LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta hyvinä. Tietyt perustarpeet saattavat täyttyä, mutta vapauksista joudutaan tinkimään ja kokonaiselämänlaatua heikentävät epävakaus ja turvattomuus. Tästä näkökulmasta kehitysaputoimien pitäisi näissä epävakaissa tilanteissa perustua analyysiin siitä, mitä hyvinvointia edistäviä olosuhteita on jo olemassa ja sitten työskennellä käytännöllisesti niiden kanssa ja kehittää toimintaa niiden pohjalta. Tähän on varmastikin otettava mukaan valtion lisäksi useita eri toimijoita, kuten vertaisyhdistyksiä, paikallisia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, aseellisia ryhmittymiä ja paikallisia yritysverkostoja. Tällaisen toiminnan kehittämisen päämääränä on vahvistaa hyvinvoinnin kannalta myönteisiä ulottuvuuksia yhteiskunnallisissa oloissa, ja ohjata näitä toimijoita, järjestöjä ja instituutioita luopumaan haitallisista käytännöistä ja menettelyistä. Epävakaiden ja toimintakyvyttömien valtioiden ensisijainen välitön tavoite on määrittää tämän hyvinvointikehyksen avulla, ketkä ovat haavoittuvimmassa asemassa ja keiden hyvinvointi on pahimmin laiminlyöty valtion hajoamisen seurauksena. Hyvinvointiin keskittyvä toimintasuunnitelma voi tukea ensimmäisiä vaiheita perusyhteiskuntasopimuksen ja tehokkaan hallinnon perusteiden uudistamisessa. Sosioekonomisella järjestelmällä tarkoitetaan monitahoista rakennetta, joka muodostuu toiminnallisesti toisiinsa sidoksissa olevasta valtiosta ja valtiosta riippumattomista toimijoista. Tämän järjestelmän resilienssiin vaikuttaa sen kaikkien osien selviytyminen tehtävistään, osien keskinäiset vaikutukset ja osien kyky olla rakentavassa vuorovaikutuksessa niin, että se pystyy hallitsemaan koko järjestelmää ja sen kehityskaarta. Resilienssin käsitettä voidaan soveltaa kaikkiin sosioekonomisen järjestelmän tasoihin kotitalouksista paikallisyhteisöihin ja valtiorakenteisiin. 9 Valtiorakenteet ovat tämän monitahoisen järjestelmän oleellinen osa. Sosioekonomisen järjestelmän resilienssi voidaan varmistaa tai sitä voidaan vahvistaa järjestelmän eri tasoilla toteutettavilla selviytymis- ja sopeutumisstrategioilla. 10 Samanaikaisesti valtio muovaa muiden sosiaalisten rakenteiden resilienssiä, koska se luo yhteiskunnan hallintomekanismit, tuottaa julkishyödykkeitä, tarjoaa peruspalveluita ja suojelee kansalaisten turvallisuutta, jotka kaikki ovat inhimillisten mahdollisuuksien luomisen kannalta oleellisia (kuvio 5.1). Kuvio 5.1: Valtion epävakauden ja sosioekonomisen resilienssin keskinäiset vaikutukset Ulkoiset häiriöt Vaikutus valtioon (julkiset palvelut, julkinen rahoitus, talouden tasapaino) Vaikutus valtion ulkopuolisiin instituutioihin ja toimijoihin: kotitaloudet, kansalaisyhteiskunta, talousinstituutiot Sosioekonomisten järjestelmien resilienssi Valtiollinen epävakaus Poliittiset reaktiot Sopeutumisen ja selviytymisen strategiat Inhimillinen ja sosiaalinen hyvinvointi Valtion epävakaus voi vastavuoroisesti heikentää sosioekonomisen järjestelmän resilienssiä. Taloudellinen ja inhimillinen kehitys, resilienssi ja valtiorakenteiden vahvistaminen liittyvät tiiviisti toisiinsa. Jos taloudellinen kehitys voi vahvistaa valtion toimintakykyä ja luo ”valtiolle” kysyntää, toimivien ja legitiimien valtion yksiköiden muodostumisprosessit ja osat auttavat ihmisiä suoriutumaan taloudellisista toiminnoistaan ja heidän hyvinvointinsa jatkuu myös muutostilanteissa. 9 Resilienssianalyysin soveltaminen kotitalouksien tasolla: Alinovi et al. (2009). 10 Engberg-Pedersen et al. 2008. 74
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Epävakaus vastaan resilienssi Valtiorakenteiden toimintakykyä ja kehitystä ei voida analysoida toisistaan erillään. Jos esimerkiksi kotitaloudet tai yhteisöt voivat ulkoisen häiriön kohdatessa turvautua tehokkaisiin selviytymisstrategioihin, ne esittävät poliittisia vaatimuksia harvemmin ja vähemmän uhkaavasti. Sosiaalinen resilienssi voi vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti valtion epävakauteen. 11 Valtiorakenteiden kehittäminen on siten tehokasta vain, jos toimia kohdistetaan sosioekonomisen järjestelmän kaikkiin tasoihin eikä pelkästään valtiorakenteisiin. Valtion ja muiden sosiaalisten organisaatioiden (perheiden, klaanien, puolueiden, monikansallisten ja kotimaisten yritysten) väliset taistelut ja liittoutumat määrittävät, miten yhteiskunta ja valtio luovat ja ylläpitävät sääntöjä, jotka ohjaavat kollektiivista toimintaa, valtaa ja hyötyjen ja kustannusten jakautumista. 12 Keskinäinen vahvistava prosessi voi syntyä vuorovaikutuksesta kahden tahon välillä, joita Migdal (1988) 13 kutsuu vahvoiksi valtioiksi ja vahvoiksi yhteiskunniksi. Spaldingin mukaan vahva kansalaisyhteiskunta muodostaa legitimiteetin perustan ja toimintavalmiuden, joiden varaan valtio voi rakentua, mutta kansalaisyhteiskunta tarvitsee myös valtiota tiettyjen palvelujen tarjoamiseen. 14 Seuraavassa luvussa valotetaan valtion epävakauden ja sosioekonomisen resilienssin välistä yhteyttä käsittelemällä maailmanlaajuisen taantuman vaikutuksia ja leviämistä Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaissa valtioissa sekä niiden makrotalouden järjestelmien valmiuksia selviytyä kriiseistä. Kun tunnustetaan, että makrotaloudellinen resilienssi on vain yksi osa sosioekonomista resilienssiä, analyysi voi auttaa ymmärtämään valtion epävakauden merkitystä Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden valmiudelle selvitä suurista kriiseistä ja sopeutua niihin. 11 Engberg-Pedersen et al. 2008. 12 Migdal 1988. 13 Migdal 1988. 14 Spalding 1996, s. 66. 75 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN