LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 6 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 luottamuspula ovat vaikeuttaneet lainanottoa pääomamarkkinoilta. Kriisillä on vakavia seurauksia eräissä alueen sisäisten siirtolaisten tärkeissä kohdemaissa, kuten Etelä-Afrikassa, Nigeriassa, Sambiassa ja Ugandassa. Lisäksi sillä on voimakkaita heijastusvaikutuksia epävakaisiin naapurimaihin (erityisesti siirtolaisten työllistymismahdollisuuksien heikentyminen ja rahalähetysten pienentyminen). Tietoruutu 6.1: Afrikan rahoitusmarkkinat – häiriöiden heijastusvaikutukset Moni kehitysmaa on 1990-luvun alun jälkeen perustanut arvopaperipörssin, jonka avulla on haluttu tuoda maahan uutta pääomaa ja markkinakapitalismin elementtejä. Saharan eteläpuolinen Afrikka on myös ollut mukana kehityksessä, ja Etelä- Afrikka on noussut vetovoimallaan kehittyvien maiden johtavien kohdemaiden joukkoon. Maanosa on nyttemmin monen alueellisen rahaston erityiskohde. Afrikassa kansallisten pörssien määrä on maiden hallitusten päätöksin ja avunantajien tuella kasvanut 1980-luvun lopun kuudesta yli 20:een, joista kaikki eivät kylläkään ole yhtä kehittyneitä. Epävakaista maista Kenian ja Nigerian osakemarkkinat olivat kehittyneimmät. Miten suurten rahoitusmarkkinoiden (Kiinan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen) tapahtumat vuosina 2004–2009 vaikuttivat Afrikan markkinoihin (Etelä-Afrikkaan, Keniaan ja Nigeriaan) Giovannettin ja Velucchin (2009) analysoidessa eri rahoitusmarkkinoiden volatiilisuutta ekonometrisen mallin avulla he totesivat, että Etelä-Afrikan positiiviset häiriöt ja Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan negatiiviset häiriöt vaikuttavat kaikkiin tarkasteltuihin markkinoihin. Yhdysvaltojen negatiiviset häiriöt vaikuttavat kaikkiin Afrikan markkinoihin lukuun ottamatta Keniaa, johon vaikuttavat vain Yhdysvaltojen positiiviset häiriöt. Etelä-Afrikka vaikuttaa Yhdysvaltoihin, kun taas Etelä-Afrikkaan itseensä vaikuttavat vain Nigerian markkinat. Merkittävästä vaikutussuhteesta Kenian ja Nigerian välillä ei ole näyttöä. Kiinalla on vahvat yhteydet Afrikan markkinoihin. Tutkimus osoittaa myös, että Etelä-Afrikan rooli on ratkaiseva kaikilla Afrikan markkinoilla, ja että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen vaikutus on vähäisempi. Kiina on riippumaton Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista. Tietoruudun kuviossa 1 on esitetty, miten Lehman Brothersin romahdus 15. syyskuuta 2008 levisi Yhdysvalloista kaikille markkinoille. Lehman Brothers teki konkurssin 15.9.2008, ja kansainväliset rahoitusmarkkinat kärsivät suuria tappioita. Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta reagoivat voimakkaasti Yhdysvaltain häiriöön, mutta Nigeria ei. Etelä-Afrikka reagoi hyvin herkästi Yhdysvaltojen häiriöön, mutta vaikutus on kumulatiivinen ja suurimmillaan 20 päivän kuluttua. Tietoruudun kuvio 6.1: Etelä-Afrikka reagoi Lehman Brothersin romahdukseen, Kenia ja Nigeria eivät 3,0 USA Vaste 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Yhdistynyt kuningaskunta Etelä-Afrikka Kiina Kenia Nigeria 0,0 1 7 13 19 25 31 37 43 49 55 61 67 73 79 85 91 97 Päivää Huom: Tässä tietoruudussa on käytetty MEM-lähestymistapaa (Multiplicative Error Model), jolla voidaan kuvata ja ennustaa näiden maiden keskinäisiä vaikutuksia ja heijastusvaikutuksia (Engle, Gallo ja Velucchi, 2008). Kaaviossa on mallinnettu yhden markkina-alueen odotetun volatiilisuuden dynamiikkaa ja vaikutuksia muiden markkinoiden aiempiin neliöityihin tuottoihin. Impulssivastefunktioiden avulla esitetään heijastusvaikutusten kehitystä. Lähde: Giovannetti ja Velucchi (2009). Mineraaleja ja maataloustuotteita vievien maiden tulot ovat pienentyneet, mikä puolestaan on vaikuttanut negatiivisesti valtion tuloihin. Esimerkiksi Nigerian viennistä noin 90 prosenttia (taulukko 2.3) ja valtiontuloista 90 prosenttia 11 muodostavan öljyn hintaheilahtelut loivat huomattavaa epävarmuutta samoin kuin metallihintojen lasku Kongon demokraattisessa tasavallassa. 11 ODI 2009a. 78
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin Tätä taustaa vasten kriisillä olisi voinut olla myönteinen vaikutus, jos se olisi stimuloinut kiinnostusta elvyttää muiden kuin öljy- ja polttoainesektorien (tai yleisemmin raaka-ainesektorien) potentiaalia, ja sitä kautta olisi voitu vahvistaa talouksia mahdollisten tulevien häiriöiden varalta. 3.1 VÄHEMMÄN RAHOITUSTA SUORIIN ULKOMAISIIN SIJOITUKSIIN Suorat ulkomaiset sijoitukset ovat olleet joillekin Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaille maille tärkeä rahoituslähde ja voimakas kasvun moottori. Niiden merkitys on riippunut siitä, mille sektoreille ne ovat kohdistuneet. Sijoitukset öljyteollisuuteen luovat vain vähän työpaikkoja, koska sen työllistävyysvaikutus on pieni ja erityisosaamisen tarve suuri, kun taas matkailu ja eräät perinteiset valmistusteollisuuden alat kasvattavat kotimaista työllisyyttä ja kulutusta ja stimuloivat kasvua. 12 Suorien ulkomaisten sijoitusten osuus BKT:stä on ollut Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa pienempi kuin muissa kehitysmaissa. Nämä sijoitukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri maihin ja liittyvät usein luonnonvarojen hyödyntämiseen. Suorat ulkomaiset sijoitukset kasvoivat vuodesta 2000 sekä absoluuttisesti että osuutena BKT:stä, mutta talouskriisi on pienentänyt varojen kokonaismäärää ja viivästyttänyt joitakin hankkeita. Kriisi kiristi yritysten luotonsaantia ja pienensi niiden voittoja kehittyneissä ja kehittyvissä maissa, minkä seurauksena yritysten oli tarkistettava investointisuunnitelmiaan alaspäin ja omaksuttava odottava asenne. 13 Yhtäaikaisiin polttoaine-, elintarvike- ja rahoituskriiseihin liittyvä suuri ja kasvava epävarmuus selittää suorien ulkomaisten sijoitusten yleisen vähenemisen, joka on pitkittyvien vaikutustensa vuoksi erityisen haitallista 14 . Nämä vaikutukset voivat olla pahempia kuin maan peruslähtökohtien vuoksi olisi aiheellista. Vuoden 2008 alkupuoliskolla Angola, Guinea, Kongon demokraattinen tasavalta ja Nigeria olivat kohteina kukin yli miljardin dollarin suorille ulkomaisille sijoituksille. 15 Vuoden 2008 jälkimmäisellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla useita luonnonvaroihin ja valmistusteollisuuteen kohdistuvia sijoituksia kuitenkin keskeytettiin tai peruutettiin. Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Sambiassa peruutettiin kaivoshankkeita, Sudanissa lykättiin jalostamon rakentamista ja Botswanassa ja Tansaniassa lykättiin kaivoshankkeita. Suorat ulkomaiset sijoitukset erääseen kohteeseen ovat kuitenkin edelleen lisääntyneet: maaomaisuuteen (luku 4). Ulkomaat, jotka haluavat varmistaa elintarviketurvansa tai lisätä biopolttoaineiden tuotantoaan vaarantamatta vesivarojaan, ostavat maata Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Kaupat saattavat olla epäsuotuisia Saharan eteläpuolisen Afrikan maille varsinkin, jos valtion instituutiot eivät valvo lakien noudattamista tehokkaasti, sillä kauppojen osapuolena olevat ulkomaat saattaisivat käyttää sitä hyväkseen. Näiden sijoitusvirtojen vaikutukset vastaanottajamaihin ovat erittäin kiistanalaisia. 16 Lyhytaikainen rahoitus kriisin pahimpien vaikutusten pehmentämiseksi voi osoittautua tärkeiden luonnonvarojen riistoksi. Mutta jos sijoituksia hallitaan hyvin, ne voivat lisätä maatalouden tuottavuutta ja vaikuttaa myönteisesti kasvuun. 3.2 KAUPAN SUPISTUMINEN Monien Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kasvu on ollut erittäin riippuvainen vientimarkkinoista, näin myös epävakaiden raaka-aineviejien. Kriisi on levinnyt niihin pääasiassa vientikysynnän supistuessa ja vientihintojen laskiessa. On vielä aikaista arvioida kriisin vaikutuksia kauppavirtoihin, mutta ensi merkit eivät ole rohkaisevia: Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaiden maiden tuotteiden kysyntä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa on vähentynyt jyrkästi, jopa muiden alueiden tuotteiden kysyntää enemmän (kuvio 6.2). Ilmiö johtuu pääasiassa siitä, että niiden vienti koostuu pääasiassa raaka-aineista. Myös matalan teknologian tuotteiden valmistajien ryhmä kärsii enemmän kuin muut kehittyvät alueet. 17 Lisäksi monet Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat ovat kärsineet lisääntyneestä valuuttakurssien epävakaudesta, mikä on aiheuttanut suurta epävarmuutta ja suuria kustannuksia kansainvälisessä kaupassa. Monien CFA-alueen maiden valuuttakurssi on kiinnitetty euroon ja niiden reaalinen valuuttakurssi on laskenut. Tämä tekee tuonnin näistä maista jonkin verran halvemmaksi, mutta koska epävakailla valtioilla on vain vähän valmiuksia lisätä vientiään, ne eivät pysty hyödyntämään tarjoutuvaa tilaisuutta. 18 12 Bonassi et al. 2006. 13 Sijoittamista epävarmassa tilanteessa koskevissa teoreettisissa malleissa (Dixit 1989) on aiemmin käytetty optioteoriaa selittämään sijoittajien asenteita silloin, kun ympäristöä pidetään riskialttiina. Samoilla muuttujien arvoilla yritysten toiminta on erilaista niiden historiasta riippuen: jos yritys on jo sijoittanut maahan, se jatkaa sijoittamista, mutta uusia sijoituksia lykätään. Yrityksen toimintaa voi selittää nykytilanne: se, mikä on epäjatkuvaa yksittäisen yrityksen toiminnassa (yritykset voivat päättää sijoittaa tai olla sijoittamatta samassa tilanteessa sen mukaan, millainen niiden historia on, ja monet eri tasapainotilat ovat mahdollisia), tekee kokonaisinvestointifunktiosta erittäin epälineaarisen. 14 Sijoitusten realisoituminen vie aikaa, ja niiden väheneminen jonakin vuonna vaikuttaa pitkään tulevina vuosina. 15 UNCTAD 2009, s. 42. 16 Aihetta käsitellään luvussa 4. 17 UNCTAD 2009. Jyrkempi viennin lasku koskee myös Saharan eteläpuolista Afrikkaa kokonaisuudessaan. 18 AfDB 2009b. 79 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN