VUOSIKATSAUS 2010 - Geological Survey of Finland - Geologian ...
VUOSIKATSAUS 2010 - Geological Survey of Finland - Geologian ...
VUOSIKATSAUS 2010 - Geological Survey of Finland - Geologian ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>VUOSIKATSAUS</strong> <strong>2010</strong><br />
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus
ikuisesti nuori<br />
ung för evigt<br />
Sisältö<br />
GTK lyhyesti 3<br />
Pääjohtajan katsaus 4<br />
Toimintavuosi <strong>2010</strong> 6<br />
Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8<br />
Energiahuolto ja ympäristö 10<br />
Maankäyttö ja rakentaminen 12<br />
Kansainvälinen toiminta 14<br />
Geotiedon jakelu 15<br />
Vuosi <strong>2010</strong> lyhyesti 16<br />
Johtokunnan tervehdys 18<br />
Organisaatio ja johto 19<br />
Yhteystiedot<br />
GTK täytti 125 vuotta<br />
Keisari Aleksanteri III antoi toukokuun 21. päivänä 1885 armollisen<br />
asetuksen, jolla perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos<br />
Suomeen. Vuodesta 1877 toiminut Vuorihallituksen<br />
geologinen toimisto muuttui siten Geologiseksi komissioniksi<br />
(Suomen geologinen tutkimus). Tammikuussa 2011 tuli kuluneeksi<br />
125 vuotta toiminnan aloittamisesta. Juhlia vietettiin<br />
neljällä paikkakunnalla: Espoossa, Kokkolassa, Rovaniemellä<br />
ja Kuopiossa.<br />
Tänä päivänä GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion<br />
sektoritutkimuslaitos, joka toiminta-ajatuksensa mukai-<br />
sesti keskittyy maankamaran luonnonvarojen tutkimukseen<br />
sekä geologisen tiedon ja lisäarvon tuottamiseen elinkeinoelämälle<br />
ja viranomaisille. GTK toimii valtakunnallisesti ja sillä<br />
on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä. GTK:n strategia perustuu<br />
yhteiskunnan ja elinkeinoelämän odotuksiin ja tarpeisiin.<br />
GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy välillisesti<br />
ja pitkällä aikajänteellä uusien työpaikkojen muodossa.<br />
GTK on tunnustettu kansainvälinen toimija, jolla on aktiiviset<br />
kumppanuussuhteet niin teollisuuden kuin alan tutkimusorganisaatioidenkin<br />
kanssa.<br />
2<br />
Kansikuva: GTK:n tutkimuslaboratoriossa on monipuoliset ja nykyaikaiset<br />
tutkimuslaitteistot ja kansainvälisesti korkeatasoista osaamista geologisten<br />
materiaalien analysointiin ja tutkimukseen. Kuvassa erikoistutkija Kari<br />
Kinnunen tutkii kultamalmia.<br />
Tämä vuosikertomus on painettu<br />
Edixion-paperille, jolle on myönnetty<br />
EU:n ympäristömerkki rek. nro FI/11/1.
GTK lyhyesti<br />
VISIO<br />
Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia.<br />
Toiminta-ajatus<br />
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa<br />
elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista<br />
tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen<br />
hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena<br />
ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimusja<br />
projektitoiminnassa.<br />
GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio,<br />
joka perustettiin 1885.<br />
GTK NUMEROIN <strong>2010</strong> 2009<br />
Bruttomenot, M€ 50,5 53,6<br />
Kokonaistulot, M€ 13,1 10,4<br />
Maksullisen toiminnan myyntituotot, M€ 8,8 7,4<br />
Henkilöstö, henkilötyövuodet 637 666<br />
Ylemmän korkeakoulututkinnon<br />
suorittaneet, % 44,4 43,7<br />
tulot asiakasryhmittäin<br />
vuonna <strong>2010</strong><br />
Strategiset tavoitteet 2011–2016<br />
• Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli<br />
• Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut<br />
• Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen<br />
• Kansainvälisesti verkottunut toimija<br />
• Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö<br />
Muut 0,4 M€<br />
Tulot EU:lta<br />
0,7 M€<br />
Vientiprojektit<br />
3,2 M€<br />
Muu elinkeinoelämä<br />
2,56 M€<br />
3 %<br />
15 %<br />
6 %<br />
8 %<br />
25 %<br />
24 %<br />
19 %<br />
Valtionhallinto<br />
1,9 M€<br />
Kuntasektori<br />
1,1 M€<br />
Kaivannaisteollisuus<br />
3,1 M€<br />
ARVOT<br />
1<br />
Asiakaslähtöisyys<br />
2 3<br />
Tavoitteemme on tuntea<br />
sidosryhmien tarpeet ja päästä<br />
lähemmäksi asiakasta.<br />
Yhteistyö<br />
Arvostamme<br />
henkilöstö- ja<br />
asiakasyhteistyötä.<br />
Luottamus ja vastuullisuus<br />
Tutkimuksellinen ote, luottamus<br />
ja vastuullisuus ovat toimintamme<br />
kulmakiviä.<br />
3
Pääjohtajan katsaus<br />
GTK fokusoi toimintaansa<br />
Geotieteiden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, kun reunaehtoina ovat kilpailu niukkenevista luonnonvaroista,<br />
voimakas kaupungistuminen ja pyrkimys kestäviin energiaratkaisuihin. Maankamaraan liittyvän<br />
tiedon ja geologisen osaamisen merkitys kasvavat merkittävästi etsittäessä ratkaisuja tuleviin haasteisiin.<br />
Megatrendit ohjaavat<br />
tulevaisuuden haasteisiin<br />
GTK:n tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet liittyvät kolmeen<br />
megatrendiin. Ensimmäinen ja keskeisin maailmanlaajuinen<br />
muutostekijä on kasvava huoli mineraalisten raaka-ainevarojen<br />
riittävyydestä. Haasteena ei ole vain mineraalihuollon<br />
turvaaminen vaan myös ympäristönäkökohtien entistä määrätietoisempi<br />
huomioiminen. Kehitämme ja keskitämme osaamistamme<br />
luonnonvarojen kestävän käytön tutkimukseen.<br />
Tavoitteenamme on koko elinkaaren mittainen materiaalitehokas<br />
ja ympäristöystävällinen ajattelu sekä siihen liittyvä menetelmäkehitys.<br />
Tähän meillä on tutkimuslaitoksena poikkeuksellisen<br />
hyvät edellytykset lähtien etsinnästä ja luonnonvarojen<br />
tilinpidosta aina tehdasmittakaavaiseen prosessiosaamiseen.<br />
GTK:lla onkin merkittävä toimijarooli ekotehokkaiden rikastusprosessien<br />
kehittäjänä samoin kuin etsittäessä korvaavia materiaaleja<br />
tai uusiokäyttöä sivutuotteille.<br />
Hi-tech-metallien merkitys kasvaa kehitettäessä tulevaisuuden<br />
teknologioita, kuten suprajohteita, akkuteknologiaa,<br />
elektroniikkaa ja uusia nanomateriaaleja. GTK on jo vahvasti<br />
mukana näiden tulevaisuusmetallien tutkimuksissa ja koordinoi<br />
hi-tech-metallien ja nanoteknologian nelivuotista EU-rahoitteista<br />
ProMine-hanketta. Olemme nousemassa keskeiseksi asiantuntijaksi<br />
ja vaikuttajaksi sekä Suomen että EU:n mineraalipolitiikassa<br />
samalla kun Suomen ja koko Fennoskandian strateginen<br />
merkitys raaka-aineiden lähteenä vahvistuu.<br />
Toinen megatrendi liittyy maapallon väestön nopeaan kasvuun,<br />
mikä aiheuttaa voimakasta muuttoliikettä kasvukeskuksiin.<br />
Kaupungistumisen seurauksena rakentaminen keskittyy<br />
yhä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, liikenneväyliin sekä<br />
energia- ja vesihuollon vaatimaan infrastruktuuriin. Kaupunkien<br />
kasvu haastaa GTK:n tuomaan panoksensa turvallisten,<br />
asukkaille viihtyisien ja kestäviin energiaratkaisuihin perustuvien<br />
yhdyskuntien rakentamiseen.<br />
EU:n direktiivit ohjaavat osaltaan kansallista päätöksentekoa<br />
ja asettavat lisävaatimuksia koskien mm. ympäristön<br />
tilaa, puhtaan veden saantia, turvallisuutta ja maankäytön järkevää<br />
suunnittelua. Yhdyskuntien nopea kasvu lisää geologisen<br />
tiedon kysyntää liikenneväylien ja maanalaisten tilojen rakentamisessa<br />
sekä kiviaines-, vesi- ja jätehuollossa.<br />
Kolmas GTK:n tulevaisuuteen kytkeytyvä muutostekijä<br />
on ilmasto- ja energiapolitiikan kasvava merkitys. Energiaratkaisuista<br />
ja niihin liittyvien vaihtoehtojen arvioinnista on tulossa<br />
sekä elinkeinopolitiikan että ympäristöpolitiikan keskeisin<br />
kysymys.<br />
Valtiovallan keskeisiä linjauksia ovatkin uusiutuvien<br />
energialähteiden käytön lisääminen, omavaraisuus ja energiatuotannon<br />
monipuolisuus. Osaamisellamme on tärkeä rooli<br />
uusien kotimaisten ja vähäpäästöisten energiaratkaisujen kehittämisessä.<br />
Geoenergian mahdollisuuksien tutkiminen ja soveltamisen<br />
laajentaminen onkin uusin ja kasvava asiantuntemusalueemme.<br />
Kalliotilat ja maanalaiset energian siirtoreitit ovat<br />
osa uusiutuvaa yhdyskuntarakentamista. Asutusten keskittyminen<br />
lisää myös tarvetta ympäristön tilan seurantaan ja erilaisten<br />
riskien arviointiin.<br />
Turvevarojen inventoinnissa ja turpeen käyttöön liittyvissä<br />
tutkimuksissa osaamisemme on keskeistä myös tulevaisuudessa.<br />
Osallistumme pitkäjänteiseen tutkimustyöhön käytetyn<br />
ydinpolttoaineen sijoittamiseksi turvallisesti kallioperään.<br />
Polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvillä ratkaisuilla ja osaamisella<br />
on kasvavaa kysyntää myös muissa loppusijoitukseen<br />
valmistautuvissa maissa.<br />
4
Suomelle mineraalistrategia<br />
Vain tiedolla ja osaamisella<br />
on kysyntää<br />
Kykymme vastata tulevaisuuden haasteisiin perustuu<br />
henkilöstön osaamiseen, tutkimukseen ja teknologiaan.<br />
Tutkimusaineistojen, informaatioteknologian ja<br />
geotieteellisen osaamisen yhdistäminen kolmiulotteisina<br />
mallinnuksina avaa todellisia tulevaisuuden<br />
näköaloja huippuosaamisen kehittämisessä. GTK:n<br />
palvelut ovat tulevaisuudessakin nopeimmin muuttuva<br />
ja asiakastarpeisiin vastaava toiminnan osa.<br />
Tutkimuslaitosten merkitys kansallisina asiantuntijoina<br />
ja yhteiskunnallisina vaikuttajina korostuu<br />
etsittäessä ratkaisuja yhä monitahoisimpiin<br />
ongelmiin. Jatkamme aktiivista rooliamme myös<br />
EU-tasoisen yhteisen tietoperustan rakentajana<br />
ja ylläpitäjänä. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät<br />
kansainvälisen verkostoyhteistyön syventämistä<br />
ja strategisia kumppanuuksia. Suomen kehitysyhteistyöllä<br />
ja vientiprojekteilla on jatkossakin tärkeä<br />
merkitys GTK:n kansainvälistymisen, osaamisen<br />
kehittämisen ja verkostoitumisen kannalta.<br />
GTK:n toiminta <strong>2010</strong> vastasi työ- ja elinkeinoministeriön<br />
(TEM) kanssa tehdyn tulossopimuksen<br />
tavoitteenasettelua ja saavutimme keskeiset tulostavoitteemme<br />
hyvin. Toiminta oli tuloksellista myös<br />
tehokkuuden ja laadunhallinnan näkökulmista.<br />
Kiitän GTK:n henkilöstöä erinomaisesta työtuloksesta<br />
<strong>2010</strong>. Kiitän myös johtokuntaa, asiakkaitamme<br />
ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja<br />
innostavasta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa.<br />
Maamme monipuoliset mineraalivarannot ovat merkittävä osa<br />
kansallisvarallisuuttamme. Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto<br />
ovat muodostuneet keskeisiksi varallisuus- ja menestystekijöiksi<br />
muuttuvassa maailmassa. GTK:n vetämä ja laajan asiantuntijajoukon<br />
kokoama strategia näkee raaka-ainesektorin muutokset<br />
Suomelle suurena mahdollisuutena.<br />
Suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla on luotu globaalisti<br />
tärkeää mineraalialan teknologiateollisuutta, jatkojalostusta ja<br />
palvelutuotantoa. Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen<br />
turvaa raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle<br />
alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan<br />
osaamisella voimme myös edistää globaalisti resurssitehokasta<br />
ja vastuullista mineraalitaloutta sekä luoda uutta kansainvälistä<br />
liiketoimintaa.<br />
Strategiahanke on arvioinut mineraalialan kansainvälisiä ja<br />
kotimaisia kehitysedellytyksiä keskipitkällä ja vuoteen 2050 ulottuvalla<br />
aikavälillä. Strategian keskeiset tavoitteet ovat kotimaisen<br />
kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen, ratkaisujen tarjoaminen<br />
mineraaliketjun globaaleihin haasteisiin ja ympäristöhaittojen<br />
vähentäminen.<br />
Strategia sisältää toimenpide-ehdotukset mineraalialan<br />
kehittämiseksi. Näitä ovat mineraalialan vahvistaminen, raakaaineiden<br />
saatavuuden varmistaminen, alan ympäristövaikutusten<br />
vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä T&K-toiminnan<br />
ja osaamisen vahvistaminen.<br />
Strategia luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle<br />
7.10.<strong>2010</strong>.<br />
Suomen mineraalistrategia löytyy osoitteesta<br />
www.mineraalistrategia.fi.<br />
Pekka Nurmi<br />
tutkimusjohtaja<br />
Elias Ekdahl<br />
pääjohtaja<br />
Taina Järvinen, GTK<br />
mineraalistrategiassa<br />
raaka-ainesektorin<br />
muutokset nähdään<br />
Suomelle suurena<br />
mahdollisuutena.<br />
Mongolian presidentti Tsakhia Elbegdorj (oik.) vieraili GTK:n<br />
toimipaikassa Espoossa 7.10.<strong>2010</strong>.<br />
5
TOIMINTAVUOSI <strong>2010</strong><br />
GTK saavutti hyvin<br />
keskeiset tulostavoitteensa<br />
Kertomusvuonna <strong>2010</strong> GTK:n toiminta oli tuloksellista<br />
sekä toiminnallisen tehokkuuden että tuotosten ja<br />
laadunhallinnan näkökulmista. GTK:n työn pitkäjänteisyyden<br />
merkitys näkyi kertomusvuonna konkreettisesti<br />
erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys<br />
ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa.<br />
Kertomusvuoden taloudellinen tulos oli erittäin<br />
hyvä, ja GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä<br />
oli edellisvuotta vilkkaampaa. Maksullisen toiminnan tuotot<br />
nousivat varsinkin kaivannaisteollisuuden ja vientitoiminnan<br />
Kertomusvuonna GTK julkaisi verkossa ensimmäiset versiot saumattomista<br />
kallio- ja maaperäkartoista. Karttapalvelu perustuu julkaistuihin ja julkaisemattomiin<br />
kartta-aineistoihin, eikä se ole sidottu karttalehtijakoon. Palvelu<br />
on tässä vaiheessa tarkoitettu lähinnä asiantuntijoiden, kuten malminetsinnän,<br />
tutkimuksen ja aluesuunnittelun käyttöön. Palvelua täydennetään ja<br />
kehitetään jatkuvasti.<br />
asiakasryhmissä, jotka vahvistivat merkitystään suurimpina<br />
asiakasryhminä. Myös yhteisrahoitteisen toiminnan osuus<br />
jatkoi kasvuaan sekä tuottojen että henkilötyövuosien suhteen<br />
aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön<br />
ansiosta.<br />
Asiantuntijaryhmille suunnattuja verkkopalveluja käytettiin<br />
selvästi aikaisempaa enemmän, mikä vahvisti edelleen<br />
maksuttomien verkkopalvelujen merkitystä GTK:n keskeisenä<br />
tietopalvelukanavana.<br />
GTK vahvisti verkottumistaan niin kotimaassa kuin<br />
kansainvälisesti. GTK veti Suomen mineraalistrategian valmistelua,<br />
johon osallistui yli sata asiantuntijaa. Lisäksi GTK<br />
oli aktiivisesti mukana laatimassa valtioneuvoston luonnonvaraselontekoa.<br />
EU-tasolla osallistuimme yhteistyöelimiin<br />
erityisesti mineraalivaroihin, merigeologiaan sekä hiilidioksidin<br />
varastointiin liittyvissä kysymyksissä. Keskeisiä foorumeja<br />
olivat mm. komission Sustainable Mineral Resources Technology<br />
Platform ja EuroGeo<strong>Survey</strong>s-verkosto. Komissio nimesi<br />
GTK:n EU:n paikkatietodirektiivin (INSPIRE) toteuttamisen<br />
työryhmään vastuualueena geologisia luonnonvaroja koskevat<br />
tietomallit. Aiheen tiimoilta on tiivistetty yhteistyötä alan johtavan<br />
tutkimuslaitoksen, Australian GeoScience Victorian kanssa<br />
globaalien tietomallien kehittämiseksi.<br />
Mineraalivarojen käyttöön liittyvä yhteistyö kytkeytyy<br />
tiiviisti EU:n v. 2008 julkaisemaan raaka-ainealoitteeseen sekä<br />
EU:n mineraalipolitiikan valmisteluun. Konkreettisen IKIvientiprojektitoiminnan<br />
lisäksi GTK-TEM-UM-yhteistyön<br />
keskeisenä teemana on ollut mineraalisektorin ja kehityspolitiikan<br />
rajapinnalle kehittyvä ’Minerals for Development’-aloite.<br />
Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen<br />
kanssa oli vilkasta ja GTK jatkoi aktiivista tutkimusyhteistyötä<br />
sektoritutkimusverkostossa. Verkostomaisena rakenteena<br />
tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävä Suomen Vuoriklusteri<br />
kytkeytyi entistä vahvemmin osaksi Suomen mineraalistrategian<br />
toteutusta.<br />
Henkilöstön osaamista kehitettiin mm. jatkamalla<br />
huippuosaamisen kehittämisohjelmaa. Ohjelma sisältää tutkijavaihtoa<br />
ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslai-<br />
6
Kaivosten ympäristöriskinarviointi<br />
kehittyy monitieteisessä verkostossa<br />
Kertomusvuoden taloudellinen<br />
tulos oli erittäin<br />
hyvä, ja GTK:n suoritteiden,<br />
palveluiden ja aineistojen<br />
kysyntä oli edellisvuotta<br />
vilkkaampaa.<br />
tosten välillä ympäri maailman. Lisäksi laadittiin<br />
strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja<br />
toimenpideohjelma vuodelle 2011. Suunnitelma<br />
sisältää kehittämistoimenpiteitä eri osaamisalueilla.<br />
GTK:n tavoitteena on asiantuntijoiden osuuden<br />
lisääminen sekä osaamisen suuntaaminen entistä<br />
selkeämmin ydintoimintoihin.<br />
GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden<br />
parantamisen edellytyksiä vahvistavaa<br />
johdon syväjohtamisvalmennusta. Lisäksi esimiehille<br />
ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen<br />
erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto)<br />
jatkettiin.<br />
Vuoden <strong>2010</strong> henkilötyövuosikertymä oli 637<br />
henkilötyövuotta, 29 henkilötyövuotta vähemmän<br />
kuin edellisenä vuonna. Vakituisen henkilöstön<br />
osuus henkilötyövuosikertymästä oli 600 htv.<br />
Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä siirrettiin<br />
suunnitellusti valtionkonttorin palvelukeskuksiin<br />
Mikkeliin ja Joensuuhun.<br />
Työ ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n<br />
strategisen ja toiminnallisen arvioinnin suositusten<br />
pohjalta jo kertomusvuonna käynnistetyt toimenpiteet,<br />
erityisesti ohjelmatoiminnan vahvistaminen<br />
ja fokusointi sekä hanke- ja kehittämistoiminnan<br />
terävöinti, luovat hyvän pohjan laitoksen toiminnan<br />
edelleen kehittämiselle ja luonnonvarojen käyttöä<br />
koskeviin kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin<br />
vastaamiseksi.<br />
GTK osallistuu Pohjois-Savossa metallimalmikaivosten ympäristöriskinarvioinnin<br />
osaamisen kehittämiseen laajapohjaisessa<br />
verkostossa.<br />
Metallikaivokset eroavat monista muista teollisuuskohteista.<br />
Toiminnan luonteen huomioivaa menettelytapaa ja riskinarviointimallia<br />
ei ole vielä kehitetty. Tämän vuoksi ympäristöriskinarvioinnissa<br />
tehtävä kaivostoiminnan eri prosessien aiheuttamien vaikutusten<br />
ja niihin mahdollisesti liittyvien riskien järjestelmällinen<br />
kuvaaminen on tarpeen. Hankkeen kehitystyö painottuu metallimalmikaivoksille<br />
tyypillisiin piirteisiin, kuten mineraalien rikastamisessa<br />
syntyvän rikastushiekan sekä louhinnan tuottamien sivukivien<br />
pitkäaikaisvarastointiin. Terveysvaikutusten ja ekologisten<br />
vaikutusten selvittäminen keskittyy kaivoskohteille ominaisiin<br />
haitallisiin aineisiin ja altistusreitteihin. Lopputuloksena saadaan<br />
kaivoskohteiden kokonaisvaltainen syy-seuraussuhteisiin perustuva<br />
riskimalli ja siihen liittyvät menettelytavat, joita voidaan<br />
soveltaa kulloisessakin kohteessa.<br />
Ympäristöriskinarviointi edellyttää syvällistä tietämystä<br />
useilta eri aloilta. Minera-hankkeessa yhdistyvät GTK:n kaivosalueiden<br />
ympäristöosaaminen, THL:n terveysriskinarvioinnin ja<br />
riskimallinnuksen osaaminen sekä Itä-Suomen yliopiston monipuolisen<br />
ekologisen riskinarvioinnin osaaminen. Lisäksi mukana<br />
on ekotoksikologian asiantuntijoita Itä-Suomen yliopiston Joensuun<br />
kampukselta. Tutkimusorganisaatioiden panosta täydentävät<br />
vielä hankkeessa mukana olevien itäsuomalaisten ympäristöalan<br />
konsulttiyritysten osaaminen sekä hanketta tukevien<br />
viranomaisten ja kaivosyritysten alan tuntemus. Hanketta rahoittaa<br />
Tekesin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke kestää<br />
vuosien <strong>2010</strong> ja 2012 välisen ajan.<br />
Maria Nikkarinen<br />
ympäristögeologi<br />
Ympäristöriskinarviointi<br />
edellyttää<br />
syvällistä tietämystä<br />
useilta eri aloilta.<br />
Jari Nenonen, GTK<br />
7
TOIMINTAVUOSI <strong>2010</strong><br />
Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto<br />
Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena<br />
on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän<br />
tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen<br />
kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja<br />
energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille,<br />
työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivarojen<br />
ja niiden kestävää käyttöä koskevia tietoja<br />
asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla.<br />
GTK on aktiivisella otteellaan kotimaassa ja Euroopassa<br />
kertomusvuoden aikana vahvistanut sekä kansallisen että<br />
eurooppalaisen mineraalipolitiikan toteuttamisen edellytyksiä.<br />
GTK vastasi kansallisen mineraalistrategian valmisteluprosessista<br />
työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannon mukaisesti<br />
osana Suomen luonnonvarastrategian kehittämistä, ja osallis-<br />
Mineraalitalous nähdään merkittävänä<br />
tulevaisuuden mahdollisuutena<br />
Suomen kansantalouden<br />
kehittymiselle.<br />
tui vahvalla panoksella valtioneuvoston eduskunnalle antaman<br />
luonnonvaraselonteon valmisteluun. Mineraalitalous nähdään<br />
sekä mineraalistrategiassa että luonnonvaraselonteossa merkittävänä<br />
tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden<br />
kehittymiselle.<br />
Kertomusvuonna GTK raportoi työ ja elinkeinoministeriölle<br />
kaikkiaan neljän malmiaiheen tutkimustulokset esiintymien<br />
myyntiprosessia varten. Tutkimusraporteista kaksi oli<br />
siirtynyt edelliseltä vuodelta. Keski-Pohjanmaalta raportoidut<br />
kahden litiumesiintymän raportit lisäävät alueen malmivarantoja<br />
merkittävästi ja parantavat mahdollisuuksia alueen litiumesiintymiin<br />
perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan<br />
kehittymiselle.<br />
Suomen hi-tech-metallipotentiaalin selvittäminen jatkui<br />
suunnitelman mukaisesti kolmivuotisessa hankkeessa. Hankkeen<br />
tavoitteena on kartoittaa ja tutkia hi-tech-metallien (litium,<br />
indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset<br />
maametallit) potentiaalia Suomen kallioperässä ja näin<br />
edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa.<br />
Jo alustavat tulokset osoittavat useita kiin-<br />
PDAC<br />
GTK on vuodesta 1995 osallistunut omalla messuosastollaan PDAC-kongressiin, joka pidetään vuosittain Torontossa, Kanadassa. Tässä vuoden merkittävimmässä<br />
kaivosalan tapahtumassa vieraili kertomusvuonna 22 000 asiantuntijaa kaikkialta maailmasta.<br />
8
nostavia alueita eri puolilla Suomea. Hanke kestää<br />
vuoteen 2012 loppuun.<br />
Keski-Lapin kallioperän ja malmipotentiaalin<br />
3D-mallinnushanke jatkui niin ikään suunnitelmien<br />
mukaisesti tavoitteena tuottaa kolmiulotteinen<br />
alueellinen geologinen malli sekä kohteellisia 3Dmalleja<br />
merkittävistä malmiesiintymistä ja valituilta<br />
kohdealueilta. Hanke on viisivuotinen päättyen<br />
2012.<br />
Myös GTK:n merkittävin yhteisrahoitteinen<br />
nelivuotinen EU-hanke ProMine jatkui suunnitelmien<br />
mukaisesti. Hanke etsii ratkaisuja korvaamaan<br />
Euroopan metallien ja hyötymineraalien<br />
tuontia. ProMine on EU:n 7. puiteohjelman nanotieteeseen<br />
ja -materiaaleihin painottuvan tutkimusohjelman<br />
hanke. Hanke toimitti kesäkuussa <strong>2010</strong><br />
komissiolle 12 kuukauden raportin. GTK toimii<br />
hankkeen koordinoijana. ProMine-hanke kestää<br />
vuoteen 2013.<br />
Arvio Suomen platinametallivarannoista julkaistiin<br />
kansainvälisesti, ja platina- ja nikkelitietokantoja<br />
vietiin verkkopalveluun osana metallimalmien<br />
tilinpidon kehittämistä.<br />
Kertomusvuonna aloitettiin mm. kaivannaisalan<br />
Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman<br />
valmistelu. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä<br />
aloitettiin kaivannaisjäteoppaan laadintatyö,<br />
joka ei alun perin kuulunut kertomusvuoden suunnitelmiin.<br />
Kertomusvuonna aloitettiin Tekes-rahoitteinen<br />
hanke, jossa tutkitaan Pohjois-Savon metallimalmikaivosten<br />
ympäristöriskiarviointia. Hanke kestää<br />
vuoteen 2012.<br />
Työ ja elinkeinoministeriön teettämässä arvioinnissa<br />
GTK:n toiminta nähdään malminetsinnän<br />
osalta koko mineraalialan kehittymisen kannalta<br />
keskeiseksi. Mineraalistrategia, luonnonvaraselonteko<br />
ja GTK:n arvioinnin suositukset antavat vahvan<br />
selkärangan GTK:n tulevien toimintalinjojen<br />
ja tavoitteiden määrittelyyn. Suomen vuoriklusterin<br />
myötä GTK on vahvasti mukana mineraalialan<br />
edelleen kehittämisessä.<br />
Hi-tech-metallit Suomen<br />
kallioperässä<br />
Tämän päivän huipputeknologisiin sovelluksiin tarvitaan monia<br />
harvinaisia metalleja, joita tuotetaan maailmalla vähän ja joiden<br />
suhteen EU on tuonnin varassa. Hi-tech-metalleihin kuuluvat<br />
mm. litium, titaani, gallium, germanium, indium, telluuri, antimoni,<br />
niobium, tantaali ja harvinaiset maametallit. Suomen kallioperää<br />
pidetään suotuisana useiden hi-tech-metallien esiintymisen suhteen.<br />
Tunnettuja malmiaiheita ovat Soklin karbonatiittiin, Korsnäsin<br />
Pb-malmiin ja Otanmäen alkalikiviin liittyvät harvinaiset maametallit<br />
ja Nb-Ta-mineraalit, Pohjanmaan litiumpegmatiittialueet sekä<br />
titaanimalmit.<br />
GTK:n nelivuotisen tutkimushankkeen päämääränä on tuottaa<br />
uutta tietoa hi-tech-metallien esiintymisestä Suomen kallioperässä<br />
ja edistää niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaivos- ja teknologiateollisuudessa<br />
kestävän kehityksen tueksi. Hankkeessa on<br />
rajattu geologisten aineistojen perusteella uusia tutkimuskohteita,<br />
joita tutkitaan kaikilla GTK:n käytössä olevilla geologisilla ja ge<strong>of</strong>ysikaalisilla<br />
menetelmillä maastossa ja laboratoriossa. Vuonna<br />
<strong>2010</strong> kohteellisia tutkimuksia tehtiin mm. Sodankylän, Rovaniemen<br />
ja Pyhännän alueilla. Kiinteä kansainvälinen tutkimusyhteistyö<br />
harvinaisiin maametalleihin erikoistuneen Japanin geologisen<br />
tutkimuslaitoksen kanssa edistää tietotaidon siirtymistä GTK:n<br />
tutkijoille.<br />
Laura S. Lauri<br />
geologi<br />
Suomen kallioperää<br />
pidetään suotuisana<br />
useiden hi-techmetallien<br />
esiintymisen<br />
suhteen.<br />
Reijo Lampela, GTK<br />
9
TOIMINTAVUOSI <strong>2010</strong><br />
Energiahuolto ja ympäristö<br />
Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena<br />
on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden<br />
mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten<br />
energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen<br />
sopeutumista. Energiasektorilla tutkimusten<br />
painopisteinä ovat geoenergian käyttösovellukset ns.<br />
suurkohteissa, ydinvoimalaitosten ja käytetyn polttoaineen<br />
turvallinen sijoittaminen sekä turvevarat ja<br />
niiden käytettävyys. Merenpohjan geologian tutkimuksella<br />
tuotetaan luotettavaa tietoa pitkäaikaisista<br />
ilmasto- ja ympäristömuutoksista tulevan ilmastokehityksen<br />
mallinnukseen ja sopeutumistoimien suunnitteluun.<br />
Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy ns. suurkohteiden<br />
kuten liikekeskusten ja uusien asutusalueiden energiaratkaisujen<br />
kehittämiseen. Painopiste on uusiutuvia energiamuotoja<br />
yhdistävien hybridiratkaisujen kehittämisessä tiiviissä<br />
yhteistoiminnassa alan teknologiatoimijoiden ja korkeakoulujen<br />
kanssa. Merkittävä osa toiminnasta toteutui maksullisina<br />
toimeksiantoina, joissa on kehitetty menestyksellisesti asiakasratkaisuja.<br />
Tekesin rahoittama GEOENER-hanke päättyi, ja kertomusvuoden<br />
lopussa järjestettyyn hankkeen päätösseminaariin<br />
osallistui yli 100 yritysten, viranomaisten ja tutkimustahojen<br />
edustajaa. GTK:n rooli tutkimuksissa on geoenergiakentän<br />
lämmitys- ja viilennyskapasiteetin mittauksessa ja mallinnuksessa.<br />
Kertomusvuoden tärkeä innovaatio oli hybridiratkaisuja<br />
tukevan kuituoptisen monitoroinnin kehittäminen geoenergiakentän<br />
käytön ohjaukseen.<br />
GTK liittyi kertomusvuonna energia- ja ympäristöalan<br />
strategisen huippuosaamiskeskittymän (SHOK) Cleen Oy:n<br />
osakkaaksi.<br />
Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyviä<br />
tutkimuksia toteutettiin voimayhtiöiden toimeksiannosta<br />
kotimaassa ja ulkomailla. GTK osallistui monivuotiseen yhteisrahoitteiseen<br />
hankkeeseen Grönlannissa. Hankkeessa selvitetään<br />
kansainvälisenä yhteistyönä jäätikön sulamisvesien mahdollisia<br />
vaikutuksia ydinjätteiden loppusijoitukseen.<br />
Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta<br />
on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin<br />
liittyvissä kysymyksissä.<br />
Ilkka Martinkauppi, GTK<br />
Energiakaivokentän putkituksia tehtiin helmikuussa <strong>2010</strong> SOK:n logistiikkakeskuksen työmaalla Sipoossa.<br />
10
Geoenergiatutkimuksissa<br />
GTK keskittyy ns. suurkohteiden<br />
energiaratkaIsujen<br />
kehittämiseen.<br />
GTK järjesti syyskuussa yhteistyössä Suomen<br />
säteilyturvakeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön<br />
kanssa seminaarin uraanin etsinnästä, kaivostoiminnan<br />
ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä kaivoslain<br />
luonnoksesta. Seminaariin osallistui laajasti<br />
asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten<br />
edustajia sekä kansalaisia. Seminaaria pystyi myös<br />
seuraamaan reaaliaikaisesti verkon kautta.<br />
Turvevarojen kartoitus jatkui ministeriön<br />
asettaman tavoitteen mukaisesti. Kertomusvuonna<br />
raportoitu teollisesti hyödynnettävä turvemäärä<br />
vastaa energiasisällöltään (75 TWh) noin<br />
kolmen vuoden energiaturvetarvetta. GTK osallistui<br />
lisäksi vahvalla asiantuntijapanoksella kansallisen<br />
suo- ja turvemaiden strategian laadintaan.<br />
Turvetilinpidon pilottivaihe valmistui.<br />
Kertomusvuoden aikana GTK osallistui aktiivisesti<br />
Itämeren maiden ja EU:n yhteisrahoitteiseen<br />
BONUS-tutkimusohjelmaan, jossa tutkittiin mm.<br />
Itämeren pintalämpötilojen vaikutusta ja merenpohjan<br />
hapettomuutta. GTK:n koordinoimassa yhteisrahoitteisessa<br />
INFLOW-projektissa tutkitaan Itämeren<br />
ympäristömuutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä<br />
viimeisten 6000 vuoden aikana. Vuoden 2009 alussa<br />
aloitetussa, nelivuotisessa EU:n Life+-ohjelman<br />
FINMARINET-hankkeessa kartoitetaan vedenalaisia<br />
elinympäristöjä ja eliöiden levinneisyyttä Suomen<br />
rannikolla. Laaja, vedenalaisen meriluonnon<br />
monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU<br />
jatkui niin ikään suunnitelmien mukaisesti.<br />
Yhteisrahoitteisessa BaltCICA-hankkeessa tutkitaan<br />
ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia ja<br />
sopeutumisvaateita Itämeren alueella. Vuonna 2007<br />
alkanut hanke päättyy 2013.<br />
Strategia linjaamaan suoalueiden<br />
kestävää käyttöä<br />
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 2009 työryhmän valmistelemaan<br />
soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa. Ryhmään<br />
kutsuttiin laaja asiantuntijajoukko eri ministeriöistä, viranomaisista,<br />
tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, ympäristöjärjestöistä<br />
sekä alan järjestöistä. Myös GTK osallistui asiantuntijana työryhmään.<br />
Työryhmän ehdotus strategiaksi luovutettiin maa- ja<br />
metsätalousministerille helmikuussa 2011.<br />
Strategian tavoitteena oli luoda yhtenäinen, ajantasainen<br />
näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta<br />
ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden<br />
eri käyttötapoja. Keskeisiä yhteensovittamisen välineitä ovat<br />
työryhmän kehittämä luonnontilaisuusasteikko, maakuntakaavoituksen<br />
aseman vahvistaminen, vapaaehtoisen tilusjärjestely- ja<br />
vaihtomaamekanismin kehittäminen sekä turvemaiden tilinpidon<br />
luominen.<br />
Suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen<br />
on yksi merkittävistä soihin kohdistuvista tulevaisuuden<br />
haasteista. Soihin kohdistuu myös muita käyttöpaineita, kuten<br />
turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden tarpeet. Turve on tärkeä<br />
kotimainen energiamuoto, jolla on olennainen rooli Suomen<br />
energiatuotannossa ja huoltovarmuudessa myös tulevaisuudessa<br />
tietyin reunaehdoin.<br />
Soita ja turvemaita sekä niiden käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu<br />
näin laaja-alaisesti. Soiden ja turvemaiden kestävän käytön<br />
yhteensovittamiseksi strategiassa hyödynnetään ekosysteemilähestymistapaa<br />
Suomessa ensimmäistä<br />
kertaa. Lisäksi soiden ja turvemaiden<br />
kansallisen strategian valmistelussa<br />
huomioitiin olemassa olevat kansalliset,<br />
EU-tason sekä kansainväliset<br />
linjaukset.<br />
Markku Mäkilä<br />
erikoistutkija<br />
Soita ja turvemaita<br />
sekä niiden käyttöä<br />
ei ole aiemmin<br />
tarkasteltu näin<br />
laaja-alaisesti.<br />
11
TOIMINTAVUOSI <strong>2010</strong><br />
Maankäyttö ja rakentaminen<br />
Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena<br />
on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon<br />
edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla<br />
käyttäjälähtöisiä aineisto- ja asiantuntijapalveluita,<br />
edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät<br />
huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa,<br />
sekä tukemalla Itämeristrategian<br />
ja meristrategiadirektiivin toteuttamista.<br />
GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten,<br />
luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia yhteisrahoitteisina<br />
ja maksullisesti sidosryhmien ja asiakkaiden<br />
tarpeiden mukaisesti. Kertomusvuoden lopulla valmistunut<br />
valtioneuvoston päätökseen perustuva vesienhoitoalueiden<br />
toimenpideohjelma nostaa pohjavesialueet sekä Länsi-Suomen<br />
happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een<br />
kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi.<br />
Yhdyskuntarakentamiseen liittyen GTK on jatkanut mm.<br />
Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä-<br />
Suomessa kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia<br />
ensisijaisesti yhteisrahoitteisina hankkeina sekä maksullisina<br />
toimeksiantoina.<br />
Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi kertomusvuonna oli<br />
käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia<br />
pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi.<br />
Toiminnan alueellinen painopiste oli Etelä- ja Länsi-Suomessa<br />
ja hankkeet toteutetaan yhteisrahoitteisesti viranomaisten<br />
ja vesiyhtiöiden kanssa.<br />
Liikenneviraston kanssa rakennettu pohjatutkimuspalvelu<br />
otettiin käyttöön osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä.<br />
Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia<br />
sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät<br />
paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin<br />
liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset<br />
palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden<br />
kehittämiseen.<br />
Seilo Ristimäki, Iloinen Liftari Oy<br />
GTK teki kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia vuonna <strong>2010</strong> mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.<br />
12
LÄNSIMETRO PUHKOO KALLIOPERÄÄ<br />
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA<br />
Kertomusvuonna GTK:lta<br />
pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa<br />
maankäyttöön<br />
ja ympäristöön<br />
liittyvistä aihepiireistä.<br />
Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin<br />
40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön<br />
ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Keskeisimpiä<br />
olivat maakuntakaavoitusta koskevat asiat, eräät<br />
lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset,<br />
kuten maankäyttö ja rakennusasetusten muutoksia<br />
koskevat lausunnot sekä ympäristövaikutusten<br />
arviointiin liittyvät lausunnot, joista tärkein koski<br />
Talvivaaran uraanituotantoa.<br />
GTK päivitti vuonna 2009 laatimaansa selvitystä<br />
Länsimetro Oy:lle Espoon alueen kallioperän<br />
rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien kallioperätutkimusten<br />
tulokset. Toimeksianto liittyy metrotunneleiden<br />
tarkemman rakennettavuuden selvittämiseen.<br />
Kertomusvuonna jatkui kehityshanke,<br />
jonka tavoitteena on toteuttaa vaatimukset täyttävä<br />
verkossa toimiva pohjatutkimuspalvelu. Toteutuessaan<br />
pohjatutkimusrekisteri kokoaa valtion ja<br />
kuntien organisaatioiden sekä yksityisten yritysten<br />
pohjatutkimustietoja valtakunnalliseen pohjatutkimusrekisteriin.<br />
GTK sopi Liikenneviraston pohjatutkimusaineistojen<br />
tallentamisesta ja esittämisestä<br />
verkossa.<br />
GTK jatkoi vuonna 2009 aloitettuja happamien<br />
sulfaattimaiden kartoituksia kahdessa yhteisrahoitteisessa<br />
hankkeessa. Tutkimuskeskus täydensi<br />
geokemian tietokantaansa tutkimustuloksilla Pirkanmaan<br />
ja Espoon osalta. Työ on jatkoa pääkaupunkiseudun,<br />
Pirkanmaan ja Hämeen taustapitoisuuskartoitukselle.<br />
Rakenteilla oleva Länsimetro toteutetaan pääosin kalliotunnelina.<br />
Pääkaupunkiseudulla on pitkät perinteet ja hyvä kokemus kalliorakentamisen<br />
hyödyntämisestä mitä erilaisimmissa käyttötarkoituksissa.<br />
Hyvä kalliolaatu luo tähän erinomaiset olosuhteet.<br />
Tunnelirakentamisen kannalta on oleellista tietää kalliopinnan<br />
korkeusasema maapeitteiden alla, kalliolaatu ja kallioperän jännitystila.<br />
Huono kalliolaatu lisää kustannuksia, mutta kun rakentamisen<br />
kannalta vaikeat paikat tiedetään, voidaan siihen aikataulullisesti<br />
ja suunnittelulla varautua etukäteen, eikä näin synny<br />
yllätyksellisiä kustannuksia.<br />
Kalliolaadun suhteen merkittävimpiä ovat rikkonaisuusvyöhykkeet,<br />
joita edustavat erilaiset siirros- ja hiertovyöhykkeet.<br />
Rapautuminen ja rikkonainen kallio muodostavatkin vaikeimmat<br />
kallio-olosuhteet rakentamiselle, erityisesti silloin kun tehdään<br />
tunnelia meren alla.<br />
Helsingin ja Etelä-Espoon kallioperästä on koottu tietoa<br />
useassa eri vaiheessa aina 60-luvulta saakka. GTK on selvittänyt<br />
kallioperän yleistä geologiaa valtakunnallisen kallioperäkartoituksen<br />
yhteydessä. Kallioperätietoja on koottu myös pääkaupunkiseudun<br />
kaupunkien toimesta. Erityisesti 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla<br />
on kalliorakentaminen ollut vilkasta, ja uutta tietoa on<br />
syntynyt paljon isojen rakennushankkeiden yhteydessä. Lisäksi<br />
GTK on koonnut useissa erillisissä kartoitus- ja tutkimushankkeissa<br />
tietoa pääkaupunkiseudun kallioperän koostumuksesta, rakenteesta<br />
ja rikkonaisuuksista.<br />
Kun päätös metron rakentamisesta syntyi, käynnistyi metroalueella<br />
laaja hanke metrotunneleiden tarkemman rakennettavuuden<br />
selvittämiseksi. Vuonna 2009 GTK laati Länsimetro Oy:lle<br />
päivityksen Espoon alueen rikkonaisuuskuvasta huomioiden uusien<br />
kallioperätutkimusten tulokset. Selvitystä päivitettiin loppuvuodesta<br />
<strong>2010</strong>.<br />
Keväällä <strong>2010</strong> käynnistyneet<br />
Länsimetron louhintaurakat etenevät<br />
metroreitin varrella useassa<br />
kohdassa yhtäaikaisesti. Länsimetro<br />
kuljettaa ihmisiä näillä<br />
näkymin ensimmäisen kerran<br />
vuonna 2014. Silloin metrolla voi<br />
matkustaa länsisuunnassa aina<br />
Espoon Matinkylään saakka.<br />
Ossi Ikävalko<br />
johtava tutkija<br />
Pääkaupunkiseudulla<br />
on pitkät<br />
perinteet kalliorakentamisen<br />
hyödyntämisestä.<br />
13
TOIMINTAVUOSI <strong>2010</strong><br />
Kansainvälinen<br />
toiminta<br />
GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä<br />
tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen<br />
laajasti kansainvälistymiskehitystä<br />
ja strategisia kumppanuuksia.<br />
GTK oli kertomusvuonna yhä halutumpi<br />
yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa.<br />
EU-rahoitteinen toiminta lähes kaksinkertaistui<br />
sekä toiminnan tuottojen että toimintaan<br />
käytettyjen htv-määrien osalta.<br />
Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 72<br />
yhteisrahoitteista hanketta, joista noin 30 oli EU:n<br />
osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina<br />
kolmasosassa EU-hankkeita. Yhteisrahoitteisen<br />
hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu<br />
erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön<br />
liittyviin ympäristökysymyksiin, joissa tarvitaan<br />
geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista<br />
ylivoimaisesti suurin oli ProMine-hanke, joka jatkui<br />
GTK:n johdolla. AEGOS-hankkeessa valmisteltiin<br />
eurooppalais-afrikkalaisena yhteistyönä Afrikan tietoinfrastruktuurin<br />
kehittämistä ja raaka-aineita koskevan<br />
tiedon käytettävyyden parantamista.<br />
Kansainvälisen verkostoyhteistyön vahvistuminen<br />
jatkui ja kehittyvä eurooppalainen<br />
lainsäädäntö aktivoi työryhmissä tehtävää työtä.<br />
Eurooppalainen yhteistyö on vahvasti tiivistymässä<br />
koko mineraalialalla, ja kokoavina tekijöinä ovat<br />
EU:n raaka-ainealoite (RMI), Euroopan kestävää<br />
mineraalihuoltoa edistävä EU:n teknologiaohjelma<br />
sekä EuroGeo<strong>Survey</strong>s-asiantuntijaverkosto. Raakaainekysymysten<br />
ajankohtaisuus heijastui edelleen ulkoministeriön<br />
(UM) kanssa tiivistyvänä yhteistyönä.<br />
GEOALAN YHTEISTYÖTÄ Etiopiassa<br />
Geologisten tietojen käyttö on ollut vähäistä Etiopian mineraalisektorin<br />
kehittämisessä, vesivarantojen arvioinnissa, ympäristöriskien<br />
tunnistamisessa ja ehkäisemisessä sekä maan infrastruktuurin<br />
kehittämisessä. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> Ethiopia (GSE),<br />
Etiopian kaivosministeriö ja GTK ovat suunnitelleet yhteistyössä<br />
Capacity Building for Accelerated Geoinformation Production<br />
-projektin, jossa on hyödynnetty GTK:n pitkää kokemusta digitaalisen<br />
tieteellisen geotiedon tuottamisesta ja geotietojen hallinnasta<br />
Afrikassa.<br />
Projektin tavoite vastaa suoraan Etiopian hallituksen linjaukseen<br />
mineraalisektorin kehittämisestä teollisen tuotannon aikaansaamiseksi<br />
ja köyhyyden poistamiseksi. Geotietojärjestelmä<br />
parantaa ympäristön seurantaa ja geologisten vaarojen arviointia,<br />
ja se mahdollistaa hyvät hallintokäytännöt. Projekti koostuu<br />
seuraavista osioista: 1) etiopialaisten geotieteilijöiden digitaalista<br />
tiedonhallintaa koskevan tietämyksen lisääminen, GIS- ja etätunnistussovellukset<br />
sekä geotieteisiin liittyvän tiedon ja palvelujen<br />
edistäminen, 2) nykyaikaisten GIS- ja etätunnistusvalmiuksien<br />
kehittäminen ja 3) geologisten tietojen hallinnan, saatavuuden<br />
ja käytettävyyden parantaminen.<br />
Projektin päätyttyä GSE:llä on valmiudet tuottaa luonnonvaroihin<br />
ja maankäyttöön liittyvää tietoa ja palveluja yhteiskunnan<br />
tarpeisiin. GSE:lle luodaan nykyaikaisen tutkimuslaitoksen toimintavalmiudet,<br />
jotta koko sektori pystyy tehokkaasti osallistumaan<br />
maan talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen.<br />
Projektin kesto on 18 kuukautta, ja se päättyy vuonna 2012.<br />
Yhteistyöprojekti rahoitetaan Suomen ulkoministeriön Instituutioiden<br />
välisen kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI).<br />
Tegist Chernet<br />
erikoistutkija<br />
Merkittävimpiä kehitysyhteistyörahoituksella<br />
toteuttavia vientihankkeita<br />
vuonna <strong>2010</strong> olivat Ugandan kallioperäkartoitushanke<br />
sekä UM:n IKI-rahoituksella toteutettavat<br />
Mongolian mineraalitekniikan laboratorio, Laosin,<br />
Keski-Aasian ja Etiopian informaatiojärjestelmien<br />
kehittäminen sekä Tansanian kartoitushanke. Uusia<br />
IKI-hankkeita käynnistyi tai oli käynnistysvaiheessa<br />
Namibiassa, Vietnamissa, Ukrainassa ja Sambiassa.<br />
Yhteistyömahdollisuuksia tunnusteltiin Afganistanin<br />
ja Suomen mineraalisektorin, Tansanian kartoituksen<br />
jatko-ohjelman, Bolivian litiumvarantojen<br />
hyödyntämisen ja Angolan luonnonvarojen kartoittamisen<br />
tiimoilta.<br />
Projektin<br />
tavoiTTeENA on mineraalisektorin<br />
kehittäminen<br />
teollisen<br />
tuotannon aikaansaamiseksi<br />
ja köyhyyden<br />
poistamiseksi.<br />
14
Geotiedon<br />
jakelu<br />
Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut<br />
ovat keskeinen osa GTK:n roolia<br />
ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen<br />
ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen<br />
verkkosivut.<br />
Verkkopalvelujen kehittämistä jatkettiin<br />
asiakassegmenteittäin. Pohjatutkimuksia koskeva<br />
verkkopalvelu valmistui yhteistyössä Liikenneviraston<br />
kanssa osana valtakunnallisen palvelun<br />
kehittämistä. Energiakysymyksiin liittyvän verkkopalvelun<br />
(EnergiaInfo) 1-versio valmistui.<br />
Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä<br />
ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava.<br />
Malminetsintäyhtiöille suunnattu englanninkielinen<br />
Exploration-sivukokonaisuus keräsi runsaasti<br />
vierailijoita yltäen uuteen kävijämääräennätykseen.<br />
Myös geo.fi-portaalin kautta tarjottujen karttapalveluiden<br />
kävijämäärä ylsi uuteen ennätykseen kasvaen<br />
jopa 236 % edellisvuodesta. GTK:n keväällä <strong>2010</strong><br />
julkistama uusi Suomen kallioperää ja sen yksiköitä<br />
koskeva verkkopalvelu on merkittävä tekijä käyntimäärien<br />
nousussa. Palvelu on ainoa laatuaan maailmassa<br />
ja sai kansainvälistäkin huomiota.<br />
GTK:n verkkosivujen käyttäjämäärien<br />
kasvu jatkui vahvana ammattikäyttäjille tarjottavissa<br />
verkkovälitteisissä palveluissa. GTK:n internet-sivujen<br />
kokonaiskävijämäärä vuonna <strong>2010</strong> ylsi 780 000<br />
käyntiin määrän jatkaessa lievää laskuaan edellisiin<br />
vuosiin verrattuna.<br />
Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet<br />
olivat karttojen aineistohaut, ajankohtaissivuilla<br />
olevat tiedotteet, artikkelit ja avoimet työpaikat, sekä<br />
luonnonvarat ja tutkimussivukokonaisuudet. Englanninkielisiä<br />
kävijöitä kiinnostivat eniten Exploration-sivukokonaisuus<br />
uutisineen sekä GTK:n julkaisut<br />
ja karttahaut.<br />
GTK:n suosituimman julkaisun, Retkeilijän<br />
kivioppaan, verkkoversio julkaistiin keväällä uudenlaisena<br />
digitaalisena e-julkaisuna.<br />
Reaalimaailman mallintajat<br />
Mallintamisella tarkoitetaan reaalimaailman ilmiöiden yleistämistä<br />
ja esittämistä helposti hahmotettavalla, ymmärrettävällä tavalla.<br />
Tämä voidaan tehdä joko kaksiulotteisessa tasossa tai kolmiulotteisessa<br />
tila-avaruudessa. Esimerkiksi geologinen kartta on kaksiulotteinen<br />
geologin laatima malli kallioperästä tai maalajeista.<br />
Se perustuu kentällä tehtyjen havaintojen sekä ge<strong>of</strong>ysikaalisten<br />
ja geokemiallisten mittausten yhdistämiseen yhdeksi malliksi.<br />
Geologia tuo maanpintaa kuvaavaan kaksiulotteiseen karttaan<br />
uuden ulottuvuuden, ajan. Geologisella kartalla esitetään usein<br />
geologisia muodostumia, jotka voidaan jakaa tiettyyn ikäjärjestykseen.<br />
Kallioperän muodostumat ovat kolmiulotteisia reaalimaailman<br />
kohteita, tosin meillä Suomessa pääosin paksun maapeitteen<br />
alla piilossa.<br />
GTK on perustehtävänsä myötä kartuttanut paikkatietoaineistoja,<br />
jotka mahdollistavat kallio- ja maaperän mallintamisen. 3Dmallintamista<br />
varten tarvitaan tietoa maasta pintaa syvemmältä.<br />
Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kairaamalla kallioperästä näytteitä.<br />
Vielä syvemmältä informaatiota saadaan erilaisilla ge<strong>of</strong>ysikaalisilla<br />
mittausmenetelmillä. Näiden menetelmien avulla pystymme<br />
kuvaamaan maankuoren rakenteita jopa kymmenien kilometrien<br />
syvyyteen.<br />
Koska malminetsintää on perinteisesti tehty maan pintaosissa,<br />
avaavat maankuoren syvyyksistä tulevat ge<strong>of</strong>ysiikkaan perustuvat<br />
tietolähteet uusia ulottuvuuksia myös malminetsinnälle.<br />
Tulevaisuuden kaivokset ovat mahdollisesti syvempiä ja siten<br />
myös ympäristöystävällisempiä. Kaupungistumisen myötä moniulotteinen<br />
geologinen mallinnus on olennainen osa kallioperä-,<br />
maaperä- tai pohjavesimuodostumien tutkimuksessa rakentamisen<br />
ja maankäytön suunnittelun yhteydessä. Niinpä GTK panostaa<br />
moniulotteisen mallintamisen osaamiseen ja menetelmien kehittämiseen<br />
tietoaineistojen jalostamisessa yhteiskunnan erilaisia<br />
tarpeita varten.<br />
Vesa Nykänen<br />
johtava geologi<br />
GTK panostaa<br />
moniulotteisen<br />
mallintamisen osaamiseen<br />
ja menetelmien<br />
kehittämiseen.<br />
15
TOIMINTAVUOSI <strong>2010</strong><br />
Vuosi <strong>2010</strong> lyhyesti<br />
GTK:n talous<br />
Menorakenne <strong>2010</strong><br />
rahoitusrakenteen kehitys<br />
Muut menot 1,0 M€<br />
2 %<br />
€<br />
70 000<br />
Investoinnit 0,2 M€<br />
Matkat 2,4 M€<br />
Ulkopuoliset palvelut<br />
7,5 M€<br />
Aineet, tarvikkeet<br />
ja tavarat 2,3 M€<br />
Kiinteistömenot<br />
5,5 M€<br />
0,2 %<br />
5 %<br />
15 %<br />
4 %<br />
11 %<br />
63 %<br />
Palkat<br />
31,6 M€<br />
YHTEENSÄ<br />
50,5 M€<br />
60 000<br />
50 000<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
55 264<br />
59 320<br />
56 011<br />
53 626<br />
50 482<br />
0<br />
2006 2007 2008 2009<br />
<strong>2010</strong><br />
Oma budjettirahoitus<br />
Tulorahoitus<br />
Ulkopuolinen rahoitus<br />
GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna <strong>2010</strong> on esitetty sivulla 3.<br />
Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa www.gtk.fi/gtk/netra<br />
GTK:n henkilöstö<br />
Henkilöstön<br />
koulutusjakauma <strong>2010</strong><br />
koulutusaste<br />
Ylempi<br />
korkeakoulututkinto<br />
Muu<br />
korkeakoulututkinto<br />
28 %<br />
14 %<br />
5 %<br />
11 %<br />
19 %<br />
23 %<br />
Lisensiaatit<br />
Tohtorit<br />
Peruskoulu<br />
tai vastaava<br />
Keskiasteen<br />
koulutus<br />
Tohtorit ja<br />
lisensiaatit<br />
Ylempi<br />
korkeakoulututkinto<br />
Muu<br />
korkeakoulututkinto<br />
Keskiaste<br />
Perusaste<br />
106<br />
109<br />
104<br />
96<br />
92<br />
89<br />
134<br />
120<br />
160<br />
154<br />
151<br />
157<br />
194<br />
186<br />
184<br />
2008<br />
2009<br />
<strong>2010</strong><br />
Lue GTK:n henkilöstökertomus osoitteessa www.gtk.fi/gtk/tyopaikat<br />
16
GTK:n julkaisutoiminta<br />
KAIKKI JULKAISUT<br />
VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN <strong>2010</strong><br />
VERTAISARVIOIDUT JULKAISUT<br />
VAIKUTTAVUUSALUEITTAIN <strong>2010</strong><br />
Luokittelemattomat<br />
Maankäyttö<br />
ja rakentaminen<br />
16 %<br />
6 %<br />
46 %<br />
Mineraalivarat<br />
ja raakaainehuolto<br />
Luokittelemattomat<br />
Maankäyttö<br />
ja rakentaminen<br />
22 %<br />
3 %<br />
39 %<br />
Mineraalivarat<br />
ja raakaainehuolto<br />
Energiahuolto<br />
ja ympäristö<br />
32 %<br />
Energiahuolto<br />
ja ympäristö<br />
36 %<br />
GTK:n julkaisut, kpl 2006 2007 2008 2009 <strong>2010</strong><br />
Kansainväliset vertaisarvioidut 57 55 61 48 39<br />
Kotimaiset vertaisarvioidut 31 30 28 5 8<br />
Muut julkaisut 345 333 298 216 197<br />
Kaikki yhteensä 433 418 387 269 244<br />
Lähde: FINGEO<br />
Löydä GTK:n julkaisut osoitteesta www.gtk.fi/geotieto<br />
HENKILÖSTÖRAKENNE<br />
Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat)<br />
Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt)<br />
Tutkijat<br />
Tutkimusta avustava henkilöstö<br />
Kenttähenkilöstö<br />
Tietotekniikkatehtävät<br />
Tekniset tehtävät<br />
Asiantuntijat<br />
Laboratoriotehtävät<br />
Toimistotehtävät<br />
2<br />
11<br />
3<br />
19<br />
43<br />
0<br />
11<br />
11<br />
1<br />
27<br />
26<br />
31<br />
5<br />
6<br />
45<br />
2<br />
67<br />
63<br />
87<br />
188<br />
Naiset<br />
Miehet<br />
17
JOHTOKUNNAN TERVEHDYS<br />
Tuloksekas vuosi<br />
kasvun innoittamana<br />
Kertomusvuonna GTK:n vaikuttavuusalueilla tapahtui<br />
merkittäviä muutoksia. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi hellitti<br />
ainakin GTK:n kaivannaisteollisuuden asiakkaiden kannalta<br />
siten, että vuoden 2009 aikana keskeytetyt projektit käynnistettiin<br />
uudestaan vuoden <strong>2010</strong> aikana. Raaka-ainemarkkinat<br />
elpyivät nopeasti ja raaka-aineiden hinnat nousivat nopeasti<br />
samalle tasolle, jopa ylikin, kuin ennen rahoituskriisiä. Aasian<br />
markkinat toimivat edelleen vetureina maailman raaka-ainesektorilla:<br />
nykyaikaisen yhteiskuntainfrastruktuurin rakentaminen<br />
johti jatkuvaan kivimateriaalin, mineraalien ja metallien<br />
kysynnän kasvuun.<br />
GTK:n vaikuttavuusalueilla, mineraalivarat ja raaka-ainehuolto,<br />
energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen,<br />
vuosi oli vilkas. Raaka-ainesektorin lisäksi energiaratkaisuihin<br />
liittyvät haasteet, yhteiskuntarakentamisen vaatima<br />
maankäytön suunnittelu sekä ulkomaan projektitoiminta<br />
toivat runsaasti toimeksiantoja GTK:lle. Nettorahoitus mukaan<br />
luettuna maksullisista ja yhteisrahoitteista projekteista saatu<br />
tulokertymä nousi lähes ennätykselliselle tasolle 55,3 milj.<br />
euroon. Maksulliset toimeksiannot mukaan lukien yhteisrahoitteinen<br />
projektitoiminta toi paljon kaivattua lisärahoitusta<br />
nousten 13,1 milj. euroon vuoden takaisesta 10,3 milj. eurosta.<br />
Toimintavuoden säästötoimenpiteiden ansiosta vuodesta<br />
tuli taloudellisesti hyvä ja kannattava. Menestys näyttää vuoden<br />
2011 tilauskantatietojen valossa jatkuvan. Katsausvuonna<br />
GTK:n toimintaa arvioitiin ministeriön toimesta laajasti. Sen<br />
tuloksena GTK pyrkii tulevaisuudessa fokusoimaan toimintaansa<br />
ja keskittämään rajalliset resurssinsa valittuihin keihäänkärkialueisiin.<br />
Yleinen suhtautuminen geoalaan muuttui selvästi vuoden<br />
<strong>2010</strong> aikana. Useat GTK:n alkujaan löytämät malmiesiintymät<br />
olivat kehittyneet joko toimiviksi kaivoksiksi tai olivat investointivaiheessa.<br />
Esimerkkejä ovat Talvivaara, Kittilä, Kevitsa ja<br />
Pampalo. Talvivaaran rinnakkaislistautuminen Helsingin pörssiin<br />
2009 herätti myös suuren yleisön huomaamaan mielenkiintoisen<br />
ja vetovoimaisen alan.<br />
Kaivannaisalan voimakas kasvu johti myös siihen, että kertomusvuoden<br />
lopussa työ- ja elinkeiniministeriö pyysi minua<br />
selvittämään valtion keinoja osallistua kaivostoiminnan rahoitukseen<br />
ja omistamiseen. Selvitystyön alkuvaiheessa selvisi, että<br />
valtiolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kaivannaisteollisuuden<br />
nousuun uudeksi strategiseksi alaksi Suomessa osaamisemme,<br />
tietopohjamme, teknologiamme ja luonnonvarojemme<br />
ansiosta. Tämän strategisen alan tärkeimpiä kulmakiviä on<br />
GTK ja sen määrätietoinen, pitkäaikainen työ luonnonvarojemme<br />
kestävän käytön suunnittelussa.<br />
Haluan omasta ja johtokunnan puolesta kiittää koko GTK:n<br />
henkilökuntaa hyvästä työsuorituksesta kertomusvuonna ja toivottaa<br />
innostavaa ja tuloksellista vuotta 2011.<br />
Tom O. Niemi<br />
puheenjohtaja<br />
Kuvassa vasemmalta<br />
Tom Niemi, Riitta Murto-<br />
Laitinen, Pirkko Isoviita,<br />
Pirkko Selin, Sakari Immonen,<br />
Elias Ekdahl, Jukka Eskelinen<br />
ja Jorma Järvinen.
ORGANISAATIO<br />
Organisaatio ja johto<br />
työ- ja<br />
elinkeinoministeriö<br />
Johtokunta<br />
esikunta<br />
pääjohtaja<br />
johtoryhmä<br />
etelä-suomen<br />
yksikkö<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
LÄNSI-suomen<br />
yksikkö<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
konsernipalvelut<br />
Taloushallinto<br />
Itä-suomen<br />
yksikkö<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
pohjois-suomen<br />
yksikkö<br />
Maankäyttö<br />
ja ympäristö<br />
Kallioperä ja<br />
raaka-aineet<br />
Merigeologia ja<br />
ge<strong>of</strong>ysiikka<br />
Tutkimuslaboratorio<br />
Henkilöstöhallinto<br />
Yleishallinto<br />
IT-palvelut<br />
Tekniset palvelut<br />
Kallioperä ja<br />
raaka-aineet<br />
Mineraalitekniikka<br />
Tietopalvelut<br />
Kallioperä ja<br />
raaka-aineet<br />
Tietopalvelut<br />
Tietopalvelut<br />
Johtokunta 1.3.2008–28.2.2011<br />
Puheenjohtaja: diplomi-insinööri Tom Niemi<br />
Varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen,<br />
työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö<br />
Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto<br />
Ympäristöjohtaja Pirkko Selin, Vapo Oy<br />
Pääjohtaja Elias Ekdahl, <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus (GTK)<br />
Henkilöstön edustaja: tutkimusavustaja Jukka Eskelinen,<br />
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus (GTK)<br />
Johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen,<br />
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus (GTK)<br />
GTK:n johto<br />
Pääjohtaja Elias Ekdahl<br />
Hallintojohtaja Jorma Järvinen<br />
Ohjelmajohtaja Hannu Idman<br />
Kehitysjohtaja Jarmo Kohonen<br />
Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi<br />
Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund<br />
Yksiköiden johtajat<br />
Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen<br />
Itä-Suomen yksikkö: Mika Räisänen<br />
Länsi-Suomen yksikkö: Runar Blomqvist<br />
Pohjois-Suomen yksikkö: Risto Pietilä<br />
Konsernipalvelut: Erik Semenius<br />
19
<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskus<br />
Rovaniemi<br />
POHJOIS-suomen<br />
yksikkö<br />
Kaivosteollisuutta<br />
palveleva toiminta<br />
ITÄ-suomen<br />
yksikkö<br />
LÄNSI-suomen<br />
yksikkö<br />
Kokkola<br />
Kaivannaisteollisuutta<br />
ja ympäristönhuoltoa<br />
palveleva toiminta<br />
Maankäyttöä<br />
ja energianhuoltoa<br />
palveleva toiminta<br />
Kuopio<br />
Outokumpu<br />
ETELÄ-suomen<br />
yksikkö<br />
Loppi<br />
Kasvukeskuksia<br />
palveleva toiminta ja<br />
kansainväliset projektit<br />
Espoo<br />
Etelä-Suomen yksikkö<br />
PL 96<br />
(Betonimiehenkuja 4)<br />
02151 Espoo<br />
Fax 020 550 12<br />
Itä-Suomen yksikkö<br />
PL 1237<br />
(Neulaniementie 5)<br />
70211 Kuopio<br />
Fax 020 550 13<br />
Länsi-Suomen yksikkö<br />
PL 97<br />
(Vaasantie 6)<br />
67101 Kokkola<br />
Fax 020 550 5209<br />
Pohjois-Suomen yksikkö<br />
PL 77<br />
(Lähteentie 2)<br />
96101 Rovaniemi<br />
Fax 020 550 14<br />
Kairasydänarkisto<br />
Mustinsuontie 159<br />
12600 Läyliäinen<br />
Fax (019) 445 069<br />
Mineraalitekniikan<br />
laboratorio<br />
Tutkijankatu 1<br />
83500 Outokumpu<br />
Fax (013) 557 557<br />
Puh. 020 550 11 • gtk@gtk.fi • www.gtk.fi<br />
Onnion • Erweko 4.2011
Change language