LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 2 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Asukaskohtainen reaalitulo oli Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaissa maissa vuonna 2008 keskimäärin 600 dollaria. Tulotaso vaihteli voimakkaasti Kongon demokraattisen tasavallan 100 dollarista Päiväntasaajan Guinean 4500 dollariin asukasta kohden. Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaiden maiden ryhmän sisällä vallitseva, kahden ääripään välinen suhde on jokseenkin sama kuin ryhmän keskiarvon ja OECD:n jäsenmaiden välinen suhde. Tämä on paljonpuhuva esimerkki epävakaiden maiden ryhmän sisäisten erojen suuruudesta. BKT ja asukaskohtainen BKT eivät kuitenkaan ole ainoita mittareita. On tärkeää tarkastella myös muita näkökohtia, jotta taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta ja kestävyydestä saadaan parempi kuva ja tämän pohjalta voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. 33 Tärkeitä erilaisuuteen liittyviä näkökohtia paljastuu tarkastelemalla esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksin eri tekijöitä. Elinajanodote syntymähetkellä vaihtelee huomattavasti Saharan eteläpuolisella alueella: São Tomé ja Príncipessä ihmisten odotetaan elävän syntymähetkestään yli 60-vuotiaaksi, mikä vastaa kehitysmaiden keskiarvoa – mutta Mauritanian ja Zimbabwen kansalaisten elinajanodote on vain noin 40 vuotta. Koko epävakaiden maiden ryhmässä keskimääräinen elinajanodote ei kuitenkaan eroa paljoa epävakaiden maiden keskimääräisestä elinajanodotteesta. 34 Taulukko 2.8: Makrotaloudelliset ominaispiirteet Maa Ulkoinen velka, % BKT:stä (1) (3) Varannot, BKT:n alakohtainen koostumus Reaalinen kautta (2) lous suus tus Palvelut kohden (4) tuonti-kuu- Maata- Teolli- Valmis- BKT asukasta Angola 9,9 5,1 8,9 69,7 4,3 21,4 1 456 Burundi 150,5 4,5 54,0 19,0 … 27,0 113 Kamerun 4,9 5,4 19,9 33,2 18,1 46,9 687 Keski-Afrikan tasavalta 55,6 2,5 55,8 15,5 7,5 28,7 223 Tšad 12,0 8,3 20,5 54,8 5,3 24,7 410 Komorit 61,2 7,3 45,2 11,8 4,2 … 366 Kongon demokraattinen tasavalta 52,3 0,9 45,7 27,7 6,5 26,6 101 Kongon tasavalta 122,6 4,0 4,2 73,5 4,9 22,3 1 188 Norsunluurannikko 53,7 3,6 22,7 26,3 18,3 51,0 528 Djibouti … … 4,0 17,0 … 79,0 … Päiväntasaajan Guinea 1,1 12,1 2,7 94,3 8,6 3,0 4 621 Eritrea 66,2 -2,2 17,5 23,0 8,7 59,5 162 Etiopia 11,3 1,8 47,3 13,5 5,3 39,2 180 Gambia 46,0 5,1 29,0 15,0 … 56,0 383 Guinea 77,6 1,1 12,9 37,5 3,7 49,6 515 Guinea-Bissau 257,0 8,0 61,8 11,5 7,2 26,8 141 Kenia 18,8 4,1 27,1 18,8 11,5 54,1 485 Liberia 571,8 -6,0 54,0 19,0 … 27,0 134 Mauritania … … 13,1 47,8 … 39,1 … Niger 16,0 5,6 41,0 17,0 … 43,0 190 Nigeria 2,4 12,1 33,0 39,0 … 28,0 626 Ruanda 16,8 7,0 41,0 21,2 8,5 37,8 315 São Tomé ja Príncipe 105,8 4,9 17,0 21,0 … 63,0 783 Sierra Leone 17,7 5,5 46,4 25,0 … 28,6 247 Somalia … … … … … … … Sudan … … 32,3 28,5 6,2 39,2 … Togo 85,1 5,3 44,0 24,0 … 32,0 222 Uganda 12,3 9,2 32,3 18,4 9,1 49,2 352 Zimbabwe 20,1 0,9 19,0 24,0 … 57,0 … Saharan eteläpuolinen Afrikka 50,2 5,0 26,0 30,1 10,6 43,8 1 128 Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat 73,9 4,6 30,4 30,3 8,1 39,2 601 Saharan eteläpuolisen Afrikan vakaat maat 18,9 5,4 19,7 29,4 12,9 50,1 1 811 Huom: … tarkoittaa, että tiedot puuttuvat; (1) ja (2) tiedot ovat vuodelta 2007; (3) tiedot ovat vuodelta 2006, Nigeriä (2003) ja Burundia, Togoa ja Zimbabwea (2005) lukuun ottamatta; (4) tiedot ovat vuodelta 2008. Lähteet: (1) OECD ja AfDB (2009) African Economic Outlook 2009 raportti; (2) ja (4) IMF (2009a) Regional Economic Outlook-Sub-Saharan Africa 2009 julkaisu; (3) Maailmanpankki (2008a) World Development Indicators 2008 indikaattorit. 33 Fitoussi et al. 2009. 34 Taulukko 1.1. luvussa 1. 44
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Epävakaiden valtioiden ominaispiirteet Yli 70 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin tulevista suorista ulkomaisista sijoituksista vuosina 2000–2007 suuntautui viiteen maahan: Angolaan, Tšadiin, Päiväntasaajan Guineaan, Nigeriaan ja Sudaniin, joilla kaikilla on runsaasti omia luonnonvaroja. 35 Tärkeimmät makrotaloudelliset muuttujat eivät käyttäydy selkeän mallin mukaisesti. Joidenkin epävakaiden maiden valuuttavarannot ovat erittäin alhaiset ja vastaavat vain alle 90 päivän tuontia. 36 Etiopian, Guinean ja Zimbabwen varannot vastasivat huhtikuussa 2009 niiden yhden kuukauden tuontia, kun taas öljynviejämaiden valuuttavarannot vastasivat niiden puolen vuoden tuontia. Vähäisten varantojensa vuoksi epävakaat maat ovat alttiimpia ulkoisille häiriöille. Pitkällä aikavälillä niiltä puuttuu myös resursseja laajentaa teollisuutta ja monipuolistaa talouksiaan. Myöskään ulkomaanvelka ei kehity yhteisen mallin mukaisesti. 37 Suurten vientitulojensa avulla öljynviejämaat ovat pitäneet ulkomaisen velanoton kurissa, joten niiden velkaindikaattori on pääosin hallinnassa. Esimerkiksi velan suhde bruttokansantuloon ja kokonaisvelka tavaroiden ja palveluiden viennistä ovat parantuneet Angolassa ja Sudanissa merkittävästi vuoden 2000 tilanteesta. 38 Luonnonvaroiltaan köyhät epävakaat maat kuten Liberia ja Guinea-Bissau kantavat edelleen painavaa velkataakkaa, mikä heikentää niiden tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia. Makrotaloudellisten indikaattorien tasoa ja kehitystä voidaan käyttää maan taloudellisen haavoittuvuuden indeksin laskennassa. 39 Taulukko 2.9: Haavoittuvuuden kokonaisaste Luokitus Maa Naudé (2009) AfDB Euroopan komissio, kehitysyhteistyön PO Angola Korkea Korkea Matala Burundi Korkea Erittäin korkea Keskitasoinen Kamerun Keskitasoinen Matala Matala Keski-Afrikan tasavalta Matala Korkea Korkea Tšad Keskitasoinen Kohtalainen Matala Komorit Matala e.l. Keskitasoinen Kongon demokraattinen tasavalta Korkea Korkea Korkea Kongon tasavalta Matala e.l. Matala Norsunluurannikko Korkea Korkea Keskitasoinen Djibouti e.l. e.l. Korkea Päiväntasaajan Guinea Matala Matala Matala Eritrea Matala Erittäin korkea Keskitasoinen Etiopia Matala Kohtalainen Keskitasoinen Gambia Matala Korkea Korkea Guinea Keskitasoinen e.l. Keskitasoinen Guinea-Bissau Keskitasoinen Kohtalainen Keskitasoinen Kenia Keskitasoinen Korkea Keskitasoinen Liberia Korkea Korkea Korkea Mauritania e.l. e.l. Korkea Niger Matala Erittäin korkea Keskitasoinen Nigeria Korkea Korkea Matala Ruanda Matala Korkea Keskitasoinen São Tomé ja Príncipe Keskitasoinen Korkea Korkea Sierra Leone Matala Korkea Keskitasoinen Somalia e.l. e.l. e.l. Togo Keskitasoinen Erittäin korkea Keskitasoinen Uganda Matala Matala Keskitasoinen Zimbabwe e.l. e.l. Korkea Huom: e.l. tarkoittaa, että luokittelu puuttuu; haavoittuvuusindeksit yhdistyvät keinotekoisesti, ja ne mittaavat maan ulkoista ja julkistalouden tilaa sekä sen vientikorin monipuolisuutta. Lähde: Naudé (2009) ja Euroopan komissio, kehitysyhteistyön pääosasto, henkilökohtainen yhteydenpito. 35 OECD 2008. 36 Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden ryhmällä on varantoja keskimäärin 5,2 kuukaudeksi ja vakailla mailla 5,0 kuukaudeksi. Ryhmien välillä ei siis ole merkittävää eroa, mutta ryhmän sisällä eroja kuitenkin ilmenee. 37 Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaiden maiden virallinen velka on keskimäärin 73,9 prosenttia BKT:sta, kun vakailla mailla se on 18,9 prosenttia, eikä ryhmien välillä ole tältäkään osin eroja. 38 Reisen 2007. 39 Taloudellinen haavoittuvuus on vain osa maan haavoittuvuutta, koska taloudelliset tekijät ovat vain yksi seikka muiden joukossa. Taloudellisten tekijöiden etuna on kuitenkin se, että niitä voidaan arvioida helpommin kuin sosiaalisia näkökohtia. Rakenteellista haavoittuvuutta, joka pitää sisällään muun muassa poliittisen epävakauden, toimimattomat instituutiot ja konfliktit, käsitellään luvussa 5. Nämä tekijät ovat epävakaissa maissa hallitsevia, mutta niitä on vaikea arvioida mittausongelmien vuoksi. Taulukossa 2.9 esitetään taloudellinen haavoittuvuus vain epävakaassa tilanteessa olevien maiden osalta; tämän raportin niteessä 1B olevassa Allenin ja Giovannettin (2009) taustaselvityksessä esitetään täydellinen luettelo, johon on otettu mukaan sellaiset Saharan eteläpuoliset maat, joista tietoja on riittävästi saatavilla. Luokitustietoja ei ole saatavilla esimerkiksi Somaliasta, josta käytettävissä oli vain yksi taloudellisen indeksin tekijä. 45 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7: Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9: Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11: Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13: Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 20: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 23 and 24: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 55: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 106 and 107:
Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116:
Page 119 and 120:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN