan oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Vesilaitosyhdistyksen
uusia yhteistoimintajäseniä ovat:
Helsinki Metropolia AMK
Maarakennus Kamara Oy
MetropoliLab Oy
Pumtek Oy
Linkki yhteistoimintajäsenten luetteloon tästä.
VVY Golf 2013
Vesilaitosyhdistyksen perinteinen VVY Golf -kisa järjestetään jo 13. kerran.
Y Golf -kisa järjestetään tällä kertaa torstaina 1.8.2013 Vaasan Golfkentällä, Golfkentäntie
61, 65370 Vaasa.
http://golfpiste.com/vaasangolf/yhteystiedot/p=yhteystiedot&lang=fi
Kilpailuinfo on klubilla klo 9.30. Kilpailu alkaa klo 10. Pelataan 3 hengen ryhmissä yhteislähdöllä.
Sarjoina tasoituksellinen pistebogi ja lyöntipeli (scratch). Ilmoittautumiset suoraan
VaG:n caddiemasterille p. 040 526 8666 ennen 15.7.2013 (ilmoittaudu mieluummin heti).
Kilpailumaksu 15 € + greenfee 55 € + lounas 9 € (lounas valinnainen).
Majoitusmahdollisuus Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa 31.7.-1.8.2013 (katso liite). Huoneista
on tehty kiintiövaraus merkillä ”VVY Golf 2013”. Huoneet tulee varata 28.6.2013 menneessä.
Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen, 1 x green fee/hlö, jota voi käyttää harjoituskierroksen
yhteydessä 31.7. Tiiausaikoja on varattu harjoituskierrokselle klo 14.00 –
16.00. Mikäli haluat jonkin muun ajan niin varaa se ajoissa caddiemasterilta p. 040 526
8666.
Lisätietoja kilpailusta, järjestelyistä, harjoituskierroksesta ja majoituksesta antaa tarvittaessa
Jonny Talus, Oy KWH Pipe Ab, p. 040 860 4160,jonny.talus@kwhpipe.com.
Lisätietoja majoituksesta VVY:n kotisivuilla olevassa ajankohtaista uutisessa.
Suomen Vesilaitosyhdistys ry | Finlands Vattenverksförening rf
Asemapäällikönkatu 7, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190
vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3

2
Vesilaitosyhdistyksen numeroidut kultaiset ansiomerkit
Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt kolme numeroitua kultaista ansiomerkkiä. Ansiomerkki
myönnettiin vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaholle, toimitusjohtaja Tapio Tolvaselle
ja johtaja Marketta Virralle.
Vesilaitosyhdistys ja sen edeltäjät ovat vuodesta 1981 alkaen jakaneet numeroituja kultaisia
ansiomerkkejä. Merkkien myöntämisen edellytyksinä ovat erityiset ansiot vesihuollon kehittämisen
hyväksi maassamme tehdystä työstä. Ansiomerkin saaneet henkilöt ovat olleet
poikkeuksellisen ansioituneita sekä alan asiantuntemusta omaavia.
Vuonna 2013 Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt kolme numeroitua kultaista ansiomerkkiä.
Vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaho nro 111
Vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaho on työskennellyt Keuruun kaupungin tehtävissä vuodesta
1973 lähtien. Aluksi hän toimi kunnallistekniikan suunnittelutehtävissä ja 1980-luvun puolella
myös kunnallistekniikan rakennuttamistehtävissä. Vuodesta 1995 hän on toiminut päätoimisesti
vesihuoltopäällikkönä Keuruun kaupungin vesihuollon tehtävissä, viimeksi vuodesta
1997 alkaen Keuruun Vesi liikelaitoksen johtajana.
Keuruun Vesi liikelaitos on Seppo Väliahon johdolla toiminut hyvin itsenäisesti ja pienehkön
mutta ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilökunnan kanssa Väliaho on virittänyt laitoksensa
hyvin toimivaksi ja hyväksi esimerkiksi monelle muulle pienehkölle laitokselle. Keuruun
Vedessä talous ja tekniikka ovat hyvässä kunnossa.
Seppo Väliaho on toiminut erittäin aktiivisesti Vesilaitosyhdistyksen ja sen edeltäjän luottamus-
ja asiantuntijatehtävissä. Hän oli vedenlaatuneuvoston jäsen vuosina 2004-2008 ja
viemärilaitosryhmän jäsen vuosina 2008-2012. Väliaho oli VVY:n hallituksen jäsen vuosina
2009-2013 ja hallituksen työvaliokunnan jäsen vuosina 2010-2013 toimien vuosina 2011-
2013 hallituksen varapuheenjohtajana. Hän on myös nyt Jyväskylässä järjestettävän Yhdyskuntatekniikka
2013 –näyttelyn näyttelytoimikunnan jäsen. Väliaho on ollut
myös työnantajan edustajana Opetushallituksen nimeämässä vesihuoltoalan tutkintotoimikunnassa
vuodesta 2010 toimien sen puheenjohtajana.
Toimitusjohtaja Tapio Tolvanen nro 112
Toimitusjohtaja Tapio Tolvanen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työuran vesihuoltolaitoksille
palveluja ja tarvikkeita tarjoavien yritysten palveluksessa. Tolvanen tuli tutuksi vesihuoltolaitosväelle
jo 1970-luvun lopussa, jolloin hän aloitti laitemyyjänä Kaiko Oy:ssä hankkien jo
tuolloin mittavan tietämyksen sekä verkosto- että laitospuolen laitteistoista.
Tolvanen perusti vuonna 1988 omat yrityksensä, Suomen Putkisto Tarvike Oy ja Suomen
Putkisto Palvelu Oy, joissa toiminta keskittyi enemmän verkostoihin vesilaitostoiminnan
jäämättä kuitenkaan kokonaan pois. Myöhemmässä vaiheessa Suomen Putkisto Palvelu
Oy:n omistuspohja muuttui ja se keskittyy vesi- ja viemäriverkostojen saneeraukseen. Tekninen
neuvonta ja asiantuntijapalvelut laitoksille alkoivat muodostaa yhä suuremman osan
Tolvasen työsarasta. Vesijohto- ja viemäriverkostojen vuototutkimukset ja verkostojen
hallintaan liittyvät konsultointipalvelut laajenivat sekä Suomessa että ulkomailla.
Muutama vuosi sitten Tolvanen myi molemmat yrityksensä. Hän jäi toisen yrityksen, Suomen
Putkisto Tarvike Oy:n palvelukseen, kunnes reilu vuosi sitten perusti taas oman yrityksen,
Verlatek Oy:n. Yritys tarjoaa vesihuoltolaitoksille verkostoihin ja laitoksiin liittyviä palve-

3
luja pitkälti samalla toiminta-ajatuksella kuin hänen ensimmäiset omat yrityksensä aikanaan.
Eräänä projektiesimerkkinä voidaan mainita Tolvasen tiivis osallistuminen Nokian vesikriisin
jälkeiseen vaativaan vesijohtoverkoston puhdistusoperaatioon. Tolvasen vesijohtoverkostoihin
liittyvää hygieniaosaamista on hyödynnetty muutoinkin. Hän muun muassa toimi
VVY:n nimeämänä asiantuntijana Valviran Vesityökorttitestausta kehittäneessä työryhmässä
ja jäsenenä myös siihen liittyvää Vesilaitosyhdistyksen julkaisua päivittäneessä
työryhmässä. Tolvanen on myös toiminut luennoitsijana useissa Vesilaitosyhdistyksen ja
monen muun tahon järjestämissä koulutustilaisuuksissa.
Johtaja Marketta Virta nro 113
Johtaja Marketta Virta on toiminut heinäkuusta 2008 alkaen Uudenmaan
ympäristökeskuksen johtajana ja vuoden 2010 alusta lähtien Uudenmaan ELYkeskuksen
ympäristö- ja luonnonvarat –vastuualueen johtajana. Marketta Virta on tehnyt koko
pitkän työuransa vesi- ja ympäristöhallinnon palveluksessa. Vuodesta 1975 vuoteen 1987
hän työskenteli silloisessa Helsingin vesi- ja ympäristöpiirissä vastuullaan lähinnä pohjavesien
suojelu, yhdyskuntien vesihuoltoasiat, jätehuollon valvonta ja vesistöön rakentamisen
valvonta. Sen jälkeen hän toimi parin vuoden ajan ylitarkastajana ympäristöministeriössä
tehtävänään vastata yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta sekä
pohjavesien suojelun kehittämisestä.
Vuosina 1990-1995 Virta työskenteli Helsingin vesi- ja ympäristöpiirissä, jossa hän ammatillisten
tehtäviensä ohella suunnitteli ja valmisteli organisaation muutosta käsittäen piirin ja
lääninhallituksen alueiden käytön sekä ympäristön- ja luonnonsuojelutehtävien yhdistämistä.
Organisaatiomuutoksen jälkeen Virta työskenteli Uudenmaan ympäristökeskuksessa
vuosina 1995-2009 osastopäällikkönä, johtoryhmän jäsenenä, johtajan sijaisena ja johtajana
edelleen kehittäen ympäristökeskuksen strategiaa ja toimintaa. Aluehallintouudistuksen
jälkeen vuodesta 2010 alkaen Marketta Virta on toiminut nykyisessä Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksessa Y-toimialan johtajana.
Marketta Virta on ollut mukana lukuisissa vesihuoltoalan ja ympäristönsuojelun kehittämistä
koskevissa työryhmissä ja hankkeissa. Hän on myös aktiivisesti osallistunut Vesilaitosyhdistyksen
tilaisuuksiin ja on toiminut muun muassa Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsenenä.
Lisätietoja Osmo Seppälä, toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys, osmo.seppala@vvy.fi
Varautumissuunnitteluun mallia erityisesti pienille vesihuoltolaitoksille
Vesilaitosyhdistyksen 50 -vuotisjuhlastipendi on myönnetty tänä vuonna filosofian maisteri
Minna Kärjelle hänen pro gradu –työstään ”Varautumissuunnitelman laatiminen vesihuoltolaitokselle”.
Vesihuoltolain muuttamista koskevan esityksen mukaan vesihuoltolaitosten tulisi laatia
yhteistyössä kunnan valvonta- ja pelastusviranomaisten sekä muiden samaan verkostoon
liitettyjen vesilaitosten kanssa suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Minna
Kärjen pro gradu -tutkielmassa esiteltiin vesihuoltolaitoksen päätoiminnot ja niihin kohdistuvia
erityistilanteita. Lisäksi tarkasteltiin erityistilanteisiin varautumista ja esiteltiin erilaisia
vesihuollolle soveltuvia riskienhallintamenetelmiä. Minna Kärjen työssä myös laadittiin
eräälle pienelle vesihuoltolaitokselle varautumissuunnitelma.

4
Suunnitelmassa kartoitettiin aluksi vesilaitoksen toimintoihin kohdistuvat riskitekijät. Tämä
tehtiin ns. tarkistuslistamenetelmällä. Sen jälkeen suoritettiin riskianalyysi, jossa riskien
todennäköisyys ja seuraukset arvioitiin. Riskianalyysiin sisällytettiin myös havaituille riskeille
suunnatut ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toimenpideehdotukset.
Kohteena olleen vesilaitoksen kanssa suunniteltiin erilaisia riskienhallintatoimenpiteitä
niitä vaativille toiminnoille. Suurimpana varautumistoimenpiteenä oli uuden valvontatutkimusohjelman
laatiminen vesilaitokselle, jossa huomioitiin aiempaa paremmin raakavesilähteissä
havaitut riskitoiminnot, vedenkäsittely ja jakeluverkosto. Varautumistoimenpiteenä
suunnitelmaan sisällytettiin lisäksi kriisiviestintäsuunnitelma tiedottamismalleineen,
varavedenjakelusuunnitelma ja erilaisia toimintaohjeita sekä erityistilanteita varten lomakkeita,
jotka auttavat vesilaitosta suoriutumaan jatkossa paremmin näissä tilanteissa.
Vesilaitosyhdistys on Suomen vesihuoltolaitosten toimialajärjestö, jonka jäsenet huolehtivat
noin 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Vesilaitosyhdistyksen stipendirahasto perustettiin
yhdistyksen 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Stipendirahaston peruspääoma muodostui
jäsenten ja yhteistyökumppaneiden lahjoituksista sekä yhdistyksen omasta lahjoituksesta
rahastoon.
Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti edellisenä kalenterivuonna
valmistunut vesihuoltolaitosten toiminnan kannalta merkittävä ja hyvätasoinen
opinnäytetyö. Opinnäytetyön hyvätasoisuuden arvioivat kunkin oppilaitoksen professorit.
Oppilaitoksilta tulleisiin ehdotuksiin perustuen Vesilaitosyhdistyksen hallituksen työvaliokunta
arvioi ehdotettujen opinnäytetöiden merkittävyyden alan kannalta.
VVY:n stipendi annetaan seitsemännentoista kerran valtakunnallisilla Vesihuolto 2013-
päivillä Jyväskylän Paviljongissa 15.5.2013 klo 10.30. Myönnettävän stipendin suuruus
on 2.500 euroa.
Lisätietoja:
filosofian maisteri, suunnittelija Minna Kärki, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, puh. 044
7647 202
toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, puh. 09 8689 0122
Kirsti Lahti palkittiin laaja-alaisesta työstä vesienpuhdistuksen hyväksi
Vuoden 2013 Kemira-palkinto on myönnetty Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys
ry:n toiminnanjohtaja Kirsti Lahdelle. Kirsti Lahti ja hänen johtamansa vesiensuojeluyhdistys
on saanut viime vuosina paljon aikaan Vantaanjoen alueella.
”Kirsti Lahden aktiivinen ja laaja-alainen käytännön toimita vesien suojelemiseksi ja puhdistamiseksi
on palkintoraadin mielestä esimerkillistä. Lahti on arvostettu ja aktiivinen vesiensuojelun
puolestapuhuja sekä esitelmöijä alan foorumeilla sekä julkisuudessa. Lahti valottaa
kannanotoissaan kansantajuisesti vesistöjen monimuotoista käyttöoikeutta. Epäsuora
veden uudelleen käyttö on myös Suomessa yleistä”, perustelee Kemira-palkinnon palkintoraadin
jäsen Aija Jantunen Kemira Oyj:stä Lahden valintaa.
Vantaanjoki on ruuhkasuomen tärkeä virkistysvesistö ja myös pääkaupunkiseudun varavesilähde,
jonka suojelemisessa Kirsti Lahden vuodesta 2001 johtama vesiensuojeluyhdistys
on tärkeä eri tahoja kokoava elin. Vesiensuojeluyhdistyksen pintavesien ja pohjavesien
välisiä yhteyksiä Vantaanjoella koskeva Vapomix-tutkimus, haja-asutuksen jätevesien koostumus-
ja järjestelmien toimivuustutkimukset, hajalietteiden kalkkistabilointi ravinteiden kierrättämiseksi
sekä maatalouden kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseen liittyvät
yhteishankkeet edistävät paitsi Vantaanjoen tilaa, vähentävät myös Itämereen kohdistuvaa
kuormitusta. Yhteistyössä Vantaanjoen alueen vesihuoltolaitosten kanssa toteutettavassa

5
jätevesiohitusten vähentämishankkeessa Kirsti Lahdella on tärkeä rooli. Lahti osallistuu
myös aktiivisesti Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän toimintaan.
Kirsti Lahti työskenteli vuosina 1985-1991 Lääkintöhallituksessa vastuullaan talous- ja uimavesien
mikrobiologinen laatu. Tuohon aikaan ajoittuu myös se, kun Kirsti Lahden johdolla
alkoivat ensimmäisten joukossa maailmassa tutkimukset sinilevätoksiinien poistumisesta
vedenkäsittelyssä. Tätä työtä Lahti jatkoi siirryttyään Suomen ympäristökeskuksen palvelukseen
ja hänestä tuli yksi kansainvälisesti arvostetuimmista syanobakteeritoksiinitutkijoista.
Syanobakteereihin liittyy myös Lahden vuonna 1997 ympäristömikrobiologiasta Helsingin
yliopistossa hyväksytty väitöskirja.
Kemira-palkinnon on perustanut Kemira Oyj ja se luovutetaan vuosittain Vesilaitosyhdistyksen
toimesta valtakunnallisten vesihuoltopäivien yhteydessä. Palkinto myönnetään merkittävästä
veden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä ja sen toivotaan edistävän vesihuoltolaitosten
toiminnan kehittämistä.
Palkinnon luovuttavat palkintoraadin jäsen professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta ja Aija
Jantunen Kemira Oyj:stä valtakunnallisilla Vesihuolto 2013-päivillä Jyväskylän Paviljongissa
15.5.2012 noin klo10.30. Myönnettävän stipendin suuruus on 4.000 euroa.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Kirsti Lahti, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry,
puh. 050 327 0200, sähköposti: kirsti.lahti@vesiensuojelu.fi, Internet: http://www.vhvsy.fi/
toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, puh. 09 - 8689 0122, sähköposti: osmo.seppala@vvy.fi,
Internet: http://www.vvy.fi
Aija Jantunen, Kemira Oyj, puh. 010 - 862 1682, 050 - 583 9714, sähköposti: aija.jantunen@kemira.com,
Internet: http://www.kemira.com
Aurinkoinen Yhdyskuntatekniikka 2013 –näyttely Jyväskylässä
Jyväskylän Paviljonkiin kerääntyi 15.-16.5.2013 aktiivinen joukko infra-alan ammattilaisia
Yhdyskuntatekniikka 2013 –näyttelyyn ja sen yhteydessä järjestettyihin seminaareihin.
Kaikkiaan Yhdyskuntatekniikka 2013 –näyttelyssä kävi kahden päivän kuluessa lähes 5.000
vierailijaa. Määrä on hieman suurempi kuin kaksi vuotta aikaisemmin YT11-näyttelyssä Turussa.
Turussa näyttely kesti kolme päivää.
Näytteilleasettajia oli 208, heidän edustajilleen jaettiin näytteilleasettajakortteja runsaat
1.100 kappaletta. Sisäosastoja oli 153, osastojen pinta-ala lähes 3.700 m2.
Osastot kattoivat toiseksi laajimman pinta-alan näyttelyn historiassa. Aurinkoisella ulkoalueella
osastoja oli 21. Runsaamminkin osastoja olisi piha-alueelle mahtunut: osastojen yhteenlaskettu
pinta-ala oli pienin koko näyttelyn historiassa.
Näyttelyn yhteydessä haastateltiin yli 200 näyttelyvierasta kävijätutkimusta varten. Näytteilleasettajien
kokemuksia ja tunnelmia on kartoitettu web-kyselyllä. Järjestäjät saavat palautteen
käyttöönsä kesäkuun alkupuolella. Sitä tullaan lukemaan tarkasti, kun tehdään ratkaisuja
seuraavan, Yhdyskuntatekniikka 2015 –näyttelyn ajankohdasta ja paikkakunnasta.
Palautteet ja ideat ovat apuna seuraavan näyttelyn suunnittelussa. Päätös seuraavan näyttelyn
ajankohdasta ja paikkakunnasta tehdään elokuussa.
Lämmin kiitos teille kaikille, jotka vierailitte Jyväskylän Paviljongissa ja olitte mukana luomassa
näyttelyn positiivista henkeä!

6
Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn parhaat osastot
Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyssä näytteilleasettajat panostivat osastojen visuaalisuuteen
unohtamatta kuitenkaan sitä, että kyseessä on ammatti-ihmisille tarkoitettu näyttely.
Asiantuntemus ja ammattitaito olivatkin silmiinpistävänä piirteenä sekä näytteilleasettajien
että näyttelyvieraiden olemuksessa.
Yhdyskuntatekniikka -näyttelyn parhaan osaston maininnan sai Ahlsell Oy. Kunniamaininnat
tyylikkäimmästä osastosta sai Aquaflow Oy ja parhaasta ulko-osastosta Lassila&Tikanoja
Oyj.
Yhdyskuntatekniikka 2013 –näyttelyn Paras osasto –raati kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin
asioihin:
- osaston yleisilme
- osaston ja sen väittämän viestin selkeys
- asiakkaiden määrä osastolla
- näyttäviin taikka kiinnostaviin, huomiota herättäviin yksityiskohtiin
- osaston esittelijöiden ’otteeseen’ ja asiantuntemukseen
Näyttelyosastoista otettiin parikymmentä tarkempaan käsittelyyn ja tarkasteluun. Hyviä,
näyttäviä ja sekä raatia että näyttelyvieraita kiinnostavia osastoja olisi palkittavaksi asti ollut
useampiakin. Tällä kertaa valinnan suoritti raati, johon kuuluivat:
markkinointiviestinnän koordinaattori Terhi Pekkarinen, Jyväskylän kaupunki
Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori Jani Ruotsalainen, Jyväskylän kaupunki
ryhmän puheenjohtaja, DI Raimo K. Saarinen, Yhdyskuntatekniikka 2013 -
näyttelytoimikunnan edustaja.
Alkuperäinen tiedote raadin valintojen perusteluista Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn nettisivulla
tästä.
Ajankohtaista vesihuoltoalalla
Kansainvälistymismahdollisuuksia nuorille vesialan osaajille
Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamissa vesialan kehitysyhteistyöhankkeissa avautuu
ajoittain mahdollisuuksia nuorten asiantuntijoiden projektitehtäviin. Nämä voivat tarjota
myös vesihuoltolaitosten palveluksessa oleville nuorille asiantuntijoille hyvän kanavan kartuttaa
omaa kansainvälistä kokemustaan ja samalla avartaa näkemystä vesihuollon toteuttamisesta
erilaisissa olosuhteissa.
Monissa vesiprojekteissa on nykyisin ns. junioriposteja, jotka ovat kestoltaan tyypillisesti
yhdestä kahteen vuoteen. Ne on tarkoitettu uransa alkuvaiheessa oleville, mutta jo hieman
alan kokemusta hankkineille asiantuntijoille. Projektikokemuksen hankittuaan nuori asiantuntija
voi jatkossa paremmin hakeutua vaativampiin kansainvälisiin tehtäviin, mutta kokemus
antaa uudenlaista näkemystä ja motivaatiota myös kotimaamme vesihuollossa työskentelemiseen.
Nuorille asiantuntijoille tarjoutuu mahdollisuuksia kokemuksen hankkimiseen myös lyhytaikaisissa
tehtävissä – hankkeiden valmistelussa ja arvioinnissa, joihin yleensä sisältyy 2-4
viikon matka kohdealueelle. Näissä tehtävissä junioreille korvataan yleensä vain kulut ja
päivärahat.
Vesihankkeiden nuorten asiantuntijapostien mahdollisuuksista voi kysyä lisätietoja Vesilaitosyhdistyksestä
(toimitusjohtaja Osmo Seppälä).

7
Massat ja mitat jyräävät – superrekkojen tulo uhka myös vesihuoltoputkille
Kuntaliiton kolumnissa yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi käsittelee ajoneuvojen
suurimpien sallittujen massojen ja mittojen problematiikkaa. Katurakenteiden sisällä
oleva infrastruktuuri voi olla vaarassa.
Mitä mahdollinen asetuksen toimeenpano tarkoittaa kuntien kannalta Suora linkki kolumniinhttp://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutiskirjeet/kolumnit/2013/Sivut/2013-05-30-massatja-mitat.aspx
Tutustu myös Kuntaliiton tiedotteeseen ”Kuntaliitto varoittaa: Kadut ja vesihuoltoverkosto
eivät kestä superrekkoja”
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/05/Sivut/kadut-eivat-kestasuperrekkoja.aspx
Tapahtuu jäsenlaitoksilla
Iisalmen Veden uusi esite
salmen Veden uudessa esitteessä aiheina muun muassa raikasta vettä jo vuodesta 1932,
Iisalmen Veden jakeluverkosto, vesihuollon asiantuntijat palveluksessasi, pohjaveden hankinta
Ylä-Savon Vesi Oy:ltä, ympäristönsuojelu, veden säästö vinkit, jäteveden puhdistus,
mitä viemäriin saa/ei saa laittaa. Tutustu esitteeseen Iisalmen Veden kotisivulla tästä linkistä
www.iisalmenvesi.fi
Kouvolan Vesi uudisti nettisivujaan
Kouvolan Vesi on uudistanut tänä vuonna nettisivujaan ja ne on eriytetty kaupungin sivuista.
Käy tutustumassa selkeisiin ja informatiivisiin sivuihin osoitteessa:www.kouvolanvesi.fi
Lahti Aquan vuosikertomus sähköisenä
Lukijoille tarjotaan ainutlaatuinen ja ympäristöystävällinen lukukokemus. Voit tutustua Lahti
Aquan vuoteen 2012 tabletin, tietokoneen ja yleisimpien älypuhelimien välityksellä Lahti
Aquan kotisivulla www.lahtiaqua.fi Vuoden 2012 vuosikertomus löytyy osoitteesta
http://www.lahtiaqua.fi/vuosikertomus
Lainsäädännössä tapahtuu
Vesihuoltoverkostojenkin sijoittaminen tiealueelle helpottui
Kesäkuun alussa voimaan astunut maantielain muutos helpottaa yhteiskunnan toiminnan
kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista tiealueelle.
Maantielain muutoksen perusteella tienpitoviranomaisen on jatkossa myönnettävä yhteiskunnan
toiminnan kannalta välttämättömien vesihuoltoverkostojen sijoittamislupa tiealueelle,
jos toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle.
Maantien tiealueen muodostavaa aluetta laajennetaan siten, että siihen kuuluvat myös tiehen
välittömästi liittyvät alueet, jotka uuden tien tekemisen tai tien parantamisen yhteydessä
tarvitaan yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja
laitteiden sijoittamista varten.
Lakimuutoksen tarkoituksena on edistää erityisesti sähköjohtojen maakaapelointia ja siten
parantaa sähköjakelun toimintavarmuutta, mutta siinä on huomioitu myös muut yhteiskun-

8
nan toiminnan kannalta välttämättömät toiminnot. Lain perusteluissa mainitaan vesihuolto
tällaisena yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömänä toimintona.
Linkki maantielain muutokseen.
Linkki hallituksen esitykseen, josta löytyvät maantielain muutosehdotuksen lisäksi myös sen
perustelut.
Vaaratiedote korvaa hätätiedotteen
Vaaratiedote korvaa aiemmin käytössä olleet termit hätätiedote ja muu viranomaistiedote.
Pdf-oppaassa ohjeita vaaratiedotteen laatimiseen ja lähettämiseen.
Vaaratiedotelaki tuli voimaan 1.6.2013. Viranomainen voi antaa vaaratiedotteen tilanteissa,
joissa väestöä on varoitettava hengen- tai terveysvaarasta tai kun ilmenee vaara merkittävälle
omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle.
Vaaratiedote voidaan antaa myös, kun vaaratilanne on ohi. Vaaratiedote välitetään radion
ja television kautta molemmilla kansalliskielillä
Vaaratiedote välitetään väestölle tiedoksi radiossa ja myös televisiossa, jos vaaratiedotteen
antanut viranomainen niin päättää. Vaaratiedote annetaan aina suomeksi ja ruotsiksi. Jos
vaaratilanne tai sen seuraukset kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle, tiedote on annettava
myös saamenkielellä. Yleisradiolla sekä kaupallisilla radioyhtiöillä ja televisioyhtiöillä
on velvoite välittää vaaratiedotteita.
Vaaratiedotteita voivat antaa pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, Hätäkeskuslaitos,
Poliisihallitus, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen
turvallisuusvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto,
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sekä kaikki ministeriöt.
Lisätietoja Sisäasiainministeriön kotisivulta
http://www.intermin.fi/fi/turvallisuus/varautuminen_ja_vaeston_suojaaminen/vaaratiedote
Vaaratiedoteopas lain soveltamisen tueksi
Vaaratiedoteopas on julkaistu vaaratiedotelain soveltamisen tueksi. Opas antaa ohjeita viranomaisille
vaaratiedotteen laatimiseen ja lähettämiseen muun muassa:
Kuka voi antaa vaaratiedotteen
Milloin vaaratiedote annetaan
Miten vaaratiedote kirjoitetaan ja käännetään
Minne ja miten vaaratiedote välitetään
Oppaan liitteenä on suomen- ja ruotsinkielinen fraasiluettelo, johon on koottu yleisiä ilmaisuja
vaarallisesta tapahtumasta tiedottamiseen. Valmiita fraaseja käyttämällä tiedottaminen
nopeutuu ja samalla on mahdollista yhtenäistää tiedotteissa käytettyjä ilmaisuja
Sisäministeriön vaaratiedoteopas
http://www.intermin.fi/download/39448_vaaratiedoteopas_julkaisu_012013.pdf
Orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle rajoitetaan
Valtioneuvoston hyväksymä asetus kaatopaikoista tulee voimaan kesäkuussa.
Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan 2016
Valtioneuvosto on hyväksynyt kaksi asetusta, joilla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen
yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen ja muun jätteen sijoittamista kaatopaikalle
sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä.

9
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista sekä asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen
muuttamisesta tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2013. Rajoituksia biohajoavan ja muun
orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle ja maantäytössä sovelletaan 1. tammikuuta
2016 alkaen. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti
voimassa vasta 1. tammikuuta 2020.
Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. Vesihuoltolaitosten
toiminnassa tällaisia biohajoavia jätteitä ovat mm. puhdistamolietteet ja välppeet.
Kaatopaikka-asetuksen mukaan (28 §) kaatopaikan jätetäyttöön ei hyväksytä tavanomaista
jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen
hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Tästä vaatimuksesta
on joillekin jätelajikkeille myönnetty poikkeuksia, jotka on asetuksessa lueteltu. Kielto on
rajattu siten, että kaatopaikan pintakerroksen tiivistyskerroksessa ja sen yläpuolisissa kerroksissa
on mahdollista jatkossakin hyödyntää orgaanista jäteaineista, kuten puhdistamolietettä.
Kaatopaikka-asetuksessa on myös säädetty poikkeuksen myöntämisestä eräissä tapauksissa
(35 §). Lupaviranomainen voi päättää, että orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa ei
sovelleta esikäsiteltyyn jätteeseen, jos luotettavasti osoitetaan, että jäte ei ominaisuuksiensa
vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Lupaviranomainen
voi myös myöntää rajoituksesta poikkeuksen määräajaksi enintään vuodeksi kerrallaan,
jos luotettavasti osoitetaan, että korvaava käsittelykapasiteetti saadaan käyttöön
asetettavassa määräajassa.
Asetuksen tavoitteena on vähentää jätteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja kaatopaikkojen
vesistökuormitusta sekä edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä. Asetusten
myötä biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle
pääosin luovutaan vuoteen 2016 mennessä ja jätettä hyödynnetään enenevästi
materiaalina ja energiantuotannossa.
YM:n tiedote, asetukset ja niiden taustamuistiot löytyvät tämän linkin kautta
Ajankohtaista hallinnossa ja taloudessa
Vesihuoltolaitosten varauduttava suoraveloituksen päättymiseen
Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan euroalueen maissa EU-asetuksen määräyksestä
31.1.2014 mennessä. Kotimaista suoraveloitusta ei voi tämän jälkeen enää käyttää laskutukseen
tai laskunmaksuun. Suoraveloituksen korvaavat ensisijaisesti e-lasku ja suoramaksu.
Suomessa on 60.000 suoraveloitusta käyttävää laskuttajaa ja suoraveloitusta käyttää 3
miljoonaa maksajaa. Ensisijaisesti suoraveloituksen tilalle suositellaan e-laskua.
Niitä kuluttaja-asiakkaita, joilla ei ole verkkopankkia käytössään palvellaan suoramaksulla.
Asiakkaan kannalta suoramaksu vastaa palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä
suoraveloitusta.
Kuluttaja-asiakkaiden suoraveloituksen valtakirjat on mahdollista muuntaa uusiin maksutapoihin
pankkien palvelulla ja varmistaa näin asiakkaiden säännöllisten maksujen jatkuminen
katkeamattomana. Laskuttaja käynnistää muunnon 18.1 -20.11.2013. Tätä ennen laskutusohjelmisto
on päivitettävä tukemaan uusia maksutapoja ja muuntoa.
Finanssialan Keskusliitto on laatinut oppaan laskuttajien avuksi, jotta siirtyminen suoraveloituksesta
uusiin maksutapoihin onnistuisi mahdollisimman sujuvasti.

10
Laskuttajan opas suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun löytyy Finanssialan Keskusliiton
kotisivuilta www.fkl.fi.
Suora linkki laskuttajan pdf-oppaaseen
http://www.fkl.fi/materiaalipankki/oppaat/Dokumentit/Laskuttajan_opas_Suoraveloituksesta_
e-laskuun_ja_suoramaksuun.pdf
Tutustu aiheeseen Finanssialan Keskusliiton teemasivulta:http://www.fkl.fi/teemasivut/sahkoinen_laskutus/Sivut/default.aspx
Julkaisuja ja selvityksiä
Ympäristöjohtaminen vesihuoltolaitoksessa, case Vesikolmio Oy
Diplomityössä tutkittiin, kuinka ympäristöjohtamista voidaan soveltaa pienessä organisaatiossa,
jolle haluttiin luoda toimintamalli ympäristöasioiden käsittelyyn ja hoitoon ilman ympäristöjärjestelmän
sertifiointia.
Työssä laadittiin Vesikolmio Oy:lle toimintaa ohjaavat ympäristömittarit- ja indikaattorit, joiden
avulla yhtiö voi seurata ympäristöasioiden kehitystä omassa toiminnassaan. Lisäksi
työssä etsittiin toimintatapoja, joiden avulla Vesikolmio voi viestiä ympäristöasioiden kehityksestä
sidosryhmilleen ja kuinka työntekijät voivat ottaa ympäristöasiat huomioon omassa
toiminnassaan sekä miten pienessä organisaatiossa voidaan jakaa vastuut ympäristöasioiden
hoidossa.
Vesikolmio Oy on tukkuvesiyhtiö, jonka tehtävänä on talousveden hankinta ja jätevesien
puhdistaminen sekä toiminta-alueensa kuntakeskusten välisten siirtolinjojen ylläpito. Vesikolmion
osakkaita ovat Ylivieskan, Nivalan, Kalajoen ja Haapajärven kaupungit sekä Sievin
ja Alavieskan kunnat. Vesikolmio Oy:lle on tehty ympäristöasioiden nykytila-analyysi vuoden
2012 aikana, joka on pohjautunut ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään.
Ympäristöjohtaminen on organisaation toimintaan liittyvien ympäristöasioiden hallitsemista
ja kehittämistä niin, että toiminnan aiheuttamia negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan
vähentää ja välttää. Ympäristöjohtaminen voidaan luontevasti liittää osaksi yrityksen muuta
johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää, mutta sen toimivuus yrityksessä varmistetaan koko
henkilöstön sitoutumisella toimintatapaan. ISO 14001 -standardi ja EMAS-järjestelmä ovat
molemmat yrityksen ympäristöasioidenhallintaan kehitettyjä järjestelmiä, joiden tarkoituksena
on helpottaa yrityksen ympäristöjohtamista.
Vesikolmiolle rakennettiin mittaristo ympäristöasioiden seurantaa varten hyödyntäen suurempien
vesihuoltolaitosten ympäristömittareita ja -indikaattoreita. Ympäristölaskenta keskittyy
energian- ja kemikaalien kulutukseen, pohjavesien käyttöön ja suojeluun sekä liikenteen
aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Mittaristo on rakennettu niin, että tarkasteltavat
kohteet on helposti nostettavissa esiin Vesikolmion eri toiminnoista eikä sen käyttö kuormita
henkilöstöä kohtuuttomasti. Lisäksi vastuu ympäristölaskennasta on jaettu useammalle
henkilölle, mikä keventää yhden henkilön vastuuta ympäristöasioiden hoidosta ja nopeuttaa
samalla ympäristöasioihin liittyvää tiedonkulkua.
Mittaristoa on mahdollisuus kehittää tulevaisuudessa Kalajoen uuden keskuspuhdistamon
myötä, jolloin mittaristoon voidaan lisätä esimerkiksi lietteen hyötykäyttöasteen seuranta.
Ympäristöviestintää voidaan kehittää lisäämällä vuosikertomukseen oma osio ympäristöasioille,
jossa käydään läpi ympäristölaskennan tuloksia. Ympäristölaskenta auttaa henkilöstöä
seuraamaan ympäristöasioiden kehitystä ja luo kannustimen parantavien toimenpiteiden
löytämiseksi eri toimintoihin.
Diplomityö: Ympäristöjohtaminen vesihuoltolaitoksessa, case Vesikolmio Oy

11
Tekijä: Alakoski Tiina
Organisaatio: Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto,
Ympäristötekniikka
Diplomityö on osoitteessa:
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201305291353
Online-mittaukset lietteenkuivauksen optimoinnissa
Diplomityössä selvitettiin Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauksen
optimointimahdollisuudet hyödyntäen online-mittauksia. Lisäksi otettiin käyttöön Metso monimuuttujasäätö
(Metso MPC)
Lietteenkuivauksen toimivuuden seuranta on tähän asti tapahtunut lähinnä kuivakakun kuiva-ainepitoisuuden
määrityksellä käyttäen pika-analysaattoria. Tässä työssä hyödynnettiin
kuivaukseen tulevan lietteen ja kuivatun lietteen jatkuvatoimisia kuiva-ainemittauksia sekä
Taskilan jätevedenpuhdistamolle hankittua jatkuvatoimista rejektiveden kiintoainepitoisuusmittaria,
Metso LS -mittaria, jonka soveltuvuutta jätevedenpuhdistamolle on myös tutkittu
tässä työssä.
Optimoinnin tarkoituksena oli saada lietteenkuivausprosessi toimimaan niin, että rejektiveden
kiintoainepitoisuus olisi mahdollisimman pieni ja kuivakakun kuiva-ainepitoisuus mahdollisimman
suuri. Lisäksi pyrittiin minimoimaan polymeerisyöttöä ja lingon energiankulutusta.
Metso MPC:n avulla optimointi voidaan tehdä automaattisesti online-mittauksia hyödyntäen.
Optimoinnin tulosten perusteella laskettiin kustannussäästöarviot, joiden perusteella
arvioitiin lietteenkuivausprosessin painopisteet.
Työ aloitettiin selvittämällä polymeerisyötön ja lingon toiminnan vaikutuksia rejektiveden
kiintoainepitoisuuteen ja kuivakakun kuiva-ainepitoisuuteen. Monimuuttujasäätöä varten
tehtiin polymeerisyötön ja lingon momentin askelvastekokeita, joiden perusteella laskettiin
säädölle toimintamallit. Optimointitestauksista saatujen tulosten perusteella laskettiin säästöarviot
lingon toiminnan muutoksille, polymeerisyötön minimoinnille, rejektiveden kiintoainepitoisuuden
pienentämiselle sekä lietteenkäsittelykustannuksille.
Säästöarvioinneissa huomattiin, että suurimmat säästöt lietteenkuivauksessa saadaan nostamalla
kuivakakun kuiva-ainepitoisuutta. Lisäsäästöjä saadaan ohjaamalla lingon toimintaa
energiatehokkaammaksi pienentämällä pääkierroslukua. Kuiva-ainepitoisuuden parantaminen
kuitenkin huonontaa rejektiveden laatua, mikä kuormittaa puhdistamoa kierrättämällä
kiintoainetta ja fosforia puhdistusprosessin alkuun. Sisäisen kierron lisääntymisestä aiheutuvat
kustannukset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi verrattuna kuiva-aineen nostolla
saataviin säästöihin. Näin ollen Metso MPC-säädön painopiste tulee siirtää kuivakakun kuiva-ainepitoisuuden
nostamiseen. Säädöllä voidaan pyrkiä samanaikaisesti myös pieneen
rejektiveden kiintoainepitoisuuteen sekä polymeerisyötön minimointiin.
Työn aikana huomattiin, että lietteenkuivausprosessin optimointi on hyvin haastavaa vaihtelevan
lietelaadun vuoksi. Rejektiveden kiintoainepitoisuus nousee herkästi yli LS-mittarin
mittausalueen, minkä vuoksi myöskään MPC-säätö ei pysy toiminnassa. Kuivausprosessin
toimivuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa vaihtamalla polymeeriä.
Diplomityö: Online-mittaukset lietteenkuivauksen optimoinnissa
Tekijä: Mannermaa Henna
Organisaatio: Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto,
Ympäristötekniikka
Diplomityö on osoitteessa

12
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201305291358
Englanninkielinen julkaisu lietteen hallinnan käytäntöihin
HELCOM eli Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio on toteuttanut julkaisun "Book
of Good Practices on Sludge Management".
HELCOM on hallitusten välinen organisaatio, joka perustettiin vuonna 1974. HELCOMsopimuksen
osapuolina ovat Euroopan unioni ja kaikki Itämeren rantavaltiot (Suomi, Ruotsi,
Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä).
Komission päätehtävänä on valvoa Itämeren alueen suojelua koskevien sopimusten toteutusta,
seurata Itämeren tilaa ja antaa merenkulun turvallisuutta ja haitallisten aineiden torjuntaa
koskevia suosituksia.
HELCOMin julkaisu "Book of Good Practices on Sludge Management"
Tehokas yhdyskuntajätevesien käsittely tuottaa valtavan määrän lietettä. Esimerkiksi Itämeren
valuma-alueella kokonaan tai osittain sijaitsevissa maissa syntyvän puhdistamolietteen
määrä on noin 3,5 miljoonaa tonnia kuiva-ainetta vuodessa. Tämän odotetaan kasvavan
lähes neljään miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä.
Lietteen hallinta on olennainen osa jokaisen Itämeren alueen nykyaikaisen jätevedenpuhdistamon
toimintaa. On tärkeää, ettei menettää lietteen sisältämiä ravinteita, käytetään sen
aines ja energia sekä hyödynnetään puhdistamoliete tehokkaasti ja kestävän kehityksen
mukaisesti.
Puhdistamoliete on eräs yhdyskuntajätevesien käsittelyyn liittyvä tuote, mutta lietteen käsittelyyn
liittyvät asiat ovat usein jääneet vähemmälle huomiolle. Liete voi olla jopa potentiaalinen
uhka Itämeren ympäristölle, esimerkiksi vaahtoava liete voi kadota käsittelyprosessissa
tai puhdistamolietettä voidaan jossain maissa jopa tietoisesti hävittää vesistöihin.
HELCOMin julkaisu sisältää
• lietteen käsittelyn ja hävittämisen teknisiä ratkaisuja
• eri tekniikoiden käyttöönotolla saavutettavissa olevia tuloksia
• keskeisiä tulossa olevia tekniikoita
lietteen jatkokäyttöön liittyviä lakisääteisiä vaatimuksia
Julkaisun englanninkielinen nettiversio on osoitteessa
http://www.purebalticsea.eu/index.php/gpsm:good_practices
Julkaisun pdf-version voi myös ladata
http://www.purebalticsea.eu/index.php/pure:materials
Julkaisu on saatavilla englanniksi, saksaksi, puolaksi, latviaksi ja venäjäksi.
Vesilaitosyhdistys kouluttaa
Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät
Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöt kokoontuvat tänä vuonna Helsingin ydinkeskustassa.
Paikka on Hotelli Seurahuone Helsinki ja ajankohta 18.-19.9.2013.
Koulutuspäivien ohjelmaa kootessa huomioitiin edellisen vuoden osallistujapalautteet ja
toimistolle tulleet palautteet. Aiheet ja puhujat valittiin niin, että kokonaisuus pysyisi mahdollisimman
lähellä vesihuoltolaitosten toimistotyöntekijöiden arkea. Ohjelmassa on myös virkistäytymisekskursio,
joka tällä kertaa suuntautuu Ateneumin taidemuseoon.

13
Viimeinen ilmoittautumispäivä tilaisuuteen on 3.9.2013. Tervetuloa!
Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät VVY:n koulutuskalenterissa tästä.
Oma vesityökorttikoulutus laitoksella tai yhteistyökumppanien kanssa
Ovatko vesityökorttinne voimassa vai alkaako olla aika uusia niitä Teemme mielellämme
tarjouksen tiloissanne järjestettävästä vesityökorttikoulutuksesta. Mukaan voi kutsua yhteistyötahojen
edustajia, esim. urakoitsijoita. Jos tuntuu, ettei omalla laitoksella ole tarpeeksi
osallistujia, voimme auttaa löytämään muitakin osallistujia tilaisuuteenne. Mitä suurempi
ryhmä tilaisuuteen osallistuu, sitä edullisemmaksi se tulee osallistujaa kohden.
Pohdimme parhaillaan syksyn vesityökorttikoulutusten järjestämispaikkakuntia. Olisimme
iloisia toiveistanne ja vinkeistänne, jotta koulutukset olisivat mahdollisimman helposti saavutettavissa.
Otattehan yhteyttä mahdollisimman pian joko puh. (09) 8689 0118 tai annamaija.hallikas(a)vvy.fi.
Vesihuoltolaitosten hallintopäivään kerkeää vielä lomien jälkeen
Tunnistavatko vesihuoltolaitoksenne luottamushenkilöt vesihuollon toimintaympäristön ja
ominaispiirteet Onko vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö heille tuttua Entäpä vesihuoltolaitosten
sopimukset ja maksut Erityissalojen hankintamenettely pähkinänkuoressa sekä
luottamushenkilöiden keskeiset tehtävät ja vastuut – niitäkin käsitellään Vesihuoltolaitosten
hallintopäivän kuluessa. Osallistujat voivat virittäytyä päivän aiheeseen heille postitettavan
ennakkomateriaalin avulla.
Jos kevään kaksi koulutustilaisuutta eivät sopineet aikatauluihinne, on koulutuksiin mahdollista
osallistua vielä lomien jälkeenkin. Oulussa torstaina 29.8. edellä mainittuja asioita tarkastellaan
erityisesti osakeyhtiöiden ja osuuskuntien näkökulmasta. Liike- ja muiden kunnallisten
laitosten näkökulmasta hallintopäivän aiheita käydään läpi 10.9. Helsingissä.
Koulutuksiin voi ilmoittautua VVY:n nettisivujen kautta tai suoraan sähköpostillakoulutus(a)vvy.fi.
Koulutusten yksityiskohtainen ohjelma julkaistaan viikolla 24. Tervetuloa!
13. Pohjoismainen jätevesikonferenssi 8. – 10.10.2013 Malmö
Konferenssin ohjelma on julkaistu. Edullisempi osallistumismaksu 15.6. mennessä ilmoittautuneille.
Vesilaitosyhdistys on mukana ohjelmatoimikunnassa.
8. – 10.10.2013 Malmö, Ruotsi
Svenskt Vatten ja NORDIWA järjestävät 13. pohjoismaisen jätevesikonferenssin. Vesilaitosyhdistys
on mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa.
Lisätietoja
http://www.svensktvatten.se/FoU/NORDIWA-2013-eng/
ohjelma englanniksi
ohjelma ruotsiksi
Welcome to the 13th Nordic Wastewater Conference, NORDIWA 2013, October 8-10 in
Malmö, Sweden!
More information about the NORDIWA 2013 Conference:
www.svensktvatten.se/FoU/Nordiwa-2013-eng
Registration is now open, Early Bird fee to June 15!
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

14
Välkommen till den 13e Nordiska Avloppskonferensen - NORDIWA 2013, 8-10 oktober i
Malmö!
Läs mer om NORDIWA 2013 konferensen på www.svensktvatten.se/FoU/Nordiwa-2013/
Registreringen är nu öppen, Early Bird-rabatt till 15 juni!
Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja
Otsikon linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan
Vesilaitosyhdistys kouluttaa
Oulu 29.8.2013
Vesihuoltolaitosten hallintopäivä
ilmoit. viim. 14.8.2013
Rovaniemi 4.-6.9.2013
Vesihuoltolaitosten johdon
neuvottelupäivät
ilmoit. viim. 20.8.2013
Helsinki 10.9.2013
Vesihuoltolaitosten hallintopäivä
ilmoit. viim. 27.8.2013
Helsinki 18.-19.9.2013
Vesihuoltolaitosten
toimistohenkilöiden koulutuspäivät
ilmoit. viim. 3.9.2013
Koulutuskalenteriin tästä.
Tämän Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla
yhteystiedot vvy@vvy.fi
Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat
ilmoittaa alan avoimista
työpaikoista yhdistyksen kotisivulla.
Avoimet työpaikat

15
Kesäteekkarin tervehdys
Harvoin pääsee ensimmäisenä työpäivänä heti työmatkalle Jyväskylään. Aloitin VVY:n kesäteekkarina
14.5. Vesihuoltopäivien avustajana. Ensi kokemus tästä suurimmasta alan
tapahtumasta oli mieleenpainuva; paljon alan yrityksiä ja tavarantoimittajia, kiinnostavia
luentoja, ekskursioita ja etenkin uusia kontakteja.
Vesihuoltopäivät tarjoavat alan nuorille myös oman Vesihuoltonuorten seminaarin. Tänä
vuonna painotettiin kansainvälistymistä ja monialaosaavuutta.
Ensi vuoden Vesihuoltopäivät ja Vesihuoltonuorten seminaari järjestetään Helsingissä (3.-
4.6.2014) Finlandia-talolla. Tapahtumasta tulee poikkeuksellisen suuri, sillä yhtä aikaa järjestetään
myös Pohjoismainen juomavesikonferenssi (2.-4.6.2014). Muutamia ideoita ensi
vuoden Vesihuoltonuorten seminaaria varten on jo kypsymässä.
Perinteisesti VVY:n kesäteekkarin tehtävänä on ollut koota edellisen vuoden tunnuslukujärjestelmän
raportti.
Mitä ovat tunnusluvut Tunnuslukujen käsite voi olla tutumpi englanninkielisenä terminä,
Benchmarking, jossa verrataan omaa toimintaa parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Vesihuoltoalalla
vertaillaan muun muassa veden- ja jäteveden käsittelyä, verkostojen toimivuutta,
asiakaspalvelua, taloutta ja energiatehokkuutta.
Tunnuslukujärjestelmän jäsen voi verrata omaa kehitystään edellisiin vuosiin, mutta myös
oppia muilta. Parhaillaan kootaan vuoden 2012 raporttia. Liittymisohjeet- ja lomake löytyvät
verkkosivuiltamme:http://vvy.fi/index.phtmls=35. Järjestelmään nyt liittyvät pääsevät vuoden
2013 raporttiin.
Tunnuslukujärjestelmään voi tutustua myös tilaamalla edellisen vuoden raportin osoitteesta:
http://vvy.fi/index.phtml154_m=2718&s=109.
Nähdään ensi kesänä Vesihuoltopäivillä Helsingissä,
Johanna Pajari
VVY:n Kesäteekkari 2013