LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luku 4<br />
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />
Parempien työllistymistilaisuuksien<br />
luominen ja lisääminen.<br />
Maatalousprojektien pitäisi lisätä<br />
tuottavuutta ja olla ympäristön kannalta<br />
kestäviä.<br />
Samat kuin edellä esitetyt sopimuksen<br />
täytäntöönpanoa ja suunnittelua koskevat<br />
toimet. Ammattiliittojen ja työntekijöiden<br />
edustajien osallistumisen lisääminen.<br />
Samat kuin edellisessä kohdassa.<br />
Ympäristölainsäädäntöön ja sen<br />
valvontaan liittyvien instituutioiden<br />
(sääntöjen, virastojen ja rakenteiden)<br />
perustaminen ja vahvistaminen. Tekninen<br />
apu uusille sijoittajille ja mekanismit<br />
paikallisen maatalousteknisen osaamisen<br />
soveltamiseen.<br />
Projektien talouden ja rahoituksen<br />
kestävyys saattaisi tarjota uusille<br />
sijoittajille vaikuttimia perua epäsuorasti<br />
tai suoraan sitoutumisensa työehtojen<br />
täyttämiseen ja työvoimavaltaisen<br />
tekniikan käyttöön. Työntekijöiden<br />
järjestäytyminen voisi olla kansallisen<br />
eliitin etujen vastaista.<br />
Samat kuin edellisessä kohdassa.<br />
Afrikan monissa osissa maaperä kestää<br />
huonosti maatalouden tehostamista.<br />
Ulkopuolisilla sijoittajilla ei ehkä ole<br />
paikallisten ekosysteemien ja kestävien<br />
tuotantomenetelmien asianmukaista<br />
tuntemusta.<br />
Sopimuskasvatusjärjestelyt, yhteisyritykset<br />
ja sopimusviljelyjärjestelmät voivat edistää<br />
paikallistuntemuksen omaksumista<br />
ja hyödyn jakautumista sijoittajille ja<br />
paikallisväestöille. Osapuolien epäsuhtaiset<br />
talous- ja valta-asemat kuitenkin<br />
todennäköisesti vaarantavat nämä tulokset.<br />
Eurooppa voi tukea menettelysääntöjä koskevia kansainvälisiä aloitteita ja auttaa myös afrikkalaisia maanviljelijöitä ja väestöjä<br />
nauttimaan Afrikan viljelymaan kasvaneen arvon eduista nykyisillä globaaleilla markkinoilla vahvistamalla toimiaan pitkän aikavälin<br />
maatalouden kehittämiseen ja pienviljelijöiden auttamiseen tähtäävissä ohjelmissa. Se voi kohottaa asemaansa poliittisena ja<br />
taloudellisena toimijana kansainvälisissä neuvotteluissa, diplomaattisuhteissa ja maailmanlaajuisilla elintarvikemarkkinoilla. Se voi<br />
pyrkiä hillitsemään mekanismeja, jotka lisäävät viljelymaan kysyntää, kuten suurimpien elintarvikkeiden viejien vientivalvontaa ja<br />
energiatehokkuuden sijaan biopolttoaineita edistävää energiapolitiikkaa.<br />
Tietoruutu 4.3: Kansainvälisiä sijoituksia Sudaniin: arabialueen vilja-aitta 27<br />
Aysen Tanyeri-Abur a ja Nasredin Elamin b<br />
a<br />
Northeastern University, Boston; b Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan<br />
paikallistoimisto.<br />
Sudania on pitkään pidetty arabialueen vilja-aittana ja erityisesti arabimaiden maataloussijoitusten kohteena. Maa on<br />
pinta-alaltaan (2,5 miljoonaa neliökilometriä) Afrikan suurin ja yksi harvoista alueen maista, jossa on vielä käyttämättömiä<br />
maa- ja vesivarantoja. Sudan on yhdeksän Afrikan maan naapuri ja tarjoaa strategisella sijainnillaan useille niistä pääsyn<br />
merelle. Maan väestö on nuorta, mikä johtuu 30 viime vuoden nopeasta väestönkasvusta. Sudanin runsaita luonnovaroja<br />
varjostaa kuitenkin laajalle levinnyt puutteellinen elintarviketurva ja köyhyys (21 prosenttia sudanilaisista oli aliravittuja<br />
vuosina 2003–2005, FAO, 2008).<br />
Eräät arabimaiden maatalouteen kohdistuneiden sijoitusten viimeaikaiset suuntaukset vaikuttavat Sudaniin<br />
kohdistuvien pääomavirtojen määrään ja luonteeseen.<br />
• Maatalous ja vesivarat ovat muodostumassa sijoitusten uusiksi omaisuusluokiksi Saudi-Arabian radikaalien poliittisten<br />
muutosten, korkeiden elintarvikehintojen, vientikieltojen sekä alhaisten öljynhintojen Persianlahden maille vuoden<br />
2007 jälkeen aiheuttamien ongelmien vuoksi.<br />
• Suurin osa sijoituksista lähtee yksityisen sektorin aloitteesta, vaikkakin valtio on vahvasti läsnä tuen ja helpotusten<br />
muodossa.<br />
• Enin osa sijoituksista kohdistuu Sudaniin, jonka elintarviketurva on arabialueen huonoin. Yli 50 prosenttia alueen<br />
maasijoituskaupoista tehdään Sudanissa.<br />
27<br />
Tämä tietoruutu ei kuvasta kirjoittajien edustamien järjestöjen näkemyksiä, ja kirjoittajat ovat yksin vastuussa sisällöstä.<br />
64
Change language