LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />
Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin<br />
Tätä taustaa vasten kriisillä olisi voinut olla myönteinen vaikutus, jos se olisi stimuloinut kiinnostusta elvyttää muiden kuin öljy- ja<br />
polttoainesektorien (tai yleisemmin raaka-ainesektorien) potentiaalia, ja sitä kautta olisi voitu vahvistaa talouksia mahdollisten<br />
tulevien häiriöiden varalta.<br />
3.1 VÄHEMMÄN RAHOITUSTA SUORIIN ULKOMAISIIN SIJOITUKSIIN<br />
Suorat ulkomaiset sijoitukset ovat olleet joillekin Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaille maille tärkeä rahoituslähde ja voimakas<br />
kasvun moottori. Niiden merkitys on riippunut siitä, mille sektoreille ne ovat kohdistuneet. Sijoitukset öljyteollisuuteen luovat vain<br />
vähän työpaikkoja, koska sen työllistävyysvaikutus on pieni ja erityisosaamisen tarve suuri, kun taas matkailu ja eräät perinteiset<br />
valmistusteollisuuden alat kasvattavat kotimaista työllisyyttä ja kulutusta ja stimuloivat kasvua. 12<br />
Suorien ulkomaisten sijoitusten osuus BKT:stä on ollut Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa pienempi kuin muissa kehitysmaissa.<br />
Nämä sijoitukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri maihin ja liittyvät usein luonnonvarojen hyödyntämiseen. Suorat ulkomaiset<br />
sijoitukset kasvoivat vuodesta 2000 sekä absoluuttisesti että osuutena BKT:stä, mutta talouskriisi on pienentänyt varojen<br />
kokonaismäärää ja viivästyttänyt joitakin hankkeita. Kriisi kiristi yritysten luotonsaantia ja pienensi niiden voittoja kehittyneissä<br />
ja kehittyvissä maissa, minkä seurauksena yritysten oli tarkistettava investointisuunnitelmiaan alaspäin ja omaksuttava odottava<br />
asenne. 13 Yhtäaikaisiin polttoaine-, elintarvike- ja rahoituskriiseihin liittyvä suuri ja kasvava epävarmuus selittää suorien ulkomaisten<br />
sijoitusten yleisen vähenemisen, joka on pitkittyvien vaikutustensa vuoksi erityisen haitallista 14 . Nämä vaikutukset voivat olla<br />
pahempia kuin maan peruslähtökohtien vuoksi olisi aiheellista.<br />
Vuoden 2008 alkupuoliskolla Angola, Guinea, Kongon demokraattinen tasavalta ja Nigeria olivat kohteina kukin yli miljardin dollarin<br />
suorille ulkomaisille sijoituksille. 15 Vuoden 2008 jälkimmäisellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla useita luonnonvaroihin<br />
ja valmistusteollisuuteen kohdistuvia sijoituksia kuitenkin keskeytettiin tai peruutettiin. Kongon demokraattisessa tasavallassa<br />
ja Sambiassa peruutettiin kaivoshankkeita, Sudanissa lykättiin jalostamon rakentamista ja Botswanassa ja Tansaniassa lykättiin<br />
kaivoshankkeita.<br />
Suorat ulkomaiset sijoitukset erääseen kohteeseen ovat kuitenkin edelleen lisääntyneet: maaomaisuuteen (luku 4). Ulkomaat,<br />
jotka haluavat varmistaa elintarviketurvansa tai lisätä biopolttoaineiden tuotantoaan vaarantamatta vesivarojaan, ostavat maata<br />
Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Kaupat saattavat olla epäsuotuisia Saharan eteläpuolisen Afrikan maille varsinkin, jos valtion<br />
instituutiot eivät valvo lakien noudattamista tehokkaasti, sillä kauppojen osapuolena olevat ulkomaat saattaisivat käyttää sitä<br />
hyväkseen. Näiden sijoitusvirtojen vaikutukset vastaanottajamaihin ovat erittäin kiistanalaisia. 16 Lyhytaikainen rahoitus kriisin<br />
pahimpien vaikutusten pehmentämiseksi voi osoittautua tärkeiden luonnonvarojen riistoksi. Mutta jos sijoituksia hallitaan hyvin,<br />
ne voivat lisätä maatalouden tuottavuutta ja vaikuttaa myönteisesti kasvuun.<br />
3.2 KAUPAN SUPISTUMINEN<br />
Monien Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kasvu on ollut erittäin riippuvainen vientimarkkinoista, näin myös epävakaiden<br />
raaka-aineviejien. Kriisi on levinnyt niihin pääasiassa vientikysynnän supistuessa ja vientihintojen laskiessa.<br />
On vielä aikaista arvioida kriisin vaikutuksia kauppavirtoihin, mutta ensi merkit eivät ole rohkaisevia: Saharan eteläpuolisen Afrikan<br />
epävakaiden maiden tuotteiden kysyntä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa on vähentynyt jyrkästi, jopa muiden alueiden<br />
tuotteiden kysyntää enemmän (kuvio 6.2). Ilmiö johtuu pääasiassa siitä, että niiden vienti koostuu pääasiassa raaka-aineista.<br />
Myös matalan teknologian tuotteiden valmistajien ryhmä kärsii enemmän kuin muut kehittyvät alueet. 17 Lisäksi monet Saharan<br />
eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat ovat kärsineet lisääntyneestä valuuttakurssien epävakaudesta, mikä on aiheuttanut suurta<br />
epävarmuutta ja suuria kustannuksia kansainvälisessä kaupassa. Monien CFA-alueen maiden valuuttakurssi on kiinnitetty euroon ja<br />
niiden reaalinen valuuttakurssi on laskenut. Tämä tekee tuonnin näistä maista jonkin verran halvemmaksi, mutta koska epävakailla<br />
valtioilla on vain vähän valmiuksia lisätä vientiään, ne eivät pysty hyödyntämään tarjoutuvaa tilaisuutta. 18<br />
12<br />
Bonassi et al. 2006.<br />
13<br />
Sijoittamista epävarmassa tilanteessa koskevissa teoreettisissa malleissa (Dixit 1989) on aiemmin käytetty optioteoriaa selittämään sijoittajien asenteita<br />
silloin, kun ympäristöä pidetään riskialttiina. Samoilla muuttujien arvoilla yritysten toiminta on erilaista niiden historiasta riippuen: jos yritys on jo sijoittanut<br />
maahan, se jatkaa sijoittamista, mutta uusia sijoituksia lykätään. Yrityksen toimintaa voi selittää nykytilanne: se, mikä on epäjatkuvaa yksittäisen yrityksen<br />
toiminnassa (yritykset voivat päättää sijoittaa tai olla sijoittamatta samassa tilanteessa sen mukaan, millainen niiden historia on, ja monet eri tasapainotilat<br />
ovat mahdollisia), tekee kokonaisinvestointifunktiosta erittäin epälineaarisen.<br />
14<br />
Sijoitusten realisoituminen vie aikaa, ja niiden väheneminen jonakin vuonna vaikuttaa pitkään tulevina vuosina.<br />
15<br />
UNCTAD 2009, s. 42.<br />
16<br />
Aihetta käsitellään luvussa 4.<br />
17<br />
UNCTAD 2009. Jyrkempi viennin lasku koskee myös Saharan eteläpuolista Afrikkaa kokonaisuudessaan.<br />
18<br />
AfDB 2009b.<br />
79<br />
EU:N<br />
KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI