LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 6 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Kuvio 6.2: Vienti vähentynyt eniten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa USA:N TUONTI Huom. Syyskuu 2008 = 100 120 Latinalainen Amerikka 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 09/2008 10/2008 11/2008 12/2008 01/2009 02/2009 03/2009 04/2009 05/2009 06/2009 07/2009 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat Saharan eteläpuolinen Afrikka Koko maailma EU:N TUONTI 110 Latinalainen Amerikka Huom. Syyskuu 2008 = 100 100 90 80 70 60 50 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat Saharan eteläpuolinen Afrikka Koko maailma 40 09/2008 10/2008 11/2008 12/2008 01/2009 02/2009 03/2009 04/2009 05/2009 KIINAN TUONTI Index (September 2008=100) 150 130 110 90 70 50 30 Lateinamerika Nahost und Nordafrika Fragile Länder des subsaharischen Afrikas Subsaharisches Afrika Welt 09/2008 10/2008 11/2008 12/2008 01/2009 02/2009 03/2009 04/2009 05/2009 06/2009 Lähde: Global Trade Atlas. 80
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin Rahoituskriisi on todennäköisesti heikentänyt mahdollisuuksia rahoittaa maailmankauppaa. Saharan eteläpuolisen Afrikan yritykset ovat etenkin epävakaissa maissa muita riippuvaisempia kaupan rahoituksesta. Useimmat Saharan eteläpuolisen Afrikan yritykset ovat riippuvaisia viennin kohdemaidensa vientirembursseista pääasiassa siksi, että niiden oma rahoitusjärjestelmä on kehittymätön ja omarahoitus on niukkaa. Nämä yrittäjät ovat erittäin epävarmassa tilanteessa ja luottamuksen puuttuessa vähentäneet riskialtistustaan ja luottojaan. Eniten kärsivät riskialttiimmat yritykset ja maat. Siksi luotonannon säännöstely, joka lisää kaupan kustannuksia, on hillinnyt Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden vientiä. Analyysit 19 , jotka perustuvat 117 järjestelmäkriisiin 20 , sekä kahdenvälistä kauppaa koskevat tiedot viittaavat siihen, että vienti Saharan eteläpuolisen Afrikan maista voi kärsiä nykyisestä kriisistä huomattavasti. Ensinnäkin aiempien rahoituskriisien ja taantumien vaikutukset Saharan eteläpuolisen Afrikan vientiin ovat olleet voimakkaampia ja pysyvämpiä silloin, kun kauppakumppanina on ollut teollisuusmaa. Toiseksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ovat kärsineet kohdemarkkinoidensa kriiseistä muita alueita enemmän ja pidempään. Kyse ei ole vain siitä, että alkutuotteet ovat viennissä yliedustettuina, vaan myös Saharan eteläpuolisen Afrikan valmistusteollisuuden viennin heikosta kilpailukyvystä, mikä johtuu siitä, että sen painopiste on ollut vähän lisäarvoa tuottavissa tuotteissa. Saharan eteläpuolinen valmistusteollisuuden ja raaka-aineiden vienti ovat kumpikin kärsineet kriisistä huomattavasti (kuvio 6.3). Viennin haavoittuvuutta lisää myös heikko infrastruktuuri, joka nostaa kustannuksia (tullit, paperisota, rajanylitykset). Yritysten on löydettävä oma markkinarakonsa, kehitettävä laadukkaampia tuotteita ja siirryttävä arvoketjussa ylöspäin, jotta ne voisivat hyödyntää talouskriisin tarjoamat tilaisuudet. Se edellyttää kuitenkin oikeanlaista inhimillistä pääomaa, jota epävakaissa maissa on vähän. Kuvio 6.3: Saharan eteläpuolisen Afrikan alkutuotannon ja teollisuuden vienti kumppanimaan rahoituskriisin jälkeen 0,5 Ylimääräinen vaihtosuhde 0,3 0,1 -2 -1 -0,1 1 2 3 4 5 6 7 8 -0,3 -0,5 Teollisuustuotteet Alkutuotteet -0,7 Vuodet kriisin jälkeen Lähde: Berman ja Martin 2009. Huom: Kaaviossa on esitetty poikkeama Afrikan viennissä vuoden t = 0 rahoituskriisin jälkeen keskimääräisen häiriövaikutuksen suhteen. Y-akselilla on esitetty ylimääräinen vaihtosuhde, joka vastaa kumppanimaan rahoituskriisin aiheuttamaa poikkeamaa Saharan eteläpuolisen Afrikan kahdenvälisessä viennissä suhteessa keskipoikkeamaan: positiivinen (negatiivinen) ylimääräinen vaihtosuhde tarkoittaa, että kumppanimaan rahoituskriisin vaikutus Afrikan vientiin on positiivisempi (negatiivisempi) kuin keskimääräinen vaikutus vientiin. 3.3 KEHITYSAPU HIIPUMASSA – SKENAARIOISTA HUONOIN Gleneaglesissa vuonna 2005 pidetyssä G8-huippukokouksessa luvattiin lisätä kehitysapua Afrikan maille, ja tämä lupaus on esitetty toistuvasti uudelleen ja vahvistettu kansainvälisissä kokouksissa. Silti vuosien 2008–2009 maailmanlaajuisen kriisin käynnistämä globaali taantuma antaa aihetta epäillä OECD/DAC:n avunantajien kehitysaputoimien todellista kehittymistä. Kehitysapubudjetteja saatetaan pienentää suhteessa vuoden 2008 historiallisen korkeisiin budjetteihin, jotta avunantajamaiden sisäisen kysynnän vahvistamiseen tarkoitetut finanssipoliittiset elvytyspaketit saadaan rahoitettua. Ensimmäiset merkit eräistä OECD/DAC-jäsenmaista eivät ole rohkaisevia. Irlannin hallitus ilmoitti pienentävänsä kuluvan vuoden kehitysapubudjettiaan 22 prosentilla alun perin suunnitellusta. Italia voi puolittaa kehitysapubudjettinsa vuonna 2009, jolloin se olisi kaikkien aikojen pienin. 21 Useimpien kehittyneiden maiden viimeaikaiset budjettialijäämät vaikuttavat niiden kehitysapubudjetteihin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Menoleikkaukset ja korkeat korot ovat lähitulevaisuudessa todennäköisiä. 19 Berman ja Martin (2009) käyttävät vetovoimamallia impulssi-vasteiden laskemiseen. Tämä analyysi koskee koko Saharan eteläpuolista Afrikkaa, koska epävakaiden maiden ryhmää koskevista aikasarjoista ei ole luotettavia tietoja. Lisätietoja on heidän tausta-asiakirjassaan niteessä 1B. 20 Järjestelmäkriisit on määritetty mahdollisesti useita vuosia kestäviksi tapahtumiksi, joissa osa pankkien pääomasta tai koko pääoma oli kulutettu loppuun. Kahdenvälistä kauppaa ja rahoituskriisiä koskevat tiedot ovat vuosilta 1972–2002. 21 One 2009. 81 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN