Esse 38/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 38/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 38/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.<br />
esse ❘ <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ <strong>Espoon</strong>lahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen<br />
20.9.<strong>2012</strong> ❘ esse<br />
3<br />
20.9.<strong>2012</strong><br />
Henkilökohtainen kirkkoneuvoja<br />
Murha on murha<br />
”Henkilökohtainen kirkkoneuvojasi tässä, hei!<br />
Olisiko sinulla hetki aikaa jutella?”<br />
Tällaista palvelua ideoitiin taannoin Leppävaaran<br />
seurakunnassa, kun pohdittiin, mitä<br />
käytännössä tarkoittaa kirkon tavoite kohdata<br />
jäsenensä laadukkaasti viisi kertaa vuodessa.<br />
Pankista soitetaan, puhelinoperaattori ottaa<br />
yhteyttä - miksei myös seurakunta. Olisiko<br />
se ihan mahdotonta ja olisiko se ylipäätään<br />
tarpeellista? Toimintamalli jäi silloin harkinnan<br />
asteelle.<br />
Entä jos joku oikeasti soittaisi?<br />
”Mitä kuuluu”, neuvoja kysyisi. Kertoisinko<br />
vai kiusaantuisinko?<br />
Jos häät, kaste tai hautajaiset olisivat ajankohtaisia,<br />
neuvoja osaisi varmasti opastaa niiden<br />
suhteen. Hän kertoisi, millaisia tiloja löytyy,<br />
maksavatko ne jotakin ja voiko kastepuku<br />
olla vaaleanpunainen. Tai miten Kellonummen<br />
hautausmaalle pääsee, miksi kannattaa mennä<br />
naimisiin ja milloin rippikouluun ilmoittaudutaan.<br />
Neuvoja tuntisi myös seurakuntien toiminnan<br />
kuin omat taskunsa. Saisin häneltä varmaan<br />
vastauksen kysymykseeni, että onkohan<br />
siellä mitään minua kiinnostavaa.<br />
Lapset ja lapsiperheet löytävät helpommin<br />
paikkansa, mutta jos satun olemaan vaikka liikuntasuuntautunut<br />
sinkku tai moottoriurheilusta<br />
kiinnostunut mies, neuvojan evästykset<br />
voisivat olla kova juttu.<br />
Neuvoja olisi tosi taitava, sillä hän ei tuputtaisi<br />
mitään, mutta onnistuisi silti kertomaan, mitä<br />
on tarjolla. Ja kyllä hän voisi vähän rohkaistakin,<br />
että mukaan vain.<br />
Arvostan sitä, että puolesta sanasta hän<br />
huomaisi minun tarpeeni ja kirjaisi ne ylös.<br />
Mitä kuuluu, miten voit, neuvoja kysyisi joskus<br />
toisenkin kerran. Neuvojan tärkein taito<br />
olisi kuunnella ja kuulla. Hän huomaisi, milloin<br />
en voikaan vastata kevyesti kaiken olevan<br />
hyvin. Sitten voitaisiin jutella ja miettiä, miten<br />
tästä eteenpäin.<br />
Unelmissani henkilökohtainen kirkkoneuvoja<br />
kysyisi myös, miten uskoni ja epäilyni voivat.<br />
Sitten puhuisimme siitä tai neuvoja ohjaisi<br />
jonkun muun juttusille. Sellaista keskustelua<br />
kutsutaan hengelliseksi ohjaukseksi, ja sitäkin<br />
tässä kirkossa harrastetaan.<br />
Omaa kirkkoneuvojaa ei ansaittaisi annetulla<br />
kolehdilla tai kirkkokäyntien määrällä.<br />
Oman neuvojan jokainen saisi kuin kastelahjana,<br />
ikään katsomatta.<br />
Neuvojaan voisi olla yhteydessä aina, kun<br />
asiaa tulisi. Tutulle Maijalle tai Pekalle olisi helpompaa<br />
osoittaa kysymys silloin, kun joku asia<br />
on mielenpäällä.<br />
Miten on? Saisiko henkilökohtainen kirkkoneuvoja<br />
kilauttaa kerran vuodessa?<br />
Urpu Sarlin<br />
päätoimittaja<br />
urpu.sarlin@evl.fi<br />
Kasvanut tuki eutanasialle perustuu<br />
suurelta osin lisääntyneeseen<br />
itsekkyyteen ja haluun<br />
olla menestyvä, terve, nuori tai<br />
nuorekas ja parhaassa tapauksessa<br />
vielä kauniskin. Tätä mieltä<br />
ovat myös minua paremmin<br />
asiaan perehtyneet.<br />
5<br />
Se, ettei ole menestyvä ympäröivän<br />
maailman ja vallitsevien<br />
mittareiden mukaan, on tällaisessa<br />
asenneilmastossa omiaan<br />
synnyttämään ahdistusta ja elämänväsymystä.<br />
Vanhat ihmiset ovat tässä erikoisasemassa. Huonossa<br />
merkityksessä. Nuori ja keski-ikäinen voi – sairaanakin –<br />
uskoa parempaan tulevaisuuteen, joka tekee hänestä menestyvän<br />
kanssaihmisten silmissä. Vanha ihminen ei voi<br />
näin ajatella.<br />
Siksi realisti minussa – ei siis pessimisti – varoittaa armomurhan<br />
hyväksymisen seurauksista.<br />
Jos me katsomme oikeudeksemme määritellä ihmiselämän<br />
tarkoitukseksi tuottamisen ja kuluttamisen, voimme<br />
jatkossa katsoa oikeudeksemme määritellä, kenen elämä on<br />
tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen, kenen ei.<br />
Tällaista arviointia ei tietenkään tulla tekemään virallisesti<br />
tai edes epävirallisesti, mutta se on siitä huolimatta todellista.<br />
Se on niissä asenteissa, jotka ilmenevät ihmisten kohtelussa<br />
ja tavassa puhua ihmisryhmistä yhteiskunnallisina<br />
haasteina, ongelmina.<br />
Luulen, että me kaikki olemme hyvin tietoisia siitä,<br />
kuinka asenteetkin voivat olla tappavia. Tänä päivänä se<br />
konkretisoituu traagisissa itsemurhissa ja murhissa. Miksi<br />
ei tulevaisuudessa traagisissa armomurhissa?<br />
Samaa ikäluokkaa. Pastori Inari Varimon, 30, ensimmäisen aikuisrippikoulun oppilaina olivat Risto Rantanen, 26, ja Paula Kahila, 28.<br />
Kalervo Salo<br />
Leppävaaran seurakunnan<br />
kirkkoherra<br />
kalervo.salo@evl.fi<br />
Sarjassa kirjoittavat <strong>Espoon</strong><br />
ja Kauniaisten kirkkoherrat.<br />
”Pankista soitetaan,<br />
puhelinoperaattori<br />
ottaa yhteyttä,<br />
miksei myös<br />
seurakunta.”<br />
Ikuisen väkivallan kierre<br />
Uutiset Lähi-idästä kuulostavat huolestuttavilta.<br />
Iranin ydinlaitokset<br />
ovat maan oman ilmoituksen mukaan<br />
rauhanomaisia.<br />
Israel ja kansainvälinen yhteisö<br />
puolestaan epäilevät, että Iranin<br />
ydinlaitosten tosiasiallinen tarkoitus<br />
on oman ydinpommin kehittäminen.<br />
Väkivallan kierteellä Lähi-idässä on<br />
vuosituhantiset juurensa. Kolme<br />
vuosituhatta sitten Saul ja Daavid<br />
taistelivat joukkoineen filistealaisia<br />
vastaan.<br />
Myöhemminkin Israelin kansa<br />
pyrki saavuttamaan sodan kautta<br />
itsenäisyyden nykyisen Iranin tai Irakin<br />
alueella sijainneiden Assyrian,<br />
Babylonian tai Persian kustannuksella.<br />
Myöhemmin hallitsijat ovat<br />
tulleet Syyrian tai Egyptin seuduilta.<br />
Lyhyen itsenäisyysajan jälkeen Rooma<br />
sai alueen haltuunsa vuonna<br />
63 eKr.<br />
Jeesuksen elinaikana miehittäjiä<br />
vastaan taistelivat muun muassa<br />
tikarimiehet, jotka väentungoksessa<br />
juhlien aikaan surmasivat viittansa<br />
alle kätkettyjen puukkojen avulla<br />
roomalaisia sotilaita.<br />
Kaksi epäonnistunutta juutalaisten<br />
kapinaa (70 ja 132–135 jKr.)<br />
johtivat siihen, että juutalaiset joutuivat<br />
jättämään maansa.<br />
Natsien juutalaisvainon jälkeen aika<br />
Olen vakuuttunut armomurhan puoltajien vilpittömyydestä,<br />
kun he puhuvat kuolemansairaan ihmisen oikeudesta ja<br />
mahdollisuudesta saada apua elämänsä päättämiseksi. Mutta<br />
en siis usko, että armomurhat tulevaisuudessa pystytään<br />
rajoittamaan tällä tavalla.<br />
Puoltajien vilpittömyys ei sitä paitsi poista sitä tosiasiaa,<br />
että elämä alusta loppuun on Jumalan lahja meille ihmisille.<br />
Myös silloin, kun se ei hymyile tai täytä meidän sille<br />
asettamia toiveita ja vaatimuksia. Me emme voi emmekä<br />
saa asettaa itseämme Jumalan paikalle elämän ja kuoleman<br />
herroina.<br />
Tämä on viimeinen kolumnini <strong>Esse</strong>ssä. Kiitän yhdessäolosta<br />
ja toivotan kaikille Jumalan runsasta siunausta.<br />
oli kypsä Israelin valtion perustamiselle.<br />
Samalla tuli luotua perusta<br />
nykyisille Israelin ja sen naapurikansojen<br />
välisille konflikteille.<br />
Iranin ja monen muun seudun<br />
asukkaan kärkevän retoriikan mukaan<br />
Israel pitäisi ajaa Välimereen<br />
ja alue tulisi palauttaa sitä vuosisatoja<br />
asuttaneille ihmisille. Israel<br />
puolestaan on osoittanut valmiutensa<br />
vastata kansaansa kohdistuvaan<br />
uhkaan sotilaallisella voimalla.<br />
Toki Israel nykytilanteessa pyrkii<br />
painostamaan Yhdysvaltojen tuella<br />
Irania. Silti Iranin hankkima ydinpommi<br />
saattaisi uhata rauhaa maailmassa.<br />
Stig Kankkonen<br />
Kirjoittaja on <strong>Espoon</strong> kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja,<br />
kirkolliskokousedustaja ja kaupunginvaltuutettu.<br />
stig@kankkonen.net<br />
Voi olla, että Israel arvioi sen parhaaksi<br />
vaihtoehdoksi iskun Iranin<br />
ydinlaitoksiin. Tämä tosin tuskin saisi<br />
aikaan muuta kuin korkeintaan<br />
ydinaseohjelman viivästymisen –<br />
jos sellainen on olemassa. Jo hankittu<br />
tietotaito tuskin iskussa katoaisi,<br />
vaikka laitteistoja kyettäisiinkin<br />
tuhoamaan.<br />
Nasaretin mies lausui kerran alati<br />
ajankohtaisen viisauden: ”Autuaita<br />
ovat rauhantekijät; he saavat Jumalan<br />
lapsen nimen” (Matt. 5:9).<br />
Mistä löytyisi tähän konfliktiin<br />
rauhantekijä, joka kykenisi aikaansaamaan<br />
alueelle pysyvän sovun?<br />
Parempi myöhään<br />
Aikuisrippikoulu on oppilaan mukaan<br />
räätälöity matka kristinuskoon.<br />
Teksti Taneli Kylätasku<br />
Kuva Patrik Lindström<br />
Paula Kahila, 28, kävi lapsena<br />
seurakunnan päiväkerhossa,<br />
mutta sitten vanhemmat<br />
erosivat kirkosta. Kahila sai valita<br />
koulussa uskonnon ja elämänkatsomustiedon<br />
välillä ja päätyi jälkimmäiseen.<br />
”Se oli aika iso päätös seitsemänvuotiaalle.<br />
Kävin kouluni Itä-<br />
Helsingissä, ja luokassa oli paljon<br />
maahanmuuttajia ja kirkkoon kuulumattomia.<br />
Vain kaksi oppilasta<br />
kävi uskonnontunneilla.”<br />
Samalla jatkumolla rippikoulukin<br />
jäi käymättä. Aikuisena Kahila<br />
heräsi kuitenkin ajattelemaan asiaa<br />
ja päätti, ettei hän halua perinteiden<br />
katkeavan kohdallaan. Kirkosta<br />
erkaantumiselle ei ollut mitään<br />
hyvää syytä.<br />
Risto Rantanen, 26, mietti kirkon<br />
jäsenyyttä ensimmäisen kerran<br />
hakiessaan opiskelupaikkaa<br />
Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta.<br />
Opiskelupaikka järjestyi<br />
kuitenkin Helsingistä, ja Rantanen<br />
opiskelee parhaillaan viittomakielen<br />
avustajaksi.<br />
”En tiedä, mistä lopullinen<br />
kimmoke rippikoulun käymiseen<br />
tuli. En ollut ajatellut, että liittyisin<br />
koskaan kirkkoon”, Rantanen<br />
sanoo.<br />
Toiseen yritykseen vastattiin<br />
Ensimmäisen kerran Kahila selvitti<br />
mahdollisuuksia rippikoulun<br />
käymiseen jo vuonna 2010. Hän<br />
täytti Usko toivo rakkaus-nettisivulta<br />
löytämänsä hakemuksen,<br />
mutta kirkosta ei vastattu yhteydenottoon.<br />
Viime talvena Kahila palasi asiaan<br />
ja lähetti sähköpostia Inari<br />
Varimolle, joka oli juuri aloittanut<br />
Olarin seurakunnan aikuisrippikoulusta<br />
vastaavan pastorin tehtävässä.<br />
Tällä kertaa kaikki eteni nopeasti.<br />
Kahila ja Varimo pääsivät<br />
suunnittelemaan kevään tapaamisia.<br />
Ryhmän koko kasvoi kahteen,<br />
kun Risto Rantanen täytti <strong>Espoon</strong><br />
seurakuntien sivuilta löytämänsä<br />
nettilomakkeen.<br />
Kaksi ystävää kummeiksi<br />
Aikuisrippikoulu eroaa nuorten<br />
rippikoulusta muun muassa siinä,<br />
että rippikoululaisen ei tarvitse etsiä<br />
kalenterista aikaa leirijaksoon.<br />
Pienempi ryhmäkoko antaa mahdollisuuden<br />
sisällön räätälöintiin.<br />
”Paula ja Risto lukivat vähän eri<br />
kirjoja”, Varimo kertoo.<br />
Sekä Kahila että Rantanen lukivat<br />
katekismuksen lisäksi muun<br />
muassa pastori-kirjailija Jaakko<br />
Heinimäen kirjan Cafekismus<br />
(Kirjapaja 2011). Oheismateriaalina<br />
käytettiin myös Usko toivo rakkaus<br />
-nettisivujen aikuisrippikoulutehtäviä.<br />
Kolmikko tapasi kevään aikana<br />
yhteensä viisi kertaa. Sitten oli<br />
konfirmaatioiden vuoro. Viimeisen<br />
kerran he kokoontuivat ehtoollisjumalanpalvelukseen<br />
jo tutuksi tulleessa<br />
Matinkappelissa.<br />
Rantanen ei ollut aikaisemmin<br />
kuulunut kirkkoon, joten hänet<br />
”Hyvän tekemisen<br />
suhteesta Jumalan armoon<br />
käytiin monta tiivistä<br />
keskustelua.”<br />
kastettiin konfirmaation yhteydessä.<br />
Rantanen pyysi kaksi ystäväänsä<br />
kummeiksi.<br />
Kahila puolestaan pyysi Varimoa<br />
häihinsä vihkipapiksi.<br />
Armosta ei tingitty<br />
Kahila ja Rantanen kuvaavat tapaamisia<br />
intiimeiksi, avoimiksi ja<br />
turvallisiksi. Kahilan mukaan olo<br />
tuntui keskustelujen jälkeen tasapainoiselta,<br />
vaikka takana olisi ollut<br />
hektinen työpäivä markkinointitoimistossa.<br />
Rantanen nyökkää sanoille.<br />
”Peesaan Paulaa tässäkin kohdassa.”<br />
Keskusteluissa kohdattiin myös<br />
näkemyseroja. Esimerkiksi hyvän<br />
tekemisen merkityksestä ja suhteesta<br />
Jumalan armoon käytiin<br />
monta tiivistä keskustelua.<br />
Siinä kohdassa pappi oli tinkimätön.<br />
”Ihminen ei vanhurskauta itse<br />
itseään, vaan Jumala”, Varimo sanoo.<br />
Kahila kokee, että aikuisena hän<br />
pystyi ammentamaan rippikoulusta<br />
enemmän kuin jos olisi käynyt<br />
sen 15-vuotiaana. Kirkkokäynneillä<br />
Kahila pohti, mikä karkottaa hänen<br />
ikäluokkansa kirkosta.<br />
”Jumalanpalvelusten osallistujien<br />
keski-ikä on varsin korkea. Jäin<br />
miettimään, keitä siellä on enää 20<br />
vuoden kuluttua.”<br />
Uusi kokemus papillekin<br />
Risto Rantasen vanhemmat reagoivat<br />
tietoon aikuisrippikoulusta<br />
toteamalla, että ”Aha, se on sun<br />
asiasi.” Muutama ystäväkin tietää<br />
asiasta.<br />
”Uskonasioiden tuputtaminen<br />
Aikuisten ryhmät alkavat<br />
väkipakolla ei ole minun juttuni.<br />
Jos jollakulla herää kiinnostus, kerron<br />
tarkemmin”, Rantanen sanoo.<br />
Kun Paula Kahila kertoi rippikoulusta<br />
omille ystävilleen, järjestely<br />
hämmästytti heitä. ”He ihmettelivät,<br />
että saan papilta näin paljon<br />
aikaa”, Kahila sanoo.<br />
Aikuisrippikoulun pitäminen<br />
omaan ikäluokkaan kuuluville oppilaille<br />
oli myös 30-vuotiaalle Inari<br />
Varimolle uusi kokemus.<br />
”Odotin keskustelujamme ja<br />
sain niistä paljon. Päivittäisessä<br />
papin työssä ei useinkaan pääse<br />
puhumaan uskonasioista kahta<br />
tuntia.”<br />
Tästä syksystä alkaen espoolaisilla<br />
on mahdollisuus käydä rippikoulu<br />
aikuisille suunnatussa ryhmässä.<br />
Ensimmäinen ryhmä aloittaa<br />
Tapiolassa 18. lokakuuta. <strong>Espoon</strong><br />
seurakuntien yhteisiä ryhmiä<br />
käynnistyy parin kuukauden<br />
välein.<br />
”Tähän saakka aikuisrippikouluja<br />
on järjestetty enimmäkseen<br />
yksityisesti. Ryhmissä oppilailla<br />
on mahdollisuus oppia myös toisiltaan”,<br />
kasvatustyön pastori<br />
Marko Autio kertoo.<br />
Aikuisrippikouluja järjestetään<br />
suomen lisäksi englannin kielellä.<br />
Suunnitteilla on myös vironkielinen<br />
opetusryhmä.<br />
Ryhmissä käytetään kirkon yhteistä<br />
aikuisrippikoulun verkkopalvelua,<br />
jonka oppimateriaalin viime<br />
viikolla kokoontunut piispainkokous<br />
hyväksyi.<br />
Vuosittain aikuisrippikoulun<br />
käy noin 60–70 espoolaista ja<br />
kaikkiaan yli tuhat suomalaista.<br />
Lisätietoja: www.espoonseurakunnat.<br />
fi/web/aikuiset/aikuisrippikoulu. Voit<br />
ilmoittautua aikuisrippikouluun osoitteessa<br />
aikuisrippikoulu.espoo@evl.fi.<br />
Tänä syksynä alkavat myös Liity kirkkoon<br />
-illat, joissa voit pohtia suhdettasi<br />
kirkkoon ja uskoon.
Change language