LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />
Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin<br />
Rahalähetykset ovat vastaanottajamaille tärkeitä myös siksi, että ne jatkuvat yleensä vakaina tai jopa vastaanottajamaan<br />
suhdanteiden vastaisina, ja vähentävät siksi maksutasekriisin todennäköisyyttä. 40 Miten rahalähetykset epävakaisiin Afrikan<br />
maihin sitten ovat kehittyneet nykyisessä talouslamassa<br />
Näkemyksiä on monenlaisia. Ratha ja Mohapatra (2009) ennustavat alun optimisminsa jälkeen, että rahalähetysten osuus Saharan<br />
eteläpuolisessa Afrikassa laskee vuonna 2009 seitsemän prosenttia eli 18–19 miljardiin dollariin vuodesta 2008, jolloin niiden<br />
virallinen määrä oli 20 miljardia dollaria (tässä eivät ole mukana epäviralliset kanavat, joita alueelliset siirtolaiset usein käyttävät). IMF<br />
(2009b) arvioi, että yhden prosenttiyksikön vähennys siirtolaisten lähtömaiden talouskasvussa vähentää rahalähetysten määrää jopa<br />
neljä prosenttia. Calí ja Dell’Erba (2009) väittävät, että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian maihin tai Itä-Aasiaan ja Tyynenmeren<br />
maihin verrattuna virallisten rahavirtojen pudotus tulee olemaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuonna maltillinen, noin<br />
6–9 prosenttia, sillä alueen osuus korkean tulotason maista lähtöisin olevista rahalähetyksistä oli suhteellisen pieni vuonna 2008. 41<br />
Virallisten kanavien kautta ja perinteisistä vastaanottajamaista saapuvat rahalähetykset ovat kuitenkin vain osa tarinaa, ja alueellinen<br />
muuttoliike on tärkeä rahansiirtoväylä kehittyvistä Afrikan maista Saharan eteläpuolisiin epävakaisiin maihin. Maakohtaiset arviot<br />
edellyttäisivät perusteltuja ennusteita rahalähetyksistä sekä siirtolaisten kohdemaiden kahdenvälisten valuuttakurssien arviointia<br />
suhteessa dollariin, koska se on tärkein yksittäinen siirtolaisten rahansiirtojen dollarimääräiseen arvoon vaikuttava tekijä. Ilman<br />
tällaista ennustetta arviointi ei ole mahdollista.<br />
Rahalähetysten väheneminen voi vaikuttaa menorakenteeseen, jos ne sijoitetaan koulutukseen ja asumiseen todennäköisemmin<br />
kuin kotimaisista lähteistä saatavat tulot. 42<br />
Näin ollen Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat kärsivät edelleen kaupasta saatavien tulojen jyrkästä pienenemisestä,<br />
joka johtuu sekä kansainvälisen kysynnän laskusta että kaupan heikentyvästä vaihtosuhteesta. Lisäksi niihin vaikuttaa Saharan<br />
eteläpuolisen Afrikan kehittyneistä ja kehittyvistä maista tulevien rahansiirtojen väheneminen, koska nämä maat ovat epävakaista<br />
maista lähtöisin olevien siirtolaisten tärkeimpiä kohdemaita, sekä suorien ulkomaisten sijoitusten supistuminen. Näiden<br />
haittavaikutusten lisäksi DAC-maiden kehitysapu saattaa pienentyä, jos maat eivät täytä sitoumuksiaan Afrikalle, ja aiempien<br />
kokemusten perusteella voidaan odottaa, että ne reagoivat taantumaan leikkaamalla kehitysapubudjettejaan.<br />
4. SELVIYTYVÄTKÖ EPÄVAKAAT VALTIOT KRIISISTÄ<br />
Epävakaat maat kärsivät kansainvälisen kaupan jyrkästä laskusta. Ne kärsivät myös vaihtotaseen<br />
heikkenemisestä ja rahalähetysten vähenemisestä, mikä johtuu kehittyneiden maiden sekä Saharan<br />
eteläpuolisen Afrikan kehittyvien maiden suuresta työttömyydestä, suorien ulkomaisten sijoitusten<br />
vähenemisestä ja investointien purkamisesta sekä mahdollisesta kehitysavun vähenemisestä ainakin<br />
lyhyellä aikavälillä. Sen selvittämiseksi, miten ne voivat selviytyä taantumasta ja muista negatiivisista<br />
häiriöistä, esittelemme ja sovellamme yleistä resilienssi-indeksiä.<br />
Resilienssi eli sopeutumiskyky on sosioekonomisen järjestelmän monitahoinen ominaisuus, joka tunnetaan vain osittain ja jonka<br />
mittaamisesta ei olla yhtä mieltä. Tässä keskitytään Naudén (2009) mukaisesti vain sen makroekonomiseen ulottuvuuteen, joka liittyy<br />
valtion kykyyn toteuttaa tarkoituksenmukaista politiikkaa vastauksena esimerkiksi vuosien 2008–2009 kriisiin. Resilienssin muita<br />
ulottuvuuksia – kotitalouden tai yhteisön tasolla – ei siis oteta huomioon. Niiden merkitystä ei pidä vähätellä, mutta valtiorakenteet<br />
ovat edelleen resilienssin peruspilari. Tämän varoituksen muistaen muodostamme kullekin Saharan eteläpuolisen Afrikan maalle<br />
resilienssi-indeksin tutkimalla neljää eri ulottuvuutta: 43<br />
• Makrotalouden hallinta, joka heijastuu maksutaseeseen ja julkisen talouden rahoitusasemaan sekä valuuttavarantojen määrään.<br />
• Hyvä hallinto.<br />
• Markkinoiden tehokkuus, jota mitataan Doing Business in 2009 -indikaattoreilla.<br />
• Sosiaalinen koheesio, jota mitataan etnolingvistisen hajauttamisen indeksillä ja poliittisen vakauden indeksillä.<br />
Nämä neljä resilienssi-indeksin osatekijää kootaan sitten yhteen ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maat luokitellaan kolmeen<br />
pääluokkaan sen mukaan, miten hyvin kykenevät selviytymään ulkoisista häiriöistä, eli onko niillä alhainen, keskinkertainen vai<br />
korkea resilienssi. Epävakaiden maiden alaryhmä ryhmitellään pääasiassa alhaisen resilienssin luokkaan (taulukko 6.1).<br />
40<br />
Ratha (2006) on esittänyt todisteita rahalähetysten suhdanteiden vastaisista liikkeistä, ja Bugamelli ja Paternó (2006) käsittelevät rahalähetysten osuutta<br />
maksutasekriisien yhteydessä.<br />
41<br />
ODI (2009b) toteaa, että Keniaan pääasiassa Yhdysvalloista saapuvat rahalähetykset vähenivät 12 prosenttia vuoden 2009 alkupuoliskolla verrattuna vuoden<br />
2008 alkupuoliskoon.<br />
42<br />
Maimbo ja Ratha 2005.<br />
43<br />
Naudén (2009) tausta-asiakirjassa niteessä 1B on lisätietoja indeksistä.<br />
85<br />
EU:N<br />
KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Change language