LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 1 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 3.2 KUSTANNUKSET OVAT HUOMATTAVAT JA MONITAHOISET Epävakauden ilmenemismuodot ovat yleensä hyvin vakavia, inhimillisen puutteen pahimpia muotoja ja rikkomuksia, jotka kohdistuvat perustavaa laatua oleviin ihmisoikeuksiin, kuten ihmisen perusturvallisuuteen ja oikeuteen elämään. Usein se estää hallitusta täyttämästä tärkeimpiä tehtäviään, kuten takaamaan elintarviketurvaa, tai se saattaa johtaa väkivaltaiseen selkkaukseen ja sisällissotaan, jolloin sen inhimillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen hinta on suunnaton. Konflikti. Epävakaiden maiden luetteloon kuuluvissa maailman köyhimmissä maissa asuu miljardi ihmistä (nk. Bottom Billion), joista 73 prosenttia on vastikään kokenut sisällissodan tai elää parhaillaan sen keskellä. Sisällissodan riski seuraavien viiden vuoden aikana on näissä maissa todella korkea – yksi kuudesta maasta joutuu sotaan. 40 Epävakauden ja konfliktin välinen suhde on dynaaminen ja monimutkainen. Konfliktit saattavat olla samanaikaisesti sekä epävakauden seuraus että yksi sen liikkeellepanevista voimista. Epävakaille maille on usein ominaista tiettyjen etnisten, uskonnollisten tai luonnonvaroja omistavien ryhmien sosiaalinen syrjintä, joka voi laukaista konfliktin. Konfliktit kuitenkin myös heikentävät valtion kykyä tarjota julkisia palveluja, sillä ne horjuttavat instituutioita, hidastavat talouskasvua ja haittaavat köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimia. Yhdessä nämä kaksi tekijää horjuttavat vakautta. Konfliktien kustannukset ovat moninaisia ja mittavia. 41 Suorat kustannukset voidaan ilmaista jokseenkin täsmällisesti kuolleiden, haavoittuneiden, sairastuneiden, maansisäisten pakolaisten ja maastamuuttojen määrinä. Epäsuoria kustannuksia syntyy, kun konfliktit häiritsevät taloudellista toimintaa, siirtävät valtion menoja terveydenhuollosta ja koulutuksesta asevoimien käyttöön ja muuttavat valtion tulojen koostumusta (kuten öljyviennin häiriintyessä Niger-joen suistoalueen kriisissä). Konfliktit voivat myös lisätä työttömyyttä erityisesti nuorten miesten keskuudessa ja lisätä siten rikollisuuden todennäköisyyttä ja ääriliikkeiden vetovoimaa. Konfliktin jälkeen maan paikallinen valvonta ja järjestyksenpito on usein heikkoa, joten kokonaisia alueita voi muuttua huumeviljelmiksi, ja huumeiden salakuljetuksesta tulee helppoa ja kannattavaa. Ihmiset ovat siis taipuvaisempia ryhtymään laittomiin toimiin kuin palaamaan elinkeinojensa pariin, jotka usein ovat tuhoutuneet. Joitakin kustannuksia ei voida ilmaista määrällisesti: ihmiset kärsivät usein traumoista pitkään konfliktin päättymisen jälkeenkin, mutta henkisten kärsimysten kustannuksia ei ole helppo arvioida. Seuraavassa yritetään epävarmuustekijät huomioon ottaen määrittää tärkeimmät kustannukset Saharan eteläpuolisen Afrikan osalta. 42 Taisteluissa kuolleiden määrästä voidaan esittää likimääräisiä lukuja 43 , mutta väkivaltaan ja sairauksiin kuolleiden siviilien määrästä ei, joten väkivaltaisten konfliktien yhteydessä kuolleiden kokonaismäärää on vaikea edes arvioida. African Development Report 2009 -raportissa on esitetty taisteluissa ja kaikkiaan sodassa kuolleiden määrät eräissä Afrikan maissa: Angolassa vuosina 1975–2002 noin 160 000 taisteluissa kuollutta yhteensä 1,5 miljoonasta sodassa menehtyneestä, Burundissa vuosina 1990–2002 noin 7 000 taisteluissa kuollutta yhteensä 200 000 sodassa menehtyneestä, ja Kongon demokraattisessa tasavallassa vuosina 1998–2008 kaikkiaan 5,4 miljoonaa sodassa menehtynyttä, mikä tekee sodasta tuhoisimman sitten toisen maailmansodan päättymisen. 44 Tietoja maansisäisistä pakolaisista on helpommin saatavissa ja niitä on myös helpompi verrata keskenään. Maansisäisiä pakolaisia on etenkin Somaliassa, Sudanissa, Kongon tasavallassa ja Norsunluurannikolla (taulukko 1.2). Maansisäiseen pakolaisuuteen, joka on jo itsessään kustannus, liittyy myös sairauksien leviämistä, aliravitsemusta ja väkivaltaa, joka kohdistuu erityisesti naisiin, jotka joutuvat äärimmäisen väkivallan ja usein raiskausten uhreiksi. 45 40 Collier 2007. 41 Collier, Hoeffler ja Söderbom (2004) väittävät, että sisällissodat kestävät keskimäärin noin seitsemän vuotta, mutta sotaa edeltävään tulotasoon palaaminen kestää noin 21 vuotta. Sisällissodan kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan lähes 3 miljardiin dollariin vuodessa. 42 Konfliktien syiden selvitys, ks. Reynal-Querol 2009 ja AfDB 2009. 43 Taisteluissa kuolleiden osuus on keskimäärin alle 30 prosenttia kaikista konflikteissa menehtyneistä. 44 AfDB 2009, s. 12. 45 AfDB 2009. 22
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Valtiollinen epävakaus saharan eteläpuolisessa afrikassa: kustannukset ja haasteet Taulukko 1.2: Maanpakolaiset ja maansisäiset pakolaiset, 2008 Lähtömaa Pakolaisia yhteensä Maansisäiset pakolaiset, jotka saavat suojelua tai apua UNHCR:ltä Kohdeväestö yhteensä Angola 171 393 0 185 186 Burundi 281 592 100 000 483 626 Kamerun 13 870 0 16 803 Keski-Afrikan tasavalta 125 106 197 000 323 357 Tšad 55 105 166 718 267 222 Komorit 378 0 418 Kongon demokraattinen tasavalta 19 925 0 25 069 Kongon tasavalta 367 995 1 460 102 1 918 424 Norsunluurannikko 22 227 683 956 737 792 Djibouti 650 0 716 Päiväntasaajan Guinea 384 0 431 Eritrea 186 398 0 201 094 Etiopia 63 878 0 95 552 Gambia 1 352 0 2 489 Guinea 9 495 0 11 517 Guinea-Bissau 1 065 0 1 342 Kenia 9 688 404 000 762 617 Liberia 75 213 0 88 413 Mauritania 45 601 0 53 421 Niger 796 0 1 067 Nigeria 14 169 0 24 645 Ruanda 72 530 0 90 428 São Tomé ja Príncipe 35 0 35 Sierra Leone 32 536 0 35 480 Somalia 561 154 1 277 200 1 860 373 Sudan 419 248 1 201 040 1 749 536 Togo 16 750 0 22 679 Uganda 7 548 853 000 1 466 792 Zimbabwe 16 841 0 51 639 Saharan eteläpuolinen Afrikka 2 628 765 6 343 016 10 530 951 Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat 2 592 920 6 343 016 10 478 161 Saharan eteläpuolisen Afrikan vakaat maat 35 844 0 52 789 Lähde: ERD:n esitys UNHCR:n Statistical Online Population Database tietokannasta. Sen lisäksi, että konfliktit supistavat maan tuotantoa, pommi-iskuissa ja muissa sotatoimissa tuhoutuu infrastruktuuria. Lisäksi infrastruktuurin ylläpitoon ja uudistamiseen käytetään vähemmän rahaa. Taloudellinen ja inhimillinen pääoma yleensä kaikkoaa tällaisista maista, mutta ilmiötä on vaikea ilmaista määrällisesti ilman vaihtoehtoista vertailukohtaa. Konfliktien aikana ja niiden jälkeen havaitaan suuria muutoksia BKT:n alakohtaisessa koostumuksessa (Collier 2007). Jotkin alat reagoivat muita herkemmin konflikteihin: suuremmat sotilasmenot merkitsevät usein koulutusmenojen leikkauksia, mikä tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi ja voi vaikuttaa pysyvästi maan kasvuun. Toinen maksettavaksi lankeava tärkeä, sisäpoliittisesti vaikuttava kustannus on päättäjien ja yksityisten sijoittajien aikahorisontin lyheneminen. Alituisten konfliktien selvittäminen luo jatkuvan hätätilan, ja hallitukset tarjoavat vain lyhytaikaisia ratkaisuja. 46 Puutteellinen elintarviketurva. Valtion rooli elintarviketuotantoa ja -jakelua koskevien institutionaalisten ja lainsäädännöllisten puitteiden luomisessa sekä hallituksen interventiot ja uudistukset voivat haitata sekä elintarvikkeiden saatavuutta että eri väestöryhmien oikeutta ruokaan. Valtion epävakaudesta voi tulla puutteellisen elintarviketurvan taustatekijä montaa eri tietä: 47 46 Tähän liittyy puolustusvoimien ”optimaalinen koko” konfliktien vaivaamissa maissa (Acemoglu et al. 2009). 47 Stewart ja Brown 2009. 23 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1: LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5: Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7: Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9: Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11: Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13: Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 20: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 23 and 24: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 33: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85:
Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116:
Page 119 and 120:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN