LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 6 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Taulukko 6.1: Resilienssi – alhaisesta korkeaan Alhainen Keskinkertainen Korkea Kongon demokraattinen tasavalta 1 Etiopia 16 Burkina Faso 31 Tšad 3 Sierra Leone 17 Togo 32 Burundi 4 Sambia 18 Madagaskar 33 Keski-Afrikan tasavalta 5 Malawi 19 Benin 34 Eritrea 6 São Tomé ja Príncipe 20 Tansania 35 Kongon tasavalta 7 Kamerun 21 Mosambik 36 Guinea-Bissau 8 Mali 22 Lesotho 37 Norsunluurannikko 9 Uganda 23 Swazimaa 38 Guinea 10 Nigeria 24 Seychellit 39 Niger 11 Ghana 25 Gabon 40 Kenia 12 Senegal 26 Namibia 41 Liberia 13 Kap Verde 27 Etelä-Afrikka 42 Angola 14 Ruanda 28 Mauritius 43 Komorit 15 Päiväntasaajan Guinea 29 Botswana 44 Gambia 30 Lähde: Naudé 2009. Useimmat epävakaat maat ovat alhaisen resilienssin maiden ryhmässä. On todennäköistä, että kussakin maassa kriisit vaikuttavat pahiten köyhimpiin, joiden resilienssi on keskimääräistä heikompi (yhteisön ja kotitalouden tasolla). Epävakaiden maiden kyky reagoida kriisiin ei ollut heikentynyt yksistään epävakauden vaan myös aiempien elintarvikeja polttoainekriisien vuoksi: elintarvikkeita ja öljyä maahantuovat epävakaat maat kärsivät vuosien 2008–2009 todellisten vaikutusten leviämisestä, koska useimmissa niistä tilanne oli jo erittäin raskas, mikä heikensi entisestään niiden kykyä reagoida kriisiin valtiorakenteiden epävakauden vuoksi. 4.1 KRIISIN VOIMAKAS SOSIAALINEN VAIKUTUS Vuosien 2008–2009 kriisin vaikutus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaihtelee maittain ja myös maiden sisällä, vaikkakin sen voimakkuutta on vaikea arvioida tietojen niukkuuden ja viivästymisen vuoksi. Kuvio 6.6 esittää kriisin vaikutusten etenemistä ja osoittaa, miten valtiorakenteiden epävakaus pahentaa sitä. Vuosien 2008–2009 kriisi vaikuttaa suoraan valtiorakenteisiin ja valtiosta riippumattomiin toimijoihin. Valtiorakenteiden selviytymisstrategioiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden yhteisvaikutus määrittää kriisin vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin. Kuvio 6.6: Kriisin vaikutus sosiaaliseen hyvinvointiin Rahoituskriisi Valtiollinen epävakaus Leviämisväylät: rahalähetykset, kehitysapu, kauppa, pääomavirrat Vaikutukset valtiorakenteisiin riippuvat valtion epävakaudesta, elintarvikeja polttoainekriisien vaikutuksista, rakenteellisesta haavoittuvuudesta Vaikutukset valtiosta riippumattomiin toimijoihin, kuten kotitalouksiin, kansalaisyhteiskuntaan, talousinstituutioihin riippuvat elintarvikeja polttoainekriisin vaikutuksista, säästämisestä, tulopohjan monipuolisuudesta, varojen saatavuudesta Poliittiset reaktiot, sosiaalipalvelumenojen vähentäminen, inflaatio, ei sosiaalisia turvaverkkoja Selviytymismekanismit: keskeytetään lasten koulunkäynti, myydään omaisuutta, työtä epäviralliselta sektorilta Vaikutus yhteiskunnalliseen hyvinvointiin: (Köyhyys, koulutus, terveystilanne, konfliktit) 86
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin Chenin ja Ravaillonin (2009) mukaan rahoituskriisi yhdessä elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintapiikkien kanssa kasvattaa vuonna 2009 köyhien määrää 53–64 miljoonalla, mikä perustuu arvioihin siitä, kuinka moni elää alle 1–1,25 dollarilla päivässä. Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden odotetaan menettävän vähintään 50 miljardin dollarin tulot vuonna 2009. Lapsikuolleisuuden ennustetaan nousevan. Friedman ja Schady (2009) arvioivat, että kriisi voi aiheuttaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 30 000– 50 000 lapsikuolemaa. IFPRI ennustaa, että lasten aliravitsemuksen esiintyvyys Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lisääntyy vuoden 2005 viidesosasta neljäsosaan vuonna 2020. Kriiseistä kärsivät eniten sotaan joutuneet köyhät naiset: kotitalouksien elättäjät, maanviljelijät, tehdastyöläiset, epäviralliset palveluntarjoajat sekä maansisäiset ja ulkoiset pakolaiset. UNRISD:n 44 tutkimuksessa korostetaan, että kotitalouksien elättäjinä toimivien naisten työtaakka kasvaa, jolloin heillä on vähemmän aikaa levätä ja huolehtia terveistä ja sairaista perheenjäsenistä. Maailmanpankin Afrikan alueen apulaisjohtaja Obiageli Ezekwesili totesi toukokuussa 2009, että maailmanlaajuinen talouskriisi vähentää rajusti Afrikan naisten henkilökohtaisia tuloja ja heidän kotitaloutensa käytössä olevia varoja, millä on erityisen haitallisia vaikutuksia tytöille. Ezekwesilin mukaan köyhyydellä on naisen kasvot, ja maailmanlaajuinen talouden laskusuhdanne vaikuttaa huomattavasti naisiin, koska yhä useammat heistä menettävät työpaikkansa ja joutuvat tulemaan toimeen kutistuvilla tuloilla. 45 Maailmanpankin tutkimus osoittaa jo kotitalouksien tulojen pienentyneen Ugandassa ja maataloudesta saatavien tulojen pudonneen Madagaskarissa, missä tytöt otetaan ensimmäisenä pois koulusta. Ezekwesili toteaa myös, että Afrikan kriisin vuoksi naisilla on entistä vähemmän työmahdollisuuksia, sillä monilla vientivetoisilla teollisuudenaloilla juuri naiset, eivät miehet, menettävät kaikkialla Afrikassa työpaikkansa kriisin vuoksi. Myös rahalähetysten väheneminen ja mikrorahoituslainauksen tiukentuminen vähentävät naisten kodinhoitoon käytettävissä olevia varoja. Epävakaiden maiden hallitusten kyky reagoida kriisiin ei ollut heikentynyt yksistään epävakauden vaan myös aiempien elintarvikeja polttoainekriisien vuoksi: elintarvikkeita ja öljyä maahantuovat epävakaat maat kokivat kriisin todelliset vaikutukset ollessaan jo ennestäänkin erittäin vaikeassa tilanteessa, mikä vähensi niiden tuloja ja sijoituksia. Kysynnän maailmanlaajuinen romahdus vähensi työpaikkoja monilla aloilla. AfDB (2009c) kertoo, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on kriisin seurauksena 27 miljoonaa uutta köyhää, 28 miljoonaa riskialtista työpaikkaa pääasiassa kaivostoiminnassa mutta myös valmistusteollisuudessa, sekä kolme miljoonaa uutta työtöntä. Tuoreet arviot osoittavat työaikojen lyhentyneen huomattavasti, mikä pakottaa työntekijät siirtymään heikommin tuottaviin töihin tai epäviralliselle sektorille, missä työttömyysluvut ovat suuria ja tulot epävarmoja. 46 Selviytymisstrategiat kotitalouksien tasolla – Kriisin suora vaikutus kotitalouksiin on sidoksissa myös käytettävissä oleviin varoihin, tulojen monipuolisuuteen, säästöihin ja paikallisiin turvaverkkoihin, kuten hautajaisyhdistyksiin. Hintamuutokset vaikuttavat sekä nettotuottajiin että -kuluttajiin. Raaka-aineiden maailmanlaajuisen kysynnän lasku laskee hintoja ja vähentää siten tuottajien tuloja. Hintojen lasku on nettokuluttajien kannalta hyvä asia, mutta valitettavasti sen hinnanlaskun siirtyminen ei koskaan ole täydellistä ja kestää pitkään, ennen kuin se ulottuu loppukuluttajiin. 47 Elintarvikehintojen inflaatio on erittäin korkea ja vaarantaa ajan mittaan elintarviketurvan sekä vähentää köyhien muuhun kuin ruokaan – esimerkiksi koulutukseen ja terveyteen – käytettävissä olevia varoja. Varallisuuden ja vakuutusmekanismien yhdistelmä muokkaa epävakaiden maiden kotitalouksien selviytymisstrategioita. Perheet todennäköisesti myyvät omaisuuttaan selviytyäkseen kriisistä, ottavat lapset pois koulusta, vähentävät terveydenhuoltopalvelujen käyttöä ja pienentävät ruokakuluja siirtymällä huonompilaatuisiin ja vähäkalorisempiin tuotteisiin. Syntyy noidankehä, joka heikentää nuoremman sukupolven mahdollisuuksia päästä eroon köyhyydestä. Voi myös valitettavasti käydä niin, että lapset eivät palaa kouluun kriisin päätyttyä tai eivät pysty paikkaamaan kouluopintoihinsa poissaolon vuoksi syntyneitä aukkoja. Lasten ruoankulutuksen vähenemisellä voi myös olla haitallisia vaikutuksia (tietoruutu 6.3). 48 44 UNRISD 2006. 45 Maailmanpankki 2009d. 46 Maailmanpankki 2009a. 47 ODI 2009b. 48 Maailmanpankki 2009b. 87 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN