LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Luku 4
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
• Arabimaiden suorat sijoitukset Sudanin maatalouteen juontavat juurensa 1970-luvulle, jolloin perustettiin suuria
hankkeita arabimaiden investointi- ja kehitysjärjestön AAAID:n (Arab Authority for Agricultural Investment and
Development) ja muiden julkisten ja yksityisten aloitteiden puitteissa. Yksi esimerkki niistä on Kenana Sugar Company. 30
Näiden sijoitusten vaikutukset ovat olleet vaihtelevia.
• Sudanissa lähes kaikki suorat ulkomaiset sijoitukset ovat keskittyneet maan kolmeen kehittyneimpään alueeseen,
Khartumiin, Niilinjoen alueeseen ja Geziraan, joihin kohdistuu 86 prosenttia kaikista investointihankkeista. Ne ovat
myös kohdistuneet pääasiassa maatalouden alkutuotantoon (Nur, 2009). Alueellisia eroja sijoituksissa on käsiteltävä
poliittisella tasolla.
• Suorista ulkomaisista sijoituksista arabien sijoituksissa pääomavaltaisuus on Sudanissa erityisen suurta. Tulokset osoittavat
myös, että vaikka 37 prosenttia kaikista suorien ulkomaisten sijoitusten kohteena olevista hankkeista ja 41 prosenttia
näiden sijoitusten koko pääomasta kohdistuu sekaviljelyyn, vain 25 prosenttia kaikista suorien ulkomaisten sijoitusten
synnyttämistä työpaikoista on luotu tällä alasektorilla erittäin pääomavaltaisten tuotantotekniikoiden ansiosta (Nur, 2009).
Sijoitusten jatkuvuuden kannalta ratkaisevaa on institutionaalinen ja poliittinen kehys, koska se tarjoaa sopivia kannusteita
sijoitusten kohdentamiseen ja elintarviketurvaa koskevien kansallisten ongelmien käsittelyyn. Sudan on pyrkinyt
ratkaisemaan maatalouden resurssipulaa houkuttelemalla ulkomaisia sijoituksia ja jättänyt vähemmälle huomiolle näiden
sijoitusten myönteisten vaikutusten ja kotimaisten kytköksien maksimoinnin.
Maatalouteen kohdistuvien sijoitusten äkillinen tulva on kannustanut kehittämään uutta politiikkaa. Erityisesti uusien
maahankintojen kaltaisissa resurssi-investoinneissa on otettu käyttöön leasingvuokraus ja muita uusia maankäytön
hallinnan menettelyjä. Suurin osa maa-alueista vuokrataan Sudanissa vuosimaksuilla, jotka ovat 2,7–35 $ hehtaarilta. Niistä
alhaisimmat maksut ovat yleisimpiä. Vuokrajärjestelyt vaihtelevat yksittäisissä tapauksissa. Sudanin hallitus on luonut useita
suojatoimia sen varmistamiseksi, että maankäytössä otetaan huomioon sosiaaliset ja taloudelliset seikat. Vuokrasopimukset
tehdään esimerkiksi aluksi kolmeksi vuodeksi, ja niitä pidennetään sitten seitsemän vuoden välein enintään 99 vuodeksi.
Sijoittajille on myös joitakin perusvaatimuksia: heidän edellytetään rakentavan kokoojakatuja, tarjoavan sähköä ja antavan
10–20 prosenttia sijoituskohteena olevasta maasta paikallisyhteisön käyttöön (neuvoteltavissa paikallisväestön kanssa). 31
Sudania pidetään edelleen arabialueen vilja-aittana, ja valtaosa viljelysmaahan viime aikoina tehdyistä sijoituksista
kohdistuu tähän maahan. Vielä on kuitenkin etsittävä vastaus seuraavaan kysymykseen: mitä peruselintarvikkeita Sudanissa
voidaan tuottaa kannattavasti erityisesti pitkällä aikavälillä Täyttääkseen elintarviketarpeensa, arabisijoittajien keskittävät
sijoituksiaan peruselintarvikkeiden ja varsinkin vehnän tuotantoon. Maan ilmasto-olosuhteita ajatellen vehnäntuotannon
kapasiteettia ja tuottavuutta Sudanissa on tutkittava lisää. Sudanissa on valtavasti viljelyskelpoista maata mutta käytettävissä
olevat vesivarat eivät ehkä riitä täyttämään laajentumisen tulevia tarpeita siinä mittakaavassa kuin maata on viime
aikoina vuokrattu ulkomaisille sijoittajille, vaikka ei edes otettaisi huomioon näiden sijoitusten toissijaisia vaikutuksia
maaseutuväestöihin ja ahtaisiin kaupunkialueisiin.
Suorien ulkomaisten sijoitusten vaikutuksia elintarviketurvaan ei ole helppo arvioida. Minkä tahansa sijoituksen tulevaa kehitystä
on vaikea ennustaa, ja eri sidosryhmien (sijoittaja- ja kohdemaan yksityissektorien ja hallitusten) näkökohtien käsittely on myös
arveluttava tehtävä. Sen lisäksi on otettava huomioon elintarviketurvaa koskevat huolenaiheet sekä resurssien ja tulojen erot
maiden välillä. Eri osapuolten näkökohtien turvaamiseksi voi olla tarpeen luoda kehys, jonka avulla voidaan korostaa sijoitusten
erityisiä näkökohtia, joita on arvioitava niin, että kielteiset vaikutukset voidaan minimoida tulevaisuudessa ja sijoitukset voidaan
tehdä kestävämmiksi. On myös tärkeää tarkastella samantapaisia aiempia sijoituksia ja kartoittaa aiempia kokemuksia.
30
Kenana Sugar Company perustettiin Sudaniin 1970-luvulla arabimaiden yhteisellä julkisella ja yksityisellä rahoituksella. Hanke on lisännyt maan
tuotantokapasiteettia huomattavasti ja laajentanut sokerituotantoa, minkä ansiosta Sudan on sokerin suhteen omavarainen ja jopa sokerin viejä. Muut
sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset alueeseen ovat kuitenkin olleet vaihtelevia.
31
Henkilökohtainen tiedonanto, Sudanin investointiministeri.
66