LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />
Epävakaiden valtioiden ominaispiirteet<br />
Tällaisen rahoitusjärjestelyn merkittävin seuraus on, että epävakaat maat nojautuvat vahvasti alkutuotantoon, mikä puolestaan<br />
tarkoittaa, että niiden vientituotteiden valikoima on yksipuolinen ja että niille on ominaista inhimilliseen kehitykseen ja<br />
infrastruktuuriin tehtävien sijoitusten vähäisyys.<br />
Tietoruutu 2.1: Kuparin nousu- ja laskukausi Sambiassa<br />
Elva Bova, tohtoriopiskelija, School of Oriental and African Studies, Lontoon yliopisto<br />
Kuparin kysynnän paisuessa Kiinassa ja Intiassa kuparin hinnat nousivat 1 800 dollarista tonnilta vuonna 2002 aina<br />
8 000 dollariin tonnilta vuonna 2008. Nousukaudella oli huomattavia vaikutuksia Sambian talouteen, sillä kuparin viennin<br />
osuus on yli 60 prosenttia maan kokonaisviennistä. Vienti lisääntyi 61 miljoonasta dollarista vuonna 2002 aina 600 miljoonaan<br />
dollariin vuonna 2008, ja BKT kasvoi vankasti keskimäärin 5,6 prosenttia. Tämä johtui osin myös suorista ulkomaisista<br />
sijoituksista, alhaisesta inflaatiosta ja terveistä makrotalouden perustekijöistä. Heinäkuussa 2008 kuparin hinta laski ja oli<br />
lokakuussa 3 000 dollaria tonnilta. Vienti supistui 270 miljoonaan dollariin huhtikuussa 2009, ja BKT:n kasvun odotetaan<br />
jäävän alle 4 prosenttiin vuonna 2009. 8 Kuparin viennin huomattava supistuminen johti useiden kaivosten sulkemiseen.<br />
Myös maan suurimmasta kaivoksesta Luanshyasta suljettiin kaksi laitosta. Joulukuuhun 2008 mennessä kuparialalta oli<br />
kadonnut kaikkiaan 8 000 työpaikkaa. 9<br />
Tietoruudun kuvio 2.1: Sambian vienti ja kuparin hinnat (2002–2009)<br />
10 000<br />
8 000<br />
800<br />
600<br />
Miljoonaa USD<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
400<br />
200<br />
0<br />
0<br />
2002m01<br />
2002m05<br />
2002m09<br />
2003m01<br />
2003m05<br />
2003m09<br />
2004m01<br />
2004m05<br />
2004m09<br />
2005m01<br />
2005m05<br />
2005m09<br />
2006m01<br />
2006m05<br />
2006m09<br />
2007m01<br />
2007m05<br />
2007m05<br />
2008m01<br />
2008m05<br />
2008m09<br />
2009m01<br />
Vienti<br />
Kuparin hinnat<br />
Lähde: IMF – International Financial Statistics ja Direction of Trade Statistics<br />
VAIKUTUS RAHAPOLITIIKKAAN<br />
Kuparin nousu- ja laskukausi saivat aikaan suuria vaihteluja Sambian valuutassa, jonka kurssi määräytyy lähinnä markkinoilla<br />
ja on tiiviissä yhteydessä kuparin hintaan.<br />
Nousukauden aikana kaivosalan vientitulojen kasvu vahvisti valuutan arvoa, ja tilannetta pahensi vielä kehitysavun,<br />
maan sijoitussalkun tuottojen ja suorien ulkomaisten sijoitusten äkillinen kasvu. Sambian kwachan nimellisarvo nousi<br />
vuoden 2005 heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana 30 prosenttia, ja tämä arvonnousu häiritsi eräiden maan muiden<br />
kuin perinteisten tuotteiden vientiä. Eniten kärsivät puuvilla, tupakka ja kahvi, joiden katteet supistuivat yli 30 prosenttia<br />
vain yhden satovuoden aikana. 10 Kuparin laman myötä valuutta heikkeni 40 prosenttia kolmessa kuukaudessa lokakuusta<br />
joulukuuhun 2008. Heikkeneminen johtui myös osakeomistusten huomattavasta ulosvirtauksesta, mikä näkyi 5 prosentin<br />
kuukausittaisena laskuna Lusakan pörssi-indeksissä. 11 Valuutan heikkeneminen lisäsi muiden kuin perinteisten tuotteiden<br />
viennin kilpailukykyä, mutta nosti kotimaan hintoja. Valuutan heikkeneminen ja elintarvikkeiden hintojen nousu maailmalla<br />
kiihdyttivät maan inflaatiota tammikuussa 2008 mitatusta 8,5 prosentista 16 prosenttiin joulukuussa 2008. Hinnat nousivat<br />
pääasiassa elintarviketuotteissa, joiden osuus on 20 prosenttia maan kokonaistuonnista. Sambian keskuspankki yritti<br />
tasoittaa devalvaatiota myymällä ulkomaista valuuttaa. Toimenpide johti kuitenkin valuuttavarantojen supistumiseen<br />
23 prosentilla, ja riski varantojen tyhjentymisestä on kasvanut koko ajan. 12<br />
8<br />
IMF 2009.<br />
9<br />
Ndulo et al. 2009.<br />
10<br />
Weeks et al. 2007; Weeks 2008; Fynn ja Haggblade 2007; Export Board of Zambia 2007.<br />
11<br />
Ndulo et al. 2009.<br />
12<br />
Ndulo et al. 2009.<br />
33<br />
EU:N<br />
KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Change language