LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Luku 8
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
1.2 EU:N VÄLINEET POLIITTISEN TOIMINTAKEHYKSEN TÄYTÄNTÖÖN PANEMISEKSI
Vuoden 2003 Euroopan turvallisuusstrategiassa ja monissa muissa politiikka-asiakirjoissa on todettu, että EU:n haasteena on
sen lukuisien eri välineiden ja valmiuksien yhdistäminen yhtenäiseksi ja johdonmukaiseksi toiminnaksi. EU:n omien välineiden
yhdistämisen lisäksi kysymys on jäsenvaltioiden ulkoisten toimien johdonmukaisesta käytöstä. Käytössä olevia välineitä:
Suuntaviivat, toimintasuunnitelmat ja strategiat. EU:n lähestymistapaa epävakaisiin tilanteiseen hahmottava
toimintasuunnitelma on parhaillaan tekeillä. Lisäksi EU:ssa on laadittu erityiset toimintasuunnitelmat 20 ja strategiat muihin
tarpeisiin, kuten Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 1325 ja 1820 varten. Naisia, rauhaa ja
turvallisuutta koskeva päätöslauselma 1325 on ensimmäinen virallinen YK:n turvallisuusneuvoston asiakirja, jossa todetaan
aseellisten konfliktien vaikutukset naisiin, korostetaan tasa-arvoista ja täyttä osallistumista rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen
ja vaaditaan, että konfliktien osapuolet kunnioittavat naisten oikeuksia (tietoruutu 8.4). EU:n 1325-kumppanuus on eurooppalaisten
rauhanrakentamiseen ja siviilikriisinhallintaan erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen verkoston (European Peacebuilding Liaison
Office, EPLO) ”Sukupuoli, rauha ja turvallisuus” -työryhmän aloitteen tulos. Sen tarkoituksena on toimia poliitikkojen foorumina
ja edistää keskustelua ja tietoisuutta Euroopan unionissa sukupuolinäkökulmasta ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman
1325 täytäntöönpanosta.
Tietoruutu 8.4: YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325, joka hyväksyttiin 31. lokakuuta 2000, edistää sukupuolitietoisempaa
rauhanrakennusta ja torjuu sukupuolten epätasa-arvoa konfliktien jälkeisissä tilanteissa. Päätöslauselmassa 1325 edellytetään,
että konfliktien osapuolet kunnioittavat naisten oikeuksia ja tukevat heidän osallistumistaan rauhanneuvotteluihin
sekä konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen. 21 Turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa käsitellään erityisesti sitä
suhteetonta ja ainutlaatuista vaikutusta, joka sodalla on naisiin, ja naisten aliarvostettua ja liian vähän hyödynnettyä panosta
konfliktienratkaisussa sekä kestävän rauhan rakentamisessa. Siinä kannustetaan naisia osallistumaan tasa-arvoisesti ja
täysipainoisesti aktiivisina toimijoina rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen. Rauhanrakentaminen on jatkuva prosessi
valtioissa, jotka ovat irtautumassa epävakaudesta, ja sukupuolten välinen tasa-arvo on ratkaisevan tärkeää hyvän hallinnon,
avoimuuden ja vastuullisuuden varmistamiseksi.
Kansalaisjärjestö ACCORD (African Centre for the Constructive Resolution Disputes) kouluttaa miehiä ja naisia
konfliktinratkaisu-, neuvottelu- ja välittäjäntaidoissa ja auttaa heitä näin esittämään ongelmansa, kysymyksensä, tarpeensa ja
etunsa rauhanneuvotteluissa Burundissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Guineassa, Keniassa, Liberiassa, Ruandassa,
Sierra Leonessa, Somaliassa, Etelä-Afrikassa, Sudanissa ja Ugandassa.
Sierra Leonessa, Liberiassa ja Guineassa toimiva naisten rauhanverkosto Mano River Women’s Peace Network (MARWOPNET)
oli allekirjoittamassa Lomen rauhansopimusta ja sai YK:n myöntämän ihmisoikeuspalkinnon roolistaan Länsi-Afrikan
alueen rauhanprosesseissa vuonna 2003. Sen työ osoittaa, millaisia haasteita liittyy naisten toimintaan yhteiskunnallisesti,
poliittisesti ja taloudellisesti johtavissa tehtävissä rauhanrakentamisen ja jälleenrakentamisen prosesseissa. Se korostaa
myös sitä, kuinka suuri merkitys kansainvälisillä sopimuksilla ja YK:n päätöslauselmilla 22 on naisten roolin vahvistumiselle
heidän omien yhteisöjensä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä 23 .
Vahvistaakseen rooliaan naisten suojelun ja valtaistamisen alueilla konfliktien jälkeisissä tilanteissa EU:n pitää ottaa
käyttöön nykyistä tehokkaampia vastuu-, valvonta- ja raportointimenettelyitä sekä lisätä tämän alan taloudellisia ja
henkilöstöresursseja. 24 Perinteisten turvallisuus- ja oikeustoimijoiden rooli tulisi myös ottaa tarkasteluun turvallisuusalaa
uudistettaessa, sillä monissa epävakaissa valtioissa turvallisuuspalvelut eivät juuri ulotu pääkaupunkialuetta pidemmälle, ja
maaseudulla tai esikaupunkien slummeissa asuvat joutuvat turvautumaan pääasiassa epäviralliseen turvallisuusverkostoon.
20
Esimerkiksi ilmastonmuutosta ja kehitystä koskevat EU:n toimintasuunnitelmat.
21
Euroopan komissio, UNIFEM ja työjärjestö ILO:n kansainvälinen koulutuskeskus ovat yhdessä tukeneet voimakkaampia toimia sukupuolten tasa-arvon ja naisten
valtaistamisen edistämiseksi kansallisissa kehitysprosesseissa sekä EY:n tukemissa yhteistyöohjelmissa. Kumppanuudessa keskitytään YK:n turvallisuusneuvoston
päätöslauselman 1325 tehokkaaseen toimeenpanoon ja 12 maahan, joista useimmat ovat irtautumassa konfliktitilanteesta.
22
Sukupuolta, rauhaa ja turvallisuutta koskevat maailmanlaajuiset sopimukset, YK:n päätöslauselmat ja afrikkalainen pöytäkirja: Kaikkinaisen naisten syrjinnän
poistamista koskeva YK:n yleissopimus (CEDAW) 1979; Pekingin toimintaohjelma 1995; 17.9.1999 vahvistettu YK:n päätöslauselma 1265 siviilien suojelusta
aseellisessa konfliktissa; 25.8.1999 vahvistettu YK:n päätöslauselma 1261 lapsista aseellisissa selkkauksissa; 19.4.2000 vahvistettu YK:n päätöslauselma 1296
siviilien suojelemisesta aseellisissa selkkauksissa; 11.8.2000 vahvistettu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1314 lapsista aseellisissa selkkauksissa;
31.10.2000 vahvistettu YK:n päätöslauselma 1325 otsikolla Naiset, rauha ja turvallisuus; „Women 2000: Gender Equality, Development and Peace for the
Twenty-first Century“ (naiset vuonna 2000: sukupuolten tasa-arvo, kehitys ja rauha 21. vuosisadalla), New York, 5.–9.6.2000; ja naisten oikeuksia Afrikassa
koskeva pöytäkirja (Protocol on the Rights of Women in Africa), Maputo, 11.7.2003.
23
EU:n jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä voidaan käyttää myös epävakaissa olosuhteissa. Yhdeksässä Euroopan maassa (Alankomaat, Espanja, Islanti, Itävalta,
Norja, Ruotsi, Sveitsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) on meneillään YK:n päätöslauselman 1325 kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien viimeistely.
Kansallisia suunnitelmia pidetään innovatiivisina pyrkimyksinä ja kattavina strategioina, joilla kansainvälisten sitoumusten toteutusta edistetään. Analyysiä
kansallisista toteutussuunnitelmista: Sherriff ja Barnes (2008).
24
Sherriff ja Barnes 2008.
112