27.12.2014 Views

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />

Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin<br />

Tätä taustaa vasten kriisillä olisi voinut olla myönteinen vaikutus, jos se olisi stimuloinut kiinnostusta elvyttää muiden kuin öljy- ja<br />

polttoainesektorien (tai yleisemmin raaka-ainesektorien) potentiaalia, ja sitä kautta olisi voitu vahvistaa talouksia mahdollisten<br />

tulevien häiriöiden varalta.<br />

3.1 VÄHEMMÄN RAHOITUSTA SUORIIN ULKOMAISIIN SIJOITUKSIIN<br />

Suorat ulkomaiset sijoitukset ovat olleet joillekin Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaille maille tärkeä rahoituslähde ja voimakas<br />

kasvun moottori. Niiden merkitys on riippunut siitä, mille sektoreille ne ovat kohdistuneet. Sijoitukset öljyteollisuuteen luovat vain<br />

vähän työpaikkoja, koska sen työllistävyysvaikutus on pieni ja erityisosaamisen tarve suuri, kun taas matkailu ja eräät perinteiset<br />

valmistusteollisuuden alat kasvattavat kotimaista työllisyyttä ja kulutusta ja stimuloivat kasvua. 12<br />

Suorien ulkomaisten sijoitusten osuus BKT:stä on ollut Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa pienempi kuin muissa kehitysmaissa.<br />

Nämä sijoitukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri maihin ja liittyvät usein luonnonvarojen hyödyntämiseen. Suorat ulkomaiset<br />

sijoitukset kasvoivat vuodesta 2000 sekä absoluuttisesti että osuutena BKT:stä, mutta talouskriisi on pienentänyt varojen<br />

kokonaismäärää ja viivästyttänyt joitakin hankkeita. Kriisi kiristi yritysten luotonsaantia ja pienensi niiden voittoja kehittyneissä<br />

ja kehittyvissä maissa, minkä seurauksena yritysten oli tarkistettava investointisuunnitelmiaan alaspäin ja omaksuttava odottava<br />

asenne. 13 Yhtäaikaisiin polttoaine-, elintarvike- ja rahoituskriiseihin liittyvä suuri ja kasvava epävarmuus selittää suorien ulkomaisten<br />

sijoitusten yleisen vähenemisen, joka on pitkittyvien vaikutustensa vuoksi erityisen haitallista 14 . Nämä vaikutukset voivat olla<br />

pahempia kuin maan peruslähtökohtien vuoksi olisi aiheellista.<br />

Vuoden 2008 alkupuoliskolla Angola, Guinea, Kongon demokraattinen tasavalta ja Nigeria olivat kohteina kukin yli miljardin dollarin<br />

suorille ulkomaisille sijoituksille. 15 Vuoden 2008 jälkimmäisellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla useita luonnonvaroihin<br />

ja valmistusteollisuuteen kohdistuvia sijoituksia kuitenkin keskeytettiin tai peruutettiin. Kongon demokraattisessa tasavallassa<br />

ja Sambiassa peruutettiin kaivoshankkeita, Sudanissa lykättiin jalostamon rakentamista ja Botswanassa ja Tansaniassa lykättiin<br />

kaivoshankkeita.<br />

Suorat ulkomaiset sijoitukset erääseen kohteeseen ovat kuitenkin edelleen lisääntyneet: maaomaisuuteen (luku 4). Ulkomaat,<br />

jotka haluavat varmistaa elintarviketurvansa tai lisätä biopolttoaineiden tuotantoaan vaarantamatta vesivarojaan, ostavat maata<br />

Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Kaupat saattavat olla epäsuotuisia Saharan eteläpuolisen Afrikan maille varsinkin, jos valtion<br />

instituutiot eivät valvo lakien noudattamista tehokkaasti, sillä kauppojen osapuolena olevat ulkomaat saattaisivat käyttää sitä<br />

hyväkseen. Näiden sijoitusvirtojen vaikutukset vastaanottajamaihin ovat erittäin kiistanalaisia. 16 Lyhytaikainen rahoitus kriisin<br />

pahimpien vaikutusten pehmentämiseksi voi osoittautua tärkeiden luonnonvarojen riistoksi. Mutta jos sijoituksia hallitaan hyvin,<br />

ne voivat lisätä maatalouden tuottavuutta ja vaikuttaa myönteisesti kasvuun.<br />

3.2 KAUPAN SUPISTUMINEN<br />

Monien Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kasvu on ollut erittäin riippuvainen vientimarkkinoista, näin myös epävakaiden<br />

raaka-aineviejien. Kriisi on levinnyt niihin pääasiassa vientikysynnän supistuessa ja vientihintojen laskiessa.<br />

On vielä aikaista arvioida kriisin vaikutuksia kauppavirtoihin, mutta ensi merkit eivät ole rohkaisevia: Saharan eteläpuolisen Afrikan<br />

epävakaiden maiden tuotteiden kysyntä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa on vähentynyt jyrkästi, jopa muiden alueiden<br />

tuotteiden kysyntää enemmän (kuvio 6.2). Ilmiö johtuu pääasiassa siitä, että niiden vienti koostuu pääasiassa raaka-aineista.<br />

Myös matalan teknologian tuotteiden valmistajien ryhmä kärsii enemmän kuin muut kehittyvät alueet. 17 Lisäksi monet Saharan<br />

eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat ovat kärsineet lisääntyneestä valuuttakurssien epävakaudesta, mikä on aiheuttanut suurta<br />

epävarmuutta ja suuria kustannuksia kansainvälisessä kaupassa. Monien CFA-alueen maiden valuuttakurssi on kiinnitetty euroon ja<br />

niiden reaalinen valuuttakurssi on laskenut. Tämä tekee tuonnin näistä maista jonkin verran halvemmaksi, mutta koska epävakailla<br />

valtioilla on vain vähän valmiuksia lisätä vientiään, ne eivät pysty hyödyntämään tarjoutuvaa tilaisuutta. 18<br />

12<br />

Bonassi et al. 2006.<br />

13<br />

Sijoittamista epävarmassa tilanteessa koskevissa teoreettisissa malleissa (Dixit 1989) on aiemmin käytetty optioteoriaa selittämään sijoittajien asenteita<br />

silloin, kun ympäristöä pidetään riskialttiina. Samoilla muuttujien arvoilla yritysten toiminta on erilaista niiden historiasta riippuen: jos yritys on jo sijoittanut<br />

maahan, se jatkaa sijoittamista, mutta uusia sijoituksia lykätään. Yrityksen toimintaa voi selittää nykytilanne: se, mikä on epäjatkuvaa yksittäisen yrityksen<br />

toiminnassa (yritykset voivat päättää sijoittaa tai olla sijoittamatta samassa tilanteessa sen mukaan, millainen niiden historia on, ja monet eri tasapainotilat<br />

ovat mahdollisia), tekee kokonaisinvestointifunktiosta erittäin epälineaarisen.<br />

14<br />

Sijoitusten realisoituminen vie aikaa, ja niiden väheneminen jonakin vuonna vaikuttaa pitkään tulevina vuosina.<br />

15<br />

UNCTAD 2009, s. 42.<br />

16<br />

Aihetta käsitellään luvussa 4.<br />

17<br />

UNCTAD 2009. Jyrkempi viennin lasku koskee myös Saharan eteläpuolista Afrikkaa kokonaisuudessaan.<br />

18<br />

AfDB 2009b.<br />

79<br />

EU:N<br />

KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!