Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet ... - Hämeen liitto
Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet ... - Hämeen liitto
Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet ... - Hämeen liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Omakotirakentamisen</strong> täydennysmahdollisuudet taajama-alueella<br />
Riihimäen kaupunki – Tekninen keskus – Kaavoitusyksikkö<br />
23.3.2011
Sisällys<br />
1 LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................... 3<br />
2 RIIHIMÄEN YHDYSKUNTARAKENNE ........................................................................................ 3<br />
3 RIIHIMÄEN VÄESTÖNKASVU ..................................................................................................... 3<br />
4 KAAVATILANNE........................................................................................................................... 4<br />
4.1 MAAKUNTAKAAVA...................................................................................................................... 4<br />
4.2 YLEISKAAVA.............................................................................................................................. 4<br />
5 AO -TONTTIEN RIITTÄVYYS .......................................................................................................4<br />
6 RIIHIMÄEN MAANTIETEELLISET EDELLYTYKSET .................................................................. 6<br />
7 ASUINALUEIDEN LAAJENEMISMAHDOLLISUUDET TAAJAMA-ALUEELLA......................... 8<br />
8 KÄYTTÄMÄTÖN RAKENNUSOIKEUS TAAJAMA-ALUEELLA ............................................... 11<br />
9 YHTEENVETO............................................................................................................................. 11<br />
2
1 Lähtökohdat<br />
14.12.2009 Khall. 597 § kaupunginhallitus hyväksyi teknisen lautakunnan esityksen<br />
Kalmun osayleiskaavaehdotuksesta. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää teknistä<br />
keskusta selvittämään vaihtoehtoiset pientaloalueet (vaihtoehtoiset soveltuvat alueet,<br />
maanhankinnan tilanne ja mahdollisuudet sekä alueen tekniset toteuttamismahdollisuudet).<br />
Lisäksi kaupunginhallitus kehotti teknistä lautakuntaa valmistelemaan maapoliittisen<br />
ohjelman.<br />
Maapoliittinen ohjelma on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä 16.8.2010. Kaupunginhallituksen<br />
päätöksellä on perustettu kaupunginhallituksen alainen työryhmä käymään<br />
läpi maapoliittinen ohjelma sen tarkistamiseksi.<br />
2 Riihimäen yhdyskuntarakenne<br />
Riihimäellä rakentaminen on 1800-luvun loppupuolelta alkaen kerääntynyt rautatieaseman<br />
läheisyyteen Rautatienpuiston hiekkaharjulle ja myös ympäröiville huonommin<br />
rakennettaville savikoille. Laajat turvealueet ovat yhä edelleen rakentamattomia.<br />
Riihimäen asutus on hyvin keskittynyttä. Yli 90 % väestöstä asuu 3 km:n etäisyydellä<br />
rautatieasemasta. Rakentamiskelpoinen alue Vt 3:n itäpuolella on valtaosaltaan jo<br />
kaavoitettu ja rakennettu.<br />
3 Riihimäen väestönkasvu<br />
Riihimäki on osa Suomen eteläistä väestönkasvualuetta. Alue on Helsinki – Tampere<br />
– akselin kehitysvyöhykkeellä ja kuuluu kiistämättä pääkaupungin vaikutuspiiriin ja siten<br />
Helsingin metropolialueeseen. Kaupungin väkiluku on ollut vahvassa kasvussa<br />
koko 2000-luvun ajan. Pääasiallinen kasvun tuoja on ollut muuttovoitto.<br />
Kaupungin strategiassa on varauduttu seuraavanlaiseen väestönkasvuennusteeseen:<br />
1,5 % vuodessa vuoteen 2015 saakka ja 1 % vuoteen 2030 saakka. Vuosina<br />
2007 ja 2008 kasvu oli lähes 2 % vuodessa. Vuosina 2009–2010 väestönkasvu ei<br />
noussut ennusteen tasolle.<br />
Tilastokeskuksen ennuste on selkeästi pienempi kuin kaupungin oma ennuste. Riihimäen<br />
oman ennusteen mukaan väestö lisääntyisi vuoteen 2025 mennessä 7 241<br />
henkilöllä, eli Riihimäellä vuonna 2025 väestön määrä olisi 34 744 henkilöä. Tilastokeskuksen<br />
ennusteeseen verrattuna eroa on +3 429 asukasta.<br />
Riihimäki 2010 yleiskaavassa väkiluvun ennusteen vaihteluväli on 28 000 – 30 000<br />
asukasta v. 2010. Ennuste on varsin hyvin toteutunut, kun väkiluku vuoden 2010<br />
lopussa oli 28 803 henkeä.<br />
Koko maakunnan tasolla väestönkasvun on arvioitu olevan 0,42 % vuodessa vuoteen<br />
2025 mennessä. Maakuntakaavan väestösuunnitteessa koko Riihimäen seutukunnan<br />
väestönkasvuksi on arvioitu n. 0,41 % vuodessa vuoteen 2025 mennessä.<br />
3
4 Kaavatilanne<br />
4.1 Maakuntakaava<br />
Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu 28.9.2006. Maakuntakaavan asuinaluevaraukset<br />
eivät ole enää riittävät Riihimäen väestönkasvu huomioon ottaen.<br />
Kalmun osayleiskaava-aluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan, mutta Hämeen liiton<br />
24.9.2008 annetun lausunnon mukaan Kalmun alueen kaavoittaminen asumiseen on<br />
perusteltu poikkeama maakuntakaavasta.<br />
Maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuonna 2008, tavoitteena on saada uusi<br />
maakuntakaava valtuuston hyväksyttäväksi keväällä 2012.<br />
Voimassa oleva maakuntakaava<br />
4.2 Yleiskaava<br />
Riihimäen 2010 yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Kaava on<br />
oikeusvaikutukseton. Yleiskaava on vanhentunut ja tulee uudistaa. Yleiskaavoitus<br />
päivitetään oikeusvaikutteisina osayleiskaavoina, joiden lisäksi tehdään koko kuntaa<br />
koskevia yleiskaavallisia selvityksiä, kuten liikenneselvitys, maisemaselvitys ja palveluverkkoselvitys.<br />
Yleiskaavan ohjelmointi on vuoden 2011 kaavoitusohjelmassa.<br />
5 AO -tonttien riittävyys<br />
Tällä hetkellä kaupungilla on kerrostalotontteja n. 5 vuoden tarpeiksi. Rivitalotonteista<br />
on pulaa, niitä yritetään lisätä asemakaavamuutoksilla mm. Vahteristossa. Toisaalta<br />
keskustassa Keski-Suokylässä asemakaavamuutoksella muutetaan rivitalokortteli<br />
kerrostalokortteliksi, jolloin rakennusoikeus lisääntyy merkittävästi.<br />
4
Omakotitonttien loppuminen on suuri uhka, vuoteen 2014 mennessä kaupungilla ei<br />
ole enää myytäviä omakotitontteja, ellei saada laajempaa aluetta lähivuosina asemakaavoittavaksi.<br />
5
6 Riihimäen maantieteelliset edellytykset<br />
Maankäytön rajoitusalueet<br />
Luonnonmaiseman rajoituksista merkittävimmät ovat turvealueet mm. huonon rakennettavuutensa<br />
vuoksi ja Kytäjä-Usmin gabroalue, joka tulee säästää ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin.<br />
Vesistön ranta-alueet n. 200 - 250 m etäisyydellä rannasta ovat maankäyttö- ja rakennuslain<br />
määrittelemiä rakentamisen rajoitusalueita.<br />
Maakuntakaavan luonnonsuojelukohteet kuten Hatlamminsuo (soidensuojelu) ja Hatlamminmäki<br />
(geologinen suojelu), Arolampi (linnustonsuojelu) ja Paalijoen kanjoni<br />
(geologinen suojelu) ovat rakentamisen ulkopuolella samoin kuin detaljikaavoituksella<br />
tai erillispäätöksillä suojellut kohteet kuten Suolijärven ja Vahteriston luonnonsuojelualue.<br />
Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet kuten kallionsuojeluohjelman Hiirenkallio,<br />
Mikkolankallio ja Ruusinkallio ovat myös säästettäviä kohteita.<br />
Herajoen vedenottamon suoja-alue on Herajoen vedenottamon suojelusuunnitelman<br />
mukaan rakentamisen ulkopuolella. Pohjaveden muodostumisalueet ovat erityisten<br />
ehtojen alaisia.<br />
Riihimäellä on yksi iso maa-ainestenottoalue, Rappukallio, jonka alueella muu maankäyttö<br />
tulee kysymykseen vasta ottamistoiminnan loputtua.<br />
Vanhat ja uudet kaatopaikat, Kapula, Korttionmäki ja Kinturin maankaatopaikka ovat<br />
pysyvästi varsinaisen yhdyskuntarakentamisen ulkopuolella.<br />
Riihimäen varuskunnalla on oma toiminta-alueensa, joka on kaavoituksen suhteen<br />
pysynyt suhteellisen erillisenä, taajamatoimintojen ulkopuolisena alueena.<br />
Riihimäen koko kaupungin meluselvityksen 2008 mukaan Vt 3:n, rautatien ja KT 54:n<br />
yömelu asettaa reunaehdot uuden asumisen sijoittamiselle. Varuskunnan ampumaradan<br />
meluvyöhyke rajoittaa toistaiseksi Kokon alueen kaavoittamista.<br />
Muun lainsäädännön, esimerkiksi muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain määrittelemät<br />
yksittäiset kohteet ovat luonnollisesti myös rakentamista rajoittavia.<br />
Kun rajoitukset kootaan yhteen, nähdään, että taajaman lounaispuoli, Riutta, Siirtola,<br />
Arolampi ja Vahteriston eteläosa ovat mahdollisia esimerkiksi asumisen alueiksi. Kokon<br />
alue vapautunee aikanaan melurasitteesta. Meluvyöhykkeitä voidaan supistaa<br />
meluestein; niitä voidaan myös rakentaa muuhun kuin asuinkäyttöön.<br />
Konsultointivyöhyke on Turvatekniikan keskuksen (TUKES) määräämä alue toimintaperiaateasiakirja-<br />
ja turvallisuusselvitysvelvollisten laitosten ympärillä. Konsultointivyöhykkeen<br />
tarkoitus on ohjata maankäytön suunnittelijat ottamaan huomioon mahdollisen<br />
suuronnettomuuden vaikutukset maankäyttöpäätöksissä. Riskille alttiita toimintoja,<br />
kuten asuinalueet, koulut, sairaalat yms., ei tule sijoittaa liian lähelle vaaraa<br />
aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Riihimäellä on kaksi tällaista kohdetta: Oy Aga Ab<br />
(1,5 km vyöhyke) ja Ekokem Oy Ab (1 km vyöhyke). Lisäksi osittain Riihimäen alueelle<br />
ulottuu Janakkalassa sijaitseva Kiinteistö Oy Metsomäki (1 km vyöhyke).<br />
6
7 Asuinalueiden laajenemismahdollisuudet taajama-alueella<br />
Kaavoitettavat kohteet<br />
Taajaman täydentämisalueet, joilta puuttuu asemakaava, on muutenkin järjesteltävä<br />
maankäytöltään. Näistä tärkein kohde on Herajoen kyläalue, jossa maanomistajina<br />
ovat sekä yksityiset että kaupunki. Alueen mielekäs kaavoitus edellyttää joko maahankintoja<br />
tai kaavoitussopimusten tekemistä. Herajoella on maankäytössä huomioitava<br />
erityisesti melun vaikutukset ja pohjavesialue.<br />
Toinen selkeä tiivistämiseen sopiva ryhmä ovat kaavoitetut Y-tonttialueet, joiden<br />
tarve on nykynäkymillä poistunut. Näitä ovat mm. Tienhaaran, Kumelan ja Patastenmäen<br />
kohteet.<br />
Kaavoitettujen asuinalueiden liepeille ja sisään voidaan selvittää täydennysmahdollisuuksia<br />
esim. Räätykänmäessä, Korttionmäessä, Kokossa ja Hirsimäessä.<br />
Korttionmäen lisäosan asemakaavoitus on vuosien 2010 ja 2011 kaavoitusohjelmissa.<br />
Vähenevät viheralueet voivat aiheuttaa asukkaissa vastustusta.<br />
Selvitettävät kohteet<br />
Eräillä kaupungin omistamilla kaavoitetuilla korttelialueilla voidaan myös vaihtaa<br />
käyttötarkoitusta. Tutkittaviksi on esitetty esim. Ruotsinkadun kuvataidekoulun alue ja<br />
Petsamonkadun jälleenrakentamistalojen omakotikäyttöön ottamista pitkällä aikavälillä.<br />
Nykyisille toiminnoille olisi ensin järjestettävä vaihtoehtoiset, paremmat tilat.<br />
Ei kaupungin omistamat kohteet<br />
Kaupunkirakenteen sisällä on pari yksityisessä omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta<br />
kohdetta, Suojala (19.) ja Viertola (20.), jotka tulisi kaavoittaa asumiseen,<br />
lähinnä AO-tonteiksi.<br />
Raviradan alueen hankkiminen kaupungin omistukseen ja kaavoittaminen asumiseen<br />
voisi johtaa siihen, että Riihimäellä ei olisi tulevaisuudessa enää ravirataa, sillä<br />
ravitapahtumien laskeneiden kävijämäärien vuoksi uusien raviratojen rakentaminen<br />
lienee epätodennäköistä Suomessa.<br />
8
<strong>Omakotirakentamisen</strong> täydennysmahdollisuudet taajama-alueella<br />
Kohde Kaavoitus Rakentaminen/ AO AR Huom!<br />
luovutus tontit tontit<br />
Kaavoitettavat kohteet<br />
1. Herajoki 2010-12 20 - uusi asemakaava koulun ymp.<br />
- osa alueesta yks. omistuksessa<br />
- uusi katu välille Herajoentie -MT<br />
130<br />
- koulun tontti<br />
- toimintaa melualueelle<br />
- meluselvityksen tarkennus tehty<br />
-melusuojauksen tarve<br />
2. Korttionmäki 2010-11 20 - uusi asemakaava lakialueelle<br />
3. Pohjankorpi, kortteli 2633 2010-11 5 - asemakaavan muutos: Y muutetaan<br />
AO:ksi<br />
4. Räätykänmäki I 2010-12 6 - asemakaavan muutos: Y muutetaan<br />
AO:ksi<br />
5. Lasilantie (U ja P) 2010-11 6 - asemakaavan muutos: U ja P<br />
muutetaan AO:ksi<br />
6. Tienhaara (Y) 2012 3 - asemakaavan muutos: Y muutetaan<br />
AO:ksi<br />
7. Räätykänmäki II 2012 6<br />
8. Punkantien risteys, kortteli 2013 4 - asemakaavan muutos: Y muutetaan<br />
AO:ksi<br />
9003<br />
9. Kumela (Y) 2013 4 - asemakaavan muutos: Y muutetaan<br />
AO:ksi<br />
10. Kumela (Y) 2013 2 - asemakaavan muutos: Y muutetaan<br />
AO:ksi<br />
11. Patastenmäki (P) 2013 2 - asemakaavan muutos: Y muutetaan<br />
P:ksi ja P:tä muutetaan AO:ksi<br />
12. Kokko, tilat 5:115 ja 5:130 2012 10 - uusi asemakaava Uuden Karhintien<br />
ja Karhintien väliselle alueelle<br />
13. Päivöläntien Y-tontti 2012 3<br />
21. Hirsimäen urheiluk. ja ymp. 10 - toimintojen uudelleenjärj. tutkitaan<br />
Yhteensä 88 3<br />
Selvitettävät kohteet<br />
14. Juppala, kortteli 9 (Y) - asemakaavan muutos<br />
- maaperä selvitettävä<br />
15. Kokko, tila 5:139 - toistaiseksi ampumaradan melualuetta<br />
16. Ruotsinkadun kuvataide-<br />
- korvaavat tilat löydettävä<br />
muualta<br />
koulu<br />
17. Petsamonkadun jälleenrakentamistalot<br />
- ryhmäperhepäiväkodit kolmessa<br />
rakennuksessa; hoitopaikat löydettävä<br />
muualta<br />
23. Voimalinjan alue (Juppala) - voimalinjalta tulevaisuudessa<br />
vapautuva alue, käyttöä selvitetään<br />
Ei kaupungin omistamat kohteet<br />
18. Ravirata - toimiva rata, rakennuksia<br />
19. Suojala, tila 28 - ei asemakaavaa<br />
20. Viertola, tila 5:18 - ei asemakaavaa<br />
22. Varuskunta alueen maankäyttöä selvitetään<br />
23.3.2011 Kaavoitusyksikkö/RN/CU/JN<br />
9
8 Käyttämätön rakennusoikeus taajama-alueella<br />
Kaavoitusyksikössä on valmisteltu selvitystä Riihimäen taajamarakenteen sisällä olevien<br />
tonttien käyttämättömästä rakennusoikeudesta. Selvitystä on tehty tulevan yleiskaavoituksen<br />
tueksi.<br />
Rekisterien perusteella seulotut, periaatteessa käyttökelpoiset toteuttamattomat<br />
omakotitonttien rakennusoikeudet ovat suuret vanhoilla, 1940- ja -50-luvuilla kaavoitetuilla<br />
omakotialueilla. Mukana ovat alueet, joka eivät ole suurten liikenneväylien tai<br />
ampumaradan melualueella. Mahdollisia uusia asuinkäyttöön otettavien alueitten kapasiteettia<br />
ei ole tässä mukana. Laajimmat alueet sijaitsevat Petsamossa, Juppalassa,<br />
Kumelassa, Hirsimäessä ja Patastenmäessä.<br />
Historia osoittaa, että rakennusoikeus sinänsä ei auta tiivistämiseen, jos maanomistajan<br />
halu ja toisaalta kunnan vaikutuskeinot puuttuvat. Vanhoilla alueilla asemakaavoja<br />
muuttamalla voidaan täydennysrakentamisen toteutettavuutta parantaa ja vanhojen<br />
pientaloalueiden kaupunkikuva ja rakeisuus sekä rakennusoikeus säilyttää rakennusoikeuksia<br />
pilkkomalla. Kaavoitusohjelmassa asia on ollut useana vuotena kohdassa<br />
ohjelmoimattomat kohteet.<br />
Koko tarkastelualueelle voitaisiin teoriassa nykyisen käyttämättömän omakotirakennusoikeuden<br />
puitteissa sijoittaa n. 2700 omakotiasukasta. Käyttämättömään rakennusoikeuteen<br />
on laskettu yli 100 kem2:n kapasiteetti. Näin jo 100 kem2:n rakennusoikeus<br />
merkitsee laskennallisesti yhtä AO-taloa ja 2,3 asukasta. Todellinen asukaskapasiteetti<br />
on varmasti näitä lukuja pienempi. Toteutettavuutta voidaan parantaa ja<br />
todellinen kapasiteetti selvittää asemakaavan muutoksin.<br />
9 Yhteenveto<br />
Kaupungin omistamilta alueilta on mahdollista saada omakotitontteja noin kahden<br />
vuoden tarpeisiin. Valtaosa alueista on pieniä ja hajanaisia. Asemakaavamuutokset<br />
voidaan tehdä vähitellen. Asemakaavoitus ja rakentuminen saattavat kuitenkin viivästyä<br />
naapureiden vastustuksen vuoksi, sillä alueet sijaitsevat olemassa olevan asutuksen<br />
läheisyydessä.<br />
11
Change language