27.12.2014 Views

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Luku 6<br />

EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />

Aiemmat kriisit – jotka eivät olleet yhtä maailmanlaajuisia kuin nykyinen – osoittavat, että avunantajilla on taipumus leikata<br />

kehitysapubudjettejaan huomattavasti suuressa taantumassa. Esimerkiksi Pohjoismaiden vuoden 1991 pankkikriisin jälkeen Norjan,<br />

Ruotsin ja Suomen kehitysapusummia pienennettiin huomattavasti.<br />

Edes aiemmissa sitoumuksissa pitäytyminen ei suojaa vastaanottajamaita kehitysavun mittavalta vähenemiseltä, koska sitoumukset<br />

ilmaistaan osuutena bruttokansantulosta ja bilateraaliset kurssit heilahtelevat dollarin mukana.<br />

Vuoden 2009 kehitysapubudjetit – Ymmärtääksemme paremmin kriisin mahdollisia vaikutuksia kehitysapubudjettiin käytämme<br />

Bertolin et al. (2007) ekonometristä analyysiä. He ovat mallintaneet OECD/DAC:n 22 jäsenen kehitysaputoimien – määriteltynä<br />

BKT:hen suhteutettuna kehitysapuna – taloudelliset, institutionaaliset ja poliittiset tekijät vuosina 1970–2004. Tässä analyysiä<br />

jatketaan vuoteen 2008 ja käytetään mallin muutettua määritelmää, jossa otetaan huomioon taantumien ja kehitysaputoimien<br />

välinen epälineaarinen suhde. Tällainen määritelmä kuvastaa sitä oletusta, että suuret taantumat saattavat vaikuttaa huomattavasti<br />

– ja enemmän kuin suhteellisesti – avunantajien kehitysaputoimiin. 22<br />

Arviomme viittaavat siihen, että maat, joiden budjettialijäämä on suuri, eivät välttämättä pienennä kehitysapumaksujaan, koska<br />

perusbudjettialijäämä mittaa huonosti maan finanssipolitiikan luonnetta. Tämä Roundin ja Odedokunin (2004) kanssa linjassa oleva<br />

löydös ei ole rohkaiseva. Analyysi osoittaa, että kehitysapu vähenee ylivelkaantumisen lisääntyessä – ja se vähenee enemmän kuin<br />

suhteellisesti suuremman tuotannonpudotuksen vuoksi, mikä määrittää taantuman syvyyttä. Arvioiden avulla ennustetaan sitten<br />

kunkin avunantajamaan vuoden 2009 kehitysapubudjetti OECD:n Economic Outlookin makrotaloudellisten ennusteiden perusteella.<br />

Ennusteidemme mukaan OECD/DAC-maiden kehitysapu saattaa supistua vuoden 2008 119 miljardista dollarista 22 miljardiin dollariin<br />

vuonna 2009, jos avunantajat toimivat samalla tavalla kuin edellisen taantuman aikana. 23 Kehitysapuvirtojen kokonaisvaihtelu eroaa<br />

perin pohjin siitä kuvasta, joka syntyy OECD/DAC-jäsenmaiden julkisesti ilmoittamien lukujen perusteella tehdyistä ennusteista<br />

(OECD, 2009a), jotka noudattavat aiempia sitoumuksia. Ennusteemme kertovat, miten mahdolliset suhdannevaihtelut vaikuttavat<br />

kehitysapubudjettien kehitykseen, mutta sanomattakin on selvää, että tämä on vain yksi skenaario, jolta voitaisiin välttyä, jos<br />

useimmat avunantajamaat asettaisivat kehitysavun asianmukaisesti etusijalle.<br />

Haluamme korostaa, ettei tämän skenaarion saa antaa toteutua. Siksi pyrimme havainnollistamaan, millainen vaikutus Saharan<br />

eteläpuolisen Afrikan vastaanottajamaissa olisi sillä lähtöoletuksella, että avunantajat eivät muuta vuosina 2003–2007 toteutunutta<br />

kahdenvälistä apuaan. 24 Tämä karkea laskelma osoittaa, että useimpien Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden saama kehitysapu<br />

on vaarassa pienentyä 15–20 prosentilla (kuvio 6.4). Tällainen leikkaus voi vaikuttaa etenkin maihin, joiden maksutaseesta saadun<br />

kehitysavun osuus on suuri. 25 Kehitysavun määrän vaihtelut ovat erityisen tuhoisia epävakaille maille. 26<br />

Kuvio 6.4: Afrikan kehitysapuvirtojen arvioitu vähennys vuonna 2009<br />

■ alle 15 prosenttia<br />

■ 15–16 prosenttia<br />

■ 16–18 prosenttia<br />

■ 18–20 prosenttia<br />

■ yli 20 prosenttia<br />

Lähde: Kirjoittajan päätelmät.<br />

22<br />

Bertoli et al. (2007) sisältää kuvauksen perustana olevasta ekonometrisestä mallista, ja Allenin ja Giovannettin (2009) tausta-asiakirjassa niteessä 1B on<br />

laajennetun ekonometrisen mallin tulokset.<br />

23<br />

Maakohtaisia ennusteita on teoksessa Allen ja Giovannetti (2009).<br />

24<br />

Vuodelta 2008 ei ole saatavilla kahdenvälistä kehitysapua koskevia tietoja.<br />

25<br />

Luvussa 2 on tietoja epävakaiden maiden riippuvuudesta julkisesta kehitysavusta verrattuna siirtolaisten rahansiirtoihin ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin.<br />

OECD:n (2009b) mukaan eri tilanteessa ja erilaisiin arvioiden perustuen Tšadin, Eritrean ja Guinean saaman kehitysavun odotetaan vähenevän yli<br />

20 miljoonalla dollarilla.<br />

26<br />

OECD (2009b) esittää, että Burundin, Kongon demokraattisen tasavallan, Eritrean, Guinea-Bissaun, Liberian ja Sierra Leonen saaman kehitysavun vaihtelut<br />

olivat yli viisi prosenttia BKT:stä vuosina 1990–2005.<br />

82

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!