LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Luku 1
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Sudan itsenäistyi vuonna 1956 ja on ollut sen jälkeen jatkuvasti sodassa, josta maan naiset ja heidän lapsensa ovat maksaneet raskaan
veron. Suurin osa siirtymään joutuneista ja maansisäisten pakolaisten leireillä asuvista ihmisistä on naisia ja heidän lapsiaan. Useimmat
sudanilaisista naisista, varsinkin maan eteläosissa, elävät äärimmäisessä köyhyydessä paljolti luku- ja kirjoitustaidottomina ja kärsivät
terveydenhuollon ja veden puutteesta. Äitiyskuolleisuus on maailman korkeimpia: 1 700 kuollutta 100 000:aa elävänä syntynyttä
lasta kohden Etelä-Sudanissa ja 509 Pohjois-Sudanissa. Eteläsudanilaisista naisista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Naisiin on kohdistunut myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, kuten raiskauksia ja pakkoraskauksia. Vuoden 2005 loppuun
mennessä, jolloin leireillä asui jo 2,2 miljoonaa maansisäistä pakolaista, tilanne oli muuttunut naisille niin turvattomaksi, että he
olivat vaarassa joutua raiskatuksi aina kun he lähtivät asuinalueeltaan keräämään polttopuuta. 52
Kongon demokraattisessa tasavallassa sodalle on ollut ominaista raiskauksen umpimähkäinen käyttö sodankäyntimenetelmänä.
Vuosina 1998–2003 Etelä-Kivun provinssissa ja Kalemiessa raportoitiin 51 000 raiskaustapausta. Médecins Sans Frontières -järjestön
mukaan 75 prosenttia kaikista maailman raiskaustapauksista, joita järjestö joutui hoitamaan, oli tapahtunut itäisessä Kongossa. 53
Seksuaaliseen väkivaltaan liittyy voimakas häpeän leima. Naiset pelkäävät, että jos he kääntyvät poliisin puoleen, he menettävät
mahdollisuutensa päästä naimisiin tai heidän aviomiehensä jättävät heidät. He pelkäävät myös, että heidän raiskaajansa rankaisevat
heitä pahoinpitelyn ilmoittamisesta. Laajalle levinnyt seksuaalinen väkivalta aiheuttaa syvällekäyvää tuhoa yhteiskunnalle ja
vahingoittaa sekä loukkaa syvästi uhrien ihmisarvoa sekä fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. Seksuaalisen väkivallan yleisyys
ja luonne ovat myös luoneet vakavan kansanterveydellisen ongelman HI-viruksen ja muiden sukupuolitautien leviämisen myötä.
Lääketieteellisen infrastruktuurin puuttuminen on pahentanut ongelmaa erityisesti syrjäisillä alueilla.
Amnesty Internationalin vuonna 2007 julkistaman Doubly Traumatised -raportin mukaan Pohjois-Ugandan naiset ja tytöt
kärsivät seksuaalisesta ja sukupuolittuneesta väkivallasta, ja he kohtaavat suuria vaikeuksia yrittäessään saattaa väkivallan tekijät
vastaamaan teoistaan oikeuden eteen. 54 Viidellä eri alueella vuonna 2007 suoritettu tutkimus paljastaa, että naiset kohtaavat
syrjintää yrittäessään nostaa kanteita raiskauksen, häpäisyn, perheväkivallan, pahoinpitelyn ja väkivallan muiden muotojen vuoksi. 55
Amnesty Internationalin mielestä Pohjois-Ugandan nykyinen oikeusjärjestelmä on silmiinpistävän puutteellinen varsinkin naisten
ja tyttöjen suojelemisessa seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta.
Nämä esimerkit osoittavat, että epävakaita valtioita leimaava väkivaltainen konflikti vahingoittaa naisia poikkeuksellisen vaikeilla
tavoilla. Väkivalta ja menetykset, joiden kohteiksi he joutuvat yhteisöissään, riistää heiltä usein kyvyn toimia täysivaltaisina
kansalaisina ja osallistua instituutioiden jälleenrakentamiseen ja valtion uudistamiseen.
Naiset saattavat altistua vakaville ihmisoikeusrikkomusten muodoille konfliktitilanteiden lisäksi myös silloin, kun oikeusjärjestelmä
ei kykene hillitsemään lainvastaisia ja rikollisia toimia. UNODC:n tuore raportti paljastaa, että Länsi-Afrikan naiset maksavat raskaan
hinnan esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävästä ihmiskaupasta, joka liittyy usein velkojen perintään. 56 Vuonna 2006
länsiafrikkalaisia seksuaalisen hyväksikäytön uhreja tavattiin yhdessätoista Euroopan maassa, joten jos vain joka kolmaskymmeneskin
tapaus paljastuu, mikä vaikuttaa täysin mahdolliselta, uhreja pitäisi olla vuosittain noin 17 000. 57 Prostituutio näyttää yleistyvän
vakaasti, vaikkakin maakohtaista vaihtelua esiintyy. Seksimarkkinoiden arvo on noin 850 miljoonaa dollaria vuodessa. 58
3.3 VALTION EPÄVAKAUDEN KUSTANNUKSIA JOUDUTAAN MAKSAMAAN KAUAN
Hidas edistyminen vuosituhattavoitteissa sekä menojen kohdentaminen konfliktin aikana ja sen jälkeen koulutuksen sijasta
sotimiseen antavat käsityksen inhimillisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten kustannusten pitkäkestoisuudesta. Epävakauden
hellittämättömyys perustuu maan syvälle juurtuneisiin poliittisiin ja institutionaalisiin ominaispiirteisiin. Maailmanpankin vuonna
1979 epävakaiksi luokittelemat kolmekymmentäviisi maata ovat epävakaita vielä nykyisinkin, 30 vuotta myöhemmin 59 , ja vuotuinen
todennäköisyys niiden siirtymisestä pysyvästi pois epävakaiden maiden ryhmästä oli vain 1,85 prosenttia vuosina 1977–2004 60 .
Tämä kehityssuunta noudattelee valtionmuodostuksen historiaa: Euroopassa valtionmuodostus vaati satojen vuosien taisteluita
sekä syvällekäyviä taloudellisia, yhteiskunnallisia, poliittisia ja teknologisia muutoksia. Ulkopuolisten toimijoiden tuki voi auttaa
lujittamaan valtiota, mutta valtionmuodostus on edelleen ensi sijassa maan sisäinen prosessi. Maissa, joissa valtionmuodostus on
yhä kesken, epävakauden voittaminen kestää todennäköisesti pitempään ja on vaikeampaa.
52
Women‘s International League for Peace and Freedom (WILPF) 2006.
53
The Guardian 2007.
54
Amnesty International 2007.
55
Amnesty International 2007.
56
UNODC 2009.
57
UNODC 2009, s. 7.
58
UNODC 2009.
59
OECD 2009.
60
Chauvet ja Collier 2008.
26