Uusi toivo 2/2009 - Sininauhaliitto
Uusi toivo 2/2009 - Sininauhaliitto
Uusi toivo 2/2009 - Sininauhaliitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kriminaalihuollon tukisäätiön<br />
ja Helsingin<br />
Diakonia-ammattikorkeakoulun<br />
järjestämän Kovennettu<br />
lapsuus -seminaarin<br />
teemana olivat vankeuden eri<br />
vaiheet lapsiperheen näkökulmasta.<br />
Seminaarin avannut lapsiasiavaltuutettu<br />
Maria Kaisa Aula muistutti lapsen<br />
oikeudesta omiin vanhempiinsa.<br />
Oikeus koskee myös vankilassa olevien<br />
vanhempien lapsia.<br />
Aula totesi, että lapsella on oikeus<br />
tietää vanhempansa olinpaikka. Seminaarissa<br />
todettiinkin, että lapselle on<br />
paras kertoa totuus, mikäli vanhempi<br />
joutuu vankilaan. Ohjeita tai neuvoja,<br />
miten sen pitäisi tapahtua lapsen kypsyysaste<br />
huomioon ottaen, kaivattiin<br />
lisää.<br />
Lapsiasiavaltuutettu Aulan mukaan<br />
vankiperheen lapsista on alkanut<br />
tulla kansainvälistä tutkimusta ja<br />
selvityksiä vasta 1990-luvulta alkaen.<br />
Meille mielenkiinto vankilassa olevien<br />
lapsia kohtaan tuli Ruotsin kautta<br />
vain runsaat viisi vuotta sitten. Asiaan<br />
havahtuminen vaatii Aulan mielestä<br />
vankilaviranomaisilta pysyviä muutoksia<br />
toimintakäytäntöihin. Myös<br />
uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa<br />
tarvitaan. Samoin tilakysymykset<br />
on jouduttu ottamaan uudella tavalla<br />
vankiloissa huomioon.<br />
Vankilan ulkopuolella tarvitaan<br />
ymmärrystä siitä, miten lasten kokemuksia<br />
voidaan jakaa ja kertoa asioista<br />
vankilassa olevien isien ja äitien<br />
lapsille. Myös vanhempi, joka ei ole<br />
vankilassa, tarvitsee Maria Kaisa Aulan<br />
mielestä tukea.<br />
Aula pitää haasteellisena yhteistyötä,<br />
jota eri hallinnonalojen kesken tarvitaan.<br />
Nyt rajat ovat hänen mukaansa<br />
yhä liian korkeat. Yhteistyötä rakennettaessa<br />
on myös pyrittävä siihen,<br />
että erilaisista hankkeista muodostuisi<br />
vakiintuneita toimintoja. Aula lupautui<br />
ehdottamaan lapsiasianeuvottelukuntaan<br />
vankiperheteemaa, jonka hän<br />
<strong>toivo</strong>o tulevan entistä näkyvämmäksi.<br />
Aulan toiveena on saada kansalliset<br />
ohjeet ja käytännöt vankiperheen kohtaamiseen.<br />
Vankeusaika voi alkaa<br />
traumaattisesta tilanteesta<br />
Mielenkiinto<br />
vankiperheen lapsia<br />
kohtaan on meillä<br />
herännyt vasta viitisen<br />
vuotta sitten.<br />
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula uskoo, että vankiperheen asioissa tarvitaan<br />
uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa.<br />
Seminaaria jaksottivat videotallenteet<br />
keskusteluista Tuijan ja Matin kanssa.<br />
Pariskunta kertoi perheen kokemuksista<br />
tilanteessa, jolloin perheen isä<br />
sai pitkän vankilatuomion. Tuijan ja<br />
Matin lapset olivat tuolloin 0-4-vuotiaita.<br />
Tuijan mukaan vanhimmalle<br />
lapselle kerrottiin isän poissaolon syy.<br />
Ohje oli olla rehellinen. Kaksi nuorinta<br />
eivät vielä oikein edes ymmärtäneet<br />
isän puuttuvan. Tuija totesi, että lasten<br />
lisäksi hän kantoi suurta huolta miehestään.<br />
Elämää sävytti pelko miehen<br />
jaksamisesta vankeuden aikana.<br />
A-klinikan perheterapeutti Pentti<br />
Kivinen-Aalto totesi, että vankilaan<br />
joutumista edeltävästä tilanteesta<br />
pitää toisinaan käyttää jopa sanaa<br />
trau ma. Jos pidätys tapahtuu kotona,<br />
tapahtuma voi todella olla traumaattinen<br />
sen lisäksi, että se voi olla<br />
vaarallinen ja väkivaltainen. Tuolloin<br />
tilannetta on voitava purkaa kuten<br />
mitä tahansa muuta traumaattista tapahtumaa<br />
tai kriisiä. Perheen kanssa<br />
on pyrittävä rakentamaan turvallinen<br />
ja luottamuksellinen suhde.<br />
Tutkintavankeuden aikana perheellä<br />
on Kivinen-Aallon mukaan hyvin<br />
vähän kykyä ottaa vastaan faktatietoa.<br />
Joidenkin tärkeiden asioiden käsittelyä<br />
on syytä lykätä myöhempään<br />
ajankohtaan. Samaa mieltä oli Jokelan<br />
vankilan apulaisjohtaja Heidi Melling,<br />
joka pitää tutkintavankeusaikaa<br />
vaikeana myös siksi, ettei tulevasta<br />
tuomiosta ole vielä tietoa. Tutkintavankeus<br />
antaa toisaalta myös pysäyttämisen<br />
mahdollisuuden, kun kiinni<br />
otettu joutuu olemaan selvin päin. Se<br />
on Mellingin mielestä herkkä kohta,<br />
jossa on tilaisuus puuttua ja auttaa<br />
vankia.<br />
Perheterapeutti Kivinen-Aalto pitää<br />
puutteellisena yleisesti käytettyä vankiperhe-nimeä.<br />
Yhteiskunnalla on hänen<br />
mielestään tarve määritellä perhe,<br />
mutta Kivinen-Aalto antaisi mieluummin<br />
perheiden itse kuvata käsityksensä<br />
perheestä. On huono lähtökohta, jos<br />
vankiperheiden kanssa työskentelevät<br />
pitäytyvät omassa ydin- tai perusperhemääritelmässään<br />
vankilaan joutuneiden<br />
perheitä kohdattaessa.<br />
Pentti Kivinen-Aalto luetteli joukon<br />
selviytymiskeinoja, jotka auttavat<br />
vangin perhettä sopeutumaan tilanteeseen.<br />
Korkea sietokyky ja voimakas<br />
yhteenkuuluvuus ovat niitä. Myös<br />
väkivallattomuus ja vähäinen riippuvuuskäyttäytyminen<br />
edesauttavat perhettä<br />
selviytymään. Traumaattisesta<br />
tilanteesta selviytymistä puolestaan<br />
hidastaa esimerkiksi taipumus syyllistävään<br />
ongelmien selvittämiseen.<br />
25
Change language