LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 4 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 maille, joissa luonnonvarat voivat edistää vientivetoista kasvua. Intertemporaaliset eli pitkän aikavälin etutasapainotukset ovat tässä erittäin tärkeitä. Luonnonvaroista saadaan tuloja heti ja välittömästi usein sen kustannuksella, että tulevaisuudessa tuotot ovat pienemmät. Niiden tehokas hallinta edellyttää siksi pitkän aikavälin tavoiteasettelua, mikä ei ole helppoa hallituksille, jotka saattavat olla lainvastaisia tai vaarassa tulla kukistetuiksi. • Maa- ja vesiresurssien saatavuuden radikaalit muutokset vaikuttavat kestävään ympäristökehitykseen, elintarviketurvaan ja valtasuhteisiin. Nämä tekijät liittyvät tiiviisti kauppaan ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin ja voivat muovata yhteiskunnan vakautta, valtion epävakautta ja talouskasvua. • Elintarviketurvan hallinta on yksi hallituksen ydintehtävistä, joten epävakaus vaikuttaa elintarviketurvaan. Käsitykset valtion kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta puuttua kroonisesti puutteelliseen elintarviketurvaan tai suojella kansalaisiaan elintarvikekriiseiltä voivat heikentää luottamusta valtiorakenteisiin ja sitä kautta hallituksen legitimiteettiin. 2. KAUPAN AVOIMUUS VOI LISÄTÄ TAI VÄHENTÄÄ VALTIOLLISTA EPÄ<strong>VAKAUTTA</strong> Vaikka valtion epävakaus voi vaikuttaa kaupan avoimuuden tehokkuuteen taloudellisten tulosten suhteen, kansainvälisellä kaupalla voi myös olla vaikutuksensa epävakauteen. Kaupan avoimuuden ensimmäinen vaikutus on se, että se muuttaa muun maailman kanssa käytävän kaupan kohteina olevien tavaroiden ja palveluiden suhteellisten hintojen rakennetta. Kun hallinto ja lainvalvonta ovat puutteelliset, kaupan avoimuus ja epävakaus ovat toisiinsa vaikutussuhteessa, millä on tulonjaollisia seurauksia. Kaupan avoimuus edistää myös talouskasvua ja vaikuttaa kiistanalaisten luonnonvarojen arvoon, korruptiomahdollisuuksiin, konfliktien vaihtoehtoiskustannuksiin, tuottavien ja riistävien toimintojen välillä tehtäviin valintoihin sekä ylivoitontavoittelun marginaaleihin. Selkeästi määritellyssä institutionaalisessa rakenteessa, jossa valtio takaa turvallisuuden, omistusoikeudet ja sopimusten täytäntöönpanon, kaupan avoimuudesta syntyy yleensä yhteistä etua. Heikoissa valtiorakenteissa asia ei enää olekaan näin. Vaikka kaupasta mahdollisesti kertyisikin voittoja, niiden jakaminen saattaisi aiheuttaa konflikteja ja epävakautta etenkin maissa, joissa ei ole konfliktinhallinnan rakenteita tai ne on lakkautettu. Tähän ulottuvuuteen voi myös vaikuttaa maan suhteellisten etujen rakenne. Joidenkin uhkaavien ryhmien jättäminen valtion resurssijaon ulkopuolelle on todennäköisempää, jos maa on riippuvainen paikallisista pistelähteistä saatavista luonnonvaroista (polttoaineista, mineraaleista, sokerin ja puuvillan kaltaisista viljelykasveista) valmistusteollisuuden ja erilaisten maataloustuotteiden (pienten perhetilojen eläin- ja maataloustuotanto, kuten riisi ja vehnä) viennin sijasta. 4 Tästä on runsaasti esimerkkejä, kuten Nigeriassa 1960-luvun lopussa käyty Biafran sota sekä Angolan ja Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodat. Kun tuotanto ja hyödyt jakautuvat laajalle maantieteellisesti sekä eri etnisille ryhmille ja kaupunkeihin, vaikuttaisi kansalaislevottomuuksien todennäköisyys olevan paljon pienempi. Avoimuus voi myös vahvistaa valtion ja yhteiskunnan välisiä vertikaalisia suhteita. Lisäksi kaupan avoimuus voi vaikuttaa esimerkiksi valtiorakenteiden luonteeseen ja eliittien valitsemiin tulonjakopolitiikkoihin, ja päinvastoin. Se voi kuitenkin myös heikentää paikallisia taloudellisia kytkentöjä eliittiryhmien ja yhteiskunnan muiden ryhmien välillä. Tämä puolestaan voi toimia eliitille kielteisenä kannustimena niin että se ei sijoita paikallisesti tuotettuihin palveluihin tai suosi tehottomia, ylivoittoa tavoittelevia politiikkoja. 5 Monissa analyyseissä on tutkittu empiirisiä todisteita kaupan integroitumisen ja sisäisten konfliktien sekä sisällissotien syntymisen välisistä yhteyksistä. Chauvet et al. (2007) pitävät kauppaa sisällissotien vaikuttimena tai keinona rahoittaa kapinallisia. Eri voimat todellakin työntävät vastakkaisiin suuntiin: osa niistä pienentää sotien riskiä konfliktien suurten vaihtoehtoiskustannusten vuoksi, mutta osa lisää sitä, koska kauppa tarjoaa sodan mahdollisesti tuhoamalle kotimaiselle tuotannolle vaihtoehtoisia kulutuksen lähteitä ja tuloja. Viime aikojen kansainväliset kvantitatiiviset tutkimukset osoittavat, että avoimet maat ovat vakaampia kuin omavaraiset maat ja sisällissodat ovat niissä epätodennäköisempiä, vaikka tärkeitä kompromisseja tehdään. Martin et al. (2008) toteavat, että kaupan integroituminen voi ehkäistä sotia, jos kaupan tuomat hyödyt ovat vaarassa sisällissodan aikana. Avoimuus voi kuitenkin toimia myös 4 Isham et al. 2005. 5 Segura-Cayuela (2006) antaa tästä esimerkin. Kun poliittiset eliitit ovat haluttomia edistämään julkishyödykkeiden tarjontaa, eikä niillä ole valtion mahdollisuuksia nostaa veroja, ne pyrkivät yleensä saamaan resursseja vääristämällä hintoja. Tällaisen politiikan yleisyyttä kuitenkin rajoittaa se, että eliitin omien yritysten voitot saattavat jossain määrin täydentää sitä, mitä eliittiin ulkopuoliset yhteiskuntaryhmät tuottavat. Tällaisessa tilanteessa kaupan avoimuus vähentää tarkoituksenmukaisten hintapolitiikkojen vaihtoehtoiskustannuksia. Kaupan integroituessa tuotehinnat määräytyvätkin todennäköisesti kotimaan talouden ulkopuolelta, minkä seurauksena eliitin saama hyöty ei tavallaan ole enää sidoksissa sen paikallistaloudessa aiheuttamiin vääristymiin. Tämä puolestaan houkuttelee eliittiä manipuloimaan suhteellisia kotimaan hintoja entistä enemmän saadakseen ylivoittoja eliitin ulkopuolisilta. Tämä ajatusmalli viittaa siihen, että kaupan integroitumisella voi olla haitallisia seurauksia maissa, joissa poliittinen osallistuminen on vähäistä eikä eliitti ole erityisen myötämielinen muuta yhteiskuntaa kohtaan. 56
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Taloudelliset tekijät voivat lisätä epävakautta vakuutusmekanismina ja pienentää sotien vaihtoehtoiskustannuksia. Kaupan avoimuus vaikuttaa jopa vastakkaisesti sisällissotien todennäköisyyteen: se saattaa estää niistä pahimmat (jotka vahingoittaisivat kaupankäyntiä eniten) mutta lisätä pienempien konfliktien vaaraa. Bussman et al. (2005) keskittyvät Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja tarkastelevat kaupan avoimuuden ja vapauttamisen vaikutuksia sisällissotien syttymiseen 37 maassa vuosina 1980–2000. He tukevat näkemystä, jonka mukaan talouden avoimuus vaikuttaa myönteisesti rauhaan ja vakauteen silloin, kun talouden rakennejärjestely on saatu valmiiksi. Lyhyellä aikavälillä kaupan vapauttaminen saattaa kuitenkin lisätä sisällissodan ja konfliktien vaaraa uudistustoimenpiteiden täytäntöönpanon aikana. Edellä mainitussa keskustelussa viitataan poliittisiin kompromisseihin kaupan uudistamisen lyhytaikaisten riskien ja avoimuuden pitkäaikaisten hyötyjen välillä, sekä vakavien konfliktien ehkäisyn ja pysyvien pienemmän mittakaavan jännitteiden välillä. Yksi mahdollinen ratkaisu tällaisiin kompromissiratkaisuihin voisi olla se, että tarjottaisiin korvauksia välittömiä menetyksiä kokeville, jotta poliittisen epävakauden lyhytaikaiset riskit jäisivät pienemmiksi, ja annettaisiin taloudelle riittävästi aikaa saavuttaa pitkällä aikavälillä tilanne, jossa uudistuksesta hyötyy riittävän moni. 3. SUORIEN ULKOMAISTEN SIJOITUSTEN JA EPÄVAKAUDEN VÄLISET YHTEYDET Kirjallisuudessa todetaan maiden huonojen hallintojärjestelmien ja korruption kielteinen vaikutus sisään tuleviin suoriin ulkomaisiin sijoituksiin, mutta uusimmissa kirjoituksissa esitellään joitain empiirisiä merkkejä suorien ulkomaisten sijoitusten vastakkaisista vaikutuksista vastaanottajamaiden hallintorakenteisiin ja valtiollisen epävakauden ääri-ilmentymiin, konflikteihin ja sisällissotiin. Uusimmassa tutkimuksessa ei ole saatu vakuuttavia empiirisiä todisteita ulkomaisten suorien sijoitusten ja konfliktien välisestä suhteesta. Polachek et al. (2005) 6 toteavat, että suorat ulkomaiset sijoitukset vähentävät kansainvälisten konfliktien todennäköisyyttä, ja että kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset täydentävät toisiaan konfliktien vähentäjinä. Gissinger ja Gleditsch (1999) 7 sen sijaan toteavat, että köyhimmissä maissa suorat ulkomaiset sijoitukset vaikuttavat myönteisesti taloudelliseen hyvinvointiin mutta kielteisesti sen jakautumiseen ja poliittisiin levottomuuksiin. Barbierin ja Reuvenyn (2005) 8 mielestä sen sijaan vähiten kehittyneisiin maihin tehdyt suorat ulkomaiset sijoitukset lyhentävät sisällissotien kestoa mutteivät pienennä niiden syttymisen todennäköisyyttä. Empiirinen kirjallisuus ei anna varmaa tukea hypoteesille suorien ulkomaisten sijoitusten ja valtion epävakauden muiden ulottuvuuksien, kuten korruption, välisestä suorasta yhteydestä. Larrainin ja Tavaresin (2007) tuoreessa, useita maita käsittävässä analyysissä todetaan, että suorat ulkomaiset sijoitukset vähentävät korruptiota kohdemaissaan huomattavasti. Heidän tuloksensa näyttää kestävän myös sen, että mukaan otetaan useita avoimuuden tekijöitä kaupan intensiteetin ja keskimääräisen tariffin lisäksi, kuten riippuvuus luonnonvaroista, etninen hajautuminen ja talouden koko sekä hallintomenojen suuruus. 9 Suorien ulkomaisten sijoitusten ja korruption suhde voi kuitenkin olla riippuvainen kohdemaan kehityksestä ja demokratian tasosta. Esimerkiksi Zhu (2007) 10 antaa empiiristä tukea näkemykselle, jonka mukaan suorat ulkomaiset sijoitukset todennäköisesti vähentävät korruptiota kehittyneemmissä demokratioissa ja lisäävät sitä vähemmän kehittyneissä, ei-demokraattisissa maissa. Vaikka tulokset eivät olekaan ehdottomia, ne korostavat haasteita, joita suoriin ulkomaisiin sijoituksiin liittyy. Ensinnäkin voi olla välttämätöntä lisätä valtion vakautta ja luoda vahvoja demokraattisia rakenteita, jotta suorista ulkomaisista sijoituksista saataisiin taloudellista hyötyä. Toiseksi, avoimuus suorille ulkomaisille sijoituksille voi epävakaissa tilanteissa vähentää maan sisäisten konfliktien riskiä, mutta tarvitaan myös jonkinlaista sääntelyä, jolla varmistetaan sijoitusten laatu, eikä tavoitella vain niiden suurta määrää. Jotta suorat ulkomaiset sijoitukset edistäisivät paikallistaloutta, on tietenkin tärkeää, että oikeudelliset ja kirjanpidon puitteet suosivat avoimuutta ja vastuullisuutta investoijien kotimaissa. Parempi käsitys ulkomaisten sijoitusten ja valtion epävakauden välisestä yhteydestä saadaan tarkastelemalla lähemmin suorien ulkomaisten sijoitusten tärkeimpiä vastaanottajia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Saharan eteläpuolisen Afrikan 29 epävakaasta maasta vain 13:ssa suorien ulkomaisten sijoitusten osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin näiden valtioiden keskiarvo (joka on itsessään alhainen, 3,2 %, verrattuna Kaakkois-Aasian vastaavaan lukuun, joka on 4,8 %). Useimmilla niistä on runsaat 6 Polachek et al. 2005. 7 Gissinger ja Gleditsch 1999. 8 Barbieri ja Reuveny 2005. 9 Larrain ja Tavares 2007. 10 Zhu 2007. 57 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 18 and 19: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 20: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 23 and 24: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 67: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 119 and 120:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN