27.12.2014 Views

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Luku 6<br />

EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />

LUKU 6 -<br />

GLOBAALI RAHOITUSKRIISI VAIKUTTAA VOIMAKKAASTI<br />

AFRIKAN EPÄVAKAISIIN VALTIOIHIN<br />

Kun parhaillaan jatkuva talouskriisi puhkesi kesällä 2007, vallitsi käsitys, että se vaikuttaisi vain vähän<br />

Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, joten sen vaikutus myös epävakaisiin valtioihin olisi vain vähäinen. 1<br />

Heikkojen rahoitusjärjestelmien vähäiset yhteydet Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomamarkkinoihin<br />

vaikuttivat ensin suojaavan niitä pahimmilta vaikutuksilta. Tapahtumien edetessä käsitys osoittautui<br />

vääräksi. Vaikka kriisin vaikutukset vaurauteen eivät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja varsinkaan sen<br />

epävakaissa maissa ole yhtä ilmeisiä kuin muissa kehittyvissä maissa, ne osoittautuivat kauppayhteyksien<br />

ja kaupan rahoitushäiriöiden suhteen erityisen haavoittuviksi. 2<br />

Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja siten altistuminen ulkoapäin tuleville häiriöille<br />

on lisääntynyt 10 viime vuoden aikana. Afrikan taloudet ovat muuttuneet alttiimmiksi kansainvälisen kysynnän laskun<br />

vaikutuksille etenkin kun taloudelliset suhdanteet ovat samanaikaistuneet ennenkuulumattomalla tavalla. Siksi niiden hyöty<br />

kauppakumppaneidensa erilaisuudesta on rajallinen. Koska viralliseen kehitysapuun tarkoitetuilla rahastoilla on taipumuksena<br />

seurailla avunantajamaan taloussuhdanteita, vaikka maat ovat sitoutuneet säilyttämään apunsa ja jopa lisäämään sitä, Saharan<br />

eteläpuolisen Afrikan maat myös todennäköisesti kärsivät avun vähenemisestä ainakin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Vaikka<br />

kansainvälisissä kokouksissa vaaditaan toistuvasti kunnioittamaan kehitysapusitoumuksia, ja vaikka avunantajat pitävät kiinni<br />

lupauksistaan ja säilyttävät kehitysapunsa osuuden BKT:stä entisellään, apu pienenee avunantajamaiden taantuman ja mahdollisesti<br />

epäsuotuisien valuuttakurssimuutosten vuoksi huomattavasti, kuten tapahtui hiljattain punnan devalvoituessa dollariin nähden.<br />

Myös siirtolaisten rahansiirtojen odotetaan vähenevän pitkään jatkuneen kasvukauden jälkeen.<br />

1. KRIISIN HUOLESTUTTAVAT HAASTEET: VUOSIEN EDISTYS PYSÄHTYMÄSSÄ<br />

Vuosien 2008–2009 kriisi päätti maailmassa pitkään jatkuneen talouskasvun ja globalisaation ajanjakson,<br />

jolloin maailmankauppa kasvoi kaksi kertaa nopeammin kuin maailman BKT. BKT:n kasvu alkoi hidastua<br />

vuonna 2008, ja sen supistuminen levisi kaikille alueille. Viime vuosikymmenten pahin laskusuuntaus<br />

muistuttaa vuosien 1929–1930 romahdusta. Nykyinen kriisi horjutti globaalistumisen eteenpäinviejiä,<br />

kuten avoimia markkinoita, maailmanlaajuisesti integroituja tuotantoketjua ja monia herkästi liikkuvia<br />

kansainvälisiä yhtiöitä.<br />

Maailmankauppa hidastui paljon jyrkemmin kuin BKT laski, jopa jyrkemmin kuin 1930-luvun suuren laman aikana. 3 Tämä vaikutus<br />

voi johtua suhdanteiden yleisestä samanaikaistumisesta eri maissa. Se saattaa myös juontaa juurensa välituotteiden suurempaan<br />

painoon kaupassa, mikä puolestaan johtui tuotannon hajanaisuudesta – mikä taas voimisti hidastumista kasvun ensin kiihdyttyä<br />

10 viime vuoden aikana.<br />

Talous- ja finanssikriisi syntyi raaka-ainehintojen ja valuuttakurssien suurten heilahtelujen jatkoksi, mikä lisäsi epävarmuutta<br />

ja pahensi pienenevien kauppavirtojen ja sijoitusten noidankehää. Se tapahtui juuri, kun Saharan eteläpuolinen Afrikka oli<br />

saavuttanut vakaan kasvuvauhdin. 4 Ennen heinäkuuta 2008 Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvu oli vahva eivätkä epävakaat<br />

maat – määritelmästä riippumatta – tehneet tästä poikkeusta. Nykyinen kriisi uhkaa katkaista tämän myönteisen suuntauksen,<br />

vaikka alue onkin aiempaa paremmin varustautunut selviytymään taantumista. 5<br />

Saharan eteläpuolisen Afrikan viimeaikaisen kasvun kaudella alue integroitui enemmän muun maailman kanssa, mikä näkyy siinä,<br />

että sen edelleenkin pieni osuus maailman viennistä ja BKT:stä on kasvussa (kuvio 6.1). 6 Suuntaus oli sama epävakaissa maissa,<br />

jotka ovat keskimäärin vähemmän integroituneita kuin muut Saharan eteläpuolisen Afrikan maat. Lisääntynyt kansainvälinen<br />

integroituminen on altistanut Saharan eteläpuolisen Afrikan maat paljon aiempaa enemmän kaupan häiriöille ja muille kriiseille.<br />

Se on myös vaikuttanut huomattavasti verotuloihin (ja joissain maissa veropolitiikkaan) elinkeinoverojen määrän laskiessa. Viime<br />

aikojen kriisi, joka alentaa veropohjaa, on lisännyt globalisaation haasteita resurssien käyttöönotossa.<br />

1<br />

IDS 2008 ja IMF 2008.<br />

2<br />

Berman ja Martin 2009.<br />

3<br />

Eichengreen ja O’Rourke 2009. Maailmankaupan arvioitu jousto maailman BKT:n suhteen on noin 2. Se on tukenut globalisaatiota, mikä todennäköisesti<br />

kostautuu nyt.<br />

4<br />

Arbache ja Page 2008.<br />

5<br />

Fosu ja Naudé 2009.<br />

6<br />

Raaka-aineiden korkeat hinnat ovat todennäköisesti kasvattaneet joissain maissa, erityisesti Keski-Afrikan öljynviejämaissa, viennin suhdetta BKT:hen.<br />

76

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!