LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 6 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 LUKU 6 - GLOBAALI RAHOITUSKRIISI VAIKUTTAA VOIMAKKAASTI AFRIKAN EPÄVAKAISIIN VALTIOIHIN Kun parhaillaan jatkuva talouskriisi puhkesi kesällä 2007, vallitsi käsitys, että se vaikuttaisi vain vähän Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, joten sen vaikutus myös epävakaisiin valtioihin olisi vain vähäinen. 1 Heikkojen rahoitusjärjestelmien vähäiset yhteydet Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomamarkkinoihin vaikuttivat ensin suojaavan niitä pahimmilta vaikutuksilta. Tapahtumien edetessä käsitys osoittautui vääräksi. Vaikka kriisin vaikutukset vaurauteen eivät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja varsinkaan sen epävakaissa maissa ole yhtä ilmeisiä kuin muissa kehittyvissä maissa, ne osoittautuivat kauppayhteyksien ja kaupan rahoitushäiriöiden suhteen erityisen haavoittuviksi. 2 Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja siten altistuminen ulkoapäin tuleville häiriöille on lisääntynyt 10 viime vuoden aikana. Afrikan taloudet ovat muuttuneet alttiimmiksi kansainvälisen kysynnän laskun vaikutuksille etenkin kun taloudelliset suhdanteet ovat samanaikaistuneet ennenkuulumattomalla tavalla. Siksi niiden hyöty kauppakumppaneidensa erilaisuudesta on rajallinen. Koska viralliseen kehitysapuun tarkoitetuilla rahastoilla on taipumuksena seurailla avunantajamaan taloussuhdanteita, vaikka maat ovat sitoutuneet säilyttämään apunsa ja jopa lisäämään sitä, Saharan eteläpuolisen Afrikan maat myös todennäköisesti kärsivät avun vähenemisestä ainakin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Vaikka kansainvälisissä kokouksissa vaaditaan toistuvasti kunnioittamaan kehitysapusitoumuksia, ja vaikka avunantajat pitävät kiinni lupauksistaan ja säilyttävät kehitysapunsa osuuden BKT:stä entisellään, apu pienenee avunantajamaiden taantuman ja mahdollisesti epäsuotuisien valuuttakurssimuutosten vuoksi huomattavasti, kuten tapahtui hiljattain punnan devalvoituessa dollariin nähden. Myös siirtolaisten rahansiirtojen odotetaan vähenevän pitkään jatkuneen kasvukauden jälkeen. 1. KRIISIN HUOLESTUTTAVAT HAASTEET: VUOSIEN EDISTYS PYSÄHTYMÄSSÄ Vuosien 2008–2009 kriisi päätti maailmassa pitkään jatkuneen talouskasvun ja globalisaation ajanjakson, jolloin maailmankauppa kasvoi kaksi kertaa nopeammin kuin maailman BKT. BKT:n kasvu alkoi hidastua vuonna 2008, ja sen supistuminen levisi kaikille alueille. Viime vuosikymmenten pahin laskusuuntaus muistuttaa vuosien 1929–1930 romahdusta. Nykyinen kriisi horjutti globaalistumisen eteenpäinviejiä, kuten avoimia markkinoita, maailmanlaajuisesti integroituja tuotantoketjua ja monia herkästi liikkuvia kansainvälisiä yhtiöitä. Maailmankauppa hidastui paljon jyrkemmin kuin BKT laski, jopa jyrkemmin kuin 1930-luvun suuren laman aikana. 3 Tämä vaikutus voi johtua suhdanteiden yleisestä samanaikaistumisesta eri maissa. Se saattaa myös juontaa juurensa välituotteiden suurempaan painoon kaupassa, mikä puolestaan johtui tuotannon hajanaisuudesta – mikä taas voimisti hidastumista kasvun ensin kiihdyttyä 10 viime vuoden aikana. Talous- ja finanssikriisi syntyi raaka-ainehintojen ja valuuttakurssien suurten heilahtelujen jatkoksi, mikä lisäsi epävarmuutta ja pahensi pienenevien kauppavirtojen ja sijoitusten noidankehää. Se tapahtui juuri, kun Saharan eteläpuolinen Afrikka oli saavuttanut vakaan kasvuvauhdin. 4 Ennen heinäkuuta 2008 Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvu oli vahva eivätkä epävakaat maat – määritelmästä riippumatta – tehneet tästä poikkeusta. Nykyinen kriisi uhkaa katkaista tämän myönteisen suuntauksen, vaikka alue onkin aiempaa paremmin varustautunut selviytymään taantumista. 5 Saharan eteläpuolisen Afrikan viimeaikaisen kasvun kaudella alue integroitui enemmän muun maailman kanssa, mikä näkyy siinä, että sen edelleenkin pieni osuus maailman viennistä ja BKT:stä on kasvussa (kuvio 6.1). 6 Suuntaus oli sama epävakaissa maissa, jotka ovat keskimäärin vähemmän integroituneita kuin muut Saharan eteläpuolisen Afrikan maat. Lisääntynyt kansainvälinen integroituminen on altistanut Saharan eteläpuolisen Afrikan maat paljon aiempaa enemmän kaupan häiriöille ja muille kriiseille. Se on myös vaikuttanut huomattavasti verotuloihin (ja joissain maissa veropolitiikkaan) elinkeinoverojen määrän laskiessa. Viime aikojen kriisi, joka alentaa veropohjaa, on lisännyt globalisaation haasteita resurssien käyttöönotossa. 1 IDS 2008 ja IMF 2008. 2 Berman ja Martin 2009. 3 Eichengreen ja O’Rourke 2009. Maailmankaupan arvioitu jousto maailman BKT:n suhteen on noin 2. Se on tukenut globalisaatiota, mikä todennäköisesti kostautuu nyt. 4 Arbache ja Page 2008. 5 Fosu ja Naudé 2009. 6 Raaka-aineiden korkeat hinnat ovat todennäköisesti kasvattaneet joissain maissa, erityisesti Keski-Afrikan öljynviejämaissa, viennin suhdetta BKT:hen. 76
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin Kuvio 6.1: Viennin osuus BKT:stä kasvaa 50 45 40 35 30 25 Saharan eteläpuolisen Afrikan vakaat maat % 20 15 Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat 10 5 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Maailmanpankki (2008c) World Development Indicators 2009. 2. ELINTARVIKKEET, POLTTOAINEET, RAHOITUS JA EPÄVAKAUS Vuoden 2008 puolivälissä elintarvikkeiden ja öljyn hintapiikit koettelivat kovin ottein niiden tuonnista riippuvaisia Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaita maita, söivät niiden valuuttavarantoja ja vaikeuttivat tuontikaupan maksuja sekä talouden kasvua. Öljynviejämaat sen sijaan ovat hyötyneet tulojen kasvusta, ja monet niistä ovat pystyneet vahvistamaan valuuttavarantojaan. Voimakkaat suhdannevaihtelut johtivat kuitenkin tuotantomäärien nopeisiin heilahteluihin ja leikkasivat investointeja tulevaisuuden tuotantokapasiteettiin. Kuten IMF (2009a) korosti, useimmat Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ovat kärsineet lähes perättäisistä polttoaine-, elintarvikeja rahoituskriiseistä. Uusimpien arvioiden mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan reaalinen BKT:n kasvu on vuonna 2009 noin 1,5 prosenttia, kun sen vielä lokakuussa 2008 arvioitiin nousevan 5,5 prosenttiin. Jos uusimmat arviot toteutuvat, muodostuu vuodesta 2009 vuosikymmenen ensimmäinen vuosi, jolloin asukaskohtaisen BKT:n reaalikasvu on negatiivinen Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaimmissa maissa. Tämä vaarantaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen ja heikentää poliittista vakautta. 7 Talouskasvun hidastuminen ei välttämättä aina pysäytä inhimillistä kehitystä, mutta johtaa kyllä viivytyksiin, etenkin jos leikataan koulutuksen ja terveydenhuollon kuluja, millä on pitkällä aikavälillä vakavia seurauksia. 3. KRIISIN NELJÄ VÄYLÄÄ EPÄVAKAISIIN MAIHIN Alueen talous kehittyy hitaasti ja epävakaiden maiden yhteydet maailman talousjärjestelmään ovat vähäiset, joten kriisin leviämisen pääväylät ovat talouden reaalisektoreilla. Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaimpien maiden omat pankkijärjestelmät ovat suppeat ja pääomamarkkinat ohuet tai olemattomat. Lisäksi ulkomaiset sijoittajat ja valtion omistamat sijoitusyhtiöt sijoittavat vain muutamiin öljynviejämaihin. Saharan eteläpuolisen Afrikan maat altistuvat kriisin vaikutuksille pääasiassa kaupan kautta: vientitulojen supistuessa vaihtosuhde heikkenee, mitä kehitystä vahvistaa edelleen Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaiden maiden liiallinen riippuvuus raaka-aineiden viennistä sekä niiden polarisoitunut vienti. 8 Näiden maiden rasitteena on lisäksi siirtolaisilta tulevien rahalähetysten, suorien ulkomaisten sijoitusten ja mahdollisesti ulkomaisen avun väheneminen. Kriisin suorat leviämisväylät ovat toimineet vain Kenian ja Nigerian kaltaisissa maissa (ja kahdessa tärkeässä vakaassa maassa, Etelä- Afrikassa ja Ghanassa), joiden rahoitusmarkkinat ovat muita syvemmät ja integroituneemmat (tietoruutu 6.1). Esimerkiksi Nigeriassa osakemarkkinat romahtivat samalla tavoin tai jopa pahemmin kuin kehittyneissä maissa. 9 Maan NSE-20-indeksi laski 55 prosenttia heinäkuusta 2008 helmikuuhun 2009, kun se oli edellisenä vuonna laskenut 45 prosenttia. 10 NSE-indeksin lasku ja syntynyt 7 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asukaskohtaisen BKT:n reaalikasvu on keskimäärin negatiivinen (–0,6 %). Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaiden maiden kasvuvauhti on 0,2 prosenttia, mutta tämä luku muodostuu eri maiden erittäin epäyhtenäisistä luvuista (luku 2). 8 Epävakaimmat maat ovat riippuvaisia yhden tuotteen viennistä. Kolmen suurimman vientimaan keskimääräinen osuus koko viennistä on noin 90 prosenttia, kuten luvussa 2 todetaan. 9 AfDB 2009a ja ODI 2009a. 10 Kasekende et al. 2009 ja ODI 2009a. 77 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN