LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luku 5<br />
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />
kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta hyvinä. Tietyt perustarpeet saattavat täyttyä, mutta vapauksista joudutaan tinkimään<br />
ja kokonaiselämänlaatua heikentävät epävakaus ja turvattomuus.<br />
Tästä näkökulmasta kehitysaputoimien pitäisi näissä epävakaissa tilanteissa perustua analyysiin siitä, mitä hyvinvointia<br />
edistäviä olosuhteita on jo olemassa ja sitten työskennellä käytännöllisesti niiden kanssa ja kehittää toimintaa niiden<br />
pohjalta. Tähän on varmastikin otettava mukaan valtion lisäksi useita eri toimijoita, kuten vertaisyhdistyksiä, paikallisia<br />
kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, aseellisia ryhmittymiä ja paikallisia yritysverkostoja. Tällaisen toiminnan kehittämisen<br />
päämääränä on vahvistaa hyvinvoinnin kannalta myönteisiä ulottuvuuksia yhteiskunnallisissa oloissa, ja ohjata näitä<br />
toimijoita, järjestöjä ja instituutioita luopumaan haitallisista käytännöistä ja menettelyistä.<br />
Epävakaiden ja toimintakyvyttömien valtioiden ensisijainen välitön tavoite on määrittää tämän hyvinvointikehyksen avulla,<br />
ketkä ovat haavoittuvimmassa asemassa ja keiden hyvinvointi on pahimmin laiminlyöty valtion hajoamisen seurauksena.<br />
Hyvinvointiin keskittyvä toimintasuunnitelma voi tukea ensimmäisiä vaiheita perusyhteiskuntasopimuksen ja tehokkaan<br />
hallinnon perusteiden uudistamisessa.<br />
Sosioekonomisella järjestelmällä tarkoitetaan monitahoista rakennetta, joka muodostuu toiminnallisesti toisiinsa sidoksissa olevasta<br />
valtiosta ja valtiosta riippumattomista toimijoista. Tämän järjestelmän resilienssiin vaikuttaa sen kaikkien osien selviytyminen<br />
tehtävistään, osien keskinäiset vaikutukset ja osien kyky olla rakentavassa vuorovaikutuksessa niin, että se pystyy hallitsemaan<br />
koko järjestelmää ja sen kehityskaarta. Resilienssin käsitettä voidaan soveltaa kaikkiin sosioekonomisen järjestelmän tasoihin<br />
kotitalouksista paikallisyhteisöihin ja valtiorakenteisiin. 9<br />
Valtiorakenteet ovat tämän monitahoisen järjestelmän oleellinen osa. Sosioekonomisen järjestelmän resilienssi voidaan varmistaa<br />
tai sitä voidaan vahvistaa järjestelmän eri tasoilla toteutettavilla selviytymis- ja sopeutumisstrategioilla. 10 Samanaikaisesti valtio<br />
muovaa muiden sosiaalisten rakenteiden resilienssiä, koska se luo yhteiskunnan hallintomekanismit, tuottaa julkishyödykkeitä,<br />
tarjoaa peruspalveluita ja suojelee kansalaisten turvallisuutta, jotka kaikki ovat inhimillisten mahdollisuuksien luomisen kannalta<br />
oleellisia (kuvio 5.1).<br />
Kuvio 5.1: Valtion epävakauden ja sosioekonomisen resilienssin keskinäiset vaikutukset<br />
Ulkoiset häiriöt<br />
Vaikutus valtioon (julkiset palvelut,<br />
julkinen rahoitus, talouden tasapaino)<br />
Vaikutus valtion ulkopuolisiin<br />
instituutioihin ja toimijoihin:<br />
kotitaloudet, kansalaisyhteiskunta,<br />
talousinstituutiot<br />
Sosioekonomisten järjestelmien resilienssi<br />
Valtiollinen<br />
epävakaus<br />
Poliittiset reaktiot<br />
Sopeutumisen ja<br />
selviytymisen strategiat<br />
Inhimillinen ja sosiaalinen<br />
hyvinvointi<br />
Valtion epävakaus voi vastavuoroisesti heikentää sosioekonomisen järjestelmän resilienssiä. Taloudellinen ja inhimillinen kehitys,<br />
resilienssi ja valtiorakenteiden vahvistaminen liittyvät tiiviisti toisiinsa. Jos taloudellinen kehitys voi vahvistaa valtion toimintakykyä<br />
ja luo ”valtiolle” kysyntää, toimivien ja legitiimien valtion yksiköiden muodostumisprosessit ja osat auttavat ihmisiä suoriutumaan<br />
taloudellisista toiminnoistaan ja heidän hyvinvointinsa jatkuu myös muutostilanteissa.<br />
9<br />
Resilienssianalyysin soveltaminen kotitalouksien tasolla: Alinovi et al. (2009).<br />
10<br />
Engberg-Pedersen et al. 2008.<br />
74
Change language