LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN

EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Valtiorakenteiden kehittäminen ja sosiaalinen koheesio
perinteiset rituaalit ovat helpottaneet entisten lapsisotilaiden uudelleensopeuttamista. Nämä toimet ovat osoittaneet, että
menestyviä ovat sellaiset strategiat, joiden juuret ovat syvällä sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa, ja joissa otetaan
huomioon uudelleensopeuttamisen subjektiiviset ja psyykkiset ulottuvuudet.
• Rituaalit auttavat muuttamaan maailmankuvaa, ja niiden avulla ihmisten on helpompi ymmärtää laajempaa konfliktia. Kun
maailmankuva on murenemassa, voidaan rituaalien avulla muodostaa uusia tapoja ajatella ja muokata ihmisten käsitystä
maailmasta. Ne voivat myös tehdä konfliktista vähemmän tuhoisan, jos niissä muotoillaan uudelleen päivänpolttavia
asioita ja sallitaan ihmisten lähestyä ongelmia uusilla tavoilla.
• Nämä järjestelmät, joita luonnehditaan usein perinteisiksi tai epävirallisiksi, ovat myös laajempia hallintomuotoja,
joiden käyttö ulottuu kiistojen ratkaisua laajemmalle. Niiden johtajat saattavat myös osallistua kylän tai yhteisön
päivittäiseen toimintaan. Väkivalta on saattanut vaikuttaa pahoin näihin järjestelmiin ja muuttaa niitä, mutta ne säilyvät
todennäköisesti koskemattomampina kuin viralliset järjestelmät.
• Näiden järjestelmien ainutlaatuinen panos on yhteiskunnallisen luottamuksen ja yhteisön eheytymisen edistäminen
erityisesti väkivaltaisuuksien jälkeen. Ne perustuvat lähes poikkeuksetta yleisen järjestyksen ja yhteisön käsitteisiin.
Ensisijainen kysymys on yhteisön eikä pelkästään uhrin hyvinvointi.
Näihin järjestelmiin voi kuitenkin liittyä etenkin ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon ja nuorten oikeuksiin liittyviä
epäkohtia ja uhkia. Perinteisiä ja epävirallisia mekanismeja on siksi arvioitava yksityiskohtaisesti ja tilannekohtaisesti
suhteessa eri tilanteissa havaittaviin rajoituksiin: perinteisten auktoriteettien ja normien heikkenemiseen ja mahdolliseen
tuhoutumiseen, vallan ja valta-aseman väärinkäytön riskiin, poliittisen manipuloinnin riskiin, järjestelmän legitimiteettiin ja
tehokkuuteen ja rajalliseen soveltuvuuteen eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Kansalaisyhteiskunnan paikallisten toimijoiden
katsotaan yleensä pystyvän paremmin käsittelemään näitä rajoituksia, koska ne voivat edistää ja tukea sopeutumista
järjestelmiin, jotka ovat muuttuneet ja joita on muutettu ajan mittaan jatkuvasti.
Kaiken kaikkiaan avunantajilla ja kansainvälisillä organisaatioilla, erityisesti EU:lla, on oltava ensisijaisena tavoitteena lisätä
ymmärrystä siitä, miten väestöt reagoivat päivittäisiin turvallisuusongelmiinsa silloin, kun valtiojärjestelmän vaikutusvalta
on heikko tai valtio on itse aiheuttanut ongelmat.
2.2 KANSALAISYHTEISKUNNAN HUOMIOIMINEN
Valtiorakenteiden kehittämistoimilla on taipumus epäonnistua, jos valtion legitimiteettiä ei institutionaalisia valmiuksia
vahvistettaessa palauteta ennalleen. Legitimiteetin perusteet ovat moninaiset ja se muuttuu ajan mittaan tavoilla, joiden vuoksi
ulkopuolisten toimijoiden on vaikea ymmärtää sitä kaikilta osin. Joskus tilanteissa, joissa valtio ei ole legitiimi, valtion ulkopuoliset
instituutiot säilyttävät legitimiteettinsä, paikallisväestön tunnustaman sosiaalisen asemansa. Jos keskitytään liikaa valtioon, vaarana
on, että jätetään huomiotta tärkeitä valtiorakenteiden ulkopuolisia toimijoita.
Yksi keino luoda luottamusta ja lisätä valtion legitimiteettiä on, että kiinnitetään huomiota pelkän valtioajatuksen lisäksi myös
valtiorakenteiden kehittämiseen keinona puuttua tilanteeseen valtion ja valtion ulkopuolisten toimijoiden välisten suhteiden
yhtymäkohdassa. Keskeisten valtiorakenteiden toimintakyvyn kehittäminen on tärkeää, mutta oleellista on myös tukea
kansalaisyhteiskunnan valmiuksia valvoa valtion toimia ja vetää se vastuuseen politiikoistaan.
Haasteena on olla heikentämättä valtion asemaa samalla, kun vältetään valtion ja valtion ulkopuolisten toimijoiden välinen kilpailu,
ja tiedostaa se tosiasia, että valtiorakenteiden kehittäminen saattaa heikentää muita auktoriteetteja ja siten koko prosessia.
2.3 KOLLEKTIIVISEN KANSALAISTUNTEEN JA VASTUUN MEKANISMIEN TUKEMINEN
Sosiaalisen koheesion edistäminen ja osallistumiseen kannustavien virallisten instituutioiden käyttö ovat tärkeitä aineettomia
ulottuvuuksia valtiorakenteita kehitettäessä. On ryhdyttävä toimiin, jotka yhdistävät epävakaiden valtioiden erilaisia ihmisiä
kansallisella tasolla ja hyödyntävät yhteenkuuluvuuden saarekkeita, joita on syntynyt valtiota alemmalle tasolle. Menestyneimmät
Afrikan valtiot ovat hyödyntäneet yhtenäistä poliittista maantiedettä ja vedonneet kansalaistensa yhteiseen historiaan luodakseen
kaikille yhteisen identiteetin ja päämäärän tunteen.
93
EU:N
KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI