LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

More documents

Recommendations

Info

Luku 6 EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Tietoruutu 6.3: Häiriöt ja sosiaaliturva – virallisten ja epävirallisten rahoituslaitosten rooli Abena D. Oduro, Ghanan yliopiston kansantaloustieteen laitos Objektiivisia riski-indikaattoreita Afrikassa ovat sademäärien vaihtelut, viljanhintojen kausiluonteisuus ja niiden kotitalouksien osuus, joilla ei ole saatavilla puhdasta juomavettä ja turvallista viemäröintijärjestelmää. Itse ilmoitettujen häiriöiden esiintyvyys on toinen indikaattori Afrikan kotitalouksia uhkaavien riskien ja häiriöiden laajuudesta ja luonteesta. Esimerkiksi Tansaniassa noin kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista maaseudun kotitalouksista Kilimanjarossa ja Ruvumassa ilmoitti häiriöistä, jotka vaikuttivat heidän toimeentuloonsa tietyllä viiden vuoden ajanjaksolla (Sango et al., 2007). Kotitaloudet olivat yleensä kärsineet useista häiriöistä. Temassa, pitkälti kaupungistuneella alueella Ghanassa, suurin osa kotitalouksista ilmoitti yhdestä tai kahdesta häiriöstä tietyllä kahden vuoden ajanjaksolla. Tämä tulos poikkeaa Builsasta, suurelta osin maaseutumaisesta alueesta, missä yli puolet kotitalouksista ilmoitti useammasta kuin neljästä häiriöstä kahden vuoden aikana. Tämänhetkinen maailmanlaajuinen kriisi ja sen vaikutus Afrikan talouksiin luo uusia riskejä ja epävarmuutta jo ennestäänkin riskialttiisiin yhteisöihin ja kotitalouksiin. Häiriöillä on lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi Norsunluurannikolla tapahtuneen säähäiriön jälkeen sekä poikien että tyttöjen koulunkäynti väheni. Häiriön kokeneiden alueiden lasten aliravitsemus lisääntyi (Jensen, 2000). Lasten koulutukseen ja terveyteen tehtävien investointien vähenemisellä häiriön jälkeen voi olla pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia. Kulutuksen väheneminen tarkoittaa sitä, että jotkin kotitaloudet tai jotkut yksilöt saattaisivat köyhtyä tai jo ennestään köyhät pysyä köyhinä. Joissain maissa voi olla huomattavan paljon tilapäisesti köyhiä, jotka välillä köyhtyvät ja välillä vaurastuvat. Selvitäkseen häiriöstä kotitaloudet tasapainottelevat kulutuksen vähentämisen ja omaisuuden myymisen välillä. Kotitaloudet hallitsevat riskejä ja reagoivat häiriöihin monilla eri tavoilla. Nämä selviytymismekanismit ovat pitkälti sidoksissa perheeseen (ydinperheeseen ja suurperheeseen) sekä muihin verkostoihin ja omavakuutuksiin (esimerkiksi omaisuuden myymiseen). Julkiseen sosiaaliturvaan ja virallisiin luotto- ja vakuutusvälineisiin turvaudutaan harvoin. Epävirallisten rahoitusjärjestelyjen yleisyyttä voidaan selittää tarjonnalla ja kysynnällä. Pankkien ja muiden virallisten rahoituslaitosten maantieteellinen kattavuus rajallinen. Nämä laitokset palvelevat huonosti maa- ja syrjäseudun yhteisöjä. Mikrorahoitusohjelmat ovat paljon kattavampia. Viralliset rahoituslaitokset eivät todennäköisesti laajenna toimintaansa maaseudulle, ennen kuin ne pystyvät asianmukaisesti tarttumaan epäoikeudenmukaiseen valikoitumiseen ja moraaliseen arpapeliin. Epävirallisten luottojen ja vakuutusten tarve säilyy, koska epävirallisten lainojen transaktiokustannukset voivat olla pienemmät kuin virallisten lainojen. Epävirallisen lainan myöhästymissakot voivat olla pienemmät kuin virallisen lainan. Erittäin riskialttiissa ympäristössä tämä voi siirtää luottojen ja vakuutusten kysyntää epäviralliselle sektorille. Joitakin esimerkkejä epävirallisista rahoituslaitoksista ovat hautajaisyhdistykset ja säästö- ja luottoyhdistykset, joita ei ole tarkoitettu tarjoamaan vakuutusta häiriöitä vastaan. Empiiriset todisteet osoittavat, että kotitaloudet eivät voi saada täydellistä vakuutusta riskejä vastaan. Riskinjakojärjestelyt tarjoavat todennäköisemmin vakuutuksen idiosynkraattisille häiriöille kuin yhteisille häiriöille. Esimerkiksi hautajaisyhdistykset tarjoavat yleensä vakuutusta idiosynkraattisille häiriöille. Köyhät kuitenkin todennäköisemmin jäävät näiden järjestelyjen ulkopuolelle. 49 Afrikan talouksien riskialttius sekä näyttö siitä, etteivät kotitaloudet voi turvata kulutusta, kun ne kärsivät häiriöstä, viittaavat siihen, että vakuutusten tarve varmaankin on suuri. Tansanian maaseudun kotitalouksien keskuudessa tehty tutkimus osoittaa, että hintavaihteluita ja rankkasateita varten otettavilla vakuutuksilla on kysyntää. Halukkuus maksaa vakuutuksesta riippuu siitä, onko vakuutuksen maksamiseen käytettävissä käteistä (Sarris et al., 2007). 49 Ks. Harrower ja Hoddinnot, 2005, Hoogeveen, 2003, ja de Weerdt, 2009. Riskinjakojärjestelyt saattavat tarjota osittaista, mutta eivät täyttä vakuutusta. Vakuutusmaksut eivät välttämättä riitä kattamaan häiriön kaikki kustannuksia. On epätodennäköistä, että kotitaloudet ottavat täyden vakuutuksen kovarianteille riskeille (Harrower ja Hoddinnot, 2005, Hoogeveen 2003). Kotitalouksien siirtyminen köyhyydestä vaurauteen ja toisin päin viittaa siihen, että ei ole olemassa sellaisia riskinhallintamekanismeja, jotka suojelisivat kotitalouksia riittävästi köyhtymästä häiriötilanteissa, tai tällaiset mekanismit ovat heikkoja. 88
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009 Globaali rahoituskriisi vaikuttaa voimakkaasti afrikan epävakaisiin valtioihin 4.2 POLIITTISEN EPÄVAKAUDEN JA UUSIUTUVIEN KONFLIKTIEN RISKI Valtiorakenteiden epävakaus heikentää poliittisia prosesseja, joilla valtion toimintakyky ja kansalaisten odotukset voidaan tasapainottaa. Maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi vaarantaa entisestään mahdollisuuksia tällaisen tasapainon ylläpitämiseen Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaissa maissa. Jos valtion toimintavalmiudet ja kansalaisten odotukset eivät kohtaa, seurauksena voi olla aseellinen konflikti. Tämän näkemyksen esitti IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn, joka totesi, että alhaisen tulotason maiden kohdalla emme piittaa kasvusta pelkän kasvun vuoksi, vaan haluamme myös turvata rauhan ja estää sodan. Kun alhaisen tulotason maiden tilanne oli noin kymmenen viime vuoden aikana hyvä, sodan syttymisen vaara väheni huomattavasti. Suurena pelkona Strauss-Kahnin mukaan on, että tämä suuntaus voisi kääntyä päinvastaiseksi. 50 Miguel et al. (2004) analysoivat sisällissodan ratkaisevia tekijöitä 41 Afrikan maassa ja osoittivat, että viiden prosentin vähennys talouskasvussa lisää konfliktin riskiä puolella. Brückner ja Ciccone (2007) totesivat, että yhden vientiraaka-aineen hinnan romahdus lisää aseellisin konfliktin todennäköisyyttä. Ciccone (2008) osoittaa, että kuivuuden aiheuttaman tulojen laskun vaikutus on sama. Tällainen kriisin traaginen vaikutus Saharan eteläpuolisen Afrikan epävakaissa maissa nostaa maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin inhimillisiä ja sosiaalisia kustannuksia. Vaikka Saharan eteläpuolisen Afrikan maat eivät kokisi sen suurempaa makrotalouden häiriötä kuin alueen muutkaan maat, seuraukset voisivat silti olla paljon vakavammat, koska niiden poliittiset valmiudet reagoida riittävästi häiriöihin ovat huonot. Siksi epävakaiden maiden suojelemisen kriisiin seurauksilta tulee olla avunantajien tärkeysjärjestyksessä etusijalla. 50 Strauss-Kahn 2009. 89 EU:N KEHITYSYHTEISTYÖRAPORTTI
Page 1:
LISÄÄ VAKAUTTA AFRIKKAAN UUSI TOI
Page 4 and 5:
Euroopan kehitysyhteistyöraportti
Page 6 and 7:
Esipuhe EU:n kehitysyhteistyörapor
Page 8 and 9:
Sisältö EU:n kehitysyhteistyörap
Page 10 and 11:
Taulukot ja kuviot EU:n kehitysyhte
Page 12 and 13:
Lyhenteet EU:n kehitysyhteistyörap
Page 14 and 15:
Yleiskatsaus EU:n kehitysyhteistyö
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20:
Page 23 and 24:
EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50: EU:n kehitysyhteistyöraportti 2009
Page 82 and 83: OSA KAKSI EPÄVAKAUDESTA RESILIENSS
Page 84 and 85: Luku 5 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 116: Luku 7 EU:n kehitysyhteistyöraport
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

LISÃÃ VAKAUTTA AFRIKKAAN