LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 6 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Tietoruudun kuvio 6.2: Kiinan talousyhteistyö Afrikan epävakaiden maiden kanssa ja DAC:n kehitysapu, 1998–2007 Miljoonaa dollaria 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: ERD:n esitys perustuu OECD/DAC:n tietokantaan ja National Bureau of Statistics of China (useita julkaisuja), China Statistical Yearbook. Joidenkin tarkkailijoiden mukaan Kiina hyötyy, jos länsimaat mahdollisesti vetäytyisivät Afrikasta 35 , vaikka tämä selviää varmemmin vasta marraskuussa 2009 pidettävän neljännen FOCAC-huippukokouksen jälkeen. Kiinan johtajat vahvistivat vuoden 2009 alussa uudelleen sitoutumisensa Afrikkaan ja ilmoittivat miljardien arvoisista uusista projekteista ja muista tuista, joihin kuuluu velan vähentäminen. 36 Ennen presidentti Hu Jintaon matkaa eräisiin Itä-Afrikan maihin helmikuussa 2009 Kiinan virkamiehet lupasivat, että Kiina säilyttää apunsa Afrikalle rahoituskriisistä huolimatta, ja ilmoittivat suunnittelevansa Afrikalle annettavan ulkomaisen apunsa lisäämistä 200 prosentilla vuoden 2006 tasosta. 37 2004 2005 2006 2007 Kiina DAC 3.4 SIIRTOLAISTEN RAHANSIIRROT HIIPUVAT Siirtolaisilta saapuvat rahalähetykset Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ulottuvat myös maihin, joissa muut yksityiset rahavirrat, kuten suorat ulkomaiset sijoitukset, ovat vähäisiä tai niitä ei ole. Rahalähetysten osuus on joissakin tapauksissa jopa suurempi kuin virallisen kehitysavun. 38 Monet Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaista maista lähtöisin olevat siirtolaiset (sekä pakolaiset) muuttavat lähimaihin, koska heillä ole varaa muuttaa korkean tulotason maihin (kuvio 6.5). 39 Kuvio 6.5: Monet siirtolaiset asuvat Afrikassa ■ alle 20 prosenttia ■ 20-40 prosenttia ■ 40-60 prosenttia ■ 60-80 prosenttia ■ yli 80 prosenttia Lähde: Tekijän esitys perustuu Sussexin yliopiston ja Maailmanpankin tietoihin, joista ovat raportoineet Ratha ja Shaw (2007). 35 Cook ja Lam 2009. 36 Brown ja Chun 2009. 37 Kiina säilyttää apunsa ja sijoittaa Afrikkaan rahoituskriisistä huolimatta, China View, 2.6.2009. 38 OECD 2008. 39 Sander ja Maimbo 2005. 84
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin Rahalähetykset ovat vastaanottajamaille tärkeitä myös siksi, että ne jatkuvat yleensä vakaina tai jopa vastaanottajamaan suhdanteiden vastaisina, ja vähentävät siksi maksutasekriisin todennäköisyyttä. 40 Miten rahalähetykset epävakaisiin Afrikan maihin sitten ovat kehittyneet nykyisessä talouslamassa Näkemyksiä on monenlaisia. Ratha ja Mohapatra (2009) ennustavat alun optimisminsa jälkeen, että rahalähetysten osuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa laskee vuonna 2009 seitsemän prosenttia eli 18–19 miljardiin dollariin vuodesta 2008, jolloin niiden virallinen määrä oli 20 miljardia dollaria (tässä eivät ole mukana epäviralliset kanavat, joita alueelliset siirtolaiset usein käyttävät). IMF (2009b) arvioi, että yhden prosenttiyksikön vähennys siirtolaisten lähtömaiden talouskasvussa vähentää rahalähetysten määrää jopa neljä prosenttia. Calí ja Dell’Erba (2009) väittävät, että Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian maihin tai Itä-Aasiaan ja Tyynenmeren maihin verrattuna virallisten rahavirtojen pudotus tulee olemaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuonna maltillinen, noin 6–9 prosenttia, sillä alueen osuus korkean tulotason maista lähtöisin olevista rahalähetyksistä oli suhteellisen pieni vuonna 2008. 41 Virallisten kanavien kautta ja perinteisistä vastaanottajamaista saapuvat rahalähetykset ovat kuitenkin vain osa tarinaa, ja alueellinen muuttoliike on tärkeä rahansiirtoväylä kehittyvistä Afrikan maista Saharan eteläpuolisiin epävakaisiin maihin. Maakohtaiset arviot edellyttäisivät perusteltuja ennusteita rahalähetyksistä sekä siirtolaisten kohdemaiden kahdenvälisten valuuttakurssien arviointia suhteessa dollariin, koska se on tärkein yksittäinen siirtolaisten rahansiirtojen dollarimääräiseen arvoon vaikuttava tekijä. Ilman tällaista ennustetta arviointi ei ole mahdollista. Rahalähetysten väheneminen voi vaikuttaa menorakenteeseen, jos ne sijoitetaan koulutukseen ja asumiseen todennäköisemmin kuin kotimaisista lähteistä saatavat tulot. 42 Näin ollen Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat kärsivät edelleen kaupasta saatavien tulojen jyrkästä pienenemisestä, joka johtuu sekä kansainvälisen kysynnän laskusta että kaupan heikentyvästä vaihtosuhteesta. Lisäksi niihin vaikuttaa Saharan eteläpuolisen Afrikan kehittyneistä ja kehittyvistä maista tulevien rahansiirtojen väheneminen, koska nämä maat ovat epävakaista maista lähtöisin olevien siirtolaisten tärkeimpiä kohdemaita, sekä suorien ulkomaisten sijoitusten supistuminen. Näiden haittavaikutusten lisäksi DAC-maiden kehitysapu saattaa pienentyä, jos maat eivät täytä sitoumuksiaan Afrikalle, ja aiempien kokemusten perusteella voidaan odottaa, että ne reagoivat taantumaan leikkaamalla kehitysapubudjettejaan. 4. SELVIYTYVÄTKÖ EPÄVAKAAT VALTIOT KRIISISTÄ Epävakaat maat kärsivät kansainvälisen kaupan jyrkästä laskusta. Ne kärsivät myös vaihtotaseen heikkenemisestä ja rahalähetysten vähenemisestä, mikä johtuu kehittyneiden maiden sekä Saharan eteläpuolisen Afrikan kehittyvien maiden suuresta työttömyydestä, suorien ulkomaisten sijoitusten vähenemisestä ja investointien purkamisesta sekä mahdollisesta kehitysavun vähenemisestä ainakin lyhyellä aikavälillä. Sen selvittämiseksi, miten ne voivat selviytyä taantumasta ja muista negatiivisista häiriöistä, esittelemme ja sovellamme yleistä resilienssi-indeksiä. Resilienssi eli sopeutumiskyky on sosioekonomisen järjestelmän monitahoinen ominaisuus, joka tunnetaan vain osittain ja jonka mittaamisesta ei olla yhtä mieltä. Tässä keskitytään Naudén (2009) mukaisesti vain sen makroekonomiseen ulottuvuuteen, joka liittyy valtion kykyyn toteuttaa tarkoituksenmukaista politiikkaa vastauksena esimerkiksi vuosien 2008–2009 kriisiin. Resilienssin muita ulottuvuuksia – kotitalouden tai yhteisön tasolla – ei siis oteta huomioon. Niiden merkitystä ei pidä vähätellä, mutta valtiorakenteet ovat edelleen resilienssin peruspilari. Tämän varoituksen muistaen muodostamme kullekin Saharan eteläpuolisen Afrikan maalle resilienssi-indeksin tutkimalla neljää eri ulottuvuutta: 43 • Makrotalouden hallinta, joka heijastuu maksutaseeseen ja julkisen talouden rahoitusasemaan sekä valuuttavarantojen määrään. • Hyvä hallinto. • Markkinoiden tehokkuus, jota mitataan Doing Business in 2009 -indikaattoreilla. • Sosiaalinen koheesio, jota mitataan etnolingvistisen hajauttamisen indeksillä ja poliittisen vakauden indeksillä. Nämä neljä resilienssi-indeksin osatekijää kootaan sitten yhteen ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maat luokitellaan kolmeen pääluokkaan sen mukaan, miten hyvin kykenevät selviytymään ulkoisista häiriöistä, eli onko niillä alhainen, keskinkertainen vai korkea resilienssi. Epävakaiden maiden alaryhmä ryhmitellään pääasiassa alhaisen resilienssin luokkaan (taulukko 6.1). 40 Ratha (2006) on esittänyt todisteita rahalähetysten suhdanteiden vastaisista liikkeistä, ja Bugamelli ja Paternó (2006) käsittelevät rahalähetysten osuutta maksutasekriisien yhteydessä. 41 ODI (2009b) toteaa, että Keniaan pääasiassa Yhdysvalloista saapuvat rahalähetykset vähenivät 12 prosenttia vuoden 2009 alkupuoliskolla verrattuna vuoden 2008 alkupuoliskoon. 42 Maimbo ja Ratha 2005. 43 Naudén (2009) tausta-asiakirjassa niteessä 1B on lisätietoja indeksistä. 85 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN