Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />
9<br />
Hirvenojan vedenottamon<br />
maaperää tutkittu<br />
Geologinen tutkimuskeskus<br />
teki geologisen rakenneselvityksen<br />
Riihimäen<br />
Veden toimeksiannosta<br />
entisen Hirvenojan vedenottamon<br />
ympäristössä.<br />
Hirvenojan vedenottamo<br />
on ollut käytössä vuosina<br />
1955-1973 ja ensisijaisena<br />
vedenottamona se on ollut<br />
vuosina1957-1963. Suurin<br />
vedenotto on ollut vuonna<br />
1961, keskimäärin 1 300 m 3<br />
vuorokaudessa.<br />
Tutkimusalue rajoittuu<br />
moreeniharjanteisiin. Valtaosa<br />
alueen pintakerroksista<br />
on savea, jota on paikoin<br />
yli 30 metriä. Saven alla on<br />
poikkeuksetta vettä johtavia<br />
kerroksia, joten alueella<br />
näyttää kulkevan savenalainen<br />
harjujakso.<br />
Näin paljon vettä<br />
Pohjavedenpinnan vaihtelut<br />
ovat hyvin pieniä. Punkanjoen<br />
laaksossa pohjavedenpinta<br />
on lähellä maanpinnan<br />
tasoa, ja paineellista<br />
pohjavettä alueella esiintynee<br />
ainakin ajoittain. Pohjavesivyöhykkeen<br />
paksuus vaihtelee<br />
valtaosin 30 ja <strong>50</strong> metrin<br />
välillä, ja alueen reunaosien<br />
moreenimäkien kohdalla kalliopinta<br />
nousee pohjaveden<br />
pinnan yläpuolelle.<br />
Yhteenvetona tutkimuksesta<br />
voidaan todeta, ettei<br />
vanhan vedenottamon paikka<br />
ole hyvä. Se sijaitsee paksujen<br />
savikerrosten kohdalla,<br />
joten pohjavesi on hapetonta,<br />
ja hapettomissa olosuhteissa<br />
veteen liukenee usein<br />
muun muassa rautaa ja raakaveden<br />
laatu on huono.<br />
Vuonna 2008 Herajoen vedenottamolla<br />
pumpattiin<br />
vettä verkostoon 1 118 565<br />
m 3 , Piirivuoren vedenottamolta<br />
1 331 999 m 3 ja Kormun<br />
vedenottamolla 391<br />
361 m 3 .<br />
Vuonna 2008 kokonaispumppaus<br />
verkostoon oli<br />
2 615 000 m 3 , mikä oli noin<br />
4 % vähemmän verrattuna<br />
edelliseen vuoteen.<br />
Riihimäen jätevedenpuhdistamolla<br />
käsitellään Riihimäen<br />
ja Lopen jätevedet sekä<br />
osa Hausjärven jätevesistä.<br />
Maksuton Vesikoulu -materiaali<br />
syventää vesitietoutta<br />
Arkinen juomavesi muuttuu<br />
jännittäväksi seikkailuksi<br />
Vesikoulussa,<br />
uudessa koululaisille suunnatussa<br />
verkkomateriaalissa. Vesikoulussa<br />
tutustutaan Vesivillen<br />
kaupungin vesihuoltoon.<br />
Koululaispoika Paavon ja vesipisara<br />
Pipsan matkassa selviää,<br />
mistä vesi tulee hanaan ja<br />
mitä viemäriin menneelle vedelle<br />
tapahtuu.<br />
Vesikoulu on selainpohjainen<br />
opetusmateriaali, joka<br />
valottaa juomaveden valmistusta<br />
ja jakelua Suomessa.<br />
Opetusmateriaalissa syvennetään<br />
tietoutta jätevesien<br />
puhdistuksesta ja ympäristövaikutuksista.<br />
Vesikoulun<br />
Lisäksi näyttää siltä, että<br />
ottamosta saatu vesi on ollut<br />
niin sanottua varastoitunutta<br />
vettä, joka on vähitellen<br />
täyttänyt vettä johtavan laajan<br />
painanteen, mutta uutta<br />
vettä alueelle tulee hitaasti.<br />
Tutkimusalueen paras<br />
paikka sijoittuu Kakslammenmäen<br />
itäreunalle. Siitä<br />
saataneen pohjavettä jatkuvasti<br />
noin 1 000 m 3 vuorokaudessa.<br />
Tutkimukset jatkuvat Piirivuoren<br />
ja Somervuoren alueilla,<br />
jotka liittyvät alueen<br />
pohjavesikokonaisuuteen.<br />
Tutkimustulosten yhteen sovittamisen<br />
uskotaan tuottavan<br />
vielä parempia vedenottopaikkoja<br />
kuin Hirvenojan<br />
alueen tutkimuksessa<br />
on löydetty.<br />
Vuonna 2008 jätevedenpuhdistamolla<br />
käsiteltiin<br />
jätevettä 5 599 576 m 3 , josta<br />
Lopen jätevesien osuus<br />
oli noin 7 % (389 486 m 3 ) ja<br />
Hausjärven jätevesien 5,5<br />
% ( 309 681 m 3 ).<br />
tavoitteena on, että oppilas<br />
ymmärtää mistä ja miten<br />
juomavesi tulee hanaan ja<br />
mitä vedelle tapahtuu, kun<br />
se katoaa viemäriin. Maksuton<br />
Vesikoulu on kaikille<br />
avoin ja siihen voi kotonakin<br />
käydä tutustumassa osoitteessa<br />
www.vesikoulu.fi tai<br />
ruotsiksi osoitteessa www.<br />
vattenskolan.fi<br />
Yhteystiedot<br />
Sähköpostiosoitteet ovat<br />
muodossa:<br />
etunimi.sukunimi@riihimaki.fi<br />
Asiakaspalvelu, vesi- ja<br />
jätevesilaskutus,<br />
liittyjätietojen muutokset<br />
l asiakaspalvelun sähköpostiosoite;<br />
asiointi, vesimittarin<br />
lukeman ilmoittaminen<br />
riihimaenvesi@riihimaki.fi<br />
l osastosihteeri<br />
Marjo Hanninen,<br />
(019) 758 4966<br />
l vs. kanslisti<br />
Pirjo Kemppainen,<br />
(019) 758 4962<br />
Rakentajien palvelu, kiinteistöjen<br />
KVV-laitteiden asennukset,<br />
asennustarkastukset<br />
l tarkastusteknikko<br />
Jukka Seuranen<br />
(019) 758 4965,<br />
040 330 4965<br />
Rakentajien palvelu, tonttijohtojen<br />
rakentaminen, vesimittarit<br />
l johtomestari<br />
Markku Lamminsivu<br />
(019) 758 4967,<br />
040 330 4967<br />
Laitokset<br />
l käyttöpäällikkö<br />
Tiina Oksanen<br />
(019) 758 4970,<br />
040 330 4970<br />
Hallinto<br />
l vesihuoltoliikelaitoksen<br />
johtaja Kari Korhonen<br />
(019) 758 4964,<br />
040 330 4964<br />
l vesihuoltoinsinööri<br />
Sirpa Aulio<br />
(019) 758 4975,<br />
040 330 4975<br />
l verkostoteknikko<br />
Tommi Virtanen<br />
(urakoiden valvonta)<br />
(019) 758 4963,<br />
040 330 4963<br />
Vikailmoitukset/päivystys<br />
virka-ajan ulkopuolella<br />
l (019) 741 7487<br />
Käyntiosoite<br />
l asiakaspalvelu<br />
Yritystalo<br />
Eteläinen Asemakatu 2<br />
11130 Riihimäki<br />
l verkkotoimisto<br />
V.O. Mäkisenkatu 2<br />
11120 Riihimäki
Change language