Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - RiihimÃ¤ki

More documents

Recommendations

Info

6 RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI Puhdas vesi on tärkeä vara Vesilaitosyhteistyöselvitys valmistui Riihimäen Vesi ei innostu yhdistämisestä Asiantuntijatyöskentelyyn perustuva ROTI-arvio antoi rakennetulle omaisuudellemme jälleen viime vuonna arvosanoja. Samalla tuossa arviossa rakenteisiin kertyneeksi korjausvelaksi arvioitiin 35-55 miljardia euroa. Suurin osa tuosta velasta on rakennuksissa. Asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä kunnossapito- ja korjausinvestoinnit tulisi nostaa 1,5-kertaiseksi nykyisestään, mutta vesihuoltoverkostoja tulisi saneerata jopa kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna. Tutkimuksen mukaan korjausvelkaa on lyhennettävä juuri erityisesti yhdyskunnan toiminnoille kriittisillä alueilla, sillä rapistuminen muodostaa pahimmillaan uhkan käyttäjien turvallisuudelle ja terveydelle. Myös Riihimäen Vesi on näiden haasteiden edessä. Verkoston uusimiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Toimimme juuri tuolla kriittisellä sektorilla, jossa puhdas vesi on tärkein yksittäinen elementti terveellisessä ja turvallisessa yhteisössä. Meillä on vielä tuoreessa muistissa viime marraskuun Helsingin putkirikon vaikutukset. Veden pilaantuminen tai jakelun keskeytys koskee kaikkea toimintaa vaikutusalueellaan. On siten tärkeää ymmärtää, että suunnittelupuolen henkilöresurssien oikea mitoittaminen ja velanotto saneerauskuluihin tähtäävät juuri turvallisempaan tulevaisuuteen. Riihimäen Vedellä on ollut nyt vuoden erillinen johtokunta. Näinkin lyhyellä kokemuksella voidaan varmasti varsin laajasti ja yksimielisesti todeta, että eriytyminen muusta kaupungin teknisestä toimesta oli oikea. Vesihuollon arvostus on lisääntynyt, ja itsenäinen toiminta on selkeyttänyt tuon kaupungin peruskiven asemaa. 60-vuotinen vesilaitoksen historia on valmistunut kansien väliin, ja julkistaminen ajoittuu tulevaan kevääseen. Riihimäen kaupunki juhlii tänä vuonna omaa <strong>50</strong>-vuotista taivaltaan. Arki on kuitenkin yhdistävä tekijä Riihimäen Veden ja kaupunkilaisten välillä. Uskon, että tuohon arkeen liittyy myös yhä kiinteämpi yhteistyö naapurikuntien kanssa unohtamatta, ettei pohjavesi tunne sen paremmin kuntarajoja kuin maakuntarajojakaan. Toivon, että tuolle maan alle rakennetulle omaisuudellemme muutamien vuosien kuluttua annetaan tulevissa ROTI-tutkimuksissa erinomainen arvosana, eikä pelko käyttöveden pilaantumisesta tai putkirikoista uhkaa yhteisömme kehitystä. HANNU NOKKALA Kirjoittaja on Riihimäen Veden johtokunnan puheenjohtaja. Riihimäen Vesi on tehnyt pitkään yhteistyötä Hausjärven ja Lopen vesilaitosten kanssa, mutta laitosten yhdistämiseen ei Riihimäellä löydetty riittävästi perusteita. Hausjärven ja Lopen jätevedet tulevat siirtolinjojen myötä Riihimäelle käsiteltäviksi. Siirtolinjojen yhteyteen on rakennettu myös vesijohdot, joilla vettä voidaan siirtää taajamasta toiseen tilanteen vaatimalla tavalla. Lopen kanssa on rakennettu yhteinen vedenottamo Kormuun, ja Hikiään rakennetaan parasta aikaa yhteistä vedenottamoa Hausjärven ja Hyvinkään kanssa. Yhteistyön tiivistämisestä siten, että vesilaitosten toiminta yhdistetään, on puhuttu viime vuosina. Tämän Riihimäen Veden asiakaspalvelulle oma sähköpostiosoite vuoksi teetettiin konsulttiselvitys, jossa arvioitiin muun muassa nykytilaa, yhdistämisen vaikutuksia sekä yhdistämisen etuja ja haittoja. Selvitystyön raporteista selviää muun muassa, että laitosten yhdistäminen ja sen mukana tuoma veden käyttömaksujen yhdenmukaistaminen poistaa laitoksilta mahdollisuuden hyödyntää tehokkuuttaan hinnoittelussa. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen intressit eroavat laitosten yhdistämisessä. Riihimäen kannalta on epävarmaa, onko yhdistäminen kannattavaa. Hausjärven ja Lopen kannalta järjestelyn toteuttaminen on ehdottoman kannattavaa. Yhdistymisen kannalta on keskeistä, että kaikki osapuolet hyötyvät järjestelystä. Riihimäen kannalta olisi keskeistä saada järjestelyyn mukaan toinen jokseenkin samalla volyymillä toimiva vesilaitos. Selvityksen perusteella Riihimäen Veden johtokunta esitti kaupunginhallitukselle, että Riihimäki ei tässä vaiheessa lähde mukaan laitosten yhdistämishankkeen eteenpäin viemiseen Hausjärven ja Lopen kanssa, ja kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 30.11.2009. Riihimäen Veden johtokunta päättää jatkoselvityksistä, mikäli potentiaalisia yhteistyötahoja tulee esiin. KARI KORHONEN Kirjoittaja on Riihimäen Veden johtaja. Historiikki ilmestyy toukokuussa Riihimäen Vesi täyttää vuonna 2010 pyöreitä vuosia, täyteen tulee 60 <strong>vuotta</strong>. Pitkän taipaleen kunniaksi ja syntyhistorian taltioimiseksi tuleville sukupolville Riihimäen Veden johtokunta päätti vuonna 2007 Riihimäen Veden historiikin kirjoittamisesta. Kirjoittajia haettiin avoimella tarjouskilpailulla, mutta tarjouksia saatiin vain yksi. Tekijäksi valittiin kokenut työryhmä, joka on tehnyt useita historiateoksia sekä vesilaitoksista että muista vastaavista yhteisöistä. Historiikin laadintatyöryhmää vetää tohtori Petri S. Riihimäen Veden asiakaspalvelulle on avattu sähköpostiosoite riihimaenvesi@riihimaki.fi Tähän osoitteeseen voitte lähettää kiireettömiä viestejä asiakaspalvelulle. Luemme viestit päivittäin. Juuti Tampereen yliopistolta. Ryhmässä ovat mukana myös Riikka Rajala, Tapio S. Katko sekä Pekka E. Pietilä. Hankkeelle nimettiin Riihimäen Veden johtokunnassa ohjausryhmä, joka valvoo työn edistymisestä ja informoi asiassa johtokuntaa. Työ pääsi alkuun vuoden 2009 alussa, jolloin hankkeelle hyväksyttiin aikataulu ja aloitettiin haastattelut. Kirjaa varten haastateltiin muun muassa laitoksen pitkäaikaisia työntekijöitä. Vanhimmat olivat olleet jo eläkkeelläkin kymmeniä vuosia. Aineistoa tutkijat ovat kasanneet myös kaupungin, teknisen viraston sekä vesilaitoksen arkistoista. Valokuva-aineistoa on kerätty laitoksen entisiltä ja nykyisiltä työntekijöiltä, arkistojen uumenista ja ottamalla uusia kuvia. Ensimmäisen luonnoksen lukemisen jälkeen kirjasta on saanut jo hyvän käsityksen tulevasta kokonaisuudesta. Näyttää siltä, että teos antaa monipuolisen kuvan laitoksen historiasta. Se kuvaa hyvin vesilaitoksen kehittymistä yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa. Historiikin tekstit ja kuvat alkavat olla valmiina, kantta viimeistellään ja painopaikka on valittu. Historiikki julkaistaan toukokuussa pidettävässä 60-vuotistilaisuudessa.
RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI 7 KUVA: KARTTA- JA TONTTIYKSIKKÖ Vesihuoltosaneerauksia pohjoisella alueella Vesihuollon verkostojen saneerausta Riihimäen pohjoisella alueella jatketaan myös tulevana kesänä. Vanhat huonokuntoiset vesijohdot ja jätevesiviemärit uusitaan. Saneerauksen tavoitteena on vähentää häiriöitä verkostoissa. Lisäksi vähennetään jätevedenpuhdistamolle johdettavaa vesimäärää rakentamalla sadevesiviemärit. Samanaikaisesti runkojohtojen saneerauksen kanssa Riihimäen Vesi uusii tonttijohdot kiinteistöjen rajalle saakka. Saneerattavalla alueella myös kiinteistöjen vastuulla olevat tonttijohdot ovat usein vanhoja ja saneerauksen tarpeessa. Lisäksi kiinteistöiltä tulevat hulevedet pitää erotella jätevesistä ja johtaa sadevesiviemäriin, mikä osaltaan aiheuttaa muutostarpeita kiinteistöjen alueella. Petsamolaisille jaossa tietoa Tämän vuoden saneerausalue on Petsamonkatu Pohjolankadulta Kantakadulle ja siihen liittyvät sivuhaarat. Vesihuollon saneerausalue on esitetty kartalla. Riihimäen Vesi kutsuu ne kiinteistönomistajat, joita saneeraus koskee tiedotustilaisuuteen, joka järjestetään myöhemmin keväällä. Asiasta voi tarkemmin tiedustella myös tarkastusteknikko Jukka Seuraselta. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 040 330 4965. Kartan osoittamalla alueella tehdään vesihuoltosaneerauksia. Keväällä järjestettävässä tiedotustilaisuudessa kerrotaan lisää. Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui Jätevedenkäsittelyssä muodostuu lietettä, joka kuivataan ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Lietettä muodostuu Riihimäellä vuodessa noin 4 000 tonnia. Aiemmin liete on kompostoitu puhdistamon tontilla olevalla lietekentällä. Kesällä 2008 lietteen käsittely kilpailutettiin, ja marraskuussa 2008 lietteen kuljetus aloitettiin Ekokem Oy:lle vuoden sopimuksella. Kesällä 2009 lietteen käsittely kilpailutettiin uudelleen, ja jätehuoltopalveluja tarjoava VamBio Oy voitti kilpailun. Lietteen kuljetus aloitettiin 1.11.2009 Köyliöön, jossa liete kompostoidaan. VamBio Oy rakentaa Vampulaan biokaasulaitos- ta, jossa lietteestä saatavaa biokaasua hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. VamBio Oy:n biokaasulaitos valmistuu keväällä 2010, jolloin lietteen käsittelypaikka vaihtuu Köyliöstä Vampulaan. Vesihuoltoliikelaitos teki VamBio Oy:n kanssa lietteen käsittelystä neljän vuoden sopimuksen.
Page 1 and 2: Riihimäki KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUO
Page 3 and 4: KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELL
Page 5: KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELL
Page 9 and 10: RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RII

Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - RiihimÃ¤ki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?