Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 3<br />
Riihimäen<br />
kaupungin<br />
internet-sivut<br />
uudistettiin<br />
Riihimäen kaupungin uudistetut<br />
internet-sivut julkaistiin<br />
torstaina 17.12. Uudistuksen<br />
myötä sivuston graafista ilmettä<br />
muutettiin hieman ja<br />
sivuston rakennetta järjesteltiin<br />
entistä enemmän käyttäjäystävälliseksi.<br />
Yhtenä uutena ominaisuutena<br />
www.riihimaki.fi -sivustolla<br />
on oikean reunan<br />
valikkolista suosituista ja tärkeistä<br />
linkeistä. Etusivun valikosta<br />
löytyvät linkit esimerkiksi<br />
sähköisiin lomakkeisiin,<br />
tapahtumakalenteriin tai<br />
avoimiin työpaikkoihin.<br />
Toinen sisällöllinen uudistus<br />
sivuilla on perinteisten<br />
kuulutusten ja tiedotteiden<br />
erottaminen<br />
omille sivuilleen. Yleisiä<br />
tiedotteita ja laajemmin kiinnostusta<br />
herättäviä tiedotteita<br />
julkaistaan etusivun Ajankohtaista-otsikon<br />
alla. Lisäksi<br />
eri hallintokunnilla on<br />
omat Ajankohtaista-osiot eri<br />
viiteryhmille kohdennetuille<br />
tiedotteille. Linkki kaupungin<br />
kuulutuksiin löytyy etusivun<br />
oikean reunan linkkivalikosta.<br />
Taustalla vanhan<br />
julkaisujärjestelmän<br />
tekniikan vanhentuminen<br />
Lähtökohtana muutokseen<br />
oli Logica Oy:n ilmoitus aiemmin<br />
käytössä olleen julkaisujärjestelmäversion<br />
teknisen<br />
tuen päättymisestä.<br />
Sivujen siirto- ja uudistusoperaation<br />
teknisestä<br />
osuudesta vastasi RHL-Data<br />
Oy ja sisällöntuotannosta<br />
Riihimäen kaupungin viestintä<br />
ja hallintokunnat ylläpitäjineen.<br />
Vanhan sivuston joitakin<br />
graafisia elementtejä hyödynnettiin.<br />
Uusien graafisen<br />
osuuksien suunnittelusta<br />
ja toteutuksesta vastasivat<br />
Kirsi Heino MainosDraivista<br />
ja webmaster Jouni Lahtinen<br />
RHL-Data Oy:stä. Heino on<br />
myös suunnitellut kaupungin<br />
voimassa olevan graafisen<br />
ohjeiston.<br />
Riihimäen kaupungin viestintä<br />
ottaa mielellään vastaan<br />
palautetta sivuston sisällöstä<br />
ja toimivuudesta. Linkki palautelomakkeeseen<br />
löytyy sivuston<br />
ylälaidassa olevasta<br />
navigaatiopalkista.<br />
TUULA PANULA<br />
Ensimmäisestä syntyperäisestä kaupunkiriihimäkeläisestä tuli vantaalainen<br />
Glansin tyttövauva<br />
oli maankuulu<br />
Juhlapuisto Atomi-kortteliin<br />
”Atomilampi” ympäristöineen<br />
muuttuu Riihimäen<br />
<strong>50</strong>-vuotisjuhlavuoden Juhlapuistoksi.<br />
Mikä ”Atomilampi”? No se<br />
Eteläisen Asemakadun ja Kulmalan<br />
puistokadun kulmassa<br />
Prisma-keskuksen takana oleva<br />
sadevesien tasausallas.<br />
Juhlapuistohanke lähti liikkeelle<br />
Keskustan valtuustoryhmän<br />
aloitteesta, ja asia on<br />
jo hyväksytty. Alussa Juhlapuistoksi<br />
ehdotettiin Laaksokadun<br />
varren Latupuistoa,<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Tiina Glans-Kippilä selaa ensimmäisestä paljasjalkaisesta kaupunkiriihimäkeläisestä kertovia lehtileikkeitä.<br />
Pöydällä on Riihimäen kaupungin hänelle syntymälahjaksi antama kristallimaljakko.<br />
Uudenvuodenaattona<br />
1959 riihimäkeläisten<br />
Terttu ja Esa Glansin<br />
perheessä jännitettiin syntyisikö<br />
esikoislapsi vanhan vai<br />
uuden vuoden puolella. Tyttö<br />
syntyi 1.1.1960 klo 00.07 ja hänestä<br />
tuli seitsemän minuuttia<br />
aikaisemmin kauppalasta kaupungiksi<br />
muuttuneen Riihimäen<br />
ensimmäinen syntyperäinen<br />
kaupunkilainen.<br />
Siitä alkoi juhlahulina Riihimäen<br />
seudun sairaalan synnytysosastolla.<br />
Muiden onnittelijoiden<br />
lisäksi vanhemmat<br />
ja lapsi saivat vieraikseen Riihimäen<br />
kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtajan kunnallisneuvos<br />
Hj. Elomaan ja kaupunginjohtaja<br />
Väinö J. Leinon.<br />
Seuraavan päivän sanomalehdistä<br />
luettiin uutinen tästä<br />
merkittävästä syntymästä,<br />
ja kuvassa komeili vanhempien<br />
ja vauvan sekä kaupungin<br />
herrojen lisäksi korkea kukilla<br />
täytetty kristallimaljakko, jota<br />
komisti Riihimäen vaakuna.<br />
Tiina Glans-Kippilä tuo<br />
näytteille samaisen maljakon<br />
<strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> myöhemmin ja lukee<br />
yläreunaan kaiverrettua tekstiä:<br />
”Riihimäen kaupungin ensimmäiselle<br />
lapselle 1.1.1960.”<br />
Sankaritar esittelee myös albumeita,<br />
joihin vanhemmat<br />
ja mummot ja vaarit ovat keränneet<br />
kuuluisan jälkeläisensä<br />
syntymästä kertovia lehtijuttuja.<br />
Niitä julkaistiin ainakin<br />
Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa,<br />
Hämeen Sanomissa,<br />
Riihimäen Sanomissa, Uudessa<br />
Suomessa, Päivän Sanomissa,<br />
Kansan Uutisissa ja<br />
Suomen Sosialidemokraatissa.<br />
Tiina-vauva painoi syntyessään<br />
2,7 kiloa ja oli 49 senttiä<br />
pitkä. Syntymätodistus vahvistaa,<br />
että oli ”syntynyt täysiaikainen<br />
elävä tyttö”. Kätilönä<br />
oli H. Järvinen ja sairaalan<br />
ylilääkärinä Oiva Harjola.<br />
Kuuluisuutta<br />
ja lahjoja riitti<br />
Kuuluisuutta jatkui 1-vuotispäivänä,<br />
jolloin Tiina Glans<br />
vieraili vanhempineen kaupunginjohtajan<br />
vieraana.<br />
Lehtikuvassa myhäilee myös<br />
pormestari Risto Salmi. Kuvateksti<br />
kertoo, että Tiina<br />
osoittautui ”mitä tasapainoisemmaksi<br />
ja herttaisemmaksi<br />
tytöntypykäksi, jota ei julkisuuskaan<br />
hämmennä”.<br />
Jo syksyllä 1961 Glansin<br />
perhe muutti Vantaalle, ja siitä<br />
lähtien Tiina Glans-Kippi-<br />
mutta siellä olisi tarvittu kalliita<br />
perustamiskustannuksia,<br />
ja sitä paitsi alue on tärkeä<br />
nykyisessä muodossaan erämessujen<br />
paikoitusalueena.<br />
Hirsimäen suunnastakin<br />
tutkittiin paikkoja, muttei oikein<br />
löydetty.<br />
Runsaan puolen<br />
hehtaarin puisto<br />
Puiston koko on runsas puoli<br />
hehtaaria, ja mikä parasta, se<br />
on jo melkein valmis. Vuosi <strong>sitten</strong><br />
rakennettiin vesiallas, jon-<br />
lä on asunut sillä suunnalla,<br />
Vantaan kaupungin töissäkin<br />
on kulunut pian kolme vuosikymmentä.<br />
Vaikka kotipaikka muuttui,<br />
syntymäkaupunki muisti Tiinaa<br />
edelleen. 5-vuotislahjaksi<br />
hän sai Riihimäeltä puolitusinaa<br />
hopealusikoita, jotka ovat<br />
tallella. Vielä 10-vuotispäivänäkin<br />
Riihimäeltä tuli kukkakimppu.<br />
Sitten lahjat loppuivat.<br />
”Voisin tulla<br />
verestämään muistoja”<br />
Mitä ensimmäinen paljasjalkainen<br />
kaupunkiriihimäkeläinen<br />
tietää nyky-Riihimäestä?<br />
”Olen ollut siellä teatterissa.<br />
Lasitehtaan tiedän, mutta<br />
muuten tunnen Riihimäkeä<br />
aika huonosti. Voisi sitä tulla<br />
ka reunat ja pohja on verhoiltu<br />
kivillä. Luiskat perustettiin<br />
siirtonurmikolla. Reunamille<br />
istutettiin kookkaita lehmuksia<br />
ja vuorijalavia ja pienempiä<br />
tuomipihlajia ja sireenejä. Punainen<br />
pumppaamomökki sai<br />
nurkalleen juhannusruusuja.<br />
Kulmaan on rakennettu<br />
nupukivialue, jolla on penkkejä<br />
ja kukkaruukkuja. Vantaa<br />
virtaa ihan nurkalla, mutta<br />
siihen ei lammesta kuitenkaan<br />
ole yhteyttä.<br />
”Juhlapuisto viimeistellään<br />
verestämään muistoja.”<br />
Tiina Glans-Kippilällä on<br />
takanaan omat <strong>50</strong>-vuotispäivät,<br />
joita vietettiin taas yhdessä<br />
aviomiehen kanssa, sillä<br />
Henri Kippilä on syntynyt 1.<br />
tammikuuta, <strong>vuotta</strong> vaimoaan<br />
aikaisemmin.<br />
Riihimäen kaupunki muisti<br />
ensimmäistä syntyperäistä<br />
kaupunkilaistaan juhlapäivänä<br />
onnittelukortein ja lipuilla<br />
Riihimäen teatteriin.<br />
Henri Kippilän isä oli Riihimäellä<br />
sotaväessä lokakuusta<br />
1959 lähtien vuoden, mutta ei<br />
tietenkään silloin tiennyt, että<br />
poika tulisi menemään naimisiin<br />
ensimmäisen paljasjalkaisen<br />
kaupunkiriihimäkeläisen<br />
kanssa.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA<br />
keväällä. Lammen rannalle<br />
istutetaan muun muassa viisi<br />
hevoskastanjaa symboloimaan<br />
viittä vuosikymmentä,<br />
joiden aikana Riihimäestä on<br />
tullut entistä kansainvälisempi<br />
kaupunki. Lampeen asennetaan<br />
myös suihkulähde värivaloineen”,<br />
lupaa kaupunginpuutarhuri<br />
Tero Westerlund.<br />
Puiston nimeämiskilpailusta<br />
kuultaneen myöhemmin.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA
Change language