LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 8 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 EU:n pilarirakenne ja toimivaltajako heikentävät kuitenkin EU-politiikkojen, työkalujen ja toimijoiden välisiä yhteyksiä. 29 Pilarien väliset toimivaltarajaukset kyseenalaistuvat vahvasti kehitysyhteistyön turvallisuus- ja kehitysnäkökulmien kosketuskohdassa, kun sotilas- ja siviilikriisinhallinnan operaatiot yhdistyvät valtiorakenteiden kehittämiseen, konfliktien ehkäisemiseen ja taloudelliseen kehitykseen tähtääviin kehitystoimiin. 30 Eurooppalaisissa instituutioissa ei olla yksimielisiä siitä, että neuvoston ja komission yhteinen toimisto olisi välttämättä paras tapa edetä. 31 Meneillään on hanke, jossa pyritään yhdistämään EU:n siviili- ja sotilaskriisinhallintavalmiuksia neuvoston pääsihteeristön velvollisuuksien uudelleenmäärittelyn yhteydessä, mikä saattaa vaikuttaa Euroopan komission kanssa tehtävään yhteistyöhön. Taulukko 8.1: Epävakaat valtiot – keskeiset organisaatiot EU:ssa 32 Diplomaattiset toimet Monenvälinen ja kahdenvälinen ohjelmasuunnittelu Kriisinhallinta Euroopan komissio 32 Euroopan unionin neuvosto EU-jäsenvaltiot - Ulkosuhteiden pääosasto - Kaupan pääosasto - Kehitysyhteistyön pääosasto (AKT-maat) - Euroopan komission lähetystöt - Kehitysyhteistyön pääosasto - Ulkosuhteiden pääosasto - Humanitaarisen avun pääosasto ECHO - Yhteistyötoimisto EuropeAid - Euroopan komission lähetystöt - Ulkosuhteiden pääosasto - Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto (YAUN) - Korkea edustaja - Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) - Euroopan unionin neuvoston poliittis-sotilaallinen ryhmä (PMG) - Euroopan unionin neuvoston työryhmät (COHOM, CODEV, SIVCOM ja alueelliset työryhmät) - Euroopan unionin erityisedustaja - Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö - Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) operaatiot/ETPP-operaatiot - Ulkoministeriöt - Suurlähetystöt / edustustot - Kehitysyhteistyöministeriöt/ virastot - Operatiiviset kehitysjärjestöt - Suurlähetystöt / edustustot - ETPP-operaatioiden rahoitusosuudet 2. EU:N MAHDOLLISUUDET EPÄVAKAISSA TILANTEISSA EU on keskeinen poliittinen, taloudellinen ja diplomaattinen vaikuttaja. EU muodostaa maailman suurimman kaupparyhmittymän, ja kollektiivisesti se on maailman suurin avunantaja. Kuten muutkin kansainvälisen näyttämön vahvat vaikuttajat, se on myös suuri talousmahti. Se voi hyödyntää diplomaattista voimaansa yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan (YUTP), jonka välityksellä 27 jäsenvaltiota toimivat yhdessä eri maissa ja YK:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla. Epävakauden torjunnassa EU:lla on joitain etuja verrattuna moniin kansainvälisiin järjestöihin: laaja toimintamallien valikoima, mobilisoitavat resurssit ja vahva status poliittisena toimijana. Lisäksi EU:n omassa historiassa on tapahtunut maiden siirtymiä diktatuurista demokratiaan ja säädellyistä talousjärjestelmistä markkinajärjestelmiin, mistä on kertynyt mittaamattoman arvokasta kokemustietoa. EU tekee yhteistyötä valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa. EU voi tehdä yhteistyötä hallitusten ohella monien muidenkin toimijoiden kanssa unohtamatta paikallis- ja alueellisia viranomaisia tai valtiosta riippumattomia toimijoita. Näin EU:n tietämys paikallisista oloista vahvistuu uusilla näkökulmilla, siirtyy hallitusten kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun ja lisää EU-politiikan ulottuvuutta. Tämä kyky jää kuitenkin usein käyttämättä EU-menettelyjen monimutkaisuuden ja muiden toimijoiden rajallisten valmiuksien vuoksi. 33 29 Solana 2009. 30 Hoffmeister 2008. 31 Vogel 2009. 32 Kunkin alueen organisaatioilla on omat roolinsa, eikä Euroopan komissio voi käynnistää unioninlaajuisia diplomaattisia toimia. 33 Particip 2008. 114
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Eu:n toimet epävakauden lieventämiseksi saharan eteläpuolisessa afrikassa EU on pitkään läsnä. EU:n läsnäolo epävakaissa maissa on jatkunut pitkään joko EU-jäsenvaltioiden tai komission lähetystöjen välityksellä. Jopa avoimen väkivaltaisissa konflikteissa, kun paikalle jää vain muutamia kansainvälisiä toimijoita, EU jää usein antamaan tukea Euroopan yhteisön humanitaarisen avun toimiston tai kenttäasiantuntijoiden muodossa. Se seikka, että Euroopan yhteisö oli ECHO:n välityksellä ainoa avunantaja, joka oli jatkuvasti läsnä Kongon demokraattisen tasavallan itäisessä osassa tämän vuosikymmenen alkuvuosina, antoi sille merkittävän etumatkan muihin avunantajiin verrattuna. Se johti vuonna 2003 EU:n ensimmäiseen Afrikan kriisinhallintaoperaatioon (ilman NATO:n mukanaoloa) YK:n alaisen Artemis-operaation tukena koillisen Kongon demokraattisen tasavallan Buniassa. EU voi rakentaa maailmanlaajuisia kumppanuuksia. EU ei ole ainoa taloudellinen, poliittinen tai sotilaallinen mahti, joka osallistuu ja osoittaa kiinnostusta Afrikkaa kohtaan. 34 EU:n kykyyn rakentaa aitoa kolmenvälistä keskusteluyhteyttä Kiinan ja Afrikan kanssa on liittynyt haasteita, sillä vain harvat afrikkalaiset toimijat näkevät tämän kolmenvälisen vuoropuhelun hyödyttävän heitä. Joissain tapauksissa EU:n valmiudet jäävät jälkeen muiden valmiuksista, mutta EU:n ei-hegemonisuus – niin kauan kuin se nähdään sellaisena – voi lisätä EU:n läsnäolon ja toiminnan arvoa. Lisäksi EU voi toimia kollektiivisesti merkittävästi vähemmällä poliittisella painolastilla kuin sen yksittäiset jäsenvaltiot, etenkin ne, joiden siirtomaahistoria yhdistyy Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Niin kauan kuin kumppanimaat eivät näe yksittäisten EU-jäsenvaltioiden edistävän omia, kapeita talous- tai turvallisuusetujaan EU:n välityksellä, kumppanimaat voivat olla halukkaampia toimiaan yhteistyössä EU:n kanssa ja hyväksymään sen yhtenä YK-voimana. On kuitenkin tärkeää olla realisti ja liioittelematta EU:n vaikutusvaltaa Afrikassa. Sen todellinen rooli voi olla pienempi kuin luullaan – osin siksi, että EU:ta ei usein nähdä kumppanimaissa kollektiivisena yksikkönä. Koska EU ei myöskään käyttäydy yhtenäisenä yksikkönä, sen rooli ja toiminta jää yleensä vähäisemmäksi kuin sen osien summa. EU:n pitää puhua yhdellä äänellä ja toimia yksimielisesti. EU:n lisäarvo jää käyttämättä, elleivät EY ja EU:n jäsenvaltiot esiinny ja toimi yksimielisinä ja sovella näissä oloissa ja tilanteissa yhteistä lähestymistapaa ja strategiaa ja ellei niiden työnjako ole tehokkaampi kuin kehitysavun tuloksellisuutta koskevat vaatimukset edellyttävät. Kuten on mainittu aiemmin, meneillään on monia uusia hankkeita, kuten EU:n lähestymistapaa epävakaisiin tilanteiseen hahmottavan toimintasuunnitelman laadinta. Keskeisin kysymys onkin, kuinka hyvin lukuisat politiikat ja välineet sekä eri EU-toimijat toimivat toistensa kanssa yhteen niin, että voidaan kehittää yhtenäinen, tarvelähtöinen ja asiantunteva strategia, jota soveltamalla voidaan auttaa näitä valtioita ja yhteiskuntia selviytymään parhaiten epävakauden syistä ja seurauksista ja lisätä niiden resilienssiä. Jos EU-koordinaation ja yhtenäisyyden saavuttaminen on vaikeaa kansallisella tasolla jäsenvaltioiden hallinnoissa, on se vieläkin mutkikkaampaa EU-tasolla, kun mukana on 27 jäsenvaltiota, kaikki EU:n toimielimet sekä raskas ja pitkä päätöksentekoprosessi työläine sisäisine ja taloudellisine menettelyineen. Yhtenä yhtenäisenä toimijana EU voi kuitenkin saavuttaa tuloksia, kun käytettävissä on hyvää johtajuutta ja vahvaa poliittista tahtoa. EU:n 1990-luvun puolivälissä Kongon demokraattisessa tasavallassa harjoittamaa politiikkaa pidetään usein esimerkkinä siitä, miten EU:n toimielimien ja EU-jäsenvaltioiden yhtenäisillä tavoitteilla ja vahvalla sitoutumisella onnistutaan tukemaan kumppanimaan vakautta. Tarvitaan kuitenkin nykyistä vahvempia institutionaalisia järjestelyjä, jotta tämä yhtenäisyyteen perustuva tulos olisi pysyvämpi. Yhtenäistä pitkän aikavälin politiikkaa ei voida toteuttaa tilapäiskoordinoinnilla. 3. TEHOKKAAMPIA EU-TOIMIA EPÄVAKAISSA TILANTEISSA Vaikka selvää edistystä on tapahtunut ja EU:n politiikka-asiakirjoissa annetaan nykyisin kattavampaa ohjeistusta, on sitoumuksista vielä pitkä matka niiden käytännön toteutukseen. Rahoitusvälineet ja -menettelyt ovat ehkä yksinkertaistuneet ja joustavoituneet, mutta ne ovat edelleenkin liian monimutkaisia, pitkiä ja vaivalloisia muiden kuin valtiollisten toimijoiden kannalta. Tämä pätee jopa humanitaariseen apuun, joka sentään on EY:n menettelyistä kevein. Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto kilpailevat edelleen keskenään toimivaltakysymyksissä. Euroopan yhteisen ulkosuhdehallinnon luominen Lissabonin sopimuksen mahdollisen ratifioinnin jälkeen saattaisi olla osaratkaisu, mutta varsinainen työ on tehtävä syvemmällä, perimmäisissä kysymyksissä. 35 Kehityspolitiikat on kytkettävä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) operaatioihin (siviili- ja sotilaskriisinhallintaan), ja päinvastoin. Tämä koskee etenkin tilanteita, joissa monialaiset kysymykset (ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate) ja toimet (turvallisuusalan uudistukset sekä aseistariisunta, demobilisaatio ja yhteiskuntaan sopeuttaminen) nousevat todennäköisesti yhtä tärkeiksi tai tärkeämmiksi kuin EU:n ulkopolitiikan perinteiset alueet. Lisäksi humanitaarisen avun toimijat ja sotilaalliset toimijat kohtaavat toisensa todennäköisesti kentällä, mistä syntyy muita haasteita 34 Tadesse 2009. 35 Koeb, 2008, Lissabonin sopimuksen vaikutuksista EU:n ja kehitysmaiden välisiin suhteisiin. Gaves ja Maxwell, 2009, ehdottavat erilaisia organisaatiomalleja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan uudistamiseksi siinä tapauksessa, että Lissabonin sopimus hyväksytään. 115 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 125: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN