Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - RiihimÃ¤ki

More documents

Recommendations

Info

4 KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä yrittäjät ja henkilökunta ovat melkoisia verotulojen tuottajia kaupungille. Jo pelkästään kauppakeskus Forum työllistää useita kymmeniä henkilöitä”, sanoo diplomikauppias Taisto Vuorinen, ja peräänkuuluttaa kaupunkia ja yrittäjiä yhteistyöhön. Hän kummeksuu sitä, että keskustan tyhjistä keskeisistä liikehuoneistoista kolmas taho maksaa omistajalle vuokraa, vaikka entinen vuokraaja on siirtynyt asemanseudulle. ”Keskustan yrittäjien pitää lähteä voimalla yhteistyöhön. Hämärät hinnat eli torstain nä on erilaisia intressejä. Voimalan kiinteistökin on iso asia, jolta tosin taantuma on leikannut tässä vaiheessa mahdollisuuksia. Keskiruokanen arvelee, ettei kaupunki ole ostamassa eikä vuokraamassa Voimalaa. Hän uskoo, että kaupallisilla toiminnoilla tulee olemaan rakennuksessa merkittävä rooli. Yleensäkin kaupunginjohtajaa kummastuttaa, että ihmisillä tuntuu olevan sellainen mielikuva, että kaupunki omistaisi aseman ympäristön uusia kiinteistöjä. Ei kaupunki omista siellä kuin katuverkon ja linja-autopysäkkien alueen. ilta-aukiolo on jo hyvä ”Kävelykatualue ja pysäköintilaitos ja sen mukana nykyaikainen keskustasuunnitelma hylättiin kaupunginvaltuustossa vuosia sitten. Nyt on asemanseudun vuoro”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen. Peltosaari tiukemmin suunta. Keskustan liikkeiden pitää löytää yhteisiä aukioloaikoja eikä olla avoinna Tulevaisuuden visiona Rai- keskustan yhteyteen Riihimäellä ollaan kaatui kaupunginvaltuustossa ti tehdä jotakin muun muassa uudisrakentamalla. vuoden tai kaksi ennen kuin lin pohjoispuolitse vedetyn silloin kuin huvittaa. Kestää ja Niemi näkee Veturital- huolissaan keskustan tyhjenemisestä ja nitelmaa nakerrettiin pikku- asiakkaat löytävät uudet au- kävely-yhteyden asemalle, selvästi, ja kävelykatusuun- Uudet asukkaat hiljenemisestä, kun hiljaa. Jäljelle jäi vain nykyinen Granitin aukio ja pikkukioloajat”, Taisto Vuorinen mutta maa ei ole kaupungin aseman seudulle ja moottoritien käyttäisivät palveluja vetoaa kokemukseensa. omistuksessa. tuntumaan rakennetut kauppakeskittymät ovat autioittaneet myymälöitä ja houkuttaneet asiakkaita. Mitä nyt pitäisi tehdä, että keskusta virkistyisi? Pitäisikö alkaa uudelleen puuhata kävelykatua, jonka suunnittelu muutama vuosi sitten oli pitkällä? ”Alun perin tavoitteena oli kävelykatualue ja keskitetyt pysäköintijärjestelyt keskustorin alle. Teimme valtavan määrän valmistelevaa työtä, pätkä kävelykatua. Kaiken tämän myötä kaatui mahdollisuus systemaattisesti kehittää ydinkeskustaa kehittyvänä kaupunkikeskustana.” Keskiruokanen arvelee, että suunnitelma oli joillekin Riihimäen päättäjille liian moderni. ”Nyt alkaa useimmissa kaupungeissa olla toimiva kävelykeskusta. Olemme 5-10 vuoden kuluttua todennäköisesti ainoa kaupunki Helsingin-Tampereen rataosalla, ”Voimme parantaa keskustan tilannetta kaavoittamalla keskustaan uutta kerrosalaa, jolloin asukkaita saadaan lisää. Katujen uusiminen parantaa keskustassa liikkumista”, kaavoituspäällikkö Raija Niemi pohtii. Uusissa kaavoissa Piikinmäkeen on tulossa lähes 500 uutta asukasta, Linja-autoaseman tontille 150, Hämeenaukion varteen 40. Hämeenkadun-Junailijankadun väliin 40, entisen Painotalon tilalle 40, Suokadun Hän muistuttaa, että kun Merkoksen tontti myytiin Citymarketin pohjaksi, korvamerkittiin rahasta tietty osa keskustan kehittämiseen. Vastaavaa korvamerkintää ei tehty Asemanseudun kauppakeskushankkeiden kohdalla. Tosiasia on, ettei keskustassa ole tätä nykyä liikaa parkkipaikkoja. Kävelykatua Vuorinen pitää hyvänä ajatuksena, mutta paikka pitää katsoa tarkkaan, eikä pääkatua sovi katkaista. Pasilan-Riihimäen kaupunkiradan rakentaminen on vireillä. Samalla on tarkoitus uudistaa Riihimäen ratapihaa. Suunnitelmissa on mahdollisesti jopa kaksi uutta radan alituspaikkaa. Mahdollista on myös rakentaa Matkakeskuksen ylätasolta Elektronin ylätasolle johtava yhteys. ”Matkakeskuksen ylätasolta voisi rakentaa yhteyden myös Peltosaareen, jos sinne rakennetaan jotakin, johon kulkutien voi liittää”, Raija neuvottelimme hankkeille jossa ei ole toimivaa kävely- varteen 30, Pohjois-Suokylään Niemi suunnittelee. Aseman seutu on EU-rahoituksen, joka sitten keskustaa.” 30 ja asemanseudulle 100 eli Hän näkee Riihimäen keskustan kolmiossa Aseman- hankkeiden kaaduttua valui Nyt on mahdollista kehittää yhteensä tuhat uutta asukasta. valtava mahdollisuus keskustaa pienimuotoi- ”Aseman seutu on valtaseutu-Puputinkulma-Hä- Hämeenlinnaan”, muistelee kaupunginjohtaja Seppo sempana, lähinnä yrittämälva mahdollisuus, mutta vasmeenaukio. Asemalta on jo Yrittäjät voimalla Keskiruokanen. lä saada tyhjentyneisiin liiketiloihin yhteistyöhön! ta sen ensimmäinen vaihe on suora kävelytie Hämeenaukion ”Se oli niin sanottu oikeaoppinen keskustasuunnitelma, mutta pysäköintijärjestely yrittäjiä. Toisaal- ta keskustassa on jäljellä 1-2 tonttia, joilla voitaisiin aidos- ”Sehän on selvää, että keskustaa pitäisi elävöittää. On muistettava että keskustan valmiina”, Seppo Keskiruokanen sanoo. Hän myöntää, että urakka on hikinen ja sii- tietämiin Maantietä pitkin. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus Pitkään pohdittu torikaupan tuleva paikka alkaa hahmottua. Näyttää siltä, että Riihimäen toritoiminta on siirtymässä kauppatorilta Ragnar Granitin aukiolle ja sen ympäristöön. Samalla toritoiminnan järjestäminen siirretään pois teknisen viraston toimivallasta, ja toritoiminnan pyörittäminen esitetään siirrettäväksi Virike ry:lle. ”Päätös olisi tehty jo aiemmin, mutta ongelmaksi nousivat ensi vuoden markkinat, jotka on viranomaispäätöksellä myönnetty kauppatorille”, kertoo kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Jari Lehtoväre. Miten kaikki markkinakaup- Granitin aukiolla käytäneen jo lähitulevaisuudessa paljon nykyistä useammin tori- ja markkinakauppaa. Marraskuun saksalaisilla joulumarkkinoilla Granitin aukio on pullistellut myyjiä ja ostajia jo kolmena vuonna. piaat mahtuvat paljon kauppatoria pienemmälle Graniitille? ”Eivät mahdukaan, mutta markkinapäivinä voimme ottaa lisäksi käyttöön Graniitin paikoitusaluetta.” Tähän mennessä on sanottu, etteivät isot myyntiautot voi ajaa Granitiille. ”Myyntiautot voidaan sijoittaa viereiselle paikoitusalueelle”. Mihin markkinayleisö parkkeeraa autonsa, jos paikoitusalue täyttyy myyjistä? ”Keskustan muille paikoitusalueille ja -paikoille.” Asiaa pohtinut työryhmä, jossa on torikauppiaiden, teknisen viraston ja Virikkeen edustajia, kokoontuu vielä tammikuussa, jonka jälkeen asia etenee tekniseen lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen, joka lopullisen päätöksen tekee. Jos päätös on myönteinen, torikauppa siirtyy Graniitille heti ja markkinat vuoden 2011 alusta. KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 5 Riihikoti laajeni ja uudistui Uudistettu Riihikoti on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa, ja 16. tammikuuta mennessä kaikki Kirjauksenmäen osastot ovat muuttaneet oikeille uusille paikoilleen. Riihikodiksi nimetty rakennus on entinen Kirjauksenmäen palvelukeskus, jossa on remontoitu vanhaa ja johon on valmistunut 20 uutta palveluasuntoa. Uutta on myös hoitotyön sisällöllinen uudistus, johon henkilöstö on saanut koulutusta. ”Laitoshoidon tai palveluasumisen asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia, koska ikäihmiset hoidetaan kotona mahdollisimman pitkään”, kertoo Riihikodin johtaja Marja-Liisa Suontausta. Riihikodin laajennus ei paljon lyhentänyt jonoa, mutta on samansuuntainen valtakunnallisen ikäihmisten hoidon laatusuosituksen kanssa. Halutaan, että yhä useampi vanhus asuu kotonaan niin pitkään kuin mahdollista ja laitoksissa keskitytään entistä selkeämmin erityisryhmien tarpeisiin. Uudessa Riihikodissa osastot on nimetty uudelleen: Pellava, Vilja, Tähkä, Niittylä ja Lemmikki sekä Lyhde lyhytaikaisia hoitointervalleja kaipaaville. Lisää palveluasuntoja KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Osastoapulainen Arja Mehtäläinen-Aalto on innokas kokeilemaan uutta ja tekemään töitä uusitussa Riihikodissa. Tehostettuja palveluasuntoja on 20 uutta eli yhtensä 29. Ne kaikki kuuluvat nyt Riihikotiin ja niissä on järjestetty yövalvonta. Palveluasuntojen asukkailla on kaikilla oma huone, omat huonekalut ja omat rakkaat esineet. ”Vanhustenhuollon suuntana on, että hoitoa kehitetään inhimillisempään suuntaan. Kuntoutusta tulee tarjota nykyistä enemmän kaikissa palveluissa. Se vaatii asenteellista muutosta niin asukkailta kuin henkilökunnaltakin”, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen. Vuodesta 2006 kestäneen korjauksen yhteydessä uusittiin ilmastointi, putkistot ja paloturvallisuus sekä saatiin uutta palvelutilaa muun muassa fysioterapeutille, viriketoiminnalle, kampaamolle ja jalkahoitajalle. Saunaan riittää kävijöitä kotonakin asuvista ikäihmisistä. ”Riihikoti on tämän hetken vaatimukset täyttävä rakennus. Ympäristö on viimeisen päälle hyvä ikäihmiselle, joka ei enää pärjää kotona”, Marja-Liisa Suontausta painottaa. Lyhytaikaishoito omalle osastolleen Vuoden 2010 aikana Riihikodin lyhytaikaishoidon paikkoja lisätään seitsemällä paikalla, jolloin vuoden lopussa on 17 paikkaa. Lyhytaikaishoidolla tuetaan kotona asumista ja mahdollistetaan omaishoitajan lepo. Vuoden 2010 lopussa Riihikodissa on 162 paikkaa, joista 116 laitospaikkoja, 29 palveluasumisen paikkaa ja 17 lyhytaikaishoitopaikkaa. Työntekijöitä Riihikodissa on vuoden 2010 lopussa yhteensä 108. Palveluneuvoja tulee kotiin ja kartoittaa kotipalvelun tarpeen Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Mitä Riihimäellä pitää tehdä, jos ikäihminen tarvitsee ateria- tai muita vanhuspalveluita? Soitetaan palveluneuvojalle, joka tulee kotikäynnille ja siitä se sitten alkaa. ”Kotikäynnillä kartoitetaan palvelutarpeet, ja palveluneuvoja järjestää tarvittavat palvelut, oli sitten kysymys turvapuhelimesta, päivätoiminnasta tai kylvetysavusta”, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen. Riihimäellä toimii kolme palveluneuvojaa. Paula Paavilaiselle kuuluu itäinen osa kaupunkia ja Päivi Lintuselle länsi- ja pohjoisosa. Kolmas palveluneuvoja Saara Bitter on muistisairaita varten, ja hänelle kuuluu koko Riihimäen lisäksi Hausjärvi ja Loppi. Palveluneuvojan käynti on asiakkaalle maksuton. Palveluneuvojat tekevät yhteistyötä sairaaloiden sosiaali- työntekijöiden kanssa ja ovat usein mukana kotiutuksessa. Jokainen maksaa kotipalvelusta Perusperiaate on, että jokainen maksaa kotipalvelusta. Kotipalvelumaksut määräytyvät tulojen ja avun tarpeen mukaan. Jos asiakas on vähävarainen ja hänellä on vaikeuksia selviytyä kotipalvelumaksuista, voi hakea maksun alennusta. Kenenkään palvelut eivät jää kiinni rahan puutteesta. Eri asia on, ellei rahaansa halua käyttää. Palveluneuvojat laskevat asiakkaalle kotipalvelun hinnan. Joskus asiakkaalle on edullisempaa ostaa palvelu yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kotipalvelutyöhön kuuluu myös kodin siisteydestä huolehtiminen, mutta siivouspalveluja kotipalvelu ei tuota. Vanhuspalvelut suuri haaste Riihimäellä on panostettu palveluneuvontaan, sillä vanhuspalvelut ovat tulevaisuuden suuri haaste. Tosiasia on kuitenkin, että elleivät omaiset auttaisi, ei palvelujärjestelmä selviäisi. Varsinkin kauppa- ja virkistysmatkoilla omaisten ja vapaaehtoisten apu on arvokasta, sillä muuten ne matkat saattaisivat jäädä tekemättä. ”Muistisairaudet lisääntyvät ja muistisairaiden palveluihin meidän pitäisi pystyä panostamaan nykyistä enemmän”, Uronen pohtii. Tiedot koottu palveluoppaaseen Kaupungin sosiaalitoimi on koonnut kattavan palveluoppaan, josta selviävät mainiosti niin kotona asumista tukevat palvelut, asumispalvelut ja terveyspalvelut kuin taloudelliset tuet ja korvauksetkin. Lisäksi oppaassa annetaan apua neuvonnassa ja lakiasioiden hoitamisessa sekä tarjotaan tietoa ystävätoiminnasta, vapaaehtoistyöstä ja yksityisistä palveluntuottajista. Ajankohtaiseksi päivitettyä palveluopasta on saatavissa kaupungin Tietotuvasta kaupungintalon ala-aulasta, Kalevankatu 1, viimeistään tammikuun lopulla URPU-KAARINA YLI-LAURILA Kotisairaanhoitaja Maarit Kailio (oikealla) ja palveluneuvoja Päivi Lintunen ovat kotikäynnillä arvioimassa Toini Lukkarin palvelutarpeen.
Page 1 and 2: Riihimäki KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUO
Page 3: KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELL
Page 7 and 8: RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RII
Page 9 and 10: RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RII
Page 11 and 12: KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELL

Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - RiihimÃ¤ki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?