LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Luku 1
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
3.2 KUSTANNUKSET OVAT HUOMATTAVAT JA MONITAHOISET
Epävakauden ilmenemismuodot ovat yleensä hyvin vakavia, inhimillisen puutteen pahimpia muotoja ja rikkomuksia, jotka
kohdistuvat perustavaa laatua oleviin ihmisoikeuksiin, kuten ihmisen perusturvallisuuteen ja oikeuteen elämään. Usein se estää
hallitusta täyttämästä tärkeimpiä tehtäviään, kuten takaamaan elintarviketurvaa, tai se saattaa johtaa väkivaltaiseen selkkaukseen
ja sisällissotaan, jolloin sen inhimillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen hinta on suunnaton.
Konflikti. Epävakaiden maiden luetteloon kuuluvissa maailman köyhimmissä maissa asuu miljardi ihmistä (nk. Bottom Billion),
joista 73 prosenttia on vastikään kokenut sisällissodan tai elää parhaillaan sen keskellä. Sisällissodan riski seuraavien viiden vuoden
aikana on näissä maissa todella korkea – yksi kuudesta maasta joutuu sotaan. 40
Epävakauden ja konfliktin välinen suhde on dynaaminen ja monimutkainen. Konfliktit saattavat olla samanaikaisesti sekä
epävakauden seuraus että yksi sen liikkeellepanevista voimista. Epävakaille maille on usein ominaista tiettyjen etnisten,
uskonnollisten tai luonnonvaroja omistavien ryhmien sosiaalinen syrjintä, joka voi laukaista konfliktin. Konfliktit kuitenkin myös
heikentävät valtion kykyä tarjota julkisia palveluja, sillä ne horjuttavat instituutioita, hidastavat talouskasvua ja haittaavat köyhyyden
vähentämiseen tähtääviä toimia. Yhdessä nämä kaksi tekijää horjuttavat vakautta.
Konfliktien kustannukset ovat moninaisia ja mittavia. 41 Suorat kustannukset voidaan ilmaista jokseenkin täsmällisesti kuolleiden,
haavoittuneiden, sairastuneiden, maansisäisten pakolaisten ja maastamuuttojen määrinä. Epäsuoria kustannuksia syntyy, kun
konfliktit häiritsevät taloudellista toimintaa, siirtävät valtion menoja terveydenhuollosta ja koulutuksesta asevoimien käyttöön
ja muuttavat valtion tulojen koostumusta (kuten öljyviennin häiriintyessä Niger-joen suistoalueen kriisissä). Konfliktit voivat
myös lisätä työttömyyttä erityisesti nuorten miesten keskuudessa ja lisätä siten rikollisuuden todennäköisyyttä ja ääriliikkeiden
vetovoimaa. Konfliktin jälkeen maan paikallinen valvonta ja järjestyksenpito on usein heikkoa, joten kokonaisia alueita voi muuttua
huumeviljelmiksi, ja huumeiden salakuljetuksesta tulee helppoa ja kannattavaa. Ihmiset ovat siis taipuvaisempia ryhtymään
laittomiin toimiin kuin palaamaan elinkeinojensa pariin, jotka usein ovat tuhoutuneet. Joitakin kustannuksia ei voida ilmaista
määrällisesti: ihmiset kärsivät usein traumoista pitkään konfliktin päättymisen jälkeenkin, mutta henkisten kärsimysten kustannuksia
ei ole helppo arvioida.
Seuraavassa yritetään epävarmuustekijät huomioon ottaen määrittää tärkeimmät kustannukset Saharan eteläpuolisen Afrikan
osalta. 42
Taisteluissa kuolleiden määrästä voidaan esittää likimääräisiä lukuja 43 , mutta väkivaltaan ja sairauksiin kuolleiden siviilien määrästä
ei, joten väkivaltaisten konfliktien yhteydessä kuolleiden kokonaismäärää on vaikea edes arvioida. African Development Report
2009 -raportissa on esitetty taisteluissa ja kaikkiaan sodassa kuolleiden määrät eräissä Afrikan maissa: Angolassa vuosina 1975–2002
noin 160 000 taisteluissa kuollutta yhteensä 1,5 miljoonasta sodassa menehtyneestä, Burundissa vuosina 1990–2002 noin 7 000
taisteluissa kuollutta yhteensä 200 000 sodassa menehtyneestä, ja Kongon demokraattisessa tasavallassa vuosina 1998–2008
kaikkiaan 5,4 miljoonaa sodassa menehtynyttä, mikä tekee sodasta tuhoisimman sitten toisen maailmansodan päättymisen. 44
Tietoja maansisäisistä pakolaisista on helpommin saatavissa ja niitä on myös helpompi verrata keskenään. Maansisäisiä pakolaisia
on etenkin Somaliassa, Sudanissa, Kongon tasavallassa ja Norsunluurannikolla (taulukko 1.2). Maansisäiseen pakolaisuuteen, joka
on jo itsessään kustannus, liittyy myös sairauksien leviämistä, aliravitsemusta ja väkivaltaa, joka kohdistuu erityisesti naisiin, jotka
joutuvat äärimmäisen väkivallan ja usein raiskausten uhreiksi. 45
40
Collier 2007.
41
Collier, Hoeffler ja Söderbom (2004) väittävät, että sisällissodat kestävät keskimäärin noin seitsemän vuotta, mutta sotaa edeltävään tulotasoon palaaminen
kestää noin 21 vuotta. Sisällissodan kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan lähes 3 miljardiin dollariin vuodessa.
42
Konfliktien syiden selvitys, ks. Reynal-Querol 2009 ja AfDB 2009.
43
Taisteluissa kuolleiden osuus on keskimäärin alle 30 prosenttia kaikista konflikteissa menehtyneistä.
44
AfDB 2009, s. 12.
45
AfDB 2009.
22