LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 1 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 3. VALTIOLLISEN EPÄVAKAUDEN KUSTANNUKSET SAHARAN ETELÄPUOLISESSA AFRIKASSA Valtiovallan ratkaiseva merkitys sosioekonomisen resilienssin sekä ihmisten valmiuksien ja hyvinvoinnin muokkaamisessa heijastuu sellaisten maiden huonoina kehitystuloksina, jotka on leimattu epävakaiksi valtiorakenteiden puutteellisuuksien vuoksi. Huonoihin kehitystuloksiin ja avunantajien ja vastaanottajamaiden hallitusten ongelmallisiin suhteisiin johtavat erilaiset mekanismit. Valtiollinen epävakaus voi noudattaa erilaisia kehityskulkuja, sillä valtion muodostuminen, toimintakyky ja vakaus ovat tulosta monimutkaisesta prosessista, jonka osatekijät vaihtelevat yhteisestä kansallisuustunteesta alueelliseen määräysvaltaan. Eroavuuksista huolimatta epävakauden taloudelliset sekä turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvät kustannukset ovat yleensä huomattavat, laajat ja pitkäaikaiset. 3.1 INHIMILLINEN KEHITYS KÄRSII EPÄVAKAUDESTA Epävakaiden maiden inhimillistä kehitystä seuraamalla saadaan valaiseva, vaikkakin keinotekoinen kuva epävakauden suorista kustannuksista. Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat ovat yliedustettuina niiden maiden joukossa, joiden inhimillinen kehitys on ollut heikkoa. Niiden sijoitukset inhimillisen kehityksen indeksissä (HDI) vaihtelevat São Tomé ja Príncipen 128. sijasta Sierra Leonen sijaan 179. Sierra Leone on viimeinen maa, josta indeksi on saatavilla. Vuonna 2006 epävakaiden maiden keskimääräinen HDI oli 0,459 (0,329 Sierra Leonessa ja 0,643 São Tomé ja Príncipessä). Epävakauden inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat eivät rajoitu epävakaiden maiden huonoihin tuloksiin HDI:n kolmessa osatekijässä. Epävakaiden maiden edistyminen kaikissa vuosituhattavoitteissa on merkittävästi heikompaa kuin muiden kehitysmaiden. 35 Epävakauden ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisen välillä vallitseekin voimakas käänteinen korrelaatio: Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat valtiot ovat kaikkein kauimpana vuosituhattavoitteista, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Epävakaita maita koskevan vuoden 2006 CPIA-luokituksen perusteella Harttgen ja Klasen toteavat, että epävakaus heikentää selvästi köyhyyttä, aliravitsemusta, koulunkäyntiä ja alle viisivuotiaiden kuolleisuutta koskevia kehitystuloksia. 36 Epävakaiden valtioiden vuoden 2006 CPIA-luettelon mukaan köyhyysrajan alapuolella elää epävakaissa valtioissa yli kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin vakaissa valtioissa. Peruskoulutuksen suorittaneiden määrä, alipainoisten lasten määrä, alle viisivuotiaiden kuolleisuusluvut ja työllisten suhde koko väestöön osoittavat, että inhimillinen kehitys on huomattavasti heikompaa epävakaissa kuin vakaissa maissa. Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat valtiot ovat listan kärjessä alle viisivuotiaiden kuolleisuudessa ja työttömien suhteellisessa osuudessa. Vuosien 2000–2006 kehitys vahvistaa nämä tulokset. Epävakaiden maiden kesken esiintyy kuitenkin jonkin verran vaihtelua kehitysindikaattoreissa, kuten köyhyydessä, elinajanodotteessa ja alle viisivuotiaiden kuolleisuudessa. Epävakaiden ja vakaiden maiden välisen huomattavan kokonaiseron taustalla piilee melkoista epätasaisuutta. Viimeaikainen voimakas talouskasvu näyttää siirtyneen kehitystavoitteisiin vain joissakin maissa. Näihin maihin eivät kuulu Guinea, jossa lukutaitoisten aikuisten osuus on edelleen vain 29 prosenttia, tai Angola, jossa alle viisivuotiaiden kuolleisuus oli vuonna 2008 yli 20 prosenttia: 203 lasta tuhannesta (taulukko 1.1). Kahdesta viimeksi julkaistusta Global Monitoring Reportista käy ilmi, että epävakaat valtiot eivät etene kohti vuosituhattavoitteita tai että ne päinvastoin jopa taantuvat. 37 CPIA-luokituksen perusteella epävakaat valtiot etenivät vuosina 1990–2006 kohti vuosituhattavoitteita huomattavasti heikommin kuin keskitulotason ja alhaisen tulotason maat. 35 Harttgenin ja Klasenin taustaselvitys antaa täydellisemmän kuvan eri määritelmien vaikutuksesta lopputuloksiin. 36 Harttgen ja Klasen 2009. 37 Maailmanpankki 2007, 2009a. 18
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Valtiollinen epävakaus saharan eteläpuolisessa afrikassa: kustannukset ja haasteet Taulukko 1.1: Inhimillinen kehitys Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaissa valtioissa Maa Sijoitus inhimillisen kehityksen indeksissä (1) Inhimillisen kehityksen indeksi (1) Elinajanodote syntymähetkellä (1) Aikuisten lukutaitoisuus (2) Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus (1 000 lasta kohden) (3) Äitiyskuolleisuus (100 000 elävänä syntynyttä kohden) (4) Angola 157 0,484 42,1 67,4 202,7 1 400 Burundi 172 0,382 48,9 59,3 164,4 1 100 Kamerun 150 0,514 50,0 67,9 142,6 1 000 Keski-Afrikan tasavalta 178 0,352 44,0 48,6 178,5 980 Tšad 170 0,389 50,4 25,7 209,7 1 500 Komorit 137 0,572 64,5 74,2 61,3 400 Kongon demokraattinen 177 0,361 46,1 67,2 121,9 1 100 tasavalta Kongon tasavalta 130 0,619 54,5 86,0 128,6 740 Norsunluurannikko 166 0,431 47,7 48,7 196,4 810 Djibouti 151 0,513 54,2 … 123,7 … Päiväntasaajan Guinea 115 0,717 50,8 87,0 166,9 680 Eritrea 164 0,442 57,2 … 73,6 450 Etiopia 169 0,389 52,2 35,9 129,3 720 Gambia 160 0,471 59,0 … 115,3 690 Guinea 167 0,423 55,3 29,5 145,2 910 Guinea-Bissau 171 0,383 46,0 62,8 194,5 1 100 Kenia 144 0,532 52,7 73,6 102,4 560 Liberia 176 0,364 45,1 54,4 138,2 1 200 Mauritania 140 0,557 63,6 55,2 119,4 820 Niger 174 0,370 56,2 29,8 170,2 1 800 Nigeria 154 0,499 46,6 71,0 185,9 1 100 Ruanda 165 0,435 45,8 64,9 153,4 1 300 São Tomé ja Príncipe 128 0,643 65,2 87,5 94,0 … Sierra Leone 179 0,329 42,1 37,1 145,8 2 100 Somalia ei luok. ei luok. 47,5 … 177,9 … Sudan 146 0,526 57,8 60,9 109,6 … Togo 159 0,479 58,0 53,2 96,7 510 Uganda 156 0,493 50,5 72,6 120,9 550 Zimbabwe ei luok. ei luok. 41,7 90,7 92,3 880 Saharan eteläp. Afrikan epävakaat maat 0,469 51,2 59,2 138,3 976 Saharan eteläp. Afrikan vakaat maat 0,545 53,2 66,4 97,5 614 Saharan eteläpuolinen Afrikka 0,500 52,2 62,9 123,2 824 Huom: ... tarkoittaa, ettei tietoja ole saatavilla; ei luok. on lyhenne sanoista ”ei luokiteltu”; (1) tiedot koskevat vuotta 2006; (2) tiedot koskevat yli 14-vuotiaita ja vuotta 2006; (3) tiedot koskevat vuotta 2008; (4) tiedot koskevat vuotta 2000. Tietoja on korjattu UNICEF:in, WHO:n ja UNFPA:n selvitysten perusteella puutteellisen raportoinnin ja väärien luokitusten aiheuttamien, hyvin dokumentoitujen ongelmien huomioon ottamiseksi. Lähde: UNDP:n (2008) inhimillistä kehitystä käsittelevään raporttiin 2008 perustuva ERD:n selvitys; OECD ja AfDB (2009) African Economic Outlook 2009. Harttgen ja Klasen tarjoavat hieman erilaisen kuvan, kun he vertaavat epävakaiden maiden etenemistä kohti vuosituhattavoitteita käyttäen toisenlaista epävakaiden maiden luokitusta. 38 Heidän mukaansa epävakaat maat edistyvät vuosituhattavoitteissa yhtä hyvin kuin muut kehitysmaat, jos tarkastellaan absoluuttista etenemistä, vaikka ne ovatkin edelleen huomattavasti muita jäljessä. 39 Vuosituhattavoitteita koskevien indikaattorien muutoksissa vuosina 2000–2006 on suuria eroja epävakaiden maiden välillä ja epävakaiden maiden eri indikaattoreiden välillä. Toisaalta vakaiden ja epävakaiden maiden välillä ei kuitenkaan ole havaittavissa 38 Harttgen ja Klasen 2009. 39 Harttgen ja Klasen 2009. On otettava huomioon, että Harttgenin ja Klasenin (2009) johtopäätökset voivat olla vinoutuneita puuttuvien tietojen vuoksi, sillä vuosituhattavoitteiden saavuttamista koskevat tiedot puuttuvat monien epävakaiden maiden osalta. Jos oletetaan, että ne maat, joiden tiedot ovat puutteelliset, ovat edenneet keskimääräistä heikommin, myös epävakaiden maiden absoluuttinen edistyminen kohti asetettuja tavoitteita voi olla heikompaa. 19 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1: LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5: Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7: Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9: Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11: Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13: Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 20: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 23 and 24: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 29: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83:
OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85:
Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116:
Page 119 and 120:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN