LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 1 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 ihmisjoukolle huomattavaa ja jatkuvaa kärsimystä. Epävakaiden maiden asukkaat kärsivät erittäin vakavasta peruspalvelujen puutteesta, eivätkä hallitukset tarjoa mitään takeita turvallisuudesta tai ihmisoikeuksista. Lisäksi epävakaudella on sekä alueellisia että maailmanlaajuisia kielteisiä heijastusvaikutuksia. Epävakaissa maissa kehitysyhteistyö on haasteellisempaa kuin muunlaisissa olosuhteissa. Epävakaat maat ovat usein hankalia kumppaneita, ja tuella voi olla myös tarkoitukseensa nähden päinvastaisia vaikutuksia. Avun tuloksellisuutta heikentää kansallisten hallitusten heikko toimintavalmius. Kun valtiorakenteet ovat epävakaat, voidaan joutua toimimaan lainvastaisten, kansaa edustamattomien tai heikkojen hallitusten kanssa, tai monien keskenään kilpailevien toimijoiden kanssa. Tällaisissa tilanteissa on todennäköistä, ettei apu saavuta kohdeväestöä eikä tue pitkän aikavälin kehitystä. Avunantajat voivat jopa haitata vakauden lisääntymistä. Teknistä tukea lukuun ottamatta tuki voi jopa heikentää maan mahdollisuuksia päästä pois epävakaiden maiden ryhmästä. 4 Tämä havainto, joka on esitetty myös Dambisa Moyon menestysteoksessa Dead Aid, osoittaa, että epävakaiden maiden kansainvälisissä tukitoimissa on parantamisen varaa. 5 Tällaisessa tilanteessa kansainvälinen yhteisö pyrkii epävakaissa maissa ennen kaikkea edistämään valtiorakenteiden kehittymistä, mikä korostuu myös hyvää kansainvälistä toimintatapaa epävakaissa valtioissa ja tilanteissa koskevissa periaatteissa. 6 Suoritusperusteinen avun kohdentaminen – mikä väljästi määriteltynä tarkoittaa sitä, että hyvistä tuloksista palkitaan kasvavalla tuella – on jättänyt epävakaat maat vaille kehitysapua (tietoruutu 1.1). Vielä todennäköisemmin ilman apua jäävät Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaat maat. Kaikkiaan 48 epävakaasta maasta 29 Saharan eteläpuolisen Afrikan maata sai 49 prosenttia yhteenlasketusta julkisesta kehitysavusta vuosina 2000–2007. 7 Moni Länsi-Afrikan maa ei ole koskaan päässyt lähellekään vakaita valtiorakenteita, ja alue on maailman köyhimpiä ja epävakaimpia. Vuosina 1998–2005 Norsunluurannikolla, Gambiassa, Guineassa, Guinea Bissaussa, Liberiassa, Malissa, Nigerissä, Nigeriassa, Senegalissa ja Sierra Leonessa toimi ainakin 35 aseellista ryhmää. 8 Viimeisimmät kansanmurhat ovat tapahtuneet Sudanissa ja Afrikan suurten järvien alueella. Kaikkein tyypillisin toimintakyvytön valtio, Somalia, on Afrikan sarvessa. Suurin osa epävakaista maista sijaitsee siis Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Valtiollisella epävakaudella saattaa olla selkeästi määritellyt, yhteiset historialliset juuret (luku 3), ja keskittymällä tähän alueeseen voitaisiin oppia ymmärtämään paremmin epävakaudesta johtuvia kehityshaasteita. Kansainvälisen yhteisön on luovuttava siitä ristiriitaisesta ajatustavasta, että eniten tarvitseville maille annetaan vähiten apua, ja mukautettava kehitysyhteistyökäytäntönsä epävakaiden maiden erityisoloihin, -piirteisiin ja -dynamiikkaan. EU on sitoutunut lisäämään avun määrää ja parantamaan sen laatua ja vahvistanut sitoumuksensa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa. Epävakaat maat ovat tämän sitoumuksen koetinkivi. Prosessi ei ole helppo. Maailmassa vallitsee talous- ja finanssikriisi, ja EU-maiden on rahoitettava omat kasvavat julkisen talouden vajeensa. Lisäksi EU:n vastikään tapahtunut laajentuminen vaikeuttaa yhteisymmärrykseen pääsemistä varojen jaosta. Tietoruutu 1.1: Avun tuloksellisuus ja epävakaat valtiot Mark McGillivray, Pääekonomisti, Australian kansainvälisen kehityksen virasto (AusAID) Olisiko epävakaiden maiden talouskasvu hitaampaa, nopeampaa vai suunnilleen samantasoista, jos ne eivät saisi kehitysapua Saavatko epävakaat valtiot yhdessä ja erikseen liian vähän, liian paljon vai sopivasti tukea Kehitysavun vaikutusta talouskasvuun käsittelevä kirjallisuus on kehittynyt huomattavasti 10 viime vuoden aikana, sillä käytettävissä on laadukkaampia tietoja, oivaltavampia taustateorioita ja tiukempia empiirisiä menetelmiä. 9 Tämä ei tarkoita, etteikö kirjallisuudessa olisi edelleen puutteita. Sen suurimpana heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei sen avulla ole kyetty tuomaan selvyyttä kehitysavun ja kasvun välisiin yhteyksiin. Kirjallisuudesta voi tehdä yhden vankan johtopäätöksen, joka sisältyy lähes kaikkiin viimeaikaisiin selvityksiin: kehitysavun talouskasvua lisäävä vaikutus noudattaa käänteistä U-käyrää, jossa suurempi apu johtaa suurempaan kasvuun, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Tämän pisteen jälkeen kasvu on heikompaa, vaikka apu lisääntyisi. Tätä pistettä kutsutaan kehitysavun kasvutehokkaaksi (growth-efficient) tasoksi. Tällä tasolla avun vaikutus vastaanottajamaiden asukaskohtaisen tulon kasvuun on suurimmillaan. 4 Chauvet ja Collier 2008. 5 Moyo 2009. 6 OECD/DAC 2007. 7 OECD, DAC Statistics Online Database, vuodet 2000–2007. 8 UNODC 2009. 9 Kyseistä kirjallisuutta käsitellään tarkemmin seuraavissa teoksissa: Morrissey (2001), Clemens et al. (2004) ja McGillivray et al. (2006). 12
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Valtiollinen epävakaus saharan eteläpuolisessa afrikassa: kustannukset ja haasteet Kehitysavun ja talouskasvun välisen U:n muotoisen suhteen merkitys erityisesti epävakaille valtioille on suuri. Avun talouskasvua lisäävän vaikutuksen heikentyminen kasvutehokkaan tason jälkeen voidaan tulkita niin, että vastaanottajamaiden kyky hyödyntää apua on rajallinen. Rajallisuuden arvellaan johtuvan monista syistä, joista tärkeimpiä ovat epävakaiden maiden peruspiirteisiin kuuluvat politiikan huono laatu ja instituutioiden tehottomuus. Tutkijat ovat esittäneet hypoteesin, jota eräät poliittiset päättäjät ovat kannattaneet ja jonka mukaan kehitysavun ja talouskasvun suhde epävakaissa ja muissa (vakaissa) valtioissa voidaan esittää kuten tietoruudun kuviossa 1.1. Avun ja talouskasvun välisen suhteen oletetaan epävakaissa maissa olevan sama kuin vakaissa maissa, mutta kasvutehokkaan tason (a i nf* ) olevan alempi. Kasvutehokkaan tason jälkeen avun vaikutus kasvuun muuttuu negatiiviseksi ja avun kasvua lisäävä vaikutus on alhaisempi kaikilla avun tasoilla. Tietoruudun kuvio 1.1: Kehitysavun vaikutus talouskasvuun g i 0 a i f* a i f** a i nf* a i nf** a i Epävakaat valtiot Vakaat valtiot Huom: a i tarkoittaa vastaanottajamaalle (i) annetun kehitysavun määrää, g i tarkoittaa i:n todellista asukaskohtaista BKT:tä, a i nf* on epävakaille valtioille annetun kehitysavun kasvutehokas taso ja a i nf** on taso, jonka jälkeen näille valtioille myönnetyn kehitysavun talouskasvua lisäävä vaikutus muuttuu negatiiviseksi. McGillivray ja Feeny (2008) ovat tarkastelleet kehitysapua ja talouskasvua koskevia tilastotietoja vuosilta 1977–2001 selvittääkseen, tukevatko empiiriset tiedot tietoruudun kuviossa 1.1 esitettyjä suhteita. He määrittelivät valtion epävakaaksi, jos se kuuluu CPIA-luokituksen kahteen alimpaan kvintiiliin. Alimpaan kvintiiliin kuuluvien, McGillivrayn ja Feenyn (2006) erittäin epävakaiksi (highly fragile) määrittelemien valtioiden asukaskohtaisen bruttokansantuotteen reaalikasvuun julkinen kehitysapu vaikutti 1,37 prosenttiyksikköä kyseisenä ajanjaksona. Tätä voidaan verrata CPIA-luokituksen toiseksi alimpaan kvintiiliin kuuluvien, muiden epävakaiden maiden 2,47 prosenttiyksikköön. McGillivray ja Feeny (2008) on ainoa kehitysavun suhdetta kasvuun käsittelevä selvitys, jossa on nimenomaisesti tarkasteltu epävakaita valtioita, mutta useissa selvityksissä on tutkittu avun suhdetta kasvuun Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa. 10 Gomanee et al. (2005) tarkastelee 25:lle Saharan eteläpuolisen Afrikan maalle vuosina 1970–1997 myönnettyä apua ja toteaa, että prosenttiyksikön lisäys kehitysapuun suhteessa BKTL:ään lisää näiden maiden talouskasvua keskimäärin neljännesprosenttiyksikön verran. Clemens et al. (2004) käsitteli kehitysavun lyhyen aikavälin vaikutuksia ja havaitsi, että vuosina 1973–2001 kehitysapu lisäsi vuotuisen henkeä kohti lasketun tulon kasvua Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin vähintään puoli prosenttiyksikköä. Lensink ja Morrissey (2000) havaitsivat, että vaikka avun vaikutus kasvuun oli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa heikompi kuin muualla, se oli kuitenkin myönteinen ja merkityksellinen. Nämä selvitykset näyttäisivät jossain määrin tukevan McGillivrayn ja Feenyn (2008) tutkimuksen tuloksia. McGillivray ja Feeny (2008) sekä Feeny ja McGillivray (2009) esittävät arvioita myös erittäin epävakaiden maiden ja muiden epävakaiden maiden a i f* - ja a i nf* -arvoista (ensin mainituilla 13,88 prosenttia ja jälkimmäisillä 38,38 prosenttia BKT:stä) Kun näitä määriä verrataan kahden- ja monenvälisten organisaatioiden todelliseen julkiseen kehitysapuun vuonna 2004, käy ilmi, että epävakaiden maiden saama kehitysapu on kasvutehokkuuden kannalta liian vähäistä (tietoruudun taulukko 1). Erittäin epävakaiden maiden ryhmään kuuluvista maista Norsunluurannikko ja Nigeria ovat liian vähän kehitysapua – suhteessa 10 Huom. Määritelmästä riippuen noin puolet kaikista epävakaista valtioista sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. 13 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1: LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5: Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7: Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9: Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11: Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13: Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 20: Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 23: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 27 and 28: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 75 and 76:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 82 and 83:
OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85:
Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN