LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009<br />
Valtiorakenteiden kehittäminen ja sosiaalinen koheesio<br />
Tämä ei tarkoita, etteivätkö perinteiset läntiset mallit voisi sopia myös muihin kuin läntisiin yhteiskuntiin, kunhan ne vain mukautetaan<br />
paikallisiin poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tapoihin ja oloihin. Tavoitteena ei saa olla keskitetty valtiomalli, jossa on<br />
länsimainen lainsäädäntö ja jonka demokratia perustuu yksinomaan säännöllisiin vaaleihin. Tavoitteeksi on otettava kyvykäs,<br />
syrjimätön, osallistava, kansalaisista huolehtiva ja toiminnastaan vastuun kantava hallitus. Esimerkiksi Botswanan poliittisten<br />
järjestelmien juuret ovat perinteisessä ajattelussa ja laajasti hyväksytyissä hallinnon normeissa.<br />
Jos maailmaan halutaan legitiimejä ja vastuullisia hallituksia, on tärkeää etsiä paikallisia ratkaisuja hallinnon, maa- ja luonnonvarojen<br />
hallinnan sekä osaamisen siirron ongelmiin. Menestyksekkäästi kehittyneistä yhteiskunnista yksikään ei ole ollut niin riippuvainen<br />
ulkomaisista voimavaroista, ulkomaisista politiikan malleista, vieraista kielistä tai ulkomaisista laeista kuin useimmat epävakaista<br />
maista nykyisin ovat. 14<br />
Avunantajien tulee panostaa nykyistä voimakkaammin paikallisyhteisöjen tuntemukseen ja niiden poliittisten haasteiden<br />
analysointiin. Epävakaiden maiden perinteiset rakenteet ovat globalisaation myötä hyvin todennäköisesti muuttuneet, eikä niitä<br />
tule arvioida vanhoista lähtökohdista. Valtiollisten ja ei-valtiollisten instituutioiden kehitys on jatkuvaa ja epälineaarista, mikä lisää<br />
niiden ymmärtämisen haastavuutta. Monet avunantajat ovatkin todenneet, että on äärimmäisen tärkeää luoda paikallisia valmiuksia<br />
valtioiden kulttuurimaantieteen tutkimiseen ja niiden sosiokulttuuristen taustojen analysointiin. Esimerkiksi Alankomaiden<br />
kehitysyhteistyöministeriö tukee paikallisia järjestöjä, jotka tekevät yhteiskunnallista tutkimusta yhdeksässä kehitysmaassa, ja<br />
Hewlett Foundation on sitoutunut tukemaan pitkäjaksoisesti 24 ajatushautomoa 11:ssä Afrikan maassa.<br />
Avustusjärjestöjen pitää kohdistaa enemmän työtä ja voimavaroja epävakaiden maiden vitsauksena olevien institutionaalisten<br />
ja sosiopoliittisten perusongelmien ymmärtämiseen ja analysointiin (tietoruutu 7.2). Laajempi yhteiskuntatieteen ja politiikan<br />
tutkimus olisi kustannuksiltaan suhteellisen edullista ja anniltaan runsas, kun kansainvälisiä ja paikallisia toimintalinjauksia voitaisiin<br />
tutkimuksen pohjalta suunnitella epävakaiden valtioiden monimutkaisiin ongelmiin huolellisesti mitoittaen. Yhteiskunnallisen<br />
ja poliittisen asetelman diagnosointi on välttämätöntä, jotta ymmärrettäisiin mitä todella tarvitaan ja löydettäisiin parhaat<br />
kontaktipinnat valtiollisten instituutioiden kanssa tehtävälle yhteistyölle. EU-toimien hienosäädön valmiuksia voidaan parantaa<br />
epävakaiden maiden EU-henkilöstön henkilöstöhallinnon prosesseilla. Välineinä siinä voidaan käyttää ajoittaisia arviointeja<br />
sekä menettelyjä, joilla edistetään eri alojen asiantuntijoiden (humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, ulkopolitiikka, diplomatia)<br />
vuoropuhelua ja erikoistumista tiettyihin alueisiin, maihin tai toimintasektoreihin.<br />
Tietoruutu 7.2: Somalia ja Somalimaa<br />
Seth Kaplan, Managing Partner, Alpha International Consulting, Ltd.<br />
Somalia ja sen separatistialue Somalimaa tarjoavat yhden parhaista esimerkeistä valtiorakenteiden kehittämisestä yhtäältä<br />
tuonti-instituutioiden ja toisaalta omien, kotimaisten instituutioiden varaan.<br />
Somalian valtion hajottua vuonna 1991 on kansainvälinen yhteisö yrittänyt peräti 15 kertaa rakentaa sen uudelleen<br />
ylhäältäohjatusti, ja 15 kertaa se on epäonnistunut. Avustusjärjestöt, suurlähetystöt ja monikansalliset järjestöt ovat<br />
maan poliittisia realiteetteja ymmärtämättä kerran toisensa perään tulkinneet väärin maan poliittista dynamiikkaa, ja<br />
koettaneet pakolla sovittaa maahan mielikuvituksettomia, ei-strategisia, kaavamaisia poliittisia ratkaisuja, joilla ei juurikaan<br />
ole liittymäkohtia Somalian varsinaiseen kontekstiin, ja joissa ei juurikaan kuulla somaleiden itsensä ääntä. Menkhausin<br />
mukaan somalien on näin ollen löydettävä maalleen ulospääsytie tästä tappavasta ja pitkittyneestä kriisistä kansainvälisen<br />
yhteisön mukanaolosta huolimatta, ei sen ansiosta. 15<br />
Somalian luoteispuolella oleva Somalimaa, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, on sitä vastoin rakentanut<br />
valtiorakenteensa ja instituutionsa alhaalta ylös suuntautuvalla lähestymistavalla hyödyntäen pitkältä ajalta tuttua ja<br />
laajalti hyväksyttyä klaanirakennetta. Somalimaa on nykyään alueen demokraattisin valtio. Sen vakaus ja hyvinvointi ovat<br />
kohentuneet siinä määrin, että se houkuttelee maahanmuuttajia muualta Afrikan sarven alueelta. Somalimaan menestys<br />
johtuu osaksi siitä, ettei se ole saanut juurikaan ulkopuolista apua, joten sen on ollut pakko luottaa omiin voimavaroihinsa,<br />
valmiuksiinsa ja instituutioihinsa. Jotkut Somalimaan itsenäisyyden puolestapuhujat pelkäävätkin, että ulkomaisen avun<br />
lisääntyminen vaikuttaisi maahan kielteisesti. Monet muut Somalian osat, kuten Puntland, ovat myös perustaneet paikallisen<br />
hallintonsa klaanirakenteiden ympärille. Silti kansainvälinen yhteisö kieltäytyy tunnustamasta Somalimaata, ja pyrkii turhaan<br />
pakkosynnyttämään keskitetyn Somalian valtion.<br />
14<br />
Kaplan 2009.<br />
15<br />
Menkhaus 2008, s. 9.<br />
95<br />
EU:N<br />
KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Change language