UCSLehti3_2014
UCSLehti3_2014
UCSLehti3_2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Seinäjoen<br />
TIEDOTUSLEHTI<br />
3 / <strong>2014</strong><br />
yliopistokeskus<br />
Hullusta päivästä tukea uusille avauksille, s. 22
2 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 3<br />
SEINÄJOEN<br />
YLIOPISTOKESKUKSEN<br />
TIEDOTUSLEHTI<br />
3 • <strong>2014</strong><br />
Pääkirjoitus: Miksi tarvitsemme taidetta 2<br />
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma siirtyi<br />
kiihdytysvaiheeseen 3<br />
Kovatasoiset puhujat säestivät METKU:n<br />
10-vuotisjuhlia 4<br />
Maakunta vetää eläinlääkäriharjoittelijoita 4<br />
Yrityksen menestyminen vaatii sopivasti<br />
yrittäjämäisyyttä 5<br />
Epanet-verkosto tuo toimijat yhteen 6<br />
Aikuisena opiskelemaan - haaveesta totta! 7<br />
Teollinen internet uudistaa liiketoimintoja 8<br />
Tutkielman tekeminen yrityksessä antaa<br />
opiskelijalle myös työelämässä tarvittavia<br />
taitoja 9<br />
Historian ja kotiseudun tilaustutkimusta<br />
Seinäjoelta 10<br />
Pakina: Uskallatko lukea 11<br />
Ilman matkustelua ei synny kansainvälisiä<br />
suhteita 12<br />
Kutomo luo yhteistyöverkoston Seinäjoen<br />
seudun kulttuuritoimijoille 14<br />
Taideyliopiston kuppila toi valoa syksyyn 14<br />
MARS laajenee viisipäiväiseksi 15<br />
Ihmisiä Seinäjoen yliopistokeskuksessa 16<br />
Gaalassa muistettiin Harri Luomalaa,<br />
Helena Hannua ja MäkeläAlua 17<br />
Ainutlaatuinen alkoholitutkijoiden keskittymä<br />
Seinäjoella 17<br />
Tikka hakkaa ja löytää etsimänsä 18<br />
Yhteistyöllä uusia voimavaroja ruokajärjestelmien<br />
ja biotalouden kehittämiseen<br />
Etelä-Pohjanmaalla 19<br />
Perho veti salin täyteen Avoimen iltamissa 20<br />
Pääkirjoitus<br />
Miksi<br />
tarvitsemme<br />
taidetta<br />
Tarvitsemmeko taidetta elämässämme<br />
Tulisiko taiteen alkeiden oppiminen kuulua<br />
jokaisen lapsen elämään Tekeekö taide<br />
meistä älykkäämpiä ja vastaanottavaisempia<br />
suhteessa ympäröivään maailmaan Näihin<br />
kysymyksiin antaa sekä lainsäädäntömme<br />
että taide- ja kulttuuripolitiikkamme selkeän<br />
vastauksen toteamalla, että taide on perusoikeus.<br />
Lainsäädäntömme mukaan myös taiteen<br />
vapaus on turvattu. Meillä on taloudellisia,<br />
sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia, jotka<br />
liittyvät erityisen kiinteästi perustuslakiin,<br />
jonka mukaan julkisen vallan on turvattava<br />
jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada<br />
kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti<br />
myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää<br />
itseään varallisuuden sitä estämättä. Taide,<br />
niin sen harjoittaminen kuin siitä nauttiminenkin,<br />
on eräs keskeinen itsensä ja yhteiskunnan<br />
kehittämisen väline.<br />
Sen vuoksi on hienoa, että Taideyliopiston<br />
Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö<br />
toteutti syksyllä Taideyliopiston näyteikkunan<br />
Seinäjoella perustamalla ”Taideyliopiston<br />
kuppilan” aivan kaupungin ydinkeskustaan.<br />
Loka-marraskuun aikana Kuppilassa nähtiin<br />
muuan muassa taideyliopistolaisten taidetta,<br />
kuultiin konsertteja ja muita esityksiä sekä<br />
luentoja.<br />
Taide opettaa meille parhaimmassa tapauksessa<br />
läsnäoloa ja näkemyksellisyyttä.<br />
Todellinen läsnäolo on keskittymistä. Kuunnellessamme<br />
musiikkia, lukiessamme kirjoja,<br />
katsoessamme kuvataidetta tai teatteri- ja<br />
tanssiesityksiä käännymme sisäänpäin. Ul-<br />
kopuolinen maailma saa silloin pysähtyä ja<br />
otamme tauon, jolloin herkistymme muillekin<br />
asioille kuin arkipäivän hallinnalle. Tämä ei<br />
tarkoita sitä, että kääntäisimme maailmalle<br />
selkämme. Päinvastoin. Taiteen kautta opimme<br />
sekä tuntemaan että tutkimaan ympäröivää<br />
maailmaa tarkemmin. Sen vuoksi on tärkeää<br />
antaa taiteen energian täyttää mielemme.<br />
Luovuus ja keskittymiskyky laajentavat näköpiiriämme,<br />
syventävät kokemuksiamme, kehittävät<br />
ymmärtämystämme ja empatiaamme<br />
sekä tehostavat parhaassa tapauksessa myös<br />
kriittisyyttämme. Taide voi olla terapeuttista,<br />
mutta sen ei tule välttämättä vaikuttaa samalla<br />
tavoin kuten hyvä yöuni, vaan taiteen tarkoitus<br />
on ladata paristomme aivan toisentyyppisellä<br />
energialla. Taide voi myös herättää vihastusta,<br />
sillä miksi taideteoksia olisi muuten kielletty,<br />
kirjoja poltettu tai kuvataidetta tuhottu Taide<br />
saattaa olla voimakasta, haastavaa ja vaikeaakin.<br />
Silloin sen tarkoitus on saada meidät<br />
ajattelemaan ja toimimaan.<br />
Taiteen voima on ennen kaikkea läsnäolon<br />
energiaa ja se saa meidät usein tuntemaan<br />
kuinka paljosta jäämme elämässämme vaille<br />
silloin kun siitä puuttuvat ainutlaatuiset<br />
kokemukset. Toivon sen vuoksi, että Taideyliopiston<br />
kuppila Seinäjoella herätti uusia<br />
ajatuksia, toi seinäjokisille uusia kokemuksia<br />
ja uusia ideoita, joista voi ammentaa energiaa<br />
ja voimaa talven varalle.<br />
Tiina Rosenberg<br />
Rehtori<br />
Taideyliopisto<br />
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma<br />
siirtyi kiihdytysvaiheeseen<br />
TEKSTI JUHA ALARINTA / KUVA ESA VUORENMAA<br />
Valtakunnallinen Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma käynnistyi<br />
vuoden <strong>2014</strong> alussa. Ohjelman avulla on tarkoitus luoda uutta kasvua<br />
Suomeen. Konkreettisempana tavoitteena on synnyttää korkeaan<br />
osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa<br />
innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan valittiin viisi<br />
teemaa ja yksi teemoista on biotalous. Biotalouden teemallista työtä<br />
vetää Joensuun kaupunkiseutu kumppaneinaan Seinäjoen kaupunkiseutu<br />
ja Jyväskylän seutu.<br />
Ohjelman aloitusseminaari järjestettiin lokakuun alussa Tampereella.<br />
Siellä kirkastettiin myös toimintastrategiaa, jolla uutta liiketoimintaa synnytetään.<br />
Käytännössä tavoitteena on luoda uudenlaisia kehitysalustoja<br />
ja pilotointiympäristöjä, joissa uudet tuotteet näkevät päivänvalon. Näissä<br />
ympäristöissä uuden syntymistä tuetaan asiakastiedolla ja tutkimuksella.<br />
Paikallisille kaupungeille ja kunnille on asetettu, ainakin painotukseltaan,<br />
uudenlainen rooli. Ne voivat aktiivisesti tukea uusien tuotteiden ja palvelujen<br />
syntymistä julkisten hankintojen ja hankintaprosessien kautta.<br />
Kehitysalustat voivat olla hyvinkin konkreettisia rakennettuja<br />
ympäristöjä. Ne voivat olla esimerkiksi rakentamisvaiheessa olevia<br />
kaupunginosia, tuotantolaitosinvestointeja, uusia toimitilaratkaisuja,<br />
toimivia palvelukeskuksia, tapahtumia ja vaikkapa virkistysympäristö,<br />
jota käyttävät erilaiset asiakkaat. Tärkeää on saada asiakkaan ääni<br />
kuuluville sekä käytännön käyttökokemukset mukaan kehitystyöhön.<br />
Tavoitteena on jopa synnyttää Suomeen kansainvälisesti houkuttelevia<br />
kokeiluympäristöjä. Parhaimmillaan nämä ympäristöt sitten houkuttelevat<br />
alan yrityksiä ja asiantuntijoita mukaan uuden synnyttämiseen.<br />
Seinäjoen kaupunkiseudulla ohjelman toteuttaminen on lähtenyt ripeästi<br />
liikkeelle. Green Creative Garden -ohjelma rakensi innostavan perustan<br />
kehittämistyölle ja tutkimukselle. Varsin nopeasti keväällä <strong>2014</strong> syntyi<br />
jo 80 hankkeen ja uuden toimenpiteen listaus. Ohjelman koordinaattorit<br />
ovat käyneet hankkeita läpi yhdessä valmistelijoiden kanssa kesän ja<br />
syksyn aikana. Tavoitteena on ollut terävöittää valmistelua, tukea verkostoitumista<br />
ja selvittää rahoitusmahdollisuuksia. Myös ensimmäiset<br />
rahoitushaut ovat avautuneet.<br />
”Käytännössä tavoitteena on luoda<br />
uudenlaisia kehitysalustoja ja pilotointiympäristöjä,<br />
joissa uudet tuotteet<br />
näkevät päivänvalon.<br />
Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusryhmät ovat monella tavalla<br />
mukana Green Creative Garden -ohjelman toteuttamisessa: tutkimusja<br />
kehittämishankkeiden valmistelussa, ohjelman uudistamisessa sekä<br />
kehitysalustojen suunnittelussa. Jatkossa tarvitaan uudenlaista organisaatiorajat<br />
ylittävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Enemmän tarvitaan<br />
myös kansainvälistä yhteistyötä. Uusi kasvava biotalous tarvitsee myös<br />
uudenlaista koulutusta.<br />
Tietoprovinssi nousi neljättä kertaa Framille 21<br />
Kesä palveluyksikössä 22<br />
Aloittavat yrittäjät tarvitsevat joustavaa<br />
ohjausta 22<br />
Hullu päivä 22<br />
Uusia kasvoja 23<br />
Julkaisija: Seinäjoen yliopistokeskus UCS,<br />
Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki; www.ucs.fi<br />
Päätoimittaja: Aira Metsä-Ketelä<br />
Toimitussihteeri: Pasi Komulainen<br />
Toimituskunta: Nina Harjunpää, Kimmo Kulmala,<br />
Leena Lehtola, Mikael Mäenpää, Ursula Pellinen,<br />
Esa Vuorenmaa ja Heidi Välkkilä<br />
Taitto: Jaana Huhtala<br />
Kannen kuva: Esa Vuorenmaa<br />
ISSN: 1796-0134, 1796-0460 (verkkolehti)<br />
Maksuttoman lehden tilaus:<br />
ursula.pellinen@uta.fi, puh. 050 540 2156<br />
Painopaikka: I-print Oy, Seinäjoki
4 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 5<br />
TEKSTI MARKKU HEINISUO / KUVA MATTI MÄKI<br />
Metallirakentamisen tutkimuskeskus<br />
(METKU) vietti 10-vuotissynttäreitä<br />
Seinäjoen Framilla 5.9.<strong>2014</strong>. Juhlinta<br />
toteutettiin pitämällä kansainvälinen<br />
symposium, johon saatiin<br />
esiintyjiksi METKU:n verkostosta<br />
kolme maailman huippuprofessoria.<br />
Kovatasoiset puhujat säestivät<br />
METKU:n 10-vuotisjuhlia<br />
Prahasta Seinäjoelle saapunut Frantisek Wald<br />
on ollut väitöskirjojen tarkastajana ja vastaväittelijänä<br />
METKU:ssa. Hänen kanssaan on tehty<br />
yhteistyötä kahdessa COST-projektissa sekä<br />
kirjoitettu hakemuksia Brysseliin. Luleåasta<br />
tulleen Milan Veljkovicin ja Budabestista<br />
saapuneen Lazslo Horvathin kanssa olemme<br />
samassa EU-projektissa toteuttajina. Milanin<br />
kanssa on tehty yhteistyötä miettimällä yhteistyötä<br />
tutkimukseen ja opetukseen Skandinaviassa<br />
sekä lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen<br />
tarkastusta ja vastaväittelyhukeja.<br />
Unkarilaiset ovat perinteisesti kovalla teoreettisella<br />
tasolla rakenteiden optimoinnissa,<br />
johon yksi METKU:n painopiste on siirtynyt<br />
viime vuosina. Budabestin taso teräsrakennetutkimuksessa<br />
on kovaa luokkaa. Seinäjoella<br />
luentoja pitivät myös kaikki neljä METKU:ssa<br />
väitellyttä tohtoria sekä kolme kotimaista asiantuntijaa,<br />
jotka puhuivat korkealujuusteräksestä<br />
(Ruukki Construction), ruostumattoman teräksen<br />
viimeisistä kehitysaskelista (Outokumpu)<br />
sekä teräsrakenteiden maanjäristysmitoituksesta<br />
(SWECO).<br />
Salissa oli noin 30 kuulijaa ja keskustelu<br />
esityksien välissä oli vilkasta. Tämä varmaan<br />
johtui ainakin osittain siitä, että vierailevat ulkomaan<br />
tähdet ovat sangen lupsakkaa porukkaa,<br />
vaikka edustavatkin maailman huippuosaamista<br />
teräsrakennetekniikassa. Tunnelma oli välitön<br />
ja mukava, ainakin puheenjohtajan pallilta<br />
katsottuna. Toivon mukaan teräsrakentamisen<br />
ilosanoma levisi joka puolelle. Tilaisuus ei olisi<br />
onnistunut ilman sponsoreita, joita kiitän lämpimästi:<br />
Ruukki Construction Oy ja Seinäjoen<br />
yliopistokeskus.<br />
Marko Kohtamäki ( vas.) ja Jesse Heimonen tutkivat mitä elintarvikeala on syönyt.<br />
Yrityksen menestyminen vaatii<br />
sopivasti yrittäjämäisyyttä<br />
TEKSTI JESSE HEIMONEN / KUVA JOHANNES TERVO<br />
TEKSTI LEENA VIITAHARJU / KUVA JUHA KULLAS<br />
Sikapraktiikkaharjoittelua Seinäjoella<br />
Maakunta vetää<br />
eläinlääkäriharjoittelijoita<br />
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta<br />
on ainoa eläinlääkärikoulutusta antava<br />
yksikkö Suomessa. Tiedekunta toimii Helsingin<br />
Viikissä sekä Saarella Mäntsälässä, jossa sillä<br />
on tuotantoeläinsairaala. Eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan opintoihin kuuluu paljon käytännön<br />
harjoittelua, mutta sikapuolen harjoittelu<br />
jää yleensä opinnoissa vähäiseksi.<br />
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Seinäjoen<br />
kaupunki, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Helsingin<br />
yliopiston Ruralia-instituutti ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu<br />
suunnittelivat yhteistyössä<br />
vuoden 2013 alussa sikojen sairauksien ja<br />
terveydenhuoltoon liittyvän vapaaehtoisen<br />
harjoittelujakson Seinäjoelle. Asia esiteltiin<br />
lukuvuoden alkaessa opiskelijoille, joita ilmoittautui<br />
Seinäjoen sikapraktiikkaviikolle yhteensä<br />
21. Opiskelijat suorittivat harjoitteluviikkonsa<br />
lukukauden aikana joko yksin tai yhdessä toisen<br />
opiskelijan kanssa. Viikon aikana he kulkivat<br />
paikallisen eläinlääkärin mukana sikalakäynneillä,<br />
saivat tutustua Eviran toimintaan sekä<br />
osallistua myös eläinsuojelukäynneille.<br />
Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon<br />
professori Mari Heinonen toteaa, että Seinäjoen<br />
sikapraktiikkaviikko sujui ensimmäisenä<br />
vuonna tiedekunnan näkökulmasta katsoen<br />
jopa yli odotusten, ja harjoittelutoimintaa jatketaan<br />
myös lukuvuoden <strong>2014</strong>–2015 aikana.<br />
– Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan<br />
kannatti ehdottomasti viettää harjoitteluviikko<br />
Seinäjoella, koska viikossa he oppivat niin<br />
paljon uutta sikojen sairauksista, Heinonen<br />
toteaa.<br />
Viikko opetti opiskelijoille myös paljon<br />
asiakaskontakteista ja erilaisten asiakkaiden<br />
kohtaamisesta. Käytännön harjoittelussa moni<br />
opiskelija yleensä huomaakin, että kaikki ei suju<br />
niin kuin yliopistossa.<br />
Eiksi niinkin perinteisellä toimialalla kuin elintarvikkeiden<br />
valmistuksessa osa yrityksistä<br />
menestyy selvästi toimialan keskiarvoa paremmin<br />
Liiketoimintaympäristö on jokaiselle<br />
Suomessa tuotteensa valmistavalle ja myyvälle<br />
alan yritykselle sama. Yritykset varioivat kilpailuetunsa<br />
suhteen – osa yrityksistä kasvattaa<br />
liikevaihtoaan toimialaa huomattavasti nopeammin<br />
tai kykenee näyttämään vuodesta<br />
toiseen toimialan keskiarvoa korkeampaa<br />
tulosprosenttia. Harva pystyy näitä kahta asiaa<br />
tekemään yhtä aikaa. Yhtäaikaiseen kasvuun ja<br />
kannattavuuteen kykeneviä yrityksiäkin löytyy.<br />
FoodIR-hankkeen puitteissa tehdyt tutkimukset<br />
osoittavat, että yrityksen ollessa sopivan<br />
yrittäjämäisesti asennoitunut sekä kyvykäs<br />
hyödyntämään havaitsemansa markkinamahdollisuudet,<br />
on yrityksen kannattavuus todennäköisesti<br />
selvästi toimialan keskimääräistä<br />
parempi. Samassa tutkimuksessa havaittiin,<br />
että erittäin yrittäjämäisten yritysten liikevaihdon<br />
kasvunopeus on moninkertainen alan<br />
keskiarvoon nähden. Tutkimuksessa yrityksen<br />
yrittäjämäisyyttä on mitattu tarkastelemalla<br />
”Erittäin korkeasti yrittäjämäisten<br />
yritysten tarjonnasta löytyy<br />
rohkeita tuote- tai palveluinnovaatioita,<br />
joiden markkinoille<br />
saaminen on vaatinut proaktiivista<br />
otetta ja riskinsietokykyä.<br />
täjämäisyys auttaa yritystä uudistumaan ja<br />
pitämään yllä yrityksen kilpailukykyä. Erittäin<br />
korkeasti yrittäjämäisten yritysten tarjonnasta<br />
löytyy rohkeita tuote- tai palveluinnovaatioita,<br />
joiden markkinoille saaminen on vaatinut<br />
proaktiivista otetta ja riskinsietokykyä. Hyvin<br />
korkeariskiset projektit tosin eivät ainakaan<br />
vielä toteutushetkellä useimmiten näy posi-<br />
kuinka aktiivisesti yritys tarkkailee markkinoita<br />
ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, pyrkii<br />
tuomaan markkinoille uusia tuotteita tai palveluita<br />
sekä rohkenee tehdä valintoja, joiden<br />
seurauksia voi olla ennalta vaikea ennustaa.<br />
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että yrittiivisena<br />
kannattavuutena, mutta liikevaihdon<br />
kasvuun niillä tuntuisi olevan vaikutusta. Jotta<br />
toiminta olisi lisäksi korkeasti kannattavaa,<br />
yrittäjämäisyyden optimitaso näyttäisi olevan<br />
jonkin verran keskiarvoa korkeampi, mutta ei<br />
kuitenkaan maksimitasolla. Sen lisäksi yritykseltä<br />
vaaditaan omaksumiskyvykkyyttä, jonka<br />
avulla uudet tuote- ja palveluideat saadaan<br />
liikkeelle ja jalostumaan yrityksen sisällä sekä<br />
lopulta kaupallistettua.<br />
Yrittäjämäinen yritys saattaakin löytää<br />
itsensä lopulta toteuttamasta aivan uudenlaista<br />
liiketoimintamallia, jossa tuotteet ja<br />
palvelut ovat tavanomaisesta poikkeavia,<br />
asiakaskohderyhmät on uudelleenmääritelty ja<br />
tuotanto on toteutettu luovasti useiden kumppaniyritysten<br />
avustuksella. Elintarvikkeiden<br />
valmistuksessa ajatuksen pisimmälle vieneet<br />
yritykset ovat onnistuneet välttämään kovaa<br />
kilpailua rakentamalla itselleen sopivan paikan<br />
arvojärjestelmässä sekä kehittämällä omaa<br />
tuote- ja palvelutarjontaansa suuntaan, jossa<br />
suoraa kilpailua ei vielä ole.
6 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 7<br />
TEKSTI KIMMO KULMALA / KUVAT ESA VUORENMAA JA NINA HARJUNPÄÄ<br />
Epanet-verkosto<br />
tuo toimijat yhteen<br />
Epanet-koordinaation tuottamia<br />
palveluja ovat hankkeiden<br />
suunnittelu, rahoituksen kerääminen,<br />
hankkeiden hallinto,<br />
tiedotus ja raportointi sekä<br />
konseptin kehittäminen. Uusien professuurien<br />
osalta korostuvat aiheen selvittäminen ja neuvottelut<br />
potentiaalisten rahoittajien kanssa. Viisivuotiskausien<br />
päättyessä tarve ja mielenkiinto<br />
selvitetään aina uudelleen. Koordinaatiolla on<br />
myös korkeakoulupoliittinen tehtävä, jonka<br />
tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä<br />
Etelä-Pohjanmaalla.<br />
Epanet-koordinaation henkilöstö tuottaa<br />
palvelut tutkimustoiminnan mahdollistamiseksi,<br />
mutta tutkimustulokset ja yritysten<br />
kokema hyöty syntyvät tutkimusryhmien ja<br />
yritysten välisen yhteistyön seurauksena. Myös<br />
tutkimusryhmien taustalla olevat emoyliopiston<br />
• Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toteuttaman<br />
Epanet-koordinaation tehtävänä on suunnitella<br />
ja hallinnoida viisivuotisia professuureja ja edistää<br />
korkeakoulujen tutkimustoimintaa Etelä-Pohjanmaalla.<br />
• Professuurien toimintakausien mukaisesti vuosittain<br />
päättyy 2-4 professuurihanketta, joiden tarvetta<br />
selvitetään aina kausien vaihtuessa. Niiden lisäksi<br />
valmistellaan ja kerätään rahoitus mahdollisille uusille<br />
professuureille tai muille lyhyemmille hankkeille sekä<br />
hallinnoidaan olemassa olevia hankkeita.<br />
tutkijat ja tutkimuspalvelut vaikuttavat palvelun<br />
lopputulokseen.<br />
Professorien johtamien tutkimusryhmien<br />
tehtävänä on verkostojen rakentaminen, jatkohankkeiden<br />
suunnittelu ja niiden rahoituksen<br />
hakeminen, tutkimusten toteuttaminen ja<br />
tutkimustulosten raportointi tiedeyhteisölle,<br />
elinkeinoelämälle ja suurelle yleisölle. Emoyliopistojen<br />
osalta toiminnalle on asetettu<br />
strategisia tavoitteita, jotka voivat liittyä myös<br />
koulutukseen ja alueelliseen vaikuttamiseen.<br />
Asiakas ja maksaja eivät tarkoita samaa<br />
asiaa Epanet-verkoston toiminnassa. Rahoituksen<br />
osalta maksajia on useita. Koordinaation<br />
toiminnasta vastaavat kunnat ja professuurien<br />
rahoitus jakautuu tapauskohtaisesti kuntien,<br />
yliopistojen, yritysten ja muiden rahoittajien<br />
välillä.<br />
Kaikkien maakunnan yritysten katsotaan olevan<br />
epäsuoria hyötyjiä osaamistason nousun<br />
myötä ja hankkeissa mukana olevat yritykset<br />
hyötyvät suoraan omien tutkimushankkeiden<br />
kautta. Yliopistot saavat lisäresursseja tutkimustyön<br />
tekemiseen. Korkeakouluyhdistys ei<br />
hae omaa hyötyä, vaan tavoitteena on tuottaa<br />
Etelä-Pohjanmaan ja maakunnan yritysten<br />
tarpeita tyydyttäviä palveluja.<br />
Tutkimusyhteistyössä aktiiviset yritykset<br />
menestyvät myös taloudellisesti ja nykyinen toimintamalli<br />
nähdään toimivana myös yliopistojen<br />
näkökulmasta. Epanet-koordinaation tärkeimmiksi<br />
tehtäviksi voisi kiteyttää tutkimustoiminnan<br />
mahdollistamisen ja siihen innostamisen<br />
sekä yleisen tutkimus- ja kehittämisaktiivisuuden<br />
lisäämisen Etelä-Pohjanmaalla.<br />
• Hallinnoinnin lisäksi Epanet-koordinaation tehtävänä<br />
on auttaa tutkimusryhmiä verkostoitumisessa ja<br />
tiedottamisessa. Säännöllisiä tiedottamisen välineitä<br />
ovat Epanet-tiedote, Tietoprovinssi ja UCS-yliopistokeskuslehti.<br />
• Epanet-koordinaatio toimii yhteistyössä yliopistojen,<br />
kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden sekä<br />
yritysten kanssa. Epanet-verkostossa on professoreja<br />
Vaasan, Tampereen, Helsingin ja Turun yliopistoista,<br />
Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta sekä Tampereen<br />
teknillisestä yliopistosta.<br />
Aikuisena opiskelemaan - haaveesta totta!<br />
TEKSTI MARJAANA RASKU / KUVA ESA VUORENMAA<br />
- Olen aina tiennyt, että haluan jollakin tavalla<br />
jatkaa aiempia opintojani. Kun kuulin ystävältäni<br />
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa<br />
käynnistyvistä sosiaali- ja terveyshallintotieteen<br />
opinnoista, osallistuin infotilaisuuteen, ilmoittauduin<br />
opintoihin mukaan enkä ole katunut,<br />
valottaa sairaanhoitajana työskentelevä Anu<br />
Kaltiaisenaho päätymistään opintojen pariin.<br />
Myös sairaanhoitajan koulutuksen omaavat<br />
Kati Karjanlahti ja Carita Liljamo kiinnostuivat<br />
sosiaali- ja terveyshallintotieteestä saadakseen<br />
täydennyskoulutusta työelämää varten ja kertovat<br />
opintojen vieneen sittemmin mennessään.<br />
Uuden oppiminen, onnistumisen ilo ja asioiden<br />
soveltaminen isommiksi kokonaisuuksiksi<br />
ja käytännön tasolle ovat asioita, joita naiset<br />
nostavat esiin tiedustellessani mikä opinnoissa<br />
on ollut antoisinta. Hyvänä puolena he mainitsevat<br />
myös sen, että luennoilla on mukana<br />
samassa elämäntilanteessa olevia työssäkäyviä<br />
äitejä ja isiä, joilta saa vertaistukea. Carita ja<br />
Kati kertovat, että heitä kulkee samalta paikkakunnalta<br />
useampi innokas opiskelija, mikä<br />
tuo helpotusta, kun voi vaihtaa ajatuksia eikä<br />
tarvitse yksin puurtaa.<br />
– Täytyy myöntää, että opiskelu on paikoin<br />
valtavan hauskaakin, Carita kertoo.<br />
– Opiskelu tosin vaatii myös aikaa ja sitoutumista,<br />
Kati toteaa ja muut ovat samaa mieltä.<br />
Opintoja voi suorittaa Seinäjoella<br />
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoja voi<br />
suorittaa työn ohessa Seinäjoella, lähiluennot<br />
pidetään iltaisin ja viikonloppuisin. Opinnot<br />
toteutetaan Vaasan yliopiston vaatimusten<br />
mukaan avoimena yliopisto-opetuksena eli<br />
ne ovat kaikille kiinnostuneille avoimia ilman<br />
pääsyvaatimuksia. Opintosuunnitelman laa-<br />
”Tulevaisuuden haaveena siintää<br />
maisterin tutkinto, lisäksi työelämän<br />
uudet haasteet ovat tervetulleita.<br />
dintaan saa apua Vaasan avoimen yliopiston<br />
ja kesäyliopiston suunnittelijoilta.<br />
– On todella hienoa, että opintoja voi<br />
määrätietoisesti suorittaa avoimen yliopiston<br />
kautta, Carita kiittelee.<br />
Anu kertoo opiskelleensa alusta lähtien<br />
tutkintotavoitteisesti ja rohkaistui perus- ja<br />
aineopinnot suoritettuaan hakemaan tutkintoopiskelijaksi<br />
Vaasan yliopistoon, johon tuli<br />
valituksi syksyllä <strong>2014</strong>.<br />
– Koen, että avoimen yliopiston opinnoista<br />
oli tässä valinnassa suuri hyöty, Anu toteaa.<br />
Hän aikoo vielä jatkaa täydentävien opintojen<br />
suorittamista kesäyliopistossa, koska<br />
luennot järjestetään lähempänä omaa kotia ja<br />
ovat yhteensovitettavissa töiden kanssa. Myös<br />
Caritalla ja Katilla tulevaisuuden haaveena siintää<br />
hallintotieteiden maisterin tutkinto, lisäksi<br />
työelämän uudet haasteet ovat tervetulleita.<br />
Lisätiedot:<br />
koulutussuunnittelija Marjaana Rasku<br />
marjaana.rasku@epky.fi, p. 050 577 2631
8 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 9<br />
TEKSTI AIRA METSÄ-KETELÄ / KUVA ESA VUORENMAA<br />
Yritysasiantuntija Sampo Siik hakee<br />
uusinta tietoa mm. tutkimusjohtaja<br />
Tero Vuorisen ja professori Marko<br />
Kohtamäen vetämistä ryhmistä.<br />
Teollinen internet uudistaa liiketoimintoja<br />
Teollinen internet ja digitalisaatio<br />
laajemminkin luovat aivan uuden<br />
mahdollisuuksien maailman, jolla<br />
pystytään parantamaan toimintojen<br />
tuottavuutta ja tehokkuutta sekä luomaan<br />
uusi liiketoimintakonsepteja.<br />
Sovelluskohteita löytyy sekä teollisuuden<br />
että palveluiden alalta.<br />
Alueen yrityksissä tehdään tuote- ja teknologiakehitystä,<br />
kuitenkin vähemmän selvitetään<br />
uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uuden<br />
liiketoiminnan luomiseen aihioita olisi kyllä<br />
olemassa.<br />
– Nyt resurssit pk-yrityksissä ovat niukassa,<br />
yrittäjä joutuu laittamaan työpanostaan ehkä<br />
turhankin paljon nykyisen toiminnan pyörittämiseen<br />
ja tehostamiseen, yritysasiantuntija<br />
Sampo Siik JoinIn Oy:stä pohtii.<br />
Kehittämisapua yrityksille muun muassa<br />
digitalisaation hyödyntämiseen tarjoaa pari<br />
vuotta sitten perustettu asiantuntijayritys<br />
JoinIn Oy. Suuren konsulttiyrityksen voimaa<br />
yritys hakee verkostoitumalla eri alojen asiantuntijoiden<br />
kanssa, tavoitteena on asiakkaan<br />
kokonaispalvelukyky.<br />
– Verkostoitumisessa käytän hyödyksi myös<br />
yliopistokeskuksen ja Framin aamupalatilaisuuksia<br />
sekä yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin<br />
tilaisuuksia. Joihinkin näihin tilaisuuksiin on<br />
erikseen luotu verkostoitumisosio, joka erityisesti<br />
tuoreelle yrittäjälle on kovin hyödyllinen,<br />
Siik toteaa.<br />
Oleellinen asia digitalisaation hyödyntämisessä<br />
on myös yrityksen liiketoimintamallin<br />
uudistaminen.<br />
Hyväksi suunnittelutyökaluksi Sampo Siik<br />
toteaa A. Osterwalderin ja Y. Pigneurin kirjassa<br />
”Business Model Generation” esitetyn tavan<br />
kuvata yrityksen liiketoimintaa ja -mallia. Se<br />
on pelkistetty ja hyvin visualisoitu alusta, joka<br />
esittää asiat ja niiden väliset suhteet. Yrityksen<br />
strategian kuvaaminen ja siirtäminen käytäntöön<br />
onnistuu mallin avulla.<br />
– Tämä suunnittelualusta on yksi käyttämistäni<br />
konsultoinnin työkaluista myös<br />
asiakastyössä. Professori Marko Kohtamäki<br />
tätä aikoinaan minulle suositteli, Sampo Siik<br />
muistelee.<br />
Mikä digitalisaatio tai<br />
teollinen internet<br />
Teollisella internetillä tarkoitetaan anturi/<br />
sensori- ja tietoliikenneteknologioiden sekä<br />
kehittyneiden tiedon analysointimenetelmien<br />
soveltamista ja käyttämistä teollisuuden ja<br />
palvelujen tuottavuuden ja laadukkuuden parantamiseen.<br />
Reaaliaikaisesti verkkoon kytketyt<br />
laitteet ja koneet luovat uusia palvelumuotoja.<br />
Kotitaloudessa digitalisoituminen ja teollinen<br />
internet näkyvät esimerkiksi siten, että jääkaappi<br />
ilmoittaa, kun maito on loppumassa<br />
tai makkara on unohtunut sinne. Markkinoilta<br />
löytyy edullisia myös mobiilisovellutuksia,<br />
joilla jokainen voi seurata ja mitata fysiologista<br />
tilaansa.<br />
Lisää digitalisaation mahdollisuuksista<br />
voi lukea Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan<br />
julkaisusta Suomen sata uutta mahdollisuutta:<br />
radikaalit teknologiset ratkaisut. Eduskunnan<br />
tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013.<br />
Tutkielman tekeminen yrityksessä antaa<br />
opiskelijalle myös työelämässä tarvittavia<br />
taitoja<br />
TEKSTI JA KUVAT ANNA VIERULA<br />
Vaasan yliopiston teknillisessä<br />
tiedekunnassa opiskelevalla<br />
Tomi Voltilla on opintoja<br />
takanaan jo useampi vuosi.<br />
Yleensä kandidaatintutkielmaa tehdään itsenäisesti<br />
kotona, mutta Voltti päätyi tekemään<br />
työtänsä lapualaiseen lämpökeskuksia<br />
valmistavaan yritykseen. Ajatus tutkielman<br />
tekemisestä yrityksessä lähti Ala-Talkkari Oy:n<br />
omasta tarpeesta.<br />
– Kuulin opettajaltani Reino Virrankoskelta,<br />
että Ala-Talkkari Oy:ssä olisi tarvetta<br />
etäkäyttöjärjestelmästä. Yhdessä Virrankosken<br />
sekä yrityksen henkilökunnan kanssa puhuimme<br />
Ala-Talkkarin tarpeista ja kerroin heille omia<br />
ideoitani.<br />
Kun Voltin suunnitelmista löytyi idea, joka<br />
vastasi yrityksen tarpeisiin, alkoi kandidaatintutkielman<br />
valmistelu.<br />
Tavoitteena yleispätevä järjestelmä<br />
Voltin tutkielman aiheena on kiinteä etäkäyttöinen<br />
hallintajärjestelmä pienissä lämpökeskuksissa.<br />
Toisin sanoen järjestelmän<br />
tarkoituksena on, että internet-yhteyden avulla<br />
yritys tai huoltohenkilökunta voi etähallita omia<br />
lämpökeskuksiaan.<br />
– Järjestelmän on tarkoituksena olla<br />
yleispätevä. Hallinta onnistuu millä tahansa<br />
laitteella, jossa on internet-yhteys. Laite voi<br />
siis olla esimerkiksi älypuhelin tai tietokone,<br />
kertoo kehittämispäällikkö Reino Virrankoski.<br />
Järjestelmälle haluttiin myös kilpailukykyinen<br />
hinta, koska tavoitteena on, että<br />
sitä voidaan jatkossa soveltaa myös muissa<br />
järjestelmissä.<br />
Tomi Voltti suosittelee opiskelijoille tutkielman toteuttamista yhteistyössä yritysten kanssa.<br />
Konkreettisen tutkielman tekeminen<br />
opettaa enemmän<br />
Järjestelmä alkaa olemaan valmis, mutta työtä<br />
riittää vielä.<br />
– Tarkoituksena on tehdä myös diplomityö<br />
samasta aiheesta, Voltti suunnittelee.<br />
Tekemällä tutkimuksen yrityksessä Voltti<br />
uskoo oppineensa paljon enemmän kuin mitä<br />
hän olisi teoreettista tutkimusta tekemällä ikinä<br />
oppinut.<br />
– Tutkielman tekeminen Ala-Talkkari<br />
Oy:ssä oli viisas päätös. Joka asiaan olen saanut<br />
aina apua ja oman työn lisäksi olen oppinut<br />
paljon työelämästä yleisesti. Monia yliopistossa<br />
oppimiani asioita pääsin nyt myös tekemään<br />
käytännössä.<br />
– Varmasti olisin päässyt helpommalla, jos<br />
olisin vain tehnyt teoreettisen työn. Oppiminen<br />
olisi kuitenkin ollut paljon vähäisempää. Suosittelisin<br />
kyllä kaikille opiskelijoille tutkielman<br />
toteuttamista jotenkin yhteistyössä yritysten<br />
kanssa.<br />
Voltti uskoo, että yritys on saanut hänestä<br />
muutakin hyötyä kuin toteutetun järjestelmän.<br />
– Heillä ei ole henkilökunnassaan työntekijöitä,<br />
joilla olisi ihan samanlaista osaamista<br />
kuin minulla, joten varmasti järjestelmä olisi<br />
jäänyt tekemättä. Uskon myös, että olen tuonut<br />
yritykseen uusia ja erilaisia näkökulmia.<br />
Hyötyä opiskelijan ja yrityksen yhteistyöstä<br />
syntyy myös yliopistolle.<br />
Kun opiskelija valmistuu ja yritys saa<br />
tarvitsemansa järjestelmän, hyötyy myös yliopisto<br />
järkevästä tutkielman aiheesta, Voltin<br />
tapauksessa kahdesta. Lisäksi tämänkaltaisella<br />
yhteistyöllä yliopistolle kehittyy tuntuma siitä,<br />
mitä lähialueen yritykset tarvitsevat. Tiedon<br />
voimme hyödyntää tutkimuksien ja opetuksen<br />
suunnittelussa, muistuttaa Virrankoski.<br />
Ylivieskasta kotoisin oleva Voltti uskoo,<br />
että tulevaisuutensa hän tulee viettämään<br />
Etelä-Pohjanmaalla. Ala-Talkkari Oy:stä hän<br />
on saanut kipinän alalle.<br />
– Olen viihtynyt yrityksessä ja siellä olisi<br />
hienoa jatkaa myös tulevaisuudessa. Etelä-<br />
Pohjanmaalla on muutenkin paljon potentiaalisia<br />
yrityksiä, jotka kehittyvät koko ajan.<br />
Tämä juttu on laadittu loppukesällä <strong>2014</strong>.
10 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 11<br />
Tiesitkö, että Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa<br />
Seinäjoella pakertaa myös historian, kotiseudun<br />
ja kulttuurin kysymyksiin keskittynyt tutkijaryhmä<br />
Sitä luotsaa aluehistorian tutkimusjohtaja<br />
Sulevi Riukulehto. Jo vuosien ajan ryhmä on<br />
penkonut Etelä-Pohjanmaan historiaa ja kotiseutua<br />
sellaisena kuin se näyttäytyy tänä päivänä.<br />
Historian ja kotiseudun tilaustutkimusta<br />
Seinäjoelta<br />
TEKSTI SULEVI RIUKULEHTO / KUVAT ANNA VIERULA<br />
Sulvevi Riukulehto kannustaa alueen organisaatioita<br />
huolehtimaan omasta historiankirjoituksestaan.<br />
Kukaan muu siitä ei huolehdi.<br />
Esimerkiksi kunta, jonka historiasta ei ole<br />
saatavilla järjestettyä ja tulkittua yleisesitystä<br />
jätetään helposti valtakunnallisten tarkastelujen<br />
ulkopuolelle. Niihin valitaan mieluummin sellaisia<br />
kuntia, joiden tiedot ovat kootusti saatavilla.<br />
– Historia ei ole ainoastaan menneisyyden<br />
tapahtumien selvittämistä. Paljon suurempi on<br />
sen merkitys nykyisen ja tulevan tulkitsemisessa<br />
ja ennakoimisessa, painottaa Riukulehto.<br />
Silmien ummistaminen historialta on vaarallista,<br />
sillä historia on läsnä kaikkialla. Menneisyydessä<br />
tehdyt valinnat vaikuttavat siihen, mitä<br />
vaihtoehtoja tänään on tarjolla.<br />
– Historiaa tuntematon päätöksentekijä<br />
toistaa helposti vanhoja virheitä tai tavoittelee<br />
ratkaisuja, jotka eivät ole lainkaan mahdollisia.<br />
Resursseja hukataan, Riukulehto sanoo.<br />
Kenen kannattaa tiedustella<br />
historiankirjoitusta Ruraliasta<br />
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa<br />
mahdollisuudet historian tilaustutkimuksille<br />
ovat hyvät. Monialaisessa tutkijaryhmässä<br />
ovat edustettuna laajasti eri yhteiskuntatieteet,<br />
talous- ja aatehistoria, poliittinen historia,<br />
aluetiede, maantiede ja kansatiede.<br />
– Muistelmien, kronikoiden ja historiikkien<br />
laatiminen ei kiinnosta. Ne eivät kuulu<br />
yliopiston tehtäviin, eikä niiden tekemiseen<br />
kannata palkata tutkijakoulutuksen saanutta<br />
tekijäkuntaa. Sen sijaan meitä kiinnostavat<br />
kaikki vaativat historiankirjoitushankkeet, joissa<br />
tutkimuksen tekemiseen tarvitaan kriittisen<br />
historiankirjoituksen menetelmiä, arkistotyötä<br />
ja eri tieteenalojen osaamisen yhdistämistä.<br />
Meillä on erityisen hyvät edellytykset 1900-luvun<br />
aiheiden monialaiseen käsittelyyn.<br />
Kiinnostavia ovat esimerkiksi kaikki pitäjänhistorioiden<br />
kirjoitushankkeet ja suurten<br />
organisaatioiden historiat. Työt ovat joko<br />
perustutkimuksen luontoisia tai niissä on<br />
jokin laajempaa kiinnostusta herättävä kysymyksenasettelu.<br />
Tällä hetkellä työn alla on<br />
esimerkiksi tekniikan alan historian kokoaminen<br />
Etelä-Pohjanmaalta.<br />
– Tutkimus liittyy tietenkin läheisesti<br />
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittymiseen,<br />
mutta sillä on myös laajempi merkitys<br />
koko Etelä-Pohjanmaan aluekehitykselle.<br />
Kysymme, miten tekniikan alan koulutuksen<br />
rakentuminen on käynyt vuoropuhelua alueen<br />
elinkeinoelämän kanssa. Mitä ovia on avattu ja<br />
mitä suljettu Tällä on suora vaikutus siihen,<br />
millainen Etelä-Pohjanmaa on tänään ja millainen<br />
se voi olla tulevaisuudessa, Riukulehto<br />
valottaa.<br />
Historian kirjoitushankkeiden suuruus<br />
riippuu tutkimusalan laajuudesta. Yksittäinen<br />
erilliskysymys voidaan tarkastella puolen<br />
vuoden työllä. Pitäjänhistoriat ovat ehkä<br />
suurimpia tilaushistoriatöitä, joita Suomessa<br />
tehdään. Tyhjältä pöydältä, esimerkiksi<br />
emäpitäjän asutuksesta nykypäivään, etenevä<br />
historiankirjoitus on vuosikymmenten projekti.<br />
Yleensä näin mittavat työt ositetaan.<br />
– Yhden pitäjänhistorian osan kirjoittamisessa<br />
kannattaa varautua kahdesta viiteen<br />
vuoden pituiseen rupeamaan. Kun tällaisia<br />
hankkeita viriää, kannattaa lähestyä myös<br />
minun tutkijaryhmääni.<br />
Kokemuksellista kotiseutututkimusta<br />
Kotiseutututkimukset ovat toinen, runsaasti<br />
kiinnostusta saanut Riukulehdon tutkimusryhmän<br />
työalue. Kokemuksellisen kotiseudun<br />
tutkimuslinjassa selvitetään etnografisin<br />
menetelmin kotiseudun erityispiirteet, avainkohteet<br />
ja syvärakenteet. Laajoihin aineistoihin<br />
perustuvia suunnitelmia on toteutettu<br />
jo Nurmossa ja Kuortaneella yhteistyössä<br />
kotiseutuyhdistysten kanssa. Seuraavaksi<br />
tähytään Järviseudulle, ehkä myös Alavudelle<br />
ja Ilmajoelle.<br />
– Kotiseudun syvärakenteiden selvittäminenkin<br />
voidaan yhdistää pitäjänkirjoitushankkeeseen.<br />
Nyt kannattaisi miettiä<br />
pitäjänhistorian täydentämistä osalla, jossa<br />
vedetään yhteen menneisyydessä alueella<br />
vaikuttaneet rakenteet ja voimat. On kiinnostavaa<br />
nähdä, mitkä ovat ne maantieteestä ja<br />
historiasta kumpuavat tekijät, jotka erottavat<br />
alueita toisistaan. Siis: mikä tekee alueesta<br />
ja sen asukkaista omannäköisensä. Tällaisen<br />
kirjan lukeminen on alueen asukkaista yleensä<br />
äärimmäisen mielenkiintoista: se kertoo siitä,<br />
millaisia me olemme ja miksi, Riukulehto<br />
toteaa.<br />
A b c d E f g H h i j K L P m<br />
Ä o I Y T r v n U a E R M o i N h d s<br />
T y r E v N o A c p K L Ä p ö r A V<br />
u m k E V Ä o I Y T r v n U a A b<br />
Pakina<br />
c d Uskallatko E f g H h i j lukea m K L P Ä o<br />
Suomalaiselle on outo ajatus, että tieto ja opiskelu eivät kuuluisi kaikille,<br />
asuinpaikasta, sukupuolesta, perhetaustasta tai taloudellisesta<br />
asemasta riippumatta. Pelkästään meille itsestään selvä lukutaito jo<br />
avaa ovia uusiin maailmoihin. Lukutaitoisen ei tarvitse kuin kävellä<br />
kadulla nähdäkseen ympärillään sanoja. Sellaista ihmistä on vaikea<br />
pitää tietämättömänä. Lukutaitoinen saattaa jopa intoutua kyseenalaistamaan<br />
vallanpitäjien ajatuksia. Demokraattiseen yhteiskuntaan<br />
kuuluu vapaa ja riippumaton tiedonvälitys. Tieto hälventää pelkoja<br />
ja ennakkoluuloja. Tieto lisää valinnanmahdollisuuksia.<br />
I Y T r v n U a E R M o i N h T d s y r<br />
E v N o A c p K L Ä p ö r A V u m<br />
k E V Ä o I Y T r v n U a A c b d<br />
E f g H h i j m K L P Ä o I Y T r<br />
v n U a E R M o i N h T d s y r E<br />
Tieto on valtaa. Tieto on myös vaarallista. Sen on kokenut esimer-<br />
v N<br />
kiksi Nobelin rauhanpalkinnon voittanut rohkea pakistanilainen<br />
nuori nainen, Malala Yousafzai. Siinä maailmankolkassa kaikkien<br />
o A c p K L Ä p ö<br />
mielestä varsinkaan tyttöjen ei kuuluisi oppia edes lukemaan ja<br />
r A V u m k E V<br />
laskemaan, saati käydä koulua tai opiskella pidemmälle.<br />
Ä o I Y T r v n U a A b c<br />
Suomessa, ja samalla Pohjoismaissa, ensimmäinen nainen kirjoitti<br />
d E f<br />
ylioppilaaksi vuonna 1870. Se, samoin kuin yliopistoon pääsy,<br />
vaati aluksi keisarin antamaa erivapautta sukupuolen aiheuttamasta<br />
g H h i j m esteestä. Keisarilliseen K L P Aleksanterin -yliopistoon Ä o I Y T r v n<br />
U a E R M o i N h T<br />
ensimmäinen<br />
suomalainen nainen kirjoittautui varsinaiseksi opiskelijaksi<br />
d s y r E<br />
vuonna<br />
v N o<br />
1873. Yliopistossa oli 1880-luvulla vain muutama naisopiskelija,<br />
mutta tilanne muuttui sen jälkeen, kun keisari vahvisti 1890 yliopiston<br />
varakanslerille Helsingissä oikeuden myöntää erivapauksia.<br />
A c p K L Ä p ö Tämän jälkeen anominen oli r enää A muodollisuus. V u m Vuodesta k 1901 E V Ä<br />
lähtien erivapautta ei tarvinnut enää anoa.<br />
o I Y T r v n U a A c b d E f g<br />
H h i j m K L P Ä o I Y T r v n U a<br />
Samoille kansallisen heräämisen ja sivistysaatteen nousun vuosikymmenille<br />
ajoittuvat myös muun muassa nuorisoseura- ja<br />
työväenliikkeen syntyvaiheet. Ensimmäiset kansakoulut perustettiin<br />
Suomeen 1850-luvulla. Tosin oppivelvollisuuslaki tuli voimaan<br />
vasta itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1921. Halu sivistää koko<br />
kansa muurasi vahvaa kivijalkaa sille suomalaiselle hyvinvoinnille,<br />
E R M o i N h T d s y r E v N o A c<br />
p K L Ä p ö r A V u m k E V Ä o I<br />
Y T r v n U aA c b d E f g H h i<br />
j m K L P Ä o I Y T r v n U a E R M<br />
o i N h T d s y r E v N o A c p K L Ä<br />
josta olemme yhä osallisia.<br />
TEKSTI NINA HARJUNPÄÄ<br />
Minua kiehtoo tiedon ja vallan yhteys. Yhteys löytyy sekä yksilön<br />
omasta elämästä, että laajemmin koko yhteiskunnasta. Kun tietää<br />
mahdollisuuksistaan ja oikeuksistaan, on enemmän valtaa tehdä<br />
omaan ja lähipiirin elämään vaikuttavia päätöksiä. Tieto lisää<br />
vaihtoehtoja.<br />
p ö r A V u m k E V Ä o I Y T r v<br />
n U a A b c d E f g H h i j K L
12 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 13<br />
Ilman matkustelua ei synny<br />
kansainvälisiä suhteita<br />
”Suomi on mahdollisuuksia täynnä”<br />
TEKSTI ANNA VIERULA / KUVA ESA VUORENMAA<br />
Vuonna 2008 Urszula Zimoch, 27, kiinnostui<br />
vaihto-opiskelija mahdollisuudesta<br />
Suomessa. Puolan yliopistossa (University<br />
of Szczecin) informatiikkaa ja ekonometriaa<br />
opiskellut Zimoch päätyi neljän kuukauden<br />
vaihtojaksolle Lappeenrantaan. Vaikka<br />
opiskelijavaihto ei kestänyt kauaa, synnytti<br />
se Zimochin mielessä yhden ison haaveen.<br />
Zimoch päätti, että vielä jonain päivänä hän<br />
muuttaa Suomeen asumaan.<br />
Vuodet ovat kuluneet ja Zimoch on päässyt toteuttamaan<br />
unelmaansa. Opiskelijavaihdon jälkeen Zimoch<br />
palasi Puolaan ja aloitti suomen kielen kurssin. Puolassa<br />
Zimoch pääsi töihin yliopistossaan meneillään<br />
olevaan EU-hankkeeseen, joka toimi yhteistyössä<br />
Ruralia-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa.<br />
EU-hankkeen myötä Zimoch sai mahdollisuuden hakea<br />
Seinäjoen Ruralia-instituuttiin Erasmus-harjoittelijaksi.<br />
Suomalaiset ovat luotettavia<br />
yhteistyökumppaneita<br />
Tällä hetkellä Zimoch asuu Seinäjoella ja työskentelee<br />
Ruralia-instituutissa Epanet-professori Hannu Törmän<br />
aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin keskittyneessä<br />
tutkimusryhmässä. Zimoch toimii kansainvälisten<br />
hankkeiden parissa, joten päiviin mahtuu työntekoa<br />
niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa.<br />
– Työnteko suomalaisten kanssa on helppoa ja<br />
heihin voi luottaa. Esimerkiksi ulkomaalaisiin kumppaneihin<br />
verrattuna suomalaiset vastaavat viesteihin<br />
nopeammin ja noudattavat aikatauluja täsmällisesti,<br />
pohtii Zimoch.<br />
Jotta kansainvälinen toiminta olisi mahdollista, ei<br />
pelkkä sähköpostien lähettely yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa riitä.<br />
– Työnteko on paljon helpompaa, kun ihmisiä näkee<br />
myös kasvotusten. Kansainvälisten suhteiden luominen<br />
ei olisi mahdollista ilman matkustelua.<br />
Työ kansainvälisten hankkeiden parissa vie aikaa, koska<br />
usein hankkeet ovat isoja ja kestävät vuosia. Vuoteen<br />
saattaa mahtua useampikin ulkomaan matka.<br />
– Olen käynyt esimerkiksi Brysselissä ja Japanissa<br />
tapaamassa yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Japanissa<br />
keskustelimme hankevalmistelusta. Matkoilta on<br />
saanut paljon apua omaan työntekoon ja yhteistyö on<br />
helpompaa, kun tietää kenen kanssa työskentelee.<br />
Suurimmat erot verrattuna kotimaisiin hankkeisiin<br />
Zimoch näkee hankkeiden pitkissä suunnitteluajoissa.<br />
– Usein kansainvälisissä hankkeissa on isompi<br />
budjetti, joten työntekoakin on enemmän.<br />
Väitöskirja tarjoaa uusia haasteita<br />
Zimoch on viihtynyt Suomessa hyvin. Työpaikallaan hän<br />
on aina tuntenut olevansa osa työyhteisöä.<br />
– Ruraliassa olemme kaikki samanarvoisia, Puolassa<br />
näin ei aina ollut. Täällä kaikille ollaan ystävällisiä, oli<br />
sitten opiskelija tai tohtori.<br />
Sekä työ- että vapaa-ajallaan Zimoch harjoittelee<br />
suomen kieltä. Nykyään se luonnistuukin häneltä jo<br />
lähes täydellisesti.<br />
– Töissä puhumme työkavereiden kanssa englantia,<br />
mutta kahvipöydässä puhumme suomea. Kotona<br />
olemme suomalaisen poikaystäväni kanssa tehneet<br />
päätöksen, että puhumme ainoastaan suomea.<br />
Zimochin elämässä puhaltavat kohta uudet tuulet,<br />
sillä hänet on hyväksytty opiskelijaksi Helsingin yliopistoon.<br />
Edessä on väitöskirjan aiheen miettimistä sekä<br />
apurahan hakemista.<br />
– Jos saan apurahaa, niin ensi vuoden keskityn<br />
ainoastaan väitöskirjan tekemiseen. Työntekoa jatkan,<br />
jos apuraha jää saamatta.<br />
Tulevaisuutensa Zimoch haluaa viettää Suomessa<br />
koti-ikävästä huolimatta.<br />
– Joskus suomalaisten negatiivisuus harmittaa.<br />
Vaikka sää ei ole aina hyvä ja hinnat ovat kalliita, toivoisin,<br />
että suomalaiset muistaisivat, miten ihana ja<br />
turvallinen maa Suomi on. Täällä on mahdollisuuksia<br />
vaikka mihin.<br />
Leticia Galluzzi Bizzo from Federal University of<br />
Rio de Janeiro, Brazil. Bizzo was as a visiting<br />
scholar in Ruralia Institute in August <strong>2014</strong>.<br />
Here are her story.<br />
I took up residence in the Seinäjoki branch of the Ruralia<br />
Institute as a visiting scholar in August <strong>2014</strong>, attracted by<br />
the relevant role of the Institute in the field of rural history<br />
and sociology. I performed an historiographic study about<br />
the protagonism of international organizations in the global<br />
rural agenda of the 1930s–1940s, in view of war concerns,<br />
economic uneasiness and public health preoccupations:<br />
the rural was proposed as the granary of the world, source<br />
of health, place of social change and modernization; but<br />
also as impaired by malnutrition, disease, poverty, and low<br />
productivity.<br />
International organizations then created ‘quasi-legislative’<br />
rules assigning new roles to nation-States as regards<br />
rural health, economics and welfare, which contributed to<br />
define social reality and influence mechanisms of governance.<br />
These ‘soft-laws’ became organizing poles for changes<br />
in food and health mentality concerning the relationships<br />
between State and society and their worldwide circulation<br />
favored a cultural shift towards future rural rights and tasks,<br />
and new traditions in rural science. Thus, a turning point in<br />
the history of the ideas politicizing the rural world took place.<br />
This research benefited from the innovative environment<br />
of the Ruralia Institute, through live exchange of ideas,<br />
and suggested readings. Resources from the University of<br />
Helsinki’s Library were also profitable. The final results were<br />
presented in a Seminar at the Institute, and in a conference<br />
on the history of the FAO at the Swiss Institute for European<br />
Global Studies.<br />
An ongoing paper will be submitted to a journal on<br />
agricultural history. The open-minded, transdisciplinary<br />
and warm environment I’ve experienced in the Institute,<br />
which is located in the heart of the inspirational and beautiful<br />
Seinäjoki Science Park, opened my horizons to new<br />
scientific perspectives, and will reflect in my performance<br />
as a professor of the Federal University of Rio de Janeiro,<br />
Brazil. The Ruralia Institute Program of Scholarships inspires<br />
scientists not only to advance their academic skills, but<br />
also to keep alive values like citizenship, social responsibility,<br />
and betterment of the rural world.
14 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 15<br />
Tytti Isokangas veti Kutomon työpajaa Taideyliopiston kuppilassa lokakuussa <strong>2014</strong>.<br />
Kutomo luo yhteistyöverkoston<br />
Seinäjoen seudun kulttuuritoimijoille<br />
TEKSTI JA KUVA HEIDI VÄLKKILÄ<br />
Kulttuuritoimijoiden management-osaamisen<br />
kehittämishanke Kutomo on käynnistynyt<br />
Seinäjoella.<br />
Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön<br />
toteuttama hanke vastaa alueen tarpeisiin:<br />
projektissa tiivistetään kulttuurialan yhteistyötä,<br />
parannetaan informaation saatavuutta<br />
ja edistetään alan toimijoiden keskinäistä<br />
kommunikaatiota. Etenkin Kutomon tavoitteena<br />
on saada alueen kulttuurin ja taiteen<br />
ammattilaiset ammattiaan vastaaviin tehtäviin,<br />
sillä moni alueella toimiva taiteilija harjoittaa<br />
toimintaansa osa-aikaisesti tai freelancerina.<br />
Projektipäällikkönä toimii useista kulttuurin<br />
kehityshankkeista tuttu Petri Välimäki.<br />
Kevääseen 2015 saakka kestävässä<br />
hankkeessa on perustettu alueelle myös laajaalainen<br />
kulttuuritoimijoiden yhteistyöverkosto<br />
Kulttuurifoorumi, jollaista Seinäjoen seudulle<br />
on jo pidemmän aikaa kaipailtu. Verkostomainen<br />
työskentely käynnistettiin koulutuksilla<br />
kuudessa työpajassa, joissa kehitetään toimijoiden<br />
management-taitoja sekä tuetaan<br />
ammattimaisen toimijan uran kehittymistä.<br />
Taideyliopiston kuppila toi valoa<br />
syksyyn<br />
TEKSTI HEIDI VÄLKKILÄ<br />
Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö perusti<br />
Taideyliopiston kuppilan vuoden <strong>2014</strong><br />
loka-marraskuuksi Seinäjoen ydinkeskustaan.<br />
Vanhan yökerhon tiloihin pystytetty<br />
popup-kulttuurikahvila tarjosi olohuonetunnelmaa<br />
ja kulttuurielämyksiä laidasta laitaan,<br />
ja se otettiin avosylin vastaan Seinäjoella niin<br />
kaupungin asukkaiden kuin kehittäjienkin<br />
toimesta.<br />
Kuppila esitteli paikallisille uudenlaista kulttuuria<br />
helposti lähestyttävästi, se elävöitti ydinkeskustaa<br />
sekä teki samalla Sibelius-Akatemian<br />
Seinäjoen yksikköä ja Taideyliopistoa tunnetummaksi.<br />
Taideyliopiston kuppilaa tuki Taideyliopiston<br />
lisäksi Seinäjoen yliopistokeskus.<br />
MARS laajenee<br />
viisipäiväiseksi<br />
TEKSTI HEIDI VÄLKKILÄ / KUVA MIIKKA VARILA<br />
Musiikin ammattilaistapahtuma ja talvifestivaali MARS laajenee<br />
viisipäiväiseksi uuden DJ Weekend -tapahtuman myötä.<br />
Musiikkialan tutkijoille, ammattilaisille, opiskelijoille ja harrastajille<br />
tarkoitettu tapahtuma järjestetään kuudetta kertaa<br />
Seinäjoen Rytmikorjaamolla 4.–8.2.2015.<br />
Viimevuotiseen tapaan MARS käynnistyy monipuolisten työpajojen,<br />
luentojen, sparrausten sekä tutuksi tulleen Festivaalipäivän<br />
merkeissä. Festivaalipäivässä julkaistaan yhden kautta aikain Suomen<br />
laajimman festivaaleihin kohdistuvan tutkimuksen, yli 4000<br />
vastausta saaneen Festivaalibarometri-kyselyn tulokset. MARSin<br />
seminaaripäivissä katseet kohdistuvat muun muassa viihteen ja<br />
musiikinkuluttamisen muutokseen sekä artistien maineenhallintaan<br />
ja näkyvyyteen.<br />
DJ Weekend eli DJW on uusi DJ-kulttuuria ja elektronista<br />
musiikkia pursuava tapahtuma MARSin sisällä, joka tuo Seinäjoelle<br />
7.–8.2. muun muassa klubeja, koulutustapahtumia ja<br />
DJ-tapaamisen. Lauantaina 7.2. järjestetään myös perinteiset<br />
Musamessut musiikkiliike Markun Musiikin kanssa. Ajankohtaiset<br />
artistit ja yhtyeet pääsevät näyttämään taitonsa showcase-illoissa<br />
keskiviikosta lauantaihin.<br />
Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö on yksi MARSin pääjärjestäjistä<br />
sekä perustajaorganisaatio.
Kuva Eero Pellinen<br />
Kuva Tuire Hautala, Foodwest<br />
16 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
Ihmisiä Seinäjoen yliopistokeskuksessa<br />
Kyselijänä Nina Harjunpää<br />
Tällä kertaa syvähaastattelijan piinapenkkiin istahtivat Epanet-verkoston ja yliopistokeskuksen pioneerit, sillä molemmat ovat olleet<br />
leikissä mukana kutakuinkin alusta saakka. Raivaajahengen lisäksi heitä yhdistää musiikki.<br />
Osastosihteeri Ursula Pellinen, Seinäjoen yliopistokeskus<br />
Kenen joukoissa seisot Työelämässä<br />
Seinäjoen yliopistokeskuksen n. 90 hengen<br />
porukassa. Tärkeä Pellisen kotijoukkue on tällä<br />
hetkellä 13 hengen kokoinen.<br />
Kuvaile itseäsi kolmella sanalla. Positiivinen,<br />
empaattinen ja energinen. Neljäs olisi ollut jo<br />
ehkä miinusmerkkinen ominaisuus – onneksi<br />
et kysynyt.<br />
Mistä sinulle maksetaan palkkaa Tampereen<br />
yliopiston/ Seinäjoen yliopistokeskuksen osastosihteerin<br />
moninaisten tehtävien hoitamisesta<br />
– sisältäen pääosin taloutta ja tiedottamista.<br />
Alavus, Helsinki, Koli vai Seinäjoki Seinäjoki,<br />
Seinäjoki, Seinäjoki ja KOLI! Mukaan mahtuu<br />
vielä mainiosti syntymäkaupunki Helsinki ja<br />
nuoruusvuosien viettopaikka Alavus.<br />
Kuluttajakäyttäytymisen professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto<br />
Kuka olet Oppipoika merkityksellisen tutkimuksen<br />
koulutusohjelmassa<br />
Mies lähtee Lapualta, mutta lähteekö Lapua<br />
miehestä Ristus notta, mikä o, ku ei ahirista.<br />
Eli ei lähde.<br />
Kenen kanssa asut Metsäsaarekkeisella<br />
tontillamme on nähty oravia, kettuja, haukkoja,<br />
pöllöjä, hirviä, päästäisiä, lepakkoja, rusakoita ja<br />
läheisellä mehiläistarhalla vieraili jopa karhu eli<br />
jännää menoa… Ai niin, kyllä meillä normaalia<br />
perhe-elämääkin on lasten ja mamman kanssa.<br />
Millainen kuluttaja olet Varmaan yhtä<br />
epämääräinen, häilyvä ja ristiriitainen kuin nykykuluttajat<br />
länsimaissa yleensäkin. Äskettäin<br />
ilmestyneen suomalaisia kuluttajia luokitelleen<br />
tutkimuksen mukaan ehkä eniten kuitenkin puen<br />
päälleni ns. Tinkimättömän (arvostaa laatua,<br />
ekologiaa, eettisyyttä ja estetiikka) ja ns. Kunnianhimoisen<br />
(työorientoituneisuus, individualistisuus,<br />
ekoluksus, hyvinvointi) identiteettejä,<br />
vaikka ne eivät kaikilta osin yhteen sovikaan.<br />
Miten alkaa sanoittamasi hevibiisi Vieläkö<br />
tilille tippuu tekijänoikeuskorvauksia<br />
Mikä niistä J Miltä kuulostaa ”Iron, vanadium<br />
and chrome, digged from the depth of Mother<br />
Mitä olet oppinut lapsenlapsiltasi Leikkiminen<br />
on tosi hyödyllistä. Silloin voi olla kuka<br />
tahansa!<br />
Earth. Hardened in the infernal fire of blacksmith’s<br />
forge.” Tai… “Since the ancient dawn<br />
of man, it has been in the human nature to<br />
conquer, humiliate and kill others to overrule.<br />
This night will be no exception.”<br />
Kerro jostakin ikimuistoisesta musiikkikokemuksesta.<br />
Victor Hugon Kurjat pitää<br />
ehdottomasti kärkisijaa. Osuu ja uppoaa vielä<br />
viidennenkin kokemuskerran jälkeen ja saa yhä<br />
nousemaan kylmät väreet ja kyyneleet.<br />
Miksi kivet kiehtovat sinua Sileät ja pyöreät<br />
kivet ovat ykkösiä. Ne on luonto kauniiksi muovannut.<br />
Toiset kivet ovat taas sopivan särmäisiä.<br />
Kivissä on lukemattomia värejä ja kun oikein<br />
tarkkaan katsoo ne saattavat kimallella. Niitä<br />
katsellessa luonto on aina lähellä.<br />
Montako pahvilaatikkoa on tarpeeksi Tyhjänä<br />
lukemattomia, täysinäisinä raja tulee vastaan<br />
kun tila loppuu – toistaiseksi niin ei ole käynyt.<br />
Mitä toivoit, että kysyisin Kysy ja vastaa itse.<br />
Mikä on elämän pituisen matkan tarkoitus –<br />
Päästä perille.<br />
Kerro vinkkejä, miten omakotitalon sähkönkulutus<br />
saadaan alle keskitason. Spartalaisella<br />
asenteella ja villasukilla! Oikeasti ei<br />
tarvitse tinkiä yhtään asumismukavuudesta, kun<br />
vain viitseliäästi käyttää tehokasta uusiutuvalla<br />
polttoaineella toimivaa teknologiaa (eli varaavaa<br />
takkaa) ja iskostaa järkevää resurssien käyttöä<br />
perheenjäsenten kalloihin<br />
Mikä aihe teillä on tällä hetkellä käsittelyssä<br />
sen henkilön kanssa, jonka tapaat arkiaamuisin<br />
huoltoasemalla ja jonka kanssa vietät<br />
päivittäin kaksi tuntia Tänään viimeksi luimme<br />
evoluutiopsykologista tutkimusta, jonka mukaan<br />
naisen kuukautiskierron vaihe vaikuttaa siihen<br />
kuinka hyvän- vs. pahantahtoisesti hän suhtautuu<br />
muihin naisiin<br />
Kenelle suosittelet tennistä No, ainakin niille,<br />
joilla urheilusukat eivät tahdo millään kulua.<br />
Vakavasti ottaen, tennis on upea laji, jossa<br />
parhaimmillaan saa kokea ”virtauselämyksen”,<br />
kirkkaan tunnelinäön ja kaikkivoipaisuuden<br />
tunteen. Siinä kohdassa polvi- ja kyynärpäävaivatkaan<br />
eivät kiusaa<br />
Kerro vielä jotakin, mitä en huomannut kysyä.<br />
Olen perheemme munakasmestari ja armoitettu<br />
viikonloppukokki.<br />
TEKSTI JUHA ALARINTA / KUVA TERHI KALLIO<br />
Gaalassa muistettiin<br />
Harri Luomalaa,<br />
Helena Hannua ja<br />
MäkeläAlua<br />
Koulutuksen ja tutkimuksen gaalassa, joka<br />
järjestettiin 3.10.<strong>2014</strong>, muistettiin ansioituneita<br />
kehittäjiä. Vuoden <strong>2014</strong> kehittäjähenkilö -tunnustuksen<br />
saivat yrityspalvelupäällikkö Helena<br />
Hannu Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja<br />
professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta.<br />
Harri Luomalan valinnan perusteluissa kiitettiin<br />
muun muassa hänen vahvoja yrityskontaktejaan<br />
sekä tutkimusmenetelmien hyödyntämistä<br />
kunnianhimoisella ja vaikuttavalla tavalla. Helena<br />
Hannu tunnetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa<br />
aktiivisena opiskelijayrittäjyyden<br />
edistäjänä.<br />
Vuoden kehittäjäyritykseksi valittiin Mäkelä<br />
Alu Oy Alajärveltä. Yritys on edistänyt<br />
yliopistollisen työn ja yritystoiminnan välistä<br />
vuorovaikutusta monin eri tavoin. Se on muun<br />
muassa toiminut aktiivisesti materiaalitekniikan<br />
ja erityisesti alumiinitekniikan tutkimuksen ja<br />
koulutuksen vahvistamiseksi koko Suomessa<br />
mutta erityisesti Pohjanmaan alueella. Yritys on<br />
osallistunut professuurien rahoitukseen. Se on<br />
myös hyödyntänyt toteutuneen tutkimustyön<br />
tuloksia uuden liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 17<br />
Helena Hannu, Harri Luomala (edessä oik.) ja MäkeläAlu Oy:sta toimitusjohtaja Juhani Pohjus sekä hallituksen<br />
puheenjohtaja Petri Mäkelä.<br />
Ainutlaatuinen alkoholitutkijoiden keskittymä Seinäjoella<br />
TEKSTI TAANA SANDMAN & PASI KOMULAINEN<br />
Lääketieteellisen tutkimuksen yksikössä Seinäjoella<br />
on kuudentoista vuoden aikana valmistunut<br />
jo kahdeksan väitöskirjaa alkoholilääketieteen<br />
tiimoilta. Väitöstöissä on selvitetty<br />
muun muassa miksi ja millä annoksilla päihteet<br />
vaurioittavat ihmisen elimistöä. Tutkimusryhmä<br />
on myös kehittänyt menetelmiä, joilla<br />
liiallinen alkoholinkulutus saadaan todetuksi<br />
mahdollisimman aikaisin.<br />
Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivan<br />
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston (Epanet)<br />
hankkeessa alkoholilääketieteen ryhmää<br />
vetää lääketieteen tohtori Onni Niemelä, joka<br />
hoitaa Tampereen yliopiston laboratoriolääketieteen<br />
professuuria. Ryhmän ensimmäinen<br />
väitöskirja Seinäjoella tarkastettiin vuonna<br />
1998, ennen Epanet-verkoston syntyä. Katja<br />
Viitalan väitös oli silloin laatuaan ensimmäinen<br />
väitöstapahtuma Seinäjoella.<br />
- Epanetin käynnistyminen vauhditti alan<br />
tutkimusta Seinäjoen keskussairaalassa huomattavasti,<br />
Onni Niemelä kertoo.<br />
Osa Niemelän ”tallista” väitelleistä tohtoreista<br />
on jatkanut uraansa sairaalakemisteinä<br />
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa,<br />
osa on siirtynyt Oulun yliopistollisen tai<br />
Vaasan keskussairaalan palvelukseen ja yksi<br />
opetustehtäviin. Itse väitöskirjojen ohella Mediwestin<br />
tutkijanhuoneissa on kirjoitettu yli 100<br />
tieteellistä artikkelia ja katsausta kansainvälisiin<br />
tiedejulkaisuihin.<br />
Tutkimuksen toivotaan jatkuvan tulevaisuudessakin<br />
Seinäjoella. Alkoholin liiallinen<br />
käyttö ja ylipaino liitännäisongelmineen ovat<br />
merkittäviä uhkia Suomen kansanterveydelle.<br />
Näiden varhainen havaitseminen ja ennaltaehkäisy<br />
ovat perusedellytyksiä onnistuneelle<br />
terveydenhuollolle, muun muassa diabeteksen<br />
sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.<br />
- On todennäköistä, että verkostoituminen<br />
suomalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden ja<br />
organisaatioiden kanssa laajenee. Täällä tehty<br />
tutkimustyö on herättänyt runsaasti mielenkiintoa<br />
tutkimuspiireissä myös ulkomailla, Niemelä<br />
toteaa.<br />
Lääketieteellisen tutkimuksen yksikkö toimii<br />
Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian<br />
laboratoriossa ja Terveysteknologiakeskus<br />
Mediwestin tiloissa.<br />
Tuorein Niemelän ”tallin” väitöskirja<br />
tarkastettiin Seinäjoella 14. marraskuuta, kun<br />
FM Joanna Danielsson väitteli aiheesta Liver<br />
enzymes and lifestyle – Maksaentsyymit ja<br />
elämäntapatekijät.
18 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 19<br />
”TIKKA-hankkeen taustalla<br />
on ymmärrys siitä, että<br />
kaikki käytännön kehittämistyön<br />
ongelmat eivät<br />
ole tutkimusongelmia ja<br />
kaikki akateemiset tutkimusongelmat<br />
ratkaisuineen<br />
taas eivät ole<br />
välittömästi käytännössä<br />
hyödynnettävissä.<br />
Tikka hakkaa<br />
ja löytää etsimänsä<br />
TEKSTI JARI KOLEHMAINEN / KUVA MATTI MÄKI<br />
Seinäjoella ja koko Etelä-Pohjanmaalla on nyt vuosikymmenen ajan toteutettu<br />
omaleimaista yliopistomallia, jonka ytimessä ovat Seinäjoen yliopistokeskus ja<br />
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen koordinoima niin kutsuttu Epanetverkosto.<br />
Yliopistokeskuksen toiminta on tähdännyt sellaiseen yliopistolliseen<br />
toimintaan, joka on yhtä aikaa sekä akateemisesti laadukasta että yhteiskunnallisesti<br />
ja alueellisesti vaikuttavaa.<br />
Epanet-toimintamallin ydin on puolestaan yliopistojen, tutkimusryhmien, yritysten<br />
ja muiden tiedon käyttäjätahojen välisen yhteistyön edistäminen. Tätä kautta<br />
onkin syntynyt parikymmentä professuuria tutkimusryhmineen nostamaan alueen<br />
tutkimustiedon tuottamis- ja hyödyntämiskapasiteettia sekä tuomaan tutkimusta<br />
maakunnan erilaisiin yhteisöihin.<br />
Sekä yliopistokeskuksen että Epanet-verkoston piirissä on tietoisesti pyritty<br />
luomaan malleja, joilla yliopistollisen työn aluevaikuttavuutta voidaan tehostaa.<br />
Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotelli on yksi esimerkki tästä työstä. Maailma<br />
ei kuitenkaan ole vielä valmis. Kaukana siitä.<br />
Kohti koeteltuja kokeiluja<br />
Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Epanet-koordinaatioyksikön piirissä onkin kehitetty<br />
nk. TIKKA-hanketta, joka jatkaa edellä kuvattua kehityslinjaa: lähtökohta on<br />
se, että eteläpohjalaisen yliopistollisen tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön<br />
keskinäistä suhdetta on edelleen mahdollista tiivistää ja samalla uudistaa.<br />
TIKKA-hankkeessa toteutetaan konkreettisia, ajallisesti rajattuja kehittämistoimia,<br />
joissa yliopistoyhteisön jäsenet osallistuvat alueen käytännön ongelmien ratkaisemiseen<br />
tai mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Lähtökohtana tässä työssä on<br />
monitieteisyys ja –näkökulmaisuus, joka on yliopistokeskuksen tutkimustyölle<br />
leimallista.<br />
Konkreettisen tekemisen kautta esiin siilautuvat parhaiten toimivat käytännöt,<br />
joiden varaan eteläpohjalaiselle yliopistoyhteisölle voidaan rakentaa konseptoituja<br />
toimintamalleja, jotka voidaan ottaa osaksi yliopistokeskuksen ja Epanet-verkoston<br />
työtä. Kyse on yhtä aikaa kokeilevasta ja analyyttisestä kehittämistyöstä.<br />
Energisoivaa yhteistyötä<br />
TIKKA-hankkeen taustalla on ymmärrys siitä, että kaikki käytännön kehittämistyön<br />
ongelmat eivät ole tutkimusongelmia ja kaikki akateemiset tutkimusongelmat<br />
ratkaisuineen taas eivät ole välittömästi käytännössä hyödynnettävissä. Parhaimmillaan<br />
tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön välillä vallitsee kuitenkin<br />
jännite, joka energisoi yliopistoyhteisön ja yritysten sekä muiden organisaatioiden<br />
välistä yhteistyötä.<br />
Tätä ”luovaa jännitettä” voi synnyttää ja suunnata. Tarvitaan välineitä ja foorumeita<br />
sellaisen dialogin käymiseen, jonka kautta tunnistetaan kaikkein hedelmällisimmät<br />
yhteistyön alueet ja toimintamuodot. Tämä on tärkeää, koska yhteistyön tulee olla<br />
kaikille siihen osallistuville tahoille hyödyllistä ja motivoivaa.<br />
TIKKA iskee tähän rakoon ja hakkaa päättäväisesti esiin parhaat herkut eri osapuolten<br />
nautittaviksi!<br />
Kaksipäiväinen ERIAFF-konferenssi kokosi Seinäjoelle lähes 130 elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa.<br />
Yhteistyöllä uusia voimavaroja<br />
ruokajärjestelmien ja biotalouden<br />
kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla<br />
TEKSTI ANNA KORSBÄCK & PIA OKSMAN / KUVAT Topi Taittonen<br />
”Etelä-Pohjanmaalla on ruokajärjestelmiin ja<br />
biotalouteen liittyvää erityisosaamista, joka<br />
kiinnostaa myös muita samoihin kärkiteemoihin<br />
keskittyviä EU-alueita”, maakuntajohtaja<br />
Asko Peltola toteaa avauspuheenvuorossaan<br />
kesäkuussa <strong>2014</strong> Seinäjoella järjestetyssä<br />
ERIAFF-konferenssissa (European Regions for<br />
Innovation in Agriculture, Food and Forestry).<br />
Kaksipäiväinen ERIAFF-konferenssi kokosi<br />
Seinäjoelle lähes 130 elintarvike- ja maatalousalan<br />
asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa<br />
pohtimaan eurooppalaisten tahojen yhteistyötä<br />
erityisesti kestävien ruokajärjestelmien<br />
kehittämisessä. Suomalaisten osallistujien<br />
ja luennoitsijoiden lisäksi konferenssivieraita<br />
saapui Italiasta, Saksasta, Hollannista, Belgiasta,<br />
Espanjasta, Latviasta, Unkarista ja Ruotsista.<br />
Konferenssin tarkoituksena oli nostaa esiin<br />
eteläpohjalaista elintarvikealan erityisosaamista<br />
ja tutkimusta, kehittää kansainvälistä yhteistyötä<br />
ja alan uusia innovatiivisia hankkeita. Tavoitteissa<br />
onnistuttiin hyvin – konferenssin aikana ja<br />
sen jälkeen syntyneitä useita hankeaihioita on<br />
lähdetty edistämään ja viemään eteenpäin.<br />
Eurooppalainen ERIAFF-verkosto on keskeinen<br />
alueiden välinen yhteistyöareena, jonka välityksellä<br />
Etelä-Pohjanmaa on osa eurooppalaista<br />
vastausta biotalouden ja ruokajärjestelmien<br />
kehittämiseksi. Eteläpohjalaisia toimijoita kannustetaan<br />
jatkossakin hyödyntämään ERIAFFverkoston<br />
tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia.<br />
Erinomainen tilaisuus yhteistyön kehittämiselle<br />
tarjoutui marraskuun lopussa, jolloin ERRIN<br />
ja Eriaff -verkostot järjestivät Brysselissä<br />
tapahtuman, jossa oli mahdollisuus verkostoitua<br />
ja luoda hankekonsortioita Horisontti<br />
2020 -ohjelmassa aukeaviin hakuihin. Niitä on<br />
erityisesti elintarviketurvan, kestävän maa- ja<br />
metsätalouden, merien ja merenkulun sekä<br />
sisävesien tutkimuksen ja biotalouden aloilta.<br />
Näkyvyys ja aktiivinen osallistuminen<br />
verkoston toimintaan luo tunnettavuutta<br />
Etelä-Pohjanmaasta elintarvikealan osaajana ja<br />
toimijana myös muiden eurooppalaisten alan<br />
asiantuntijoiden joukossa.
20 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 21<br />
KUVAT ESA VUORENMAA<br />
Perho veti<br />
salin täyteen<br />
Avoimen iltamissa<br />
Miten saat arjestasi selkeämmän ja merkityksellisemmän<br />
Kuinka elää aidosti omaa elämää Kysymyksiin<br />
etsittiin vastausta toimittaja-kolumnisti Anna Perhon<br />
luennolla Avoimen iltamissa elokuussa <strong>2014</strong>. Tapahtuma<br />
keräsi yli 400 osallistujaa.<br />
Avoimen iltamat on vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa<br />
esitellään avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun<br />
koulutustarjontaa Etelä-Pohjanmaalla.<br />
KUVAT ESA VUORENMAA<br />
Tietoprovinssi nousi neljättä kertaa Framille<br />
Maailmanhistorian neljäs Tietoprovinssi järjestettiin<br />
19.9.<strong>2014</strong>. Tällä kertaa keskityttiin erityisesti seminaareihin,<br />
jotka vetivätkin oikein mukavasti kiinnostuneita kuulijoita.<br />
Uutta oli Pelipaja, jossa tarjottiin mahdollisuus osallistua<br />
pelin tekemiseen. Uutta oli myös yläkerran Kirjamaa, jossa<br />
esiteltiin tutkimuksia ja muita julkaisuja. Jatkoa seuraa taas<br />
syksyllä 2015.
22 ucs 3 <strong>2014</strong><br />
ucs 3 <strong>2014</strong> 23<br />
Kesä palveluyksikössä<br />
Aloitin kesätyöt Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksellä<br />
toukokuussa <strong>2014</strong>. Ensimmäiset<br />
viikot menivät oikeita ovia etsien ja toimintaan<br />
tutustuen. Jo ensimmäisistä päivistä<br />
alkaen työ tuntui kuitenkin mielenkiintoiselta<br />
ja sellaiselta, jota haluaisin tulevaisuudessakin<br />
tehdä. Pääsin tutustumaan sekä koulutus- että<br />
hankemaailmoihin ja erityisesti hankkeista opin<br />
paljon uusia asioita.<br />
Kesän ajan sain tehdä juuri itselleni mieluisia<br />
asioita, eli markkinoinnin ja viestinnän<br />
työtehtäviä. Pääsin toteuttamaan Tehoa<br />
tieteestä -kampanjaa, johon liittyivät niin lehtiilmoitusten<br />
suunnittelu kuin haastatteluiden<br />
toteuttaminen ja kirjoittaminen. Kesän aikana<br />
tein myös markkinointisuunnitelman ja pääsin<br />
suunnittelemaan sosiaalisen median käyttöä<br />
hieman erilaisesta näkökulmasta kuin ennen.<br />
Kesätyöstäni täydellisen tekivät kuitenkin<br />
ennen kaikkea ihanat työkaverit. Koin heti<br />
alusta alkaen kuuluvani joukkoon, eikä minua<br />
yhtenäkään aamuna harmittanut lähteä töihin!<br />
Erityiskiitos Ninalle uusista opeista, joita kesän<br />
aikana sinulta sain! Kiitos Helena, Liisa, Kim-<br />
Seinäjokelainen Anna Vierula opiskelee filosofian<br />
maisteriksi Vaasan yliopistossa. Pääaineenaan Vierula<br />
lukee viestintätieteitä ja sivuaineena työn alla ovat kasvatustieteen<br />
perusopinnot.<br />
mo, Matti, kesäyliopiston naiset sekä yliopistokeskuksen<br />
väki antoisasta ja kokemusrikkaasta<br />
kesästä!<br />
Aloittavat yrittäjät tarvitsevat<br />
joustavaa ohjausta<br />
TEKSTI HANNU ALAKOSKI<br />
Seinäjoella syyskuussa <strong>2014</strong> järjestetyn<br />
Yrittäjyyskasvatuspäivät-konferenssin<br />
pääpuhujien viestinä oli monimuotoisen<br />
tutkimuskentän tieteenfilosofisten sekä<br />
metodologisten valintojen merkityksen<br />
tiedostaminen.<br />
Usein aiemmissa yrittäjyyskasvatuksen<br />
tutkimuksissa tieteenfilosofisia oletuksia tai<br />
ydinkäsitteitä ei ole määritelty tarkasti tai<br />
yksiselitteisesti. Siten uusissa yrittäjyyskasvatustutkimuksissa<br />
tulisi huomioida<br />
metodologisten valintojen yksiselitteinen<br />
ja kattava määrittely, sillä etenkin laadullisessa<br />
tutkimuksessa useat käsitteet<br />
voidaan tulkita eri tavoin. Ilman yhteistä<br />
ja selvää käsitteistöä tutkimuksessa ei voi<br />
muodostua yhteisymmärrystä tutkittavista<br />
ilmiöistä.<br />
Virallisissa keskusteluissa ja käytäväkeskusteluissa<br />
esiin nousi myös tulevan<br />
opetussuunnitelmamuutoksen vaikutus yrittäjyyskasvatuksen<br />
käytäntöihin, sekä tarve<br />
osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun<br />
ja päätöksentekoon liittyen yrittäjyyskasvatukseen<br />
peruskouluissa.<br />
Korkeamman asteen koulutuksessa<br />
sekä yritysvalmennuksessa pääasiallisena<br />
teemana nähtiin muutos yritysvalmennuksesta<br />
yrittäjyysvalmentajaksi: yrittäjyyden<br />
edistäminen vaatii tuoretta valmentajamaista<br />
asennetta jäykän ohjauksen sijaan.<br />
Perinteiselle liiketoimintasuunnitelmalle on<br />
edelleen osansa aloittavien yrittäjien ohjeistamisessa,<br />
mutta yrittäjien ohjauksen tulisi<br />
silti perustua joustavaan ohjaukseen.<br />
UUSIA KASVOJA<br />
Piia Kleemola-Välimäki<br />
on aloittanut työskentelyn<br />
projektipäällikkönä<br />
Taideyliopiston Sibelius-<br />
Akatemian Seinäjoen<br />
yksikön hallinnoimassa<br />
Folklink-hankkeessa elokuussa<br />
<strong>2014</strong>. Kleemola-<br />
Välimäki on valmistunut<br />
musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta 2010<br />
ja työskennellyt sen jälkeen freelancer-muusikkona,<br />
opettajana ja viimeisimpänä säveltaiteen<br />
läänintaiteilijana Taiteen keskustoimikunnan<br />
Pohjanmaan toimipisteessä.<br />
Eeva-Liisa Vaivila on<br />
aloittanut lokakuussa<br />
<strong>2014</strong> Taideyliopiston<br />
Sibelius-Akatemiassa<br />
Seinäjoen yksikön taloussihteerinä.<br />
Vaivilan<br />
työtehtäviin kuuluu<br />
Seinäjoen yksikön päivittäiset<br />
raha-asiat ja<br />
hankkeiden maksatuksiin ja seurantaan liittyvät<br />
toimenpiteet. Vaivila on aiemmin työskennellyt<br />
Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys ry:n<br />
taloussihteerinä.<br />
Uudet tutkijahotellilaiset<br />
KTM Emilia Kangas<br />
tekee väitöskirjaa<br />
Jyväskylän yliopistoon.<br />
Hänen tutkimuksensa<br />
aihe on “New meanings<br />
of fatherhood<br />
in work life, organizational<br />
practices and<br />
leadership”.<br />
Tradenomi Raili<br />
Kosonen tekee gradua<br />
Vaasan yliopistoon. Hänen<br />
aiheena on ”Mikä<br />
tekee franchising-yrittäjästä<br />
kasvuyrittäjän”<br />
Johanna Huotari on alkujaan pohjoissavolainen ja nykyään<br />
keskisuomalainen yhteiskuntapolitiikan maisteriopiskelija<br />
Jyväskylän yliopistosta. Hän harjoitteli kaksi kuukautta<br />
Seinäjoen yliopistokeskuksen palveluyksikössä.<br />
Kun sattumalta huomasin Seinäjoen yliopistokeskuksen<br />
harjoitteluhakuilmoituksen netissä,<br />
minulla ei ollut käsitystä siitä, että Seinäjoella<br />
ylipäätään on yliopistollista toimintaa. Kun<br />
haastattelua varten avasin yliopistokeskuksen<br />
nettisivut, olin hämmentynyt. Aluksi oli vaikea<br />
päästä kärryille kaikesta tästä toiminnan tulvasta,<br />
jota yliopistokeskus on saanut reilussa<br />
kymmenessä vuodessa kehitettyä. Mukana<br />
tässä tulvassa pulikoivat muun muassa Epanet,<br />
tutkijahotelli, korkeakouluyhdistys, korkeakoulukonsortio,<br />
avoin yliopisto, kesäyliopisto,<br />
Praktikum Center, 5-6 eri yliopistoa ja 22<br />
tutkimusryhmää sekä lukuisat hankkeet.<br />
Ensimmäisenä tehtävänäni oli kehittää<br />
nettisivuja ja niiden sisältöä. Tämä oli loistava<br />
harjoitus, koska pääsin kärryille paremmin yliopistokeskuksen<br />
menosta ja sain selvennettyä<br />
sitä toivottavasti muillekin. Lisäksi olen saanut<br />
tehdä Excel-taulukoita toimintakertomukseen,<br />
UCS-lehden lukijakyselylomakkeen, raportin<br />
avoimen yliopiston kurssipalautteista, kerätä<br />
tietoja kansainvälisistä hankkeista ja kääntää<br />
tekstejä englanniksi. Minut on otettu mukaan<br />
kokouksiin, konferensseihin ja työseminaariin.<br />
Eikä minun ole tarvinnut keittää niihin edes<br />
kahvia, vaan olen saanut tilata sen suoraan<br />
kokouspalveluista.<br />
Toivoin työhaastattelussa, että yliopistokeskus<br />
olisi työpaikka, jossa minut otettaisiin<br />
tosissaan vaikka olen harjoittelija. Minulle<br />
luvattiin niin ja lupaus piti. Yliopistokeskuksessa<br />
kaikki ovat osa yhteisöä, jossa jokaisen<br />
mielipiteet ja osaaminen ovat tervetulleita.<br />
Suuret kiitokset mielenkiintoisesta kesästä<br />
Juhalle, Airalle, Ursulalle ja Esalle sekä kaikille<br />
muille sujuvasti siinä ympärillä!<br />
Hullu päivä<br />
TEKSTI NINA HARJUNPÄÄ /<br />
KUVA ESA VUORENMAA<br />
Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Epanetin<br />
vuosittainen Hullu päivä järjestettiin toista<br />
kertaa, joten uskaltaa jo puhua perinteestä.<br />
Nyt kokoonnuttiin hulluttelemaan Soukanjoen<br />
toimintakeskukseen 9.9.<strong>2014</strong>.<br />
Päivän tarkoituksena on vaihtaa tietoja ja<br />
suunnitella tulevaa.<br />
Kutsuttuja olivat Epanet-tutkimusryhmien<br />
johtajat ja tutkijat, yliopistokeskuksen<br />
johtoryhmä, yliopistokeskuksen<br />
ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston koulutussuunnittelijat,<br />
Tutkijahotellin tutkijat<br />
sekä yliopistokeskuksen palveluyksikön ja<br />
Epanet-koordinaation henkilöstö. Päivän<br />
mittaan kerrottiin ajankohtaisia kuulumisia<br />
sekä kuultiin tutkimusryhmien johtajien<br />
alustuksia muun muassa aiheesta kiinnostavinta<br />
tutkimuksen ja koulutuksen<br />
yhteistyössä tällä hetkellä. Työskentelyn<br />
lomassa ehdittiin kokoontua aurinkoiselle<br />
nurmikolle yhteiskuvaan.
TULEVIA TAPAHTUMIA<br />
Tehoa tieteestä -luentosarja jatkuu keväällä<br />
2015 Seinäjoen kirjastolla.<br />
Lisätietoja löytyy osoitteesta www.ucs.fi<br />
Lasten yliopistossa puhutaan tieteestä ja<br />
tutkimuksesta lasten ehdoilla. Lasten yliopiston<br />
tarkoituksena on herättää kiinnostus tieteeseen<br />
sekä innostaa ihmettelemään ja kysymään!<br />
Luennoitsijoina toimivat tieteentekijät, jotka<br />
kertovat omista tutkimuskohteistaan. Luennot<br />
on tarkoitettu 7–12 -vuotiaille lapsille, ne ovat<br />
maksuttomia ja kaikille avoimia, luentopaikkana<br />
Seinäjoen kaupunginkirjasto. Osallistumisesta<br />
saa tarran omaan luentopassiin.<br />
Katso tarkemmin www.epky.fi/lasten-yliopisto<br />
Yliopistokeskuspäivä SEINÄJOELLA<br />
Aika Tiistai 20.1.2015 kello 13<br />
Paikka Auditorio 2, Frami B, Kampusranta 9, Seinäjoki<br />
Alustava ohjelma<br />
Juhlapuhe, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, Maa- ja metsätalousministeriö<br />
Elintarviketurvallisuustutkimuksen mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla,<br />
tutkimusjohtaja Timo Nieminen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti<br />
Miten tutkimusryhmäni on luomassa kasvua ja hyvinvointia biotalouteen Etelä-Pohjanmaalla<br />
Professori Anu Hopia, Turun yliopisto ja professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto<br />
Ilmoittautumiset 16.1.2015 mennessä ursula.pellinen@uta.fi tai 050 540 2156.<br />
Ikääntyvien yliopiston tehtävänä on tarjota<br />
ikääntyville ajankohtaista tieteellistä tietoa.<br />
Opiskelu ei ole suorituspainoitteista eikä tenttejä<br />
järjestetä, vaan painotetaan enemmän aktiivista<br />
keskustelua.<br />
Ikääntyvien yliopiston luennot voi tarkistaa osoitteesta<br />
www.epky.fi/ikaantyvienyliopisto<br />
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti järjestää<br />
22.1.2015 ”Helsingin yliopiston osaamisja<br />
verkostopääoman hyödyntäminen<br />
kestävien ruokaratkaisujen kehittämisessä”<br />
-hankkeen seminaarin. Seminaarissa<br />
kuullaan, mitä tiedeyhteisöllä on tarjottavanaan<br />
ruokaratkaisujen kehittämiseen. Tapahtuma järjestetään<br />
Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokeskus<br />
Framissa, Kampusranta 9 B. Lisätietoa ja ilmoittautumiset<br />
www.helsinki.fi/ruralia<br />
Musiikkialan tutkijoille, ammattilaisille, opiskelijoille ja harrastajille tarkoitettu<br />
mars-tapahtuma järjestetään kuudetta kertaa Seinäjoen Rytmikorjaamolla<br />
4.–8.2.2015.<br />
Lisätiedot: heidi.valkkila@uniarts.fi<br />
Maksuttoman UCS-lehden tilaus:<br />
ursula.pellinen@uta.fi<br />
puh. 050 540 2156<br />
www.ucs.fi
Change language