Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
Kaupungiksi tuloa juhlittiin 50 vuotta sitten ilotulituksella ... - Riihimäki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Riihimäki<br />
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />
K A U P U N G I N<br />
TIEDOTUSLEHTI<br />
1 / 2010<br />
KUVAT: RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA<br />
<strong>Kaupungiksi</strong> <strong>tuloa</strong> <strong>juhlittiin</strong> <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong> <strong>ilotulituksella</strong>, nyt juhlitaan koko vuoden.
2<br />
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Vireä<br />
<strong>50</strong>-vuotias<br />
Tämänkertainen Riihimäen kaupungin tiedotuslehti<br />
kertoo varsin monipuolisesti juuri <strong>50</strong><br />
<strong>vuotta</strong> täyttäneen kaupungin asioista. Samalla<br />
se kertoo omalta osaltaan <strong>50</strong> vuoden aikana<br />
tapahtuneesta kotikaupunkimme kehityksestä.<br />
Leimallista Riihimäelle on ollut viime vuosina<br />
vahva myönteinen kehitys, joka perustuu suurelta<br />
osin kaupunkimme keskeiseen maantieteelliseen<br />
ja liikenteelliseen sijaintiin. On suuri etu sijaita<br />
Helsingin metropolialueella ja samalla Helsinki-Tampere-kehitysväylällä.<br />
Se on lähtökohta,<br />
jonka varaan on helppo rakentaa tulevaisuutta. Viime<br />
vuosien vahva väestönkasvu osaltaan kertoo<br />
tilanteesta.<br />
Riihimäen kehitys on osin perustunut systemaattiseen<br />
kehittämistyöhön, jossa elinkeinopolitiikalla on<br />
ollut keskeinen rooli. Erityisesti kaupallisia palveluita<br />
on kyetty kehittämään voimakkaasti niin moottoritien<br />
varrella kuin myös keskusta-alueella aseman<br />
seudulla.<br />
Aseman seutu on myös jatkossa keskeinen kehittämiskohde<br />
mitä erilaisimpien hankkeiden osalta.<br />
Selvää on, että Riihimäestä on muodostumassa<br />
Pohjois-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueen yksi<br />
kaupallisten ja muiden palveluiden sekä toimintojen<br />
vetovoimainen keskuspaikka.<br />
Kaupungin tavoitteena on kehitystyön avulla vahvistaa<br />
tulopohjaa, jotta voimme tehokkaasti hoitaa<br />
Riihimäen kaupungin perustehtävää. Perustehtävämme<br />
on taata asukkaille laadukkaat, kustannustehokkaat<br />
ja joustavat peruspalvelut.<br />
Samalla pyritään myös tarjoamaan asukkaille viihtyvyyteen<br />
liittyvät oheispalvelut. Tämä on tehtävä,<br />
joka on varsin haasteellinen vallitsevassa tiukassa<br />
taloustilanteessa.<br />
Yhdessä toimien kuitenkin selviämme haasteista,<br />
ja Riihimäen tulevaisuus tulee olemaan myönteinen.<br />
SEPPO KESKIRUOKANEN<br />
kaupunginjohtaja<br />
Riihimäkeläisiä kokoontuneena juhlimaan uutta kaupunkia 1.1.1960<br />
nykyisen lasinpuhaltajapatsaan edustalla.<br />
Juhlavuosi alkoi<br />
Tapahtumakeskittymä<br />
Riihimäki-viikolla syyskuussa<br />
S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ S I S Ä LTÖ<br />
Riihimäestä tuli kaupunki<br />
<strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong><br />
1.1.1960.<br />
Nyt alkanutta juhla<strong>vuotta</strong> vietetään<br />
teemalla ”Arjesta juhla”,<br />
ja juhlinta rakentuu lähinnä Riihimäen<br />
perinteisten tapahtumien<br />
ympärille. Päätapahtumaajankohta<br />
on Riihimäki-viikko<br />
syyskuussa.<br />
Tässä kaupungin tiedotuslehden<br />
juhlavuoden ensimmäisessä<br />
numerossa on sivuilla 14-<br />
15 koottuna juhlavuoden tärkeimpiä<br />
tapahtumia.<br />
Elokuussa ilmestyvässä toisessa<br />
numerossa on tarkempaa<br />
tietoa Riihimäki-viikon<br />
ja -päivän sekä loppuvuoden<br />
tapahtumista.<br />
Riemuisaa juhla<strong>vuotta</strong><br />
kaikille riihimäkeläisille!<br />
Tehdään arjesta juhla!<br />
Pääkirjoitus 2<br />
Glansin tyttövauva oli maankuulu 3<br />
Riihimäen kaupungin internet-sivut uudistettiin 3<br />
Juhlapuisto Atomi-kortteliin 3<br />
Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä 4<br />
Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus 4<br />
Riihikoti laajeni ja uudistui 5<br />
Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun 5<br />
Puhdas vesi on tärkeä vara 6<br />
Riihimäen Vesi ei innostu yhdistämisestä 6<br />
Riihimäen Veden historiikki ilmestyy toukokuussa 6<br />
Vesihuoltosaneerauksia pohjoisella alueella 7<br />
Puhdistamolietteen käsittelypaikka vaihtui 7<br />
Haapahuhdan vesilaitos saneerataan 8<br />
Vesimaksuista 8<br />
Hirvenojan vedenottamon maaperää tutkittu 9<br />
Avoimessa päiväkodissa leikitään yhdessä 10<br />
Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolle 11<br />
Tonttitarjontaa riittää 11<br />
Ekokaari jakaa ympäristötietoa 11<br />
Kaupunginmuseo: Riihimäen <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> valokuvissa 12<br />
Suomen lasimuseo juhlii suomalaista lasia 12<br />
Kesäkonserteista elämänvoimaa 12<br />
Riihimäen Taidemuseossa kokoelmanäyttely 13<br />
Eräkansa kohtaa Riihimäellä jälleen ensi kesänä 13<br />
Lapset esiintyvät lapsille 13<br />
Riihimäki Rock juhlamielellä 13<br />
Tapahtumakalenteri 14<br />
Näyttelyt 15<br />
Kirjasto tekee arjesta juhlaa 16<br />
Kierrätystä jo 20 <strong>vuotta</strong> Riihimäellä 16<br />
Siisti Riksu haastaa siisteyteen 16<br />
RIIHIMÄEN<br />
KAUPUNGIN<br />
TIEDOTUSLEHTI<br />
1 / 2010<br />
Kotikunnan viesti riihimäkeläisille.<br />
Jaetaan joka kotiin, jonka ovella ei<br />
ole mainosjakelujen kieltoa.<br />
Lehteä on saatavissa myös<br />
kaupungin Tietotuvasta, Kalevankatu<br />
1, ja kaupunginkirjastosta.<br />
Päätoimittaja:<br />
Tuula Panula,<br />
Riihimäen kaupungin<br />
viestintä<br />
p. (019) 758 4016<br />
Muu toimituskunta:<br />
Sirpa Aulio,<br />
Riihimäen Vesi<br />
Eija Heinonen,<br />
Riihimäen kulttuurija<br />
vapaa-aikakeskus<br />
Toimittaja:<br />
Urpu-Kaarina Yli-Laurila<br />
Taitto:<br />
Sirpa Kekkonen<br />
Jakelu 15 000 kpl<br />
Paino:<br />
Lehtiyhtymä Oy 2010<br />
Seuraava tiedotuslehti<br />
ilmestyy elokuussa 2010<br />
TIEDOTUSLEHDEN ARTIKKELEITA<br />
SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS<br />
LÄHDE MAINITAAN<br />
www.riihimaki.fi<br />
KUVAT: RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA<br />
Perustamisjuhlapäivällinen<br />
kaupunginhotellissa 3.1.1960.
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 3<br />
Riihimäen<br />
kaupungin<br />
internet-sivut<br />
uudistettiin<br />
Riihimäen kaupungin uudistetut<br />
internet-sivut julkaistiin<br />
torstaina 17.12. Uudistuksen<br />
myötä sivuston graafista ilmettä<br />
muutettiin hieman ja<br />
sivuston rakennetta järjesteltiin<br />
entistä enemmän käyttäjäystävälliseksi.<br />
Yhtenä uutena ominaisuutena<br />
www.riihimaki.fi -sivustolla<br />
on oikean reunan<br />
valikkolista suosituista ja tärkeistä<br />
linkeistä. Etusivun valikosta<br />
löytyvät linkit esimerkiksi<br />
sähköisiin lomakkeisiin,<br />
tapahtumakalenteriin tai<br />
avoimiin työpaikkoihin.<br />
Toinen sisällöllinen uudistus<br />
sivuilla on perinteisten<br />
kuulutusten ja tiedotteiden<br />
erottaminen<br />
omille sivuilleen. Yleisiä<br />
tiedotteita ja laajemmin kiinnostusta<br />
herättäviä tiedotteita<br />
julkaistaan etusivun Ajankohtaista-otsikon<br />
alla. Lisäksi<br />
eri hallintokunnilla on<br />
omat Ajankohtaista-osiot eri<br />
viiteryhmille kohdennetuille<br />
tiedotteille. Linkki kaupungin<br />
kuulutuksiin löytyy etusivun<br />
oikean reunan linkkivalikosta.<br />
Taustalla vanhan<br />
julkaisujärjestelmän<br />
tekniikan vanhentuminen<br />
Lähtökohtana muutokseen<br />
oli Logica Oy:n ilmoitus aiemmin<br />
käytössä olleen julkaisujärjestelmäversion<br />
teknisen<br />
tuen päättymisestä.<br />
Sivujen siirto- ja uudistusoperaation<br />
teknisestä<br />
osuudesta vastasi RHL-Data<br />
Oy ja sisällöntuotannosta<br />
Riihimäen kaupungin viestintä<br />
ja hallintokunnat ylläpitäjineen.<br />
Vanhan sivuston joitakin<br />
graafisia elementtejä hyödynnettiin.<br />
Uusien graafisen<br />
osuuksien suunnittelusta<br />
ja toteutuksesta vastasivat<br />
Kirsi Heino MainosDraivista<br />
ja webmaster Jouni Lahtinen<br />
RHL-Data Oy:stä. Heino on<br />
myös suunnitellut kaupungin<br />
voimassa olevan graafisen<br />
ohjeiston.<br />
Riihimäen kaupungin viestintä<br />
ottaa mielellään vastaan<br />
palautetta sivuston sisällöstä<br />
ja toimivuudesta. Linkki palautelomakkeeseen<br />
löytyy sivuston<br />
ylälaidassa olevasta<br />
navigaatiopalkista.<br />
TUULA PANULA<br />
Ensimmäisestä syntyperäisestä kaupunkiriihimäkeläisestä tuli vantaalainen<br />
Glansin tyttövauva<br />
oli maankuulu<br />
Juhlapuisto Atomi-kortteliin<br />
”Atomilampi” ympäristöineen<br />
muuttuu Riihimäen<br />
<strong>50</strong>-vuotisjuhlavuoden Juhlapuistoksi.<br />
Mikä ”Atomilampi”? No se<br />
Eteläisen Asemakadun ja Kulmalan<br />
puistokadun kulmassa<br />
Prisma-keskuksen takana oleva<br />
sadevesien tasausallas.<br />
Juhlapuistohanke lähti liikkeelle<br />
Keskustan valtuustoryhmän<br />
aloitteesta, ja asia on<br />
jo hyväksytty. Alussa Juhlapuistoksi<br />
ehdotettiin Laaksokadun<br />
varren Latupuistoa,<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Tiina Glans-Kippilä selaa ensimmäisestä paljasjalkaisesta kaupunkiriihimäkeläisestä kertovia lehtileikkeitä.<br />
Pöydällä on Riihimäen kaupungin hänelle syntymälahjaksi antama kristallimaljakko.<br />
Uudenvuodenaattona<br />
1959 riihimäkeläisten<br />
Terttu ja Esa Glansin<br />
perheessä jännitettiin syntyisikö<br />
esikoislapsi vanhan vai<br />
uuden vuoden puolella. Tyttö<br />
syntyi 1.1.1960 klo 00.07 ja hänestä<br />
tuli seitsemän minuuttia<br />
aikaisemmin kauppalasta kaupungiksi<br />
muuttuneen Riihimäen<br />
ensimmäinen syntyperäinen<br />
kaupunkilainen.<br />
Siitä alkoi juhlahulina Riihimäen<br />
seudun sairaalan synnytysosastolla.<br />
Muiden onnittelijoiden<br />
lisäksi vanhemmat<br />
ja lapsi saivat vieraikseen Riihimäen<br />
kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtajan kunnallisneuvos<br />
Hj. Elomaan ja kaupunginjohtaja<br />
Väinö J. Leinon.<br />
Seuraavan päivän sanomalehdistä<br />
luettiin uutinen tästä<br />
merkittävästä syntymästä,<br />
ja kuvassa komeili vanhempien<br />
ja vauvan sekä kaupungin<br />
herrojen lisäksi korkea kukilla<br />
täytetty kristallimaljakko, jota<br />
komisti Riihimäen vaakuna.<br />
Tiina Glans-Kippilä tuo<br />
näytteille samaisen maljakon<br />
<strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> myöhemmin ja lukee<br />
yläreunaan kaiverrettua tekstiä:<br />
”Riihimäen kaupungin ensimmäiselle<br />
lapselle 1.1.1960.”<br />
Sankaritar esittelee myös albumeita,<br />
joihin vanhemmat<br />
ja mummot ja vaarit ovat keränneet<br />
kuuluisan jälkeläisensä<br />
syntymästä kertovia lehtijuttuja.<br />
Niitä julkaistiin ainakin<br />
Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa,<br />
Hämeen Sanomissa,<br />
Riihimäen Sanomissa, Uudessa<br />
Suomessa, Päivän Sanomissa,<br />
Kansan Uutisissa ja<br />
Suomen Sosialidemokraatissa.<br />
Tiina-vauva painoi syntyessään<br />
2,7 kiloa ja oli 49 senttiä<br />
pitkä. Syntymätodistus vahvistaa,<br />
että oli ”syntynyt täysiaikainen<br />
elävä tyttö”. Kätilönä<br />
oli H. Järvinen ja sairaalan<br />
ylilääkärinä Oiva Harjola.<br />
Kuuluisuutta<br />
ja lahjoja riitti<br />
Kuuluisuutta jatkui 1-vuotispäivänä,<br />
jolloin Tiina Glans<br />
vieraili vanhempineen kaupunginjohtajan<br />
vieraana.<br />
Lehtikuvassa myhäilee myös<br />
pormestari Risto Salmi. Kuvateksti<br />
kertoo, että Tiina<br />
osoittautui ”mitä tasapainoisemmaksi<br />
ja herttaisemmaksi<br />
tytöntypykäksi, jota ei julkisuuskaan<br />
hämmennä”.<br />
Jo syksyllä 1961 Glansin<br />
perhe muutti Vantaalle, ja siitä<br />
lähtien Tiina Glans-Kippi-<br />
mutta siellä olisi tarvittu kalliita<br />
perustamiskustannuksia,<br />
ja sitä paitsi alue on tärkeä<br />
nykyisessä muodossaan erämessujen<br />
paikoitusalueena.<br />
Hirsimäen suunnastakin<br />
tutkittiin paikkoja, muttei oikein<br />
löydetty.<br />
Runsaan puolen<br />
hehtaarin puisto<br />
Puiston koko on runsas puoli<br />
hehtaaria, ja mikä parasta, se<br />
on jo melkein valmis. Vuosi <strong>sitten</strong><br />
rakennettiin vesiallas, jon-<br />
lä on asunut sillä suunnalla,<br />
Vantaan kaupungin töissäkin<br />
on kulunut pian kolme vuosikymmentä.<br />
Vaikka kotipaikka muuttui,<br />
syntymäkaupunki muisti Tiinaa<br />
edelleen. 5-vuotislahjaksi<br />
hän sai Riihimäeltä puolitusinaa<br />
hopealusikoita, jotka ovat<br />
tallella. Vielä 10-vuotispäivänäkin<br />
Riihimäeltä tuli kukkakimppu.<br />
Sitten lahjat loppuivat.<br />
”Voisin tulla<br />
verestämään muistoja”<br />
Mitä ensimmäinen paljasjalkainen<br />
kaupunkiriihimäkeläinen<br />
tietää nyky-Riihimäestä?<br />
”Olen ollut siellä teatterissa.<br />
Lasitehtaan tiedän, mutta<br />
muuten tunnen Riihimäkeä<br />
aika huonosti. Voisi sitä tulla<br />
ka reunat ja pohja on verhoiltu<br />
kivillä. Luiskat perustettiin<br />
siirtonurmikolla. Reunamille<br />
istutettiin kookkaita lehmuksia<br />
ja vuorijalavia ja pienempiä<br />
tuomipihlajia ja sireenejä. Punainen<br />
pumppaamomökki sai<br />
nurkalleen juhannusruusuja.<br />
Kulmaan on rakennettu<br />
nupukivialue, jolla on penkkejä<br />
ja kukkaruukkuja. Vantaa<br />
virtaa ihan nurkalla, mutta<br />
siihen ei lammesta kuitenkaan<br />
ole yhteyttä.<br />
”Juhlapuisto viimeistellään<br />
verestämään muistoja.”<br />
Tiina Glans-Kippilällä on<br />
takanaan omat <strong>50</strong>-vuotispäivät,<br />
joita vietettiin taas yhdessä<br />
aviomiehen kanssa, sillä<br />
Henri Kippilä on syntynyt 1.<br />
tammikuuta, <strong>vuotta</strong> vaimoaan<br />
aikaisemmin.<br />
Riihimäen kaupunki muisti<br />
ensimmäistä syntyperäistä<br />
kaupunkilaistaan juhlapäivänä<br />
onnittelukortein ja lipuilla<br />
Riihimäen teatteriin.<br />
Henri Kippilän isä oli Riihimäellä<br />
sotaväessä lokakuusta<br />
1959 lähtien vuoden, mutta ei<br />
tietenkään silloin tiennyt, että<br />
poika tulisi menemään naimisiin<br />
ensimmäisen paljasjalkaisen<br />
kaupunkiriihimäkeläisen<br />
kanssa.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA<br />
keväällä. Lammen rannalle<br />
istutetaan muun muassa viisi<br />
hevoskastanjaa symboloimaan<br />
viittä vuosikymmentä,<br />
joiden aikana Riihimäestä on<br />
tullut entistä kansainvälisempi<br />
kaupunki. Lampeen asennetaan<br />
myös suihkulähde värivaloineen”,<br />
lupaa kaupunginpuutarhuri<br />
Tero Westerlund.<br />
Puiston nimeämiskilpailusta<br />
kuultaneen myöhemmin.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA
4<br />
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Keskusta kehittyy kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä<br />
yrittäjät ja henkilökunta ovat<br />
melkoisia verotulojen tuottajia<br />
kaupungille. Jo pelkästään<br />
kauppakeskus Forum työllistää<br />
useita kymmeniä henkilöitä”,<br />
sanoo diplomikauppias<br />
Taisto Vuorinen, ja peräänkuuluttaa<br />
kaupunkia ja<br />
yrittäjiä yhteistyöhön.<br />
Hän kummeksuu sitä, että<br />
keskustan tyhjistä keskeisistä<br />
liikehuoneistoista kolmas<br />
taho maksaa omistajalle<br />
vuokraa, vaikka entinen<br />
vuokraaja on siirtynyt asemanseudulle.<br />
”Keskustan yrittäjien pitää<br />
lähteä voimalla yhteistyöhön.<br />
Hämärät hinnat eli torstain<br />
nä on erilaisia intressejä.<br />
Voimalan kiinteistökin on<br />
iso asia, jolta tosin taantuma<br />
on leikannut tässä vaiheessa<br />
mahdollisuuksia. Keskiruokanen<br />
arvelee, ettei kaupunki<br />
ole ostamassa eikä vuokraamassa<br />
Voimalaa. Hän uskoo,<br />
että kaupallisilla toiminnoilla<br />
tulee olemaan rakennuksessa<br />
merkittävä rooli.<br />
Yleensäkin kaupunginjohtajaa<br />
kummastuttaa, että ihmisillä<br />
tuntuu olevan sellainen<br />
mielikuva, että kaupunki<br />
omistaisi aseman ympäristön<br />
uusia kiinteistöjä. Ei kaupunki<br />
omista siellä kuin katuverkon<br />
ja linja-autopysäkkien alueen.<br />
ilta-aukiolo on jo hyvä<br />
”Kävelykatualue ja pysäköintilaitos ja sen mukana nykyaikainen keskustasuunnitelma hylättiin kaupunginvaltuustossa<br />
vuosia <strong>sitten</strong>. Nyt on asemanseudun vuoro”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.<br />
Peltosaari tiukemmin<br />
suunta. Keskustan liikkeiden<br />
pitää löytää yhteisiä aukioloaikoja<br />
eikä olla avoinna Tulevaisuuden visiona Rai-<br />
keskustan yhteyteen<br />
Riihimäellä ollaan kaatui kaupunginvaltuustossa ti tehdä jotakin muun muassa<br />
uudisrakentamalla. vuoden tai kaksi ennen kuin lin pohjoispuolitse vedetyn<br />
silloin kuin huvittaa. Kestää ja Niemi näkee Veturital-<br />
huolissaan keskustan<br />
tyhjenemisestä ja nitelmaa nakerrettiin pikku-<br />
asiakkaat löytävät uudet au-<br />
kävely-yhteyden asemalle,<br />
selvästi, ja kävelykatusuun-<br />
Uudet asukkaat<br />
hiljenemisestä, kun hiljaa. Jäljelle jäi vain nykyinen<br />
Granitin aukio ja pikkukioloajat”,<br />
Taisto Vuorinen mutta maa ei ole kaupungin<br />
aseman seudulle ja moottoritien<br />
käyttäisivät palveluja<br />
vetoaa kokemukseensa. omistuksessa.<br />
tuntumaan rakennetut<br />
kauppakeskittymät ovat autioittaneet<br />
myymälöitä ja houkuttaneet<br />
asiakkaita.<br />
Mitä nyt pitäisi tehdä, että<br />
keskusta virkistyisi? Pitäisikö<br />
alkaa uudelleen puuhata kävelykatua,<br />
jonka suunnittelu<br />
muutama vuosi <strong>sitten</strong> oli pitkällä?<br />
”Alun perin tavoitteena oli<br />
kävelykatualue ja keskitetyt<br />
pysäköintijärjestelyt keskustorin<br />
alle. Teimme valtavan<br />
määrän valmistelevaa työtä,<br />
pätkä kävelykatua. Kaiken<br />
tämän myötä kaatui mahdollisuus<br />
systemaattisesti kehittää<br />
ydinkeskustaa kehittyvänä<br />
kaupunkikeskustana.”<br />
Keskiruokanen arvelee,<br />
että suunnitelma oli joillekin<br />
Riihimäen päättäjille liian<br />
moderni.<br />
”Nyt alkaa useimmissa<br />
kaupungeissa olla toimiva kävelykeskusta.<br />
Olemme 5-10<br />
vuoden kuluttua todennäköisesti<br />
ainoa kaupunki Helsingin-Tampereen<br />
rataosalla,<br />
”Voimme parantaa keskustan<br />
tilannetta kaavoittamalla<br />
keskustaan uutta kerrosalaa,<br />
jolloin asukkaita saadaan lisää.<br />
Katujen uusiminen parantaa<br />
keskustassa liikkumista”,<br />
kaavoituspäällikkö Raija<br />
Niemi pohtii.<br />
Uusissa kaavoissa Piikinmäkeen<br />
on tulossa lähes <strong>50</strong>0 uutta<br />
asukasta, Linja-autoaseman<br />
tontille 1<strong>50</strong>, Hämeenaukion<br />
varteen 40. Hämeenkadun-Junailijankadun<br />
väliin 40, entisen<br />
Painotalon tilalle 40, Suokadun<br />
Hän muistuttaa, että kun<br />
Merkoksen tontti myytiin Citymarketin<br />
pohjaksi, korvamerkittiin<br />
rahasta tietty osa<br />
keskustan kehittämiseen. Vastaavaa<br />
korvamerkintää ei tehty<br />
Asemanseudun kauppakeskushankkeiden<br />
kohdalla.<br />
Tosiasia on, ettei keskustassa<br />
ole tätä nykyä liikaa<br />
parkkipaikkoja. Kävelykatua<br />
Vuorinen pitää hyvänä ajatuksena,<br />
mutta paikka pitää<br />
katsoa tarkkaan, eikä pääkatua<br />
sovi katkaista.<br />
Pasilan-Riihimäen kaupunkiradan<br />
rakentaminen on vireillä.<br />
Samalla on tarkoitus<br />
uudistaa Riihimäen ratapihaa.<br />
Suunnitelmissa on mahdollisesti<br />
jopa kaksi uutta radan<br />
alituspaikkaa. Mahdollista on<br />
myös rakentaa Matkakeskuksen<br />
ylätasolta Elektronin ylätasolle<br />
johtava yhteys.<br />
”Matkakeskuksen ylätasolta<br />
voisi rakentaa yhteyden<br />
myös Peltosaareen, jos sinne<br />
rakennetaan jotakin, johon<br />
kulkutien voi liittää”, Raija<br />
neuvottelimme hankkeille jossa ei ole toimivaa kävely-<br />
varteen 30, Pohjois-Suokylään<br />
Niemi suunnittelee.<br />
Aseman seutu on<br />
EU-rahoituksen, joka <strong>sitten</strong> keskustaa.”<br />
30 ja asemanseudulle 100 eli<br />
Hän näkee Riihimäen keskustan<br />
kolmiossa Aseman-<br />
hankkeiden kaaduttua valui Nyt on mahdollista kehittää<br />
yhteensä tuhat uutta asukasta.<br />
valtava mahdollisuus<br />
keskustaa pienimuotoi-<br />
”Aseman seutu on valtaseutu-Puputinkulma-Hä-<br />
Hämeenlinnaan”, muistelee<br />
kaupunginjohtaja Seppo sempana, lähinnä yrittämälva<br />
mahdollisuus, mutta vasmeenaukio.<br />
Asemalta on jo<br />
Yrittäjät voimalla<br />
Keskiruokanen.<br />
lä saada tyhjentyneisiin liiketiloihin<br />
yhteistyöhön!<br />
ta sen ensimmäinen vaihe on suora kävelytie Hämeenaukion<br />
”Se oli niin sanottu oikeaoppinen<br />
keskustasuunnitelma,<br />
mutta pysäköintijärjestely<br />
yrittäjiä. Toisaal-<br />
ta keskustassa on jäljellä 1-2<br />
tonttia, joilla voitaisiin aidos-<br />
”Sehän on selvää, että keskustaa<br />
pitäisi elävöittää. On<br />
muistettava että keskustan<br />
valmiina”, Seppo Keskiruokanen<br />
sanoo. Hän myöntää,<br />
että urakka on hikinen ja sii-<br />
tietämiin Maantietä pitkin.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA<br />
Graniitista Riihimäen tori- ja markkinakaupan keskus<br />
Pitkään pohdittu torikaupan<br />
tuleva paikka alkaa<br />
hahmottua. Näyttää siltä,<br />
että Riihimäen toritoiminta<br />
on siirtymässä kauppatorilta<br />
Ragnar Granitin aukiolle<br />
ja sen ympäristöön.<br />
Samalla toritoiminnan järjestäminen<br />
siirretään pois<br />
teknisen viraston toimivallasta,<br />
ja toritoiminnan pyörittäminen<br />
esitetään siirrettäväksi<br />
Virike ry:lle.<br />
”Päätös olisi tehty jo aiemmin,<br />
mutta ongelmaksi nousivat<br />
ensi vuoden markkinat,<br />
jotka on viranomaispäätöksellä<br />
myönnetty kauppatorille”,<br />
kertoo kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja<br />
Jari Lehtoväre.<br />
Miten kaikki markkinakaup-<br />
Granitin aukiolla käytäneen jo lähitulevaisuudessa paljon<br />
nykyistä useammin tori- ja markkinakauppaa. Marraskuun<br />
saksalaisilla joulumarkkinoilla Granitin aukio<br />
on pullistellut myyjiä ja ostajia jo kolmena vuonna.<br />
piaat mahtuvat paljon kauppatoria<br />
pienemmälle Graniitille?<br />
”Eivät mahdukaan, mutta<br />
markkinapäivinä voimme ottaa<br />
lisäksi käyttöön Graniitin<br />
paikoitusaluetta.”<br />
Tähän mennessä on sanottu,<br />
etteivät isot myyntiautot<br />
voi ajaa Granitiille.<br />
”Myyntiautot voidaan sijoittaa<br />
viereiselle paikoitusalueelle”.<br />
Mihin markkinayleisö parkkeeraa<br />
autonsa, jos paikoitusalue<br />
täyttyy myyjistä?<br />
”Keskustan muille paikoitusalueille<br />
ja -paikoille.”<br />
Asiaa pohtinut työryhmä,<br />
jossa on torikauppiaiden, teknisen<br />
viraston ja Virikkeen<br />
edustajia, kokoontuu vielä<br />
tammikuussa, jonka jälkeen<br />
asia etenee tekniseen lautakuntaan<br />
ja kaupunginhallitukseen,<br />
joka lopullisen päätöksen<br />
tekee.<br />
Jos päätös on myönteinen,<br />
torikauppa siirtyy Graniitille<br />
heti ja markkinat vuoden 2011<br />
alusta.<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 5<br />
Riihikoti laajeni<br />
ja uudistui<br />
Uudistettu Riihikoti<br />
on aloittanut toimintansa<br />
vuoden<br />
2010 alussa, ja 16. tammikuuta<br />
mennessä kaikki Kirjauksenmäen<br />
osastot ovat<br />
muuttaneet oikeille uusille<br />
paikoilleen.<br />
Riihikodiksi nimetty rakennus<br />
on entinen Kirjauksenmäen<br />
palvelukeskus, jossa<br />
on remontoitu vanhaa ja<br />
johon on valmistunut 20 uutta<br />
palveluasuntoa. Uutta on<br />
myös hoitotyön sisällöllinen<br />
uudistus, johon henkilöstö<br />
on saanut koulutusta.<br />
”Laitoshoidon tai palveluasumisen<br />
asukkaat ovat entistä<br />
huonokuntoisempia,<br />
koska ikäihmiset hoidetaan<br />
kotona mahdollisimman pitkään”,<br />
kertoo Riihikodin johtaja<br />
Marja-Liisa Suontausta.<br />
Riihikodin laajennus ei<br />
paljon lyhentänyt jonoa,<br />
mutta on samansuuntainen<br />
valtakunnallisen ikäihmisten<br />
hoidon laatusuosituksen<br />
kanssa. Halutaan, että yhä<br />
useampi vanhus asuu kotonaan<br />
niin pitkään kuin mahdollista<br />
ja laitoksissa keskitytään<br />
entistä selkeämmin erityisryhmien<br />
tarpeisiin.<br />
Uudessa Riihikodissa osastot<br />
on nimetty uudelleen:<br />
Pellava, Vilja, Tähkä, Niittylä<br />
ja Lemmikki sekä Lyhde lyhytaikaisia<br />
hoitointervalleja<br />
kaipaaville.<br />
Lisää palveluasuntoja<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Osastoapulainen Arja Mehtäläinen-Aalto on innokas kokeilemaan uutta ja tekemään töitä uusitussa<br />
Riihikodissa.<br />
Tehostettuja palveluasuntoja<br />
on 20 uutta eli yhtensä 29.<br />
Ne kaikki kuuluvat nyt Riihikotiin<br />
ja niissä on järjestetty<br />
yövalvonta. Palveluasuntojen<br />
asukkailla on kaikilla oma<br />
huone, omat huonekalut ja<br />
omat rakkaat esineet.<br />
”Vanhustenhuollon suuntana<br />
on, että hoitoa kehitetään<br />
inhimillisempään suuntaan.<br />
Kuntoutusta tulee tarjota<br />
nykyistä enemmän kaikissa<br />
palveluissa. Se vaatii asenteellista<br />
muutosta niin asukkailta<br />
kuin henkilökunnaltakin”,<br />
sanoo johtava sosiaalityöntekijä<br />
Riitta Uronen.<br />
Vuodesta 2006 kestäneen<br />
korjauksen yhteydessä uusittiin<br />
ilmastointi, putkistot ja<br />
paloturvallisuus sekä saatiin<br />
uutta palvelutilaa muun muassa<br />
fysioterapeutille, viriketoiminnalle,<br />
kampaamolle ja<br />
jalkahoitajalle. Saunaan riittää<br />
kävijöitä kotonakin asuvista<br />
ikäihmisistä.<br />
”Riihikoti on tämän hetken<br />
vaatimukset täyttävä rakennus.<br />
Ympäristö on viimeisen<br />
päälle hyvä ikäihmiselle, joka<br />
ei enää pärjää kotona”, Marja-Liisa<br />
Suontausta painottaa.<br />
Lyhytaikaishoito<br />
omalle osastolleen<br />
Vuoden 2010 aikana Riihikodin<br />
lyhytaikaishoidon paikkoja<br />
lisätään seitsemällä paikalla,<br />
jolloin vuoden lopussa<br />
on 17 paikkaa. Lyhytaikaishoidolla<br />
tuetaan kotona<br />
asumista ja mahdollistetaan<br />
omaishoitajan lepo.<br />
Vuoden 2010 lopussa Riihikodissa<br />
on 162 paikkaa, joista<br />
116 laitospaikkoja, 29 palveluasumisen<br />
paikkaa ja 17 lyhytaikaishoitopaikkaa.<br />
Työntekijöitä Riihikodissa<br />
on vuoden 2010 lopussa<br />
yhteensä 108.<br />
Palveluneuvoja tulee kotiin ja kartoittaa kotipalvelun tarpeen<br />
Vanhustenhuollossa panostetaan kotipalveluun<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Mitä Riihimäellä<br />
pitää tehdä, jos<br />
ikäihminen tarvitsee<br />
ateria- tai<br />
muita vanhuspalveluita?<br />
Soitetaan palveluneuvojalle,<br />
joka tulee kotikäynnille ja<br />
siitä se <strong>sitten</strong> alkaa.<br />
”Kotikäynnillä kartoitetaan<br />
palvelutarpeet, ja palveluneuvoja<br />
järjestää tarvittavat<br />
palvelut, oli <strong>sitten</strong> kysymys<br />
turvapuhelimesta, päivätoiminnasta<br />
tai kylvetysavusta”,<br />
kertoo johtava sosiaalityöntekijä<br />
Riitta Uronen.<br />
Riihimäellä toimii kolme<br />
palveluneuvojaa. Paula Paavilaiselle<br />
kuuluu itäinen osa<br />
kaupunkia ja Päivi Lintuselle<br />
länsi- ja pohjoisosa. Kolmas<br />
palveluneuvoja Saara<br />
Bitter on muistisairaita varten,<br />
ja hänelle kuuluu koko<br />
Riihimäen lisäksi Hausjärvi<br />
ja Loppi.<br />
Palveluneuvojan käynti on<br />
asiakkaalle maksuton. Palveluneuvojat<br />
tekevät yhteistyötä<br />
sairaaloiden sosiaali-<br />
työntekijöiden kanssa ja ovat<br />
usein mukana kotiutuksessa.<br />
Jokainen maksaa<br />
kotipalvelusta<br />
Perusperiaate on, että jokainen<br />
maksaa kotipalvelusta.<br />
Kotipalvelumaksut määräytyvät<br />
tulojen ja avun tarpeen<br />
mukaan. Jos asiakas on vähävarainen<br />
ja hänellä on vaikeuksia<br />
selviytyä kotipalvelumaksuista,<br />
voi hakea maksun<br />
alennusta. Kenenkään<br />
palvelut eivät jää kiinni rahan<br />
puutteesta. Eri asia on,<br />
ellei rahaansa halua käyttää.<br />
Palveluneuvojat laskevat<br />
asiakkaalle kotipalvelun hinnan.<br />
Joskus asiakkaalle on<br />
edullisempaa ostaa palvelu<br />
yksityiseltä palvelun tuottajalta.<br />
Kotipalvelutyöhön kuuluu<br />
myös kodin siisteydestä huolehtiminen,<br />
mutta siivouspalveluja<br />
kotipalvelu ei tuota.<br />
Vanhuspalvelut<br />
suuri haaste<br />
Riihimäellä on panostettu<br />
palveluneuvontaan, sillä<br />
vanhuspalvelut ovat tulevaisuuden<br />
suuri haaste. Tosiasia<br />
on kuitenkin, että elleivät<br />
omaiset auttaisi, ei palvelujärjestelmä<br />
selviäisi. Varsinkin<br />
kauppa- ja virkistysmatkoilla<br />
omaisten ja vapaaehtoisten<br />
apu on arvokasta,<br />
sillä muuten ne matkat saattaisivat<br />
jäädä tekemättä.<br />
”Muistisairaudet lisääntyvät<br />
ja muistisairaiden palveluihin<br />
meidän pitäisi pystyä<br />
panostamaan nykyistä<br />
enemmän”, Uronen pohtii.<br />
Tiedot koottu<br />
palveluoppaaseen<br />
Kaupungin sosiaalitoimi on<br />
koonnut kattavan palveluoppaan,<br />
josta selviävät mainiosti<br />
niin kotona asumista<br />
tukevat palvelut, asumispalvelut<br />
ja terveyspalvelut kuin<br />
taloudelliset tuet ja korvauksetkin.<br />
Lisäksi oppaassa annetaan<br />
apua neuvonnassa<br />
ja lakiasioiden hoitamisessa<br />
sekä tarjotaan tietoa ystävätoiminnasta,<br />
vapaaehtoistyöstä<br />
ja yksityisistä palveluntuottajista.<br />
Ajankohtaiseksi päivitettyä<br />
palveluopasta on saatavissa<br />
kaupungin Tietotuvasta<br />
kaupungintalon ala-aulasta,<br />
Kalevankatu 1, viimeistään<br />
tammikuun lopulla<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA<br />
Kotisairaanhoitaja Maarit Kailio (oikealla) ja<br />
palveluneuvoja Päivi Lintunen ovat kotikäynnillä<br />
arvioimassa Toini Lukkarin palvelutarpeen.
6<br />
RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />
Puhdas vesi<br />
on tärkeä vara<br />
Vesilaitosyhteistyöselvitys valmistui<br />
Riihimäen Vesi<br />
ei innostu yhdistämisestä<br />
Asiantuntijatyöskentelyyn<br />
perustuva<br />
ROTI-arvio<br />
antoi rakennetulle omaisuudellemme<br />
jälleen viime<br />
vuonna arvosanoja. Samalla<br />
tuossa arviossa rakenteisiin<br />
kertyneeksi korjausvelaksi<br />
arvioitiin 35-55 miljardia<br />
euroa. Suurin osa tuosta<br />
velasta on rakennuksissa.<br />
Asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä<br />
kunnossapito-<br />
ja korjausinvestoinnit<br />
tulisi nostaa 1,5-kertaiseksi<br />
nykyisestään, mutta vesihuoltoverkostoja<br />
tulisi saneerata<br />
jopa kolminkertaisesti<br />
nykyiseen verrattuna.<br />
Tutkimuksen mukaan<br />
korjausvelkaa on lyhennettävä<br />
juuri erityisesti yhdyskunnan<br />
toiminnoille kriittisillä<br />
alueilla, sillä rapistuminen<br />
muodostaa pahimmillaan<br />
uhkan käyttäjien<br />
turvallisuudelle ja terveydelle.<br />
Myös Riihimäen Vesi on<br />
näiden haasteiden edessä.<br />
Verkoston uusimiseen tulee<br />
panostaa nykyistä enemmän.<br />
Toimimme juuri tuolla<br />
kriittisellä sektorilla, jossa<br />
puhdas vesi on tärkein yksittäinen<br />
elementti terveellisessä<br />
ja turvallisessa yhteisössä.<br />
Meillä on vielä tuoreessa<br />
muistissa viime marraskuun<br />
Helsingin putkirikon<br />
vaikutukset. Veden pilaantuminen<br />
tai jakelun keskeytys<br />
koskee kaikkea toimintaa<br />
vaikutusalueellaan.<br />
On siten tärkeää ymmärtää,<br />
että suunnittelupuolen<br />
henkilöresurssien oikea mitoittaminen<br />
ja velanotto saneerauskuluihin<br />
tähtäävät<br />
juuri turvallisempaan tulevaisuuteen.<br />
Riihimäen Vedellä on ollut<br />
nyt vuoden erillinen<br />
johtokunta. Näinkin lyhyellä<br />
kokemuksella voidaan<br />
varmasti varsin laajasti ja<br />
yksimielisesti todeta, että<br />
eriytyminen muusta kaupungin<br />
teknisestä toimesta<br />
oli oikea. Vesihuollon arvostus<br />
on lisääntynyt, ja itsenäinen<br />
toiminta on selkeyttänyt<br />
tuon kaupungin<br />
peruskiven asemaa.<br />
60-vuotinen vesilaitoksen<br />
historia on valmistunut<br />
kansien väliin, ja julkistaminen<br />
ajoittuu tulevaan<br />
kevääseen. Riihimäen<br />
kaupunki juhlii tänä vuonna<br />
omaa <strong>50</strong>-vuotista taivaltaan.<br />
Arki on kuitenkin<br />
yhdistävä tekijä Riihimäen<br />
Veden ja kaupunkilaisten<br />
välillä. Uskon, että tuohon<br />
arkeen liittyy myös yhä<br />
kiinteämpi yhteistyö naapurikuntien<br />
kanssa unohtamatta,<br />
ettei pohjavesi tunne<br />
sen paremmin kuntarajoja<br />
kuin maakuntarajojakaan.<br />
Toivon, että tuolle maan<br />
alle rakennetulle omaisuudellemme<br />
muutamien vuosien<br />
kuluttua annetaan tulevissa<br />
ROTI-tutkimuksissa<br />
erinomainen arvosana,<br />
eikä pelko käyttöveden pilaantumisesta<br />
tai putkirikoista<br />
uhkaa yhteisömme<br />
kehitystä.<br />
HANNU NOKKALA<br />
Kirjoittaja on Riihimäen Veden<br />
johtokunnan puheenjohtaja.<br />
Riihimäen Vesi on tehnyt<br />
pitkään yhteistyötä<br />
Hausjärven ja Lopen<br />
vesilaitosten kanssa, mutta<br />
laitosten yhdistämiseen ei<br />
Riihimäellä löydetty riittävästi<br />
perusteita.<br />
Hausjärven ja Lopen jätevedet<br />
tulevat siirtolinjojen<br />
myötä Riihimäelle käsiteltäviksi.<br />
Siirtolinjojen yhteyteen<br />
on rakennettu myös vesijohdot,<br />
joilla vettä voidaan siirtää<br />
taajamasta toiseen tilanteen<br />
vaatimalla tavalla. Lopen<br />
kanssa on rakennettu<br />
yhteinen vedenottamo Kormuun,<br />
ja Hikiään rakennetaan<br />
parasta aikaa yhteistä<br />
vedenottamoa Hausjärven ja<br />
Hyvinkään kanssa.<br />
Yhteistyön tiivistämisestä<br />
siten, että vesilaitosten toiminta<br />
yhdistetään, on puhuttu<br />
viime vuosina. Tämän<br />
Riihimäen Veden<br />
asiakaspalvelulle<br />
oma sähköpostiosoite<br />
vuoksi teetettiin konsulttiselvitys,<br />
jossa arvioitiin muun<br />
muassa nykytilaa, yhdistämisen<br />
vaikutuksia sekä yhdistämisen<br />
etuja ja haittoja.<br />
Selvitystyön raporteista<br />
selviää muun muassa, että<br />
laitosten yhdistäminen ja sen<br />
mukana tuoma veden käyttömaksujen<br />
yhdenmukaistaminen<br />
poistaa laitoksilta<br />
mahdollisuuden hyödyntää<br />
tehokkuuttaan hinnoittelussa.<br />
Riihimäen, Hausjärven ja<br />
Lopen intressit eroavat laitosten<br />
yhdistämisessä. Riihimäen<br />
kannalta on epävarmaa,<br />
onko yhdistäminen<br />
kannattavaa. Hausjärven ja<br />
Lopen kannalta järjestelyn<br />
toteuttaminen on ehdottoman<br />
kannattavaa.<br />
Yhdistymisen kannalta on<br />
keskeistä, että kaikki osapuolet<br />
hyötyvät järjestelystä.<br />
Riihimäen kannalta olisi keskeistä<br />
saada järjestelyyn mukaan<br />
toinen jokseenkin samalla<br />
volyymillä toimiva vesilaitos.<br />
Selvityksen perusteella Riihimäen<br />
Veden johtokunta<br />
esitti kaupunginhallitukselle,<br />
että Riihimäki ei tässä<br />
vaiheessa lähde mukaan laitosten<br />
yhdistämishankkeen<br />
eteenpäin viemiseen Hausjärven<br />
ja Lopen kanssa, ja<br />
kaupunginhallitus hyväksyi<br />
esityksen 30.11.2009.<br />
Riihimäen Veden johtokunta<br />
päättää jatkoselvityksistä,<br />
mikäli potentiaalisia<br />
yhteistyötahoja tulee esiin.<br />
KARI KORHONEN<br />
Kirjoittaja on Riihimäen<br />
Veden johtaja.<br />
Historiikki ilmestyy toukokuussa<br />
Riihimäen Vesi täyttää<br />
vuonna 2010 pyöreitä<br />
vuosia, täyteen tulee 60<br />
<strong>vuotta</strong>. Pitkän taipaleen kunniaksi<br />
ja syntyhistorian taltioimiseksi<br />
tuleville sukupolville<br />
Riihimäen Veden johtokunta<br />
päätti vuonna 2007<br />
Riihimäen Veden historiikin<br />
kirjoittamisesta.<br />
Kirjoittajia haettiin avoimella<br />
tarjouskilpailulla, mutta<br />
tarjouksia saatiin vain<br />
yksi. Tekijäksi valittiin kokenut<br />
työryhmä, joka on tehnyt<br />
useita historiateoksia sekä<br />
vesilaitoksista että muista<br />
vastaavista yhteisöistä.<br />
Historiikin laadintatyöryhmää<br />
vetää tohtori Petri S.<br />
Riihimäen Veden asiakaspalvelulle<br />
on avattu sähköpostiosoite<br />
riihimaenvesi@riihimaki.fi<br />
Tähän osoitteeseen voitte lähettää<br />
kiireettömiä viestejä asiakaspalvelulle.<br />
Luemme viestit päivittäin.<br />
Juuti Tampereen yliopistolta.<br />
Ryhmässä ovat mukana myös<br />
Riikka Rajala, Tapio S. Katko<br />
sekä Pekka E. Pietilä.<br />
Hankkeelle nimettiin Riihimäen<br />
Veden johtokunnassa<br />
ohjausryhmä, joka valvoo<br />
työn edistymisestä ja informoi<br />
asiassa johtokuntaa. Työ pääsi<br />
alkuun vuoden 2009 alussa,<br />
jolloin hankkeelle hyväksyttiin<br />
aikataulu ja aloitettiin<br />
haastattelut.<br />
Kirjaa varten haastateltiin<br />
muun muassa laitoksen pitkäaikaisia<br />
työntekijöitä. Vanhimmat<br />
olivat olleet jo eläkkeelläkin<br />
kymmeniä vuosia.<br />
Aineistoa tutkijat ovat kasanneet<br />
myös kaupungin, teknisen<br />
viraston sekä vesilaitoksen<br />
arkistoista. Valokuva-aineistoa<br />
on kerätty laitoksen<br />
entisiltä ja nykyisiltä työntekijöiltä,<br />
arkistojen uumenista ja<br />
ottamalla uusia kuvia.<br />
Ensimmäisen luonnoksen<br />
lukemisen jälkeen kirjasta on<br />
saanut jo hyvän käsityksen<br />
tulevasta kokonaisuudesta.<br />
Näyttää siltä, että teos antaa<br />
monipuolisen kuvan laitoksen<br />
historiasta. Se kuvaa hyvin<br />
vesilaitoksen kehittymistä<br />
yhdessä Riihimäen kaupungin<br />
kanssa.<br />
Historiikin tekstit ja kuvat<br />
alkavat olla valmiina, kantta<br />
viimeistellään ja painopaikka<br />
on valittu. Historiikki julkaistaan<br />
toukokuussa pidettävässä<br />
60-vuotistilaisuudessa.
RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />
7<br />
KUVA: KARTTA- JA TONTTIYKSIKKÖ<br />
Vesihuoltosaneerauksia<br />
pohjoisella alueella<br />
Vesihuollon verkostojen<br />
saneerausta Riihimäen<br />
pohjoisella alueella jatketaan<br />
myös tulevana kesänä.<br />
Vanhat huonokuntoiset<br />
vesijohdot ja jätevesiviemärit<br />
uusitaan.<br />
Saneerauksen tavoitteena<br />
on vähentää häiriöitä verkostoissa.<br />
Lisäksi vähennetään<br />
jätevedenpuhdistamolle johdettavaa<br />
vesimäärää rakentamalla<br />
sadevesiviemärit.<br />
Samanaikaisesti runkojohtojen<br />
saneerauksen kanssa<br />
Riihimäen Vesi uusii tonttijohdot<br />
kiinteistöjen rajalle saakka.<br />
Saneerattavalla alueella<br />
myös kiinteistöjen vastuulla<br />
olevat tonttijohdot ovat usein<br />
vanhoja ja saneerauksen tarpeessa.<br />
Lisäksi kiinteistöiltä<br />
tulevat hulevedet pitää erotella<br />
jätevesistä ja johtaa sadevesiviemäriin,<br />
mikä osaltaan<br />
aiheuttaa muutostarpeita<br />
kiinteistöjen alueella.<br />
Petsamolaisille<br />
jaossa tietoa<br />
Tämän vuoden saneerausalue<br />
on Petsamonkatu Pohjolankadulta<br />
Kantakadulle ja<br />
siihen liittyvät sivuhaarat.<br />
Vesihuollon saneerausalue<br />
on esitetty kartalla. Riihimäen<br />
Vesi kutsuu ne kiinteistönomistajat,<br />
joita saneeraus<br />
koskee tiedotustilaisuuteen,<br />
joka järjestetään myöhemmin<br />
keväällä.<br />
Asiasta voi tarkemmin tiedustella<br />
myös tarkastusteknikko<br />
Jukka Seuraselta. Hänet<br />
tavoittaa puhelinnumerosta<br />
040 330 4965.<br />
Kartan osoittamalla alueella tehdään vesihuoltosaneerauksia.<br />
Keväällä järjestettävässä tiedotustilaisuudessa<br />
kerrotaan lisää.<br />
Puhdistamolietteen<br />
käsittelypaikka vaihtui<br />
Jätevedenkäsittelyssä muodostuu<br />
lietettä, joka kuivataan<br />
ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn.<br />
Lietettä muodostuu<br />
Riihimäellä vuodessa<br />
noin 4 000 tonnia. Aiemmin<br />
liete on kompostoitu puhdistamon<br />
tontilla olevalla<br />
lietekentällä.<br />
Kesällä 2008 lietteen käsittely<br />
kilpailutettiin, ja<br />
marraskuussa 2008 lietteen<br />
kuljetus aloitettiin Ekokem<br />
Oy:lle vuoden sopimuksella.<br />
Kesällä 2009 lietteen käsittely<br />
kilpailutettiin uudelleen,<br />
ja jätehuoltopalveluja<br />
tarjoava VamBio Oy voitti<br />
kilpailun.<br />
Lietteen kuljetus aloitettiin<br />
1.11.2009 Köyliöön,<br />
jossa liete kompostoidaan.<br />
VamBio Oy rakentaa<br />
Vampulaan biokaasulaitos-<br />
ta, jossa lietteestä saatavaa<br />
biokaasua hyödynnetään<br />
lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena.<br />
VamBio Oy:n biokaasulaitos<br />
valmistuu keväällä 2010,<br />
jolloin lietteen käsittelypaikka<br />
vaihtuu Köyliöstä Vampulaan.<br />
Vesihuoltoliikelaitos<br />
teki VamBio Oy:n kanssa<br />
lietteen käsittelystä neljän<br />
vuoden sopimuksen.
8<br />
RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />
Haapahuhdan vesilaitos saneerataan<br />
Vuonna 1976 käyttöönotetun<br />
Haapahuhdan<br />
vesilaitoksen peruskorjaus<br />
tehdään vuonna 2010.<br />
Työt alkavat tammikuussa<br />
2010 ja kestävät elokuun loppuun.<br />
Peruskorjauksessa vesilaitoksen<br />
2 000 m 3 :n vesisäiliö<br />
puhdistetaan ja pinnoitetaan,<br />
asennetaan varavoimakone<br />
sähkökatkoksia varten,<br />
lisätään UV-laitteisto laitokselta<br />
lähtevän veden desinfiointiin<br />
sekä tehdään pintaremonttia<br />
rakennuksen sisäpuolisille<br />
osille.<br />
Ulkopuolella näkyvää ovat<br />
rakennuksen matalien osien<br />
kattomuotojen muutokset tasakatosta<br />
pulpettikattomalliin<br />
ja laitoksen alueen aitaus.<br />
Laitoksen peruskorjauksen<br />
aikana tapahtuvat käyttökatkokset<br />
pyritään sijoittamaan<br />
yöaikaan mahdollisimman<br />
lyhyiksi.<br />
Laitoksen saneerauksen aikana<br />
saattaa aiheutua verkostossa<br />
vedenpaineen vaihteluita<br />
ja veden samentumista.<br />
Nämä saattavat ilmetä kaupungin<br />
pohjoisosan alueiden<br />
verkosto-osissa, joihin vesi<br />
johdetaan Haapahuhdan laitokselta.<br />
Kaupungin eteläosan alueisiin<br />
saneerauksella ei pitäisi<br />
olla verkostovaikutuksia.<br />
Vesimaksuista<br />
Riihimäen Veden vesija<br />
perusmaksut nousivat<br />
1.1.2010. Vesihuoltoliikelaitoksen<br />
johtokunta päätti<br />
maksujen korotuksesta<br />
viime vuoden syyskuun<br />
kokouksessaan. Talousveden<br />
ja jäteveden verottomiin<br />
hintoihin tuli molempiin<br />
15 sentin korotus kuutiota<br />
kohden. Vesimaksun<br />
arvonlisäverollinen hinta on<br />
1.1.2010 lähtien 1,53 euroa/<br />
m³ ja jäteveden hinta 2,00<br />
euroa/m³.<br />
Myös perusmaksut nousivat,<br />
ja omakotitalon maksu<br />
talousveden osalta on 37,33<br />
euroa vuodessa ja jäteveden<br />
osalta 55,63 euroa vuodessa.<br />
Korotukset nostavat<br />
omakotitalokiinteistön (kulutus<br />
1<strong>50</strong> m³/v) vesimaksuja<br />
yhteensä noin kuusi euroa<br />
kuukaudessa viime vuoteen<br />
verrattuna.<br />
Korotukset perustuvat<br />
yleiseen kustannustason<br />
nousuun sekä laitoksen<br />
käyttö- ja pääomakustannusten<br />
kasvuun, joka syntyy<br />
pääosin veden hankinnan<br />
varmuuden lisäämisestä ja<br />
verkostojen saneerauksesta.<br />
Riihimäen Veden taksarakenteen<br />
uudistus aloitettiin<br />
vuonna 2006, jolloin otettiin<br />
käyttöön perusmaksut. Perusmaksuilla<br />
katetaan osa<br />
kiinteistä kustannuksista,<br />
jotka aiheutuvat vedenottamoiden,<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
ja verkostojen rakentamisesta<br />
ja ylläpidosta.<br />
Perusmaksujen suhteellista<br />
osuutta taksarakenteessa<br />
on vähitellen suurennettu<br />
ja tavoitteena on, että<br />
näiden maksujen osuus tuloista<br />
olisi noin 20 prosenttia<br />
sen ollessa tänä vuonna<br />
noin 15 prosenttia. Tällöin<br />
veden kulutuksen muutokset<br />
eivät aiheuta entisen<br />
kaltaisia suuria muutoksia<br />
tuloihin, ja toiminta on taloudellisesti<br />
vakaammalla<br />
pohjalla kuin aiemmin.<br />
Usein kysyttyjä kysymyksiä<br />
Mikä on Riihimäen<br />
veden kovuus?<br />
Riihimäellä veden kovuus on<br />
noin 1,4 mmol/l eli noin 7,8<br />
dH o Herajoen pumppaamon<br />
alueella, jossa vesi on keskikovaa.<br />
Piirivuoren pumppaamon<br />
alueella veden kovuus on noin<br />
0,6 mmol/l eli noin 3,4 dH o .<br />
Tällä alueella vesi on pehmeää.<br />
Mikä on Riihimäen<br />
veden pH-arvo?<br />
Luonnontilaisten pohjavesien<br />
pH-arvo on Suomessa<br />
lievästi hapan, alueella 6 - 7.<br />
Sen seurauksena vedenjakelulaitteissa<br />
käytetyt materiaalit,<br />
kuten valurauta, sinkitty<br />
teräs ja kupari saattavat<br />
ajan oloon syöpyä, ellei veden<br />
pH-astetta nosteta.<br />
Ohjearvoisesti veden pH:n<br />
tulee olla välillä 6,5-9,5. Riihimäellä<br />
veden pH-arvo vaihtelee<br />
välillä 7,6-8,0.<br />
Miksi vesi on<br />
joskus sameaa?<br />
Kun vesijohtoja huuhdellaan,<br />
putkiston seinämiin<br />
kertyneet saostumat saattavat<br />
irrota. Tämän vuoksi<br />
huuhtelupäivänä voi vedessä<br />
esiintyä sameutta, joka häviää<br />
vettä juoksuttamalla.<br />
Joskus veden mukana putkistosta<br />
tulee myös ilmaa,<br />
joka näkyy esimerkiksi lasiin<br />
lasketussa vedessä sameutena.<br />
Ilma poistuu vedestä, kun<br />
sen antaa seistä hetken.<br />
Joskus vedessä on<br />
kalkkisaostumia. Miksi?<br />
Kova vesi edesauttaa kalkkisaostumien<br />
muodostumista<br />
etenkin pesutiloissa ja vesihanojen<br />
juurilla. Saostumien<br />
muodostumista ehkäisee<br />
säännöllinen ja tehokas siivous<br />
sekä tiivisteiden kunnosta<br />
huolehtiminen.<br />
Keittiön vesihana vuotaa,<br />
kuinka paljon vettä menee<br />
hukkaan?<br />
Kun veden vuotomäärä muutetaan<br />
vuositasolle, se yllättää<br />
monet vesilaskun maksajat.<br />
Tähän on laskettu muutaman<br />
vuototapauksen vesimäärät<br />
oletettuna, että<br />
verkostopaine on <strong>50</strong>0 kPa.<br />
Tiheä tippavuoto (vuotokohdan<br />
koko ompelulangan<br />
paksuinen). Vuotava vesimäärä<br />
30 m 3 vuodessa (noin<br />
80 euroa).<br />
Ohut vesivirta (vuotokohdan<br />
koko parsineulan paksuinen).<br />
Vuotava vesimäärä 300<br />
m 3 vuodessa (noin 800 euroa).<br />
WC:n jatkuva vuoto (vuotokohdan<br />
koko tulitikun paksuinen).<br />
Vuotava vesimäärä<br />
3 000 m 3 vuodessa (noin 8 000<br />
euroa).
RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI<br />
9<br />
Hirvenojan vedenottamon<br />
maaperää tutkittu<br />
Geologinen tutkimuskeskus<br />
teki geologisen rakenneselvityksen<br />
Riihimäen<br />
Veden toimeksiannosta<br />
entisen Hirvenojan vedenottamon<br />
ympäristössä.<br />
Hirvenojan vedenottamo<br />
on ollut käytössä vuosina<br />
1955-1973 ja ensisijaisena<br />
vedenottamona se on ollut<br />
vuosina1957-1963. Suurin<br />
vedenotto on ollut vuonna<br />
1961, keskimäärin 1 300 m 3<br />
vuorokaudessa.<br />
Tutkimusalue rajoittuu<br />
moreeniharjanteisiin. Valtaosa<br />
alueen pintakerroksista<br />
on savea, jota on paikoin<br />
yli 30 metriä. Saven alla on<br />
poikkeuksetta vettä johtavia<br />
kerroksia, joten alueella<br />
näyttää kulkevan savenalainen<br />
harjujakso.<br />
Näin paljon vettä<br />
Pohjavedenpinnan vaihtelut<br />
ovat hyvin pieniä. Punkanjoen<br />
laaksossa pohjavedenpinta<br />
on lähellä maanpinnan<br />
tasoa, ja paineellista<br />
pohjavettä alueella esiintynee<br />
ainakin ajoittain. Pohjavesivyöhykkeen<br />
paksuus vaihtelee<br />
valtaosin 30 ja <strong>50</strong> metrin<br />
välillä, ja alueen reunaosien<br />
moreenimäkien kohdalla kalliopinta<br />
nousee pohjaveden<br />
pinnan yläpuolelle.<br />
Yhteenvetona tutkimuksesta<br />
voidaan todeta, ettei<br />
vanhan vedenottamon paikka<br />
ole hyvä. Se sijaitsee paksujen<br />
savikerrosten kohdalla,<br />
joten pohjavesi on hapetonta,<br />
ja hapettomissa olosuhteissa<br />
veteen liukenee usein<br />
muun muassa rautaa ja raakaveden<br />
laatu on huono.<br />
Vuonna 2008 Herajoen vedenottamolla<br />
pumpattiin<br />
vettä verkostoon 1 118 565<br />
m 3 , Piirivuoren vedenottamolta<br />
1 331 999 m 3 ja Kormun<br />
vedenottamolla 391<br />
361 m 3 .<br />
Vuonna 2008 kokonaispumppaus<br />
verkostoon oli<br />
2 615 000 m 3 , mikä oli noin<br />
4 % vähemmän verrattuna<br />
edelliseen vuoteen.<br />
Riihimäen jätevedenpuhdistamolla<br />
käsitellään Riihimäen<br />
ja Lopen jätevedet sekä<br />
osa Hausjärven jätevesistä.<br />
Maksuton Vesikoulu -materiaali<br />
syventää vesitietoutta<br />
Arkinen juomavesi muuttuu<br />
jännittäväksi seikkailuksi<br />
Vesikoulussa,<br />
uudessa koululaisille suunnatussa<br />
verkkomateriaalissa. Vesikoulussa<br />
tutustutaan Vesivillen<br />
kaupungin vesihuoltoon.<br />
Koululaispoika Paavon ja vesipisara<br />
Pipsan matkassa selviää,<br />
mistä vesi tulee hanaan ja<br />
mitä viemäriin menneelle vedelle<br />
tapahtuu.<br />
Vesikoulu on selainpohjainen<br />
opetusmateriaali, joka<br />
valottaa juomaveden valmistusta<br />
ja jakelua Suomessa.<br />
Opetusmateriaalissa syvennetään<br />
tietoutta jätevesien<br />
puhdistuksesta ja ympäristövaikutuksista.<br />
Vesikoulun<br />
Lisäksi näyttää siltä, että<br />
ottamosta saatu vesi on ollut<br />
niin sanottua varastoitunutta<br />
vettä, joka on vähitellen<br />
täyttänyt vettä johtavan laajan<br />
painanteen, mutta uutta<br />
vettä alueelle tulee hitaasti.<br />
Tutkimusalueen paras<br />
paikka sijoittuu Kakslammenmäen<br />
itäreunalle. Siitä<br />
saataneen pohjavettä jatkuvasti<br />
noin 1 000 m 3 vuorokaudessa.<br />
Tutkimukset jatkuvat Piirivuoren<br />
ja Somervuoren alueilla,<br />
jotka liittyvät alueen<br />
pohjavesikokonaisuuteen.<br />
Tutkimustulosten yhteen sovittamisen<br />
uskotaan tuottavan<br />
vielä parempia vedenottopaikkoja<br />
kuin Hirvenojan<br />
alueen tutkimuksessa<br />
on löydetty.<br />
Vuonna 2008 jätevedenpuhdistamolla<br />
käsiteltiin<br />
jätevettä 5 599 576 m 3 , josta<br />
Lopen jätevesien osuus<br />
oli noin 7 % (389 486 m 3 ) ja<br />
Hausjärven jätevesien 5,5<br />
% ( 309 681 m 3 ).<br />
tavoitteena on, että oppilas<br />
ymmärtää mistä ja miten<br />
juomavesi tulee hanaan ja<br />
mitä vedelle tapahtuu, kun<br />
se katoaa viemäriin. Maksuton<br />
Vesikoulu on kaikille<br />
avoin ja siihen voi kotonakin<br />
käydä tutustumassa osoitteessa<br />
www.vesikoulu.fi tai<br />
ruotsiksi osoitteessa www.<br />
vattenskolan.fi<br />
Yhteystiedot<br />
Sähköpostiosoitteet ovat<br />
muodossa:<br />
etunimi.sukunimi@riihimaki.fi<br />
Asiakaspalvelu, vesi- ja<br />
jätevesilaskutus,<br />
liittyjätietojen muutokset<br />
l asiakaspalvelun sähköpostiosoite;<br />
asiointi, vesimittarin<br />
lukeman ilmoittaminen<br />
riihimaenvesi@riihimaki.fi<br />
l osastosihteeri<br />
Marjo Hanninen,<br />
(019) 758 4966<br />
l vs. kanslisti<br />
Pirjo Kemppainen,<br />
(019) 758 4962<br />
Rakentajien palvelu, kiinteistöjen<br />
KVV-laitteiden asennukset,<br />
asennustarkastukset<br />
l tarkastusteknikko<br />
Jukka Seuranen<br />
(019) 758 4965,<br />
040 330 4965<br />
Rakentajien palvelu, tonttijohtojen<br />
rakentaminen, vesimittarit<br />
l johtomestari<br />
Markku Lamminsivu<br />
(019) 758 4967,<br />
040 330 4967<br />
Laitokset<br />
l käyttöpäällikkö<br />
Tiina Oksanen<br />
(019) 758 4970,<br />
040 330 4970<br />
Hallinto<br />
l vesihuoltoliikelaitoksen<br />
johtaja Kari Korhonen<br />
(019) 758 4964,<br />
040 330 4964<br />
l vesihuoltoinsinööri<br />
Sirpa Aulio<br />
(019) 758 4975,<br />
040 330 4975<br />
l verkostoteknikko<br />
Tommi Virtanen<br />
(urakoiden valvonta)<br />
(019) 758 4963,<br />
040 330 4963<br />
Vikailmoitukset/päivystys<br />
virka-ajan ulkopuolella<br />
l (019) 741 7487<br />
Käyntiosoite<br />
l asiakaspalvelu<br />
Yritystalo<br />
Eteläinen Asemakatu 2<br />
11130 Riihimäki<br />
l verkkotoimisto<br />
V.O. Mäkisenkatu 2<br />
11120 Riihimäki
10<br />
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />
Avoimessa päiväkodissa lapset ja vanhemmat<br />
leikkivät yhdessä<br />
Aapeli Avoimessa<br />
touhutaan yhdessä.<br />
Ovella lukee Aapeli<br />
Avoin, ja sisällä<br />
puuhaavat päiväkoti-ikäiset<br />
lapset äidin,<br />
isän, mummun, vaarin tai<br />
kummin kanssa. Ollaan Riihimäen<br />
kaupungin avoimessa<br />
päiväkodissa, joka toimii<br />
vanhalla Palmupuiston tontilla<br />
ja on osa Junailijankadun<br />
päiväkotia.<br />
Kasperi, 2,5, ja Sandra, 1,<br />
tulivat isänsä Marko Kontion<br />
ja isoisänsä Jaakko Kontion<br />
kanssa leikkimään, että<br />
äiti saisi lukea kokeisiin.<br />
”Viikon kohokohta”, miehet<br />
tuumaavat.<br />
Jesse, 1,5, tulee äitinsä Sari<br />
Heinosen kanssa avoimeen<br />
päiväkotiin kerran viikossa.<br />
”Jesse on ainoa lapsi ja näkee<br />
täällä muitakin ikäisiään.<br />
Täällä käy tuttuja kavereita”.<br />
”Kiva, kun tänne voi tulla<br />
koska sopii. Täällä on monen<br />
tasoista tekemistä, ja täällä<br />
näkee mitä lapsi osaa ja mitä<br />
ei”, kehuu Jaana Hapulahti,<br />
jonka tytär Vilma, 2, rakentaa<br />
palikoilla.<br />
Vignes Mustola tuli Suomeen<br />
seitsemän <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong><br />
Singaporesta. Hän käy<br />
nyt nuorimpansa Sonjan,<br />
2,5, kanssa Aapeli Avoimessa.<br />
”Todella hyvä paikka, täällä<br />
oppii tuntemaan ihmisiä.”<br />
Hän toivoo, että useammat<br />
ulkomaalaistaustaiset vanhemmat<br />
löytäisivät paikan,<br />
joka on auttanut häntä.<br />
”Tästä toiminnasta ei ole<br />
tarpeeksi tietoa, itse löysin<br />
Aapeli Avoimen internetistä.”<br />
Monenlaista toimintaa<br />
perheen pienimmille<br />
Palmupuistona tunnetussa<br />
Junailijankatu 12:ssa on monenlaista<br />
lapsille suunnattua<br />
toimintaa.<br />
Avoin päiväkoti Aapeli<br />
Avoin toimii tiistaisin ja perjantaisin<br />
klo 9-14. Tarjolla on<br />
leluja, kirjoja, piirustusvälineitä,<br />
pelejä. Aikuiset voivat<br />
keittää kahvin, joka maksaa.<br />
Muut omat ja lasten eväät on<br />
tuotava mukana.<br />
”Pyöritämme tätä vanhempien<br />
toiveiden mukaan. Meillä<br />
on ollut laulutuokio, vaate-esittely,<br />
lelu- ja peliesittely<br />
sekä terveydenhoitajan<br />
tuokio. Kun vanhemmalla<br />
on edessä töihin paluu, meiltä<br />
saa tietoa päivähoitomuodoista”,<br />
selvittää lastentarhanopettaja<br />
Tarja Ylänen.<br />
Naperoparkki, johon lapsen<br />
voi jättää vaikkapa ostoskierroksen<br />
ajaksi, toimii torstaisin<br />
klo 12-16. Parkkiaika<br />
on korkeintaan kaksi tuntia<br />
ja se maksaa 5 euroa. Samassa<br />
tilassa toimii myös kaksi<br />
maksullista kerhoryhmää,<br />
maanantaisin ja keskiviikkoisin<br />
klo 9-12 ja 13-16.<br />
Aapeli Avoin, Naperoparkki<br />
ja kerhot ovat kaupungin<br />
pyörittämää toimintaa. Torstaisin<br />
klo 10-12 Mannerheimin<br />
lastensuojeluliitto vetää<br />
tiloissa perhekahvilaa, jonka<br />
tarjoilu maksaa.<br />
Riihimäellä pian kolme<br />
avointa päiväkotia<br />
Avoin päiväkoti on toiminut<br />
Riihimäellä jo muutaman vuoden,<br />
Junailijankadun varrelle<br />
se siirtyi Petsamonkadulta elokuussa<br />
2009, jolloin myös Kirjauksessa<br />
aloitti avoin päiväkoti<br />
Melukylän kellari. Jukolassa<br />
vastaavaa toimintaa aloitellaan<br />
elokuussa 2010.<br />
Tarja Ylänen arvioi, että<br />
avointa päiväkotia käyttää<br />
Riihimäellä 60-70 perhettä.<br />
Joskus on päivän aikana käynyt<br />
yli <strong>50</strong> perhettä.<br />
”On tärkeää, että alueella<br />
on oma avoin päiväkoti, sillä<br />
käyttäjät ovat yleensä lähistöltä.<br />
Lastenvaunujen ja<br />
–rattaiden kanssa ei kaukaa<br />
tulla.”<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA<br />
KUVAT: URPU-KAARINA YLI-LAURILA
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 11<br />
Peltosaari nostetaan arvoiselleen tasolle<br />
Riihimäen Peltosaaresta piti<br />
tulla jotakin uutta ja hienoa,<br />
ja tulikin 1970-luvulla. Nyt<br />
aika on ajanut kaupunginosan<br />
ohi, ja on syytä tehdä<br />
jotakin. Ei enempää eikä vähempää:<br />
Peltosaaresta aiotaan<br />
tehdä haluttava asuinalue<br />
kivenheiton päässä rautatieasemasta<br />
ja helpon joukkoliikennematkan<br />
päässä<br />
pääkaupunkiseudulta.<br />
Eräänä ongelmana on<br />
asuntojen omistuspohja. Osa<br />
on omistusasuntoja, joissa<br />
noin puolessa asuu vuokralaisia.<br />
Osa taloista taas on<br />
kaupungin vuokrataloja.<br />
”Peltosaaren länsiosan pohjoispuolen<br />
kaupungin vuokrataloissa<br />
on useita asuntoja<br />
tyhjillään, ja alue on mahdollista<br />
uudistaa kokonaan, tehdä<br />
vaikkapa rajumpiakin toimenpiteitä”,<br />
sanoo kaavoituspäällikkö<br />
Raija Niemi.<br />
Rajummilla toimenpiteillä<br />
hän tarkoittaa esimerkiksi rakennusten<br />
purkamista, aivan<br />
uudenlaista kaupunkirakennetta.<br />
Samaan aikaan alueella<br />
tehtäisiin myös perus- ja<br />
muita korjauksia. Uudet talot<br />
voisivat olla vaikkapa etelään<br />
paistattelevia terassitaloja.<br />
Kilpailuilla<br />
parhaisiin tuloksiin<br />
KUVA: RIIHIMÄEN TEKNINEN VIRASTO<br />
Riihimäen aseman itäpuolella sijaitseva Peltosaari näyttää muutaman vuoden kuluttua aivan erilaiselta kuin tässä ilmakuvassa.<br />
Harkintavaiheessa ovat koko<br />
alueen ideakilpailu ja arkkitehtuurikilpailu.<br />
Sen jälkeen<br />
rakennusliikkeille voitaisiin<br />
julistaa korttelikohtaisia kilpailuja.<br />
Päätavoitteena on<br />
tehdä Peltosaaresta haluttava<br />
omistusasuntoalue.<br />
Ensimmäiset uudet rakennukset<br />
olisivat pystyssä aikaisintaan<br />
2013.<br />
Koska Riihimäen kaupunki<br />
omistaa suuren osan Peltosaaren<br />
maasta, tonttien<br />
myyminen tietäisi kaupungin<br />
kassaan sievoista summaa<br />
rahaa.<br />
”Uskomme tähän lujasti”,<br />
sanovat tekninen johtaja<br />
Jouko Lehtonen ja kaavoituspäällikkö<br />
Raija Niemi.<br />
”Peltosaarta kehitetään<br />
osana asemanseutua. Ideointi<br />
alkaa koko aluetta koskevana.<br />
Parhaita keinoja etsitään.<br />
Haasteena on hienosti<br />
sijaitsevan alueen oleellinen<br />
nosto arvoiselleen tasolle.”<br />
Peltosaaren uudistustyön<br />
projektipäällikkö aloittaa<br />
työnsä alkuvuodesta.<br />
URPU-KAARINA<br />
YLI-LAURILA<br />
Tonttitarjontaa riittää<br />
Riihimäelle omakotitaloa<br />
suunnittelevat valitsevat<br />
nyt ja lähivuosina<br />
tonttinsa Parmalan, Vahteriston,<br />
Suojalan tai Metsäkorven<br />
alueilta.<br />
Vuonna 2010 omakotitontteja<br />
on tarjolla myytäväksi tai<br />
vuokrattavaksi yhteensä 43.<br />
Niistä 12 on Parmalan alueella<br />
ja 20 Vahteriston alueella.<br />
Helmikuun alussa tulee<br />
Suojalasta haettavaksi 11<br />
tonttia, jotka myydään.<br />
Vuoden 2011 alusta tulee<br />
hakuun Vahteristosta 44 uutta<br />
tonttia.<br />
Vuoden 2012-13 tonttitarjontaa<br />
lisätään Metsäkorven<br />
asuntoalueen tonteilla, joita<br />
on noin 90.<br />
Kalmun alueelle rakennetaan<br />
aikaisintaan vuonna 2014.<br />
Rivitalo- ja kerrostalotontteja<br />
on tarjolla muun muassa<br />
Vahteristossa.<br />
”Riihimäen kaupungin<br />
vuonna 2009 luovuttamista 45<br />
omakotitontista vuokrattiin 80<br />
prosenttia ja myytiin 20 prosenttia”,<br />
kertoo maanmittausinsinööri<br />
Veijo Tolvanen.<br />
Ostotarjouskirje<br />
tontinvuokraajille<br />
Kaupungilla on tällä haavaa<br />
4<strong>50</strong> vuokratonttia, ja helmikuun<br />
alussa kaikille nykyisille<br />
omakotitonttien vuokraajille<br />
lähetetään kirje, jossa<br />
tarjotaan tonttia lunastettavaksi<br />
nykyiseen hintaan.<br />
Päätös toivotaan tehtäväksi<br />
kesäkuun loppuun mennessä,<br />
ja kaupat pitää tehdä<br />
viimeistään 30.10.2010.<br />
Vanhojen vuokratonttien<br />
vuokra ei nouse sopimusten<br />
voimassaoloaikana.<br />
Tonttien myyntihinnat nousevat<br />
helmikuun alussa 2010,<br />
jolloin Riihimäen kaupungin<br />
omakotitonttien hinnat ovat<br />
alueesta riippuen 20-35 euroa<br />
neliöltä eli perustontin hinta<br />
vaihtelee 20 000 eurosta<br />
40 000 euroon.<br />
Lisäksi tontin erityisominaisuudet,<br />
vaikkapa rajoittuminen<br />
puistoon, saattavat<br />
korottaa hintaa enintään 10<br />
prosenttia.<br />
Riihimäen, Lopen ja Hausjärven ympäristölinkki ilmestynyt 13 <strong>vuotta</strong><br />
Ekokaari jakaa ympäristötietoa<br />
joka tytölle ja pojalle<br />
Ekokaari, Riihimäen, Lopen<br />
ja Hausjärven ympäristölehti,<br />
on ilmestynyt 13 <strong>vuotta</strong><br />
säännöllisesti kaksi kertaa<br />
vuodessa. Se lienee ainutlaatuinen<br />
alallaan. Vuonna 2006<br />
Ekokaari sai Hämeen ympäristöpalkinnon.<br />
Ekokaari haluaa olla alueensa<br />
ympäristölinkki, joka<br />
kertoo ruohonjuuritason ympäristöasioista<br />
ns. tavallisille<br />
kansalaisille. Ympäristö käsitetään<br />
lehdessä laajana: siihen<br />
kuuluvat myös muun<br />
muassa asuminen, liikunta,<br />
puutarhanhoito ja eläimet.<br />
Ekokaaren toimituskuntaan<br />
kuuluvat Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö<br />
Elina Mäenpää,<br />
Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija<br />
Heli<br />
Kanto, Hausjärven ympäristösihteeri<br />
Riina Paunonen<br />
ja Lopen ympäristöpäällikkö<br />
Juha Viinikka. Päätoimittajana<br />
on koko ajan toiminut Urpu-Kaarina<br />
Yli-Laurila.<br />
Lehden kustantajina ovat<br />
Riihimäen, Lopen ja Hausjärven<br />
kuntien ympäristötoimet.<br />
Kustannuksia katetaan<br />
lisäksi ilmoitusmyynnillä.<br />
Lehti jaetaan maksutta alueen<br />
jokaiseen kotiin.<br />
Seuraava Ekokaari ilmestyy<br />
toukokuun lopulla.<br />
Ekokaari löytyy sähköisesti<br />
osoitteesta www.riihimaki.<br />
fi/ekokaari
12<br />
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />
Juhlavuoden näyttelyissä Suomen lasimuseossa on esillä muun<br />
muassa Marja Sunan teoksia.<br />
Suomen lasimuseo<br />
juhlii suomalaista lasia<br />
Suomen lasimuseo juhlistaa<br />
Riihimäen juhla<strong>vuotta</strong><br />
esittelemällä suomalaista<br />
lasia vuosilta 2005–<br />
2009. Suomen lasi elää 6 -<br />
Finnish Glass Lives 6 –nimen<br />
saanut näyttely on esillä 5.3.–<br />
1.8.2010.<br />
Suomen lasimuseo on järjestänyt<br />
suomalaista lasimaailmaa<br />
dokumentoivan<br />
näyttelyn Suomen lasi elää<br />
jo vuosina 1986, 1990, 1995,<br />
2000 ja 2005. Samassa yhteydessä<br />
on julkaistu myös<br />
näyttelyluettelo, johon on<br />
koottu kuluneelta viisivuotiskaudelta<br />
näyttelyt ja muut<br />
merkittävät lasiin liittyvät tapahtumat<br />
sekä kuvia uusista<br />
lasituotteista ja lasitaiteesta.<br />
Niin tehdään tälläkin kerralla.<br />
Maaliskuussa aukeaa myös<br />
Marja Sunan lasiteoksia, vaate-<br />
ja paperiveistoksia sekä<br />
koruja esittelevä näyttely,<br />
joka kertoo taiteilijan elämän<br />
materiaaleista ja muodoista.<br />
Näyttely on avoinna 25.3. –<br />
12.9.2010.<br />
Riihimäen Lasi<br />
syntyi 100 <strong>vuotta</strong> <strong>sitten</strong><br />
Kuluva vuosi on myös Riihimäen<br />
Lasin juhlavuosi; tehtaan<br />
syntymästä on kulunut<br />
100 <strong>vuotta</strong>.<br />
Vuonna 1910 perustettu<br />
Riihimäen lasitehdas oli<br />
liki perustamisestaan saakka<br />
Suomen suurin lasitehdas,<br />
pitkälle 1960-luvulle<br />
saakka Pohjoismaiden suurin<br />
lasitehdas. Tuotanto on<br />
ollut poikkeuksellisen monipuolista<br />
taidelasista ikkunalasiin,<br />
talouslasista pulloihin<br />
ja tölkkeihin. Ei ole liioiteltua<br />
sanoa, että tehtaan<br />
lopettamiseen 1990 saakka<br />
Suomessa ei ollut kotia, jossa<br />
ei olisi ollut Riihimäen lasia.<br />
Juhlanäyttely on avoinna<br />
20.8.–31.12.2010.<br />
Suomen lasimuseo, Tehtaankatu<br />
23, on avoinna klo<br />
10–18. Maanantaisin ja tammikuussa<br />
museo on suljettu.<br />
Lisätietoja<br />
p. (019) 758 4108,<br />
www.suomenlasimuseo.fi<br />
KUVA: SUOMEN LASIMUSEO<br />
Kaupunginmuseo esittää<br />
Riihimäen <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> valokuvissa<br />
Riihimäen kanssa samaan<br />
aikaan kaupunkioikeudet<br />
saivat<br />
näyttävin juhlallisuuksin Hyvinkää,<br />
Kouvola, Salo, Seinäjoki<br />
ja Rovaniemi. Edellisen<br />
kerran kaupunki tuli Lahdesta<br />
vuonna 1905, joten aikaa<br />
oli kulunut 55 <strong>vuotta</strong>. Vuoden<br />
1960 uusista kaupungeista ainoastaan<br />
Riihimäki ja Hyvinkää<br />
voivat juhlia viisikymppisiä,<br />
sillä muissa kaupungeissa<br />
on tapahtunut kuntaliitoksia.<br />
<strong>Kaupungiksi</strong> tulolta odotettiin<br />
paljon, ja jo kauppala-ajan<br />
viimeisinä vuosina paikkakunnan<br />
ilmettä alettiin muuttaa<br />
kaupunkimaisemmaksi.<br />
1960-luvulla keskustan rakennusten<br />
vanhin kerros väistyi,<br />
ja tilalle rakennettiin kerrostaloja,<br />
katuja raivattiin ja kestopäällystettiin<br />
sekä yleisiä puistoja<br />
kunnostettiin ja koristettiin<br />
istutuksin ja patsain.<br />
Riihimäen kaupungin juhlavuoden<br />
aloittaa Riihimäen<br />
kaupunginmuseon näyttely<br />
Riihimäki <strong>50</strong>, jossa tarkastellaan<br />
Riihimäkeä kaupunkina<br />
olon <strong>50</strong>-vuotisen taipaleen<br />
ajalta suurimmaksi osaksi<br />
valokuvien avulla.<br />
Näyttelyssä esitetään kaupunkikuvan-,<br />
palveluiden-,<br />
työpaikkojen-, asukasluvunja<br />
väestön ikäjakauman kehittymistä<br />
sekä kaupungin<br />
profiloitumista 1960-luvulta<br />
vuoteen 2010. Näyttely on<br />
esillä 3.1.-11.8.2010.<br />
Näyttelyyn voi tutustua<br />
sunnuntaisin ja keskiviikkoisin<br />
klo 12-18 tai sopimuksen<br />
mukaan. Museoon on vapaa<br />
pääsy.<br />
KUVA: ODERT LACKSCHÉWITZ; RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMA<br />
Hämeenkatua pohjoiseen Kirkkopuiston kohdalta nuoren<br />
kaupungin alkuajalta (yläkuva) ja joulukuussa 2009 (alakuva).<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Kesäkonserteista elämänvoimaa<br />
Riihimäen Kesäkonsertit<br />
tarjoilee kesäkuun alussa<br />
29. kerran korkeatasoisia<br />
kamarimusiikkielämyksiä.<br />
Avajaisfanfaari Granitin<br />
aukiolla puhalletaan tällä kertaa<br />
vaskisoitinten ruhtinaalla,<br />
tuuballa, avajaispäivänä torstaina<br />
3. kesäkuuta klo 17.<br />
Viikon mittaisen tapahtuman<br />
pääkonsertit soivat Lasimuseolla,<br />
ja lähes jokaisena<br />
päivänä puolen päivän<br />
Tommi Hakala konsertoi<br />
lasimuseossa 23.5.<br />
aikaan riihimäkeläisille tarjotaan<br />
ilmaisia musiikkimaistiaisia<br />
Ragnar Granitin aukiolla.<br />
Perinteiset lastenkonsertit<br />
ovat maanantaina Eteläisen<br />
koulun Matinsalissa.<br />
Musiikki antaa ihmiselle<br />
elämänvoimaa, se on tutkittu<br />
juttu. Vuoden 2010 Kesäkonserttien<br />
teemana on muistuttaa<br />
tästä tosiasiasta.<br />
Ytimessä vahvaa<br />
kamarimusiikkia<br />
Kesäkonserttien ydin on<br />
vahvasti kamarimusiikissa.<br />
Tätä edustavat Kesäkonsertteihin<br />
pikaisen uusintavierailun<br />
tekevä Risto Laurialan,<br />
Tero Latvalan ja Marko Ylösen<br />
trio sekä vastikään perustettu<br />
Elina Vähälän uusi<br />
kvartetti Quadrion.<br />
Piano-viuluduo Anatoli<br />
Melnikov ja Susanna Aittonen<br />
konsertoivat maanantaina.<br />
Kansainvälisesti arvostettu<br />
lastenkuoro Laulupuu<br />
virittää kesään lakkiaisten<br />
jälkeisenä sunnuntaina ja<br />
Lauluyhtye Rajaton kutsuu<br />
kuulolle lasimuseoon tiistaina<br />
8.6. Kahdessa lastenkonsertissa<br />
ilakoivat kaksoset<br />
Viola ja Anton kavereineen.<br />
Ennakkolähdön Kesäkonsertteihin<br />
ottaa riihimäkeläislähtöinen<br />
maailmanluokan<br />
baritoni Tommi Hakala, joka<br />
konsertoi lasimuseolla jo helluntaina<br />
23. toukokuuta.<br />
Festivaaliviikon ohjelma<br />
löytyy osoitteesta<br />
www.riihimaenkesakonsertit.fi<br />
Lipputiedustelut: Riihimäen<br />
Kesäkonsertit ry,<br />
p. (019) 758 <strong>50</strong>40.
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 13<br />
Riihimäen Taidemuseossa<br />
kokoelmanäyttely<br />
KUVAT: RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO<br />
Birger J. Carlstedt: Klovni, 19<strong>50</strong><br />
Helene Schjerfbeck:<br />
Pariisitar, 1943<br />
Eräkansa kohtaa<br />
Riihimäellä jälleen ensi kesänä<br />
Kansainväliset Erämessut<br />
järjestetään Riihimäellä jo<br />
19. kerran 10.-13. kesäkuuta<br />
2010. Eräalan markkinajohtaja<br />
kerää joka toinen vuosi<br />
runsaat <strong>50</strong> 000 metsästyksestä,<br />
kalastuksesta, retkeilystä<br />
ja luonnosta kiinnostunutta<br />
harrastajaa Riihimäen vehreään<br />
Urheilupuistoon.<br />
Ensi kertaa päästään myös<br />
tutustumaan remontoituun<br />
Pohjolanrinteen kouluun ulkoalueineen.<br />
Puiston vihreys<br />
ja istutukset ovat alkukesästä<br />
niin kaupunkilaisten kuin<br />
messuvieraidenkin ilona.<br />
Kansainväliset Erämessut<br />
on luontoharrastamisen laajin<br />
ja monipuolisin tapahtuma<br />
Suomessa. Esillä on eräalan<br />
viimeisin kehitys, tuotteet<br />
ja palvelut.<br />
Riihimäkeläisistä yrityksistä<br />
on mukana muun muassa<br />
asetehdas Sako, joka edustaa<br />
maailman huippua metsästysaseiden<br />
alalla, ja kalastusvälineitä<br />
esittelevä Korkiakosken<br />
Uistin.<br />
Erätaloon syksyllä 2009<br />
muuttanut valtakunnallinen<br />
järjestö Suomen Metsästäjäliitto<br />
on mukana jokai-<br />
Riihimäen Taidemuseo<br />
esittelee 15-vuotisen<br />
taipaleensa<br />
kunniaksi arvokkaita kokoelmateoksiaan<br />
koko rakennuksen<br />
täydeltä. Vuoden<br />
2010 kokoelmanäyttely on<br />
läpileikkaus suomalaiseen<br />
taiteeseen 1900-luvun alusta<br />
nykypäivään saakka.<br />
Näyttely tuo esiin merkittäviä<br />
taidesuuntauksia, palavaa<br />
ryhmähenkeä ja itsenäisiä<br />
etsijöitä yli vuosisadan<br />
ajalta. Teosten taidehistoriallisesta<br />
virrasta nousee ajatus<br />
muutoksen ja pysyvyyden<br />
suhteesta niin taiteen kuin<br />
taideteosten katsojan kohdalla.<br />
Taide ei ole aina ollut<br />
sama. Myös näyttelyn katsoja<br />
löytää itsensä aina vanhan<br />
ja uuden häilyvältä rajalta.<br />
Näyttelyn runkona on Riihimäen<br />
taidemuseon kokoelmien<br />
ydin, Pentti Wähäjärven<br />
tekemä taidelahjoitus,<br />
jonka pääpaino on 1900-luvun<br />
alun suomalaisessa taiteessa.<br />
Ajan merkittävät taidesuuntaukset,<br />
väritaide,<br />
ekspressionismi ja uusklassismi<br />
ovat näyttelyssä esillä<br />
muun muassa Verner Thomén,<br />
Tyko Sallisen, Jalmari<br />
Ruokokosken, Juho Rissasen,<br />
Yrjö Ollilan ja Alvar Cawénin<br />
teosten kautta.<br />
Näyttelyn varhaisempaa<br />
taidetta asettuu kommentoimaan<br />
1960-luvun jälkeinen<br />
taide, jota museossa edustavat<br />
muun muassa Seppo Hilpon<br />
lahjoituskokoelman taiteilijat<br />
Jukka Mäkelä, Matti<br />
Kujasalo, Paul Osipow ja<br />
Risto Vilhunen.<br />
Taidemuseon kiistattomalla<br />
tähdellä, Helene Schjerfbeckillä,<br />
on näyttelyssä keskeinen<br />
rooli. Kokoelmien<br />
muita merkittäviä naistaiteilijoita<br />
ovat Ester Helenius, Ingrid<br />
Ruin, Sigrid Schauman,<br />
Ellen Thesleff sekä riihimäkeläinen<br />
Elin Gustafsson.<br />
Näyttely avautuu 2. helmikuuta<br />
2010.<br />
sen suomalaisen metsästäjän<br />
edunvalvojana tapaamassa<br />
jäsenkuntaansa ja tulevia<br />
metsästäjiä. Paikalliset harrastajayhdistykset<br />
ovat myös<br />
ilahduttavan aktiivisesti mukana<br />
kertomassa omia harrastusvinkkejään<br />
messuyleisölle.<br />
Riihimäkeläiset seurat ja<br />
järjestöt ovat tuoneet kautta<br />
tapahtuman historian korvaamattoman<br />
apunsa messujen<br />
järjestelyihin. Lukuisat<br />
urakkaporukat ovat mukana<br />
luomassa kuvaa vireästä Riihimäestä.<br />
Teatteri Ulpu Ulvilasta esitti Pinokkion Spotissa vuonna 2008.<br />
Lapset esiintyvät lapsille<br />
SPOTTI – Lasten Teatteripäivät<br />
järjestetään 24.-25.4.2010<br />
Riihimäellä. SPOTTI on tapahtuma,<br />
jossa lasten oma<br />
kulttuuri on iloisesti esillä.<br />
Lasten teatteria<br />
ympäri Suomen<br />
Riihimäki Rock<br />
juhlamielellä<br />
Kaksi kertaa Riihimäellä järjestetty<br />
rock-festivaali kuuluu<br />
myös kaupungin juhlavuoden<br />
ohjelmaan.<br />
Vuoden 2010 Riihimäki<br />
Rock järjestetään 2.-3. heinäkuuta.<br />
Festarialue sijaitsee aikaisemmilta<br />
kerroilta tutussa<br />
paikassa Tehtaankadun Messupuistossa.<br />
Festivaalialue<br />
Riihimäki rokkaa taas heinäkuun alussa.<br />
Lasten Teatteripäiville tulee<br />
esiintyviä lapsiryhmiä eri puolelta<br />
Suomea. Mukana on aina<br />
myös riihimäkeläisiä ryhmiä.<br />
SPOTTI – Lasten Teatteripäivät<br />
alkavat teatterikulkueella<br />
Riihimäen keskustassa.<br />
Esityksiä katsellaan viikonlopun<br />
aikana eri puolilla Riihimäkeä,<br />
teattereiden lavat<br />
ja koulujen juhlasalit täyttyvät<br />
lasten esityksistä. Kaikilla<br />
lapsilla on myös mahdollisuus<br />
osallistua erilaisiin teatteripajoihin.<br />
Suomen Harrastajateatteriliitto<br />
on järjestänyt valtakunnallisia<br />
Lasten Teatteripäiviä<br />
vuosikymmenien ajan.<br />
Tulevana keväänä tapahtuma<br />
järjestetään jo 31. kerran.<br />
Myöhemmin tapahtuman<br />
nimi muuttui muotoon<br />
SPOTTI – Lasten Teatteripäivät,<br />
ja vuodesta 2002 paikaksi<br />
vakiintui Riihimäki. Paikalliset<br />
teatterit ja kaupungin<br />
kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus<br />
ovat olleet aktiivisesti<br />
mukana tapahtuman järjestämisessä.<br />
Festivaali järjestetään<br />
joka toinen vuosi. Kaikki<br />
ovat tervetulleita katsomaan<br />
esityksiä.<br />
Liput maksavat 0-5 euroa.<br />
Riihimäkeläisten koulujen alaluokilla<br />
jaetaan ennen tapahtumaa<br />
rannekkeet, joilla saa<br />
alennuksia lippujen hinnoista.<br />
JOHANNA<br />
FRONDELIUS<br />
tarjoaa miellyttävät puitteet<br />
viikonlopun juhlalle. Artistit<br />
ja aikataulut ilmoitetaan<br />
myöhemmin.<br />
Riihimäki Rock 2009 onnistui<br />
odotusten mukaisesti.<br />
Kahtena päivänä Messupuistossa<br />
vieraili ennätysmäärä<br />
kävijöitä, 9 000 henkilöä.<br />
www.riihimakirock.fi<br />
KUVA: JARI LEHTOVÄRE
14<br />
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />
Tapahtumakalenteri<br />
Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät<br />
juhlavuoden kuluessa.<br />
Tammikuu<br />
16.1. klo 19 Potenssia ikä kaikki<br />
Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, käsikirjoitus<br />
Rauli Jokelin<br />
23.1. XXXVI Riihimäki-Ralli<br />
27.1. klo 18 Sanojen sylissä – kirjoittaminen<br />
on terapiaa<br />
Markku Hattula ja Kristina Svensson kertovat<br />
Sanojen sylissä –kirjasta ja kirjallisuusterapiasta<br />
itsetunnon lisääjänä.<br />
Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali.<br />
30.1. klo 10-15 Lasipäivä Suomen lasimuseossa<br />
31.1. Riihimäen Naislaulajien<br />
60-vuotisjuhlakonsertti<br />
Riihimäen ammattioppilaitoksen sali<br />
Helmikuu<br />
7.2. klo 11–15 Talvikki<br />
Koko perheen talviretkeilytapahtuma,<br />
Suomen Metsästysmuseo<br />
14.2. Seniori- ja eläkeläisjärjestöjen yhteinen<br />
ystävänpäiväjuhla<br />
Rity-talo<br />
18.2. klo 18 Moottoripyörä ja miehen mieli<br />
Toimittaja Risto Lindstedtin kokemuksia<br />
maailmalta ja synnyinkaupungista Riihimäeltä.<br />
Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen<br />
sali.<br />
Maaliskuu<br />
25.3. klo 19 Aina joku eksyy<br />
Riihimäen Teatteri, ensi-ilta, Reko Lundánin<br />
käsikirjoitukseen perustuva Riihimäen<br />
<strong>50</strong>-vuotisjuhlanäytelmä.<br />
Huhtikuu<br />
3.4. klo 19 Teillä ei ollut nimiä<br />
Riihimäen nuorisoteatteri, Kino Sampo,<br />
ensi-ilta, käsikirjoitus Reko Lundán.<br />
3.4. Pääsiäistapahtuma<br />
15.4. klo 18 Riihimäki-runoraati<br />
Riihimäen Iltanäyttelijät tulkitsee riihimäkeläiskirjailijoiden<br />
runoja. Kaupunginkirjasto,<br />
Samuli Parosen sali.<br />
17.4. klo 10–14 Karan koulun avoimet ovet<br />
27.4. Kansallisen veteraanipäivän juhlakonsertti<br />
Keskuskirkko, Hämeen Reserviläissoittokunta<br />
24.–25.4. SPOTTI – Lastenteatteritapahtuma<br />
Kino Sampo, Teatteripohja, Riihimäen<br />
Teatteri ja Eteläinen koulu<br />
Toukokuu<br />
22.5. klo 17-22 Museoiden yö<br />
Suomen lasimuseo, Riihimäen Taidemuseo,<br />
Riihimäen kaupunginmuseo, Suomen<br />
Metsästysmuseo, Valtakunnallinen Viestimuseo<br />
ja Riihimäen työväentalomuseo<br />
23.5. Ennakkolähtö Riihimäen Kesäkonsertteihin<br />
Suomen lasimuseo, baritoni Tommi Hakala<br />
Kesäkuu<br />
3.–9.6. Riihimäen Kesäkonsertit<br />
5.6. School’s Out Day<br />
Koulujen päätöstapahtuma,<br />
Ragnar Granitin aukio<br />
10.–13.6. XIX Kansainväliset Erämessut<br />
12.6. klo 10-16 Keräilytapahtuma ja lasikirpputori<br />
Suomen lasimuseo<br />
12.6. Shopping-tapahtuma<br />
Ragnar Granitin aukio ja Hämeenkatu<br />
12.6. klo 15 Vinski ja Vinsentti,<br />
Riihimäen kesäteatteri, Allinnan monttu,<br />
ensi-ilta.<br />
Heinäkuu<br />
2.–3.7. Riihimäki Rock<br />
Tehtaankadun messupuisto<br />
Elokuu<br />
4.8. Schumann 200 <strong>vuotta</strong><br />
Anastasia Injushina, piano; Joel Laakso,<br />
sello; Bad Segebergin orkesteri, Suomen<br />
lasimuseo<br />
8.8. Riihimäen <strong>50</strong>-vuotisjuhlakonsertti<br />
Bach-kuoro, Bad Segebergin orkesteri,<br />
Riikka Hakola, sopraano; Ulla Sippola,<br />
mezzosopraano, Keskuskirkko<br />
13.8. Beach Party vol. 4<br />
Rihimäen maauimala<br />
Asematapahtuma 12.9. vetää taas rautatieaseman<br />
tienoon täyteen ihmisiä.<br />
7.9. klo 18 Junan tuomia Puputin kulmassa<br />
Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkkosivuston<br />
avaus- ja esittelytilaisuus, kaupunginkirjasto,<br />
Samuli Parosen sali<br />
9.9. Schumann 200 <strong>vuotta</strong><br />
Kiril Kozlovsky, piano, Suomen lasimuseo<br />
9.9. klo 10 Pikku juna puksuttaa<br />
Anna-Mari Hannosen vetämiä laululeikkejä,<br />
kaupunginkirjasto, Samuli Parosen<br />
sali<br />
9.9. klo 18 Kirjallinen muotinäytös<br />
60-luvun hengessä<br />
Riihimäen Nuorisoteatteri, kaupunginkirjasto<br />
6.-10.9. klo 11–12, 18–19<br />
Vanhoja Riihimäki-filmejä<br />
Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali<br />
10.–11.9. Riksun Roll<br />
10.–12.9. Ystävyyskaupunkivieraita Riihimäellä<br />
11.9. Riihimäki-päivä<br />
klo 13–16 Munkkikahvit kaupunkilaisille<br />
Ragnar Granitin aukio<br />
klo 16–20 Tanssit kaupunkilaisille<br />
Jani & Jetsetters, Urheilutalo<br />
12.9. Asematapahtuma<br />
Rautatieasema ympäristöineen<br />
17.9. 60-luvun lastentarhalaulut<br />
yhteislaulutilaisuus, Urheilutalo<br />
25.9. Ragnarin päivän tapahtuma<br />
Ragnar Granitin aukio<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
KUVA:RIIHIMÄEN TEATTERI<br />
Esko Rissanen Reko Lundánin<br />
Aina joku eksyy -näytelmässä,<br />
jonka Riihimäen teatteri esittää<br />
kaupungin <strong>50</strong>-vuotisjuhlanäytelmänä.<br />
Syyskuu<br />
Riihimäen kaupunki <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong><br />
Dokumenttielokuvan julkaiseminen,<br />
AMA Riihimäki ry<br />
6.–12.9. Riihimäki-viikko<br />
7.9. klo 17.30 Maantien Ritarit<br />
Riihimäki-tunnelmissa<br />
Kaupunginkirjasto<br />
Lokakuu<br />
4.10. klo 18 Vanhoja Riihimäki-valokuvia<br />
Kaupunginmuseon kokoelmat, kaupunginkirjasto,<br />
Samuli Parosen sali<br />
Junan tuomia – Kirjatimantteja<br />
tiistaisin klo 18 lokakuusta lähtien,<br />
kaupunginkirjasto<br />
Runollista säpinää<br />
Niina Lahtisen tuottama uusien lastenrunojen<br />
esitys, kaupunginkirjasto, Samuli<br />
Parosen sali<br />
15.10. Oravan päivä<br />
Suomen Metsästysmuseon 20. vuosipäivä<br />
Marraskuu<br />
11.11. Koululaulajaiset<br />
Vanhojen koululaulujen yhteislaulutilaisuus,<br />
Eteläinen koulu<br />
20.11. klo 10-14 Saksalaiset joulumarkkinat<br />
Ragnar Granitin aukio
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 15<br />
KUVA: SUOMEN LASIMUSEO<br />
Nanny Still: Harlekiini, 1958.<br />
27.5.–10.10.<br />
Erik Bruunin tuotantoa kuudelta<br />
vuosikymmeneltä<br />
27.5.–26.9.<br />
Eräkuvapuisto<br />
Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun<br />
eräkulttuurista.<br />
27.5.–15.8.<br />
Kohtauksia metsässä<br />
Metsähallituksen 1<strong>50</strong>-vuotisjuhlanäyttely<br />
Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut<br />
puukot<br />
Elo–Syyskuu<br />
Vuoden luontokuvat 2009<br />
30.10.<br />
Kettu riistaeläimenä<br />
Tiedot tarkentuvat ja täydentyvät<br />
juhlavuoden kuluessa.<br />
KUVA: RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO<br />
Näyttelyt<br />
Suomen lasimuseo<br />
Tehtaankatu 23<br />
5.3.–1.8.<br />
Suomen lasi elää 6 - Finnish Glass Lives 6<br />
Suomalaista lasia vuosilta 2005–2009<br />
25.3.–12.9.<br />
Marja Suna - elämäni materiaalit ja muodot<br />
4.6. –12.9.<br />
Transparency<br />
Timo Syrjänen – parhaimmat lasikuvani<br />
20.8.–31.12.<br />
Riihimäen lasi 100 <strong>vuotta</strong><br />
9.–31.12.<br />
Renáta Jakowleff<br />
Uusia teoksia - animoituja hetkiä - New<br />
works - animated moments<br />
Suomen Metsästysmuseo<br />
Tehtaankatu 23 A<br />
10.1. asti<br />
Erätunnelmia<br />
taidenäyttely, Ilkka Qvick<br />
14.1.–28.2.<br />
Metsän synty, erä ja elo<br />
Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa<br />
4.3.–16.5.<br />
Hirvi vai vene<br />
Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen<br />
museon Pekka Kivikkään kokoelmasta.<br />
KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO<br />
Juha Mälkösen kettukuvia<br />
Riihimäen Taidemuseo<br />
Temppelikatu 8<br />
2.2.–5.12.<br />
Ajan muodot<br />
Suomalaista taidetta 1900-luvun alusta<br />
nykypäivään<br />
Riihimäen kaupunginmuseo<br />
Öllerinkatu 3<br />
3.1.–11.8.<br />
Riihimäki <strong>50</strong> -juhlanäyttely<br />
Riihimäen <strong>50</strong> <strong>vuotta</strong> valokuvissa<br />
9.5.–29.12.<br />
Vuosi 1960 Riihimäellä<br />
5.9.–27.4.2011<br />
Risteysasema Riihimäki 140 <strong>vuotta</strong><br />
Riihimäen kaupunginkirjasto<br />
Kauppakatu 16<br />
Tammi-Joulukuu<br />
Riihimäki tunnetaan…<br />
Piirustusnäyttely kirjaston ja alakoulujen<br />
yhteistyönä. Kirjaston ala-aulassa kuukausittain<br />
vaihtuva 5.–6.-luokkalaisten<br />
piirustusnäyttely.<br />
7.–30.1.<br />
Raiteilta ja pientareilta<br />
Riihimäkeläisiä yrityksiä viideltä vuosikymmeneltä,<br />
vitriininäyttely<br />
1.–30.9.<br />
Riihimäki-aiheisia postikortteja<br />
vitriininäyttely<br />
1.–30.10.<br />
Riihimäkeläisiä musiikintekijöitä<br />
vitriininäyttely<br />
Kirjaston kokoelmat esiintyvät juhlavuonnakin<br />
useissa näyttelyissä.<br />
Risto Vilhunen: Valtatiellä, 1972<br />
Samuli Parosen Sali<br />
6.9.–28.9.<br />
Valoa, varjoja & videota<br />
Pilvi Ojala & Vilja Tamminen<br />
4.-27.2.<br />
Kamerakerho <strong>50</strong> ry<br />
kerhon 60-vuotisjuhlanäyttely<br />
4.-27.3.<br />
Taidegrafiikkaa ja maalauksia<br />
Katja Taskinen<br />
1.-24.4.<br />
Riihimäen Kuvataitelijat<br />
vuosinäyttely<br />
3.-29.5.<br />
Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu<br />
kevätnäyttely<br />
4.-29.6.<br />
Kirjontatöitä, installaatioita, maalauksia<br />
Katja Luoto ja Anna Savitie<br />
5.-29.7.<br />
Siperiantiikerit Suomeen<br />
öljyvärimaalauksia, Pekka Kröger<br />
4.-30.8.<br />
Veistoksia, reliefejä<br />
Matti Metsämaa<br />
1.11.–27.11.<br />
Installaatioita<br />
Johanna Arola<br />
1.12.–31.12.<br />
Riihimäen Isolat<br />
Isolan suvun taiteilijoiden ja kaupunginkirjaston<br />
yhteistyönä toteutettu taidenäyttely.<br />
Valtakunnallinen Viestimuseo<br />
Viestimuseontie rak. 64<br />
Riihimäen varuskunta 100<br />
Talvisota<br />
Ajantasainen tapahtumakalenteri:<br />
www.riihimaki.fi/juhlavuosi
16<br />
KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI<br />
Historiaa ja nykyaikaa,<br />
jokaiselle jotakin<br />
Riihimäen kaupunginkirjastossa<br />
tapahtuu koko<br />
juhlavuoden ajan, vaikka<br />
tapahtumat keskittyvätkin<br />
syksyyn.<br />
”Pyrimme tarjoamaan jokaiselle<br />
jotakin, historiaa ja<br />
nykyaikaa. Teemana on Pitkä<br />
matka asemalta Atomiin”, selvittävät<br />
informaatikko Sirkku<br />
Seinä ja erikoiskirjastovirkailija<br />
Maikki Meriluoto, jotka<br />
osastonjohtajien Arja Liutan,<br />
Kaija Viskarin ja Tarja Taposen<br />
kanssa kuuluvat juhlavuoden<br />
suunnitteluryhmään.<br />
Iso uusi juttu on Riihimäkeen<br />
liittyvää kaunokirjallisuutta<br />
valottava verkkosivusto.<br />
Ja kirjailijoita, joiden teoksissa<br />
Riihimäkeä on kuvattu,<br />
kyllä riittää. Heitä ovat ainakin<br />
Irma Airisto, Tuulikki<br />
Alsta, Mauno Arjavirta, Jarmo<br />
Herkman, Tapani Immonen,<br />
Arvid Järnefelt, Markus<br />
Karppi, Matti Lahdenperä,<br />
Reko Lundan, Kalle Manninen,<br />
Veijo Meri, Samuli<br />
Paronen, Ilkka Remes, Yrjö<br />
Salmela, K-A Tavaststjerna,<br />
Aaro Vakkuri, Anja Vammelvuo<br />
ja Kauko Valta Ylänne.<br />
Päivä Riksussa kestää<br />
tammikuusta jouluun<br />
Kirjasto ja yläkoulujen 8.-<br />
9. luokat käynnistävät heti<br />
tammikuussa Päivä Riksussa<br />
–projektin, joka huipentuu<br />
joulukuussa.<br />
Ensin 8.-luokkalaiset lukevat<br />
kirjaston valitsemasta paketista<br />
nuorten päiväkirjaromaaneja<br />
ja kirjoittavat päiväkirjanomaisesti<br />
yhdestä päivästä<br />
Riihimäellä.<br />
Syksyllä 9. luokan ilmaisutaidon<br />
opiskelijat saavat<br />
opastusta draamakäsikirjoituksen<br />
teossa ja he työstävät<br />
Päivä Riksussa –kirjoituksista<br />
draamakäsikirjoituksen<br />
ja esityksen, joka esitetään<br />
kunkin yläkoulun joulujuhlassa.<br />
Esitys taltioidaan, ja<br />
dvd:n voi lainata kirjastosta.<br />
Kirjasto tekee arjesta juhlaa<br />
Parosen Sali tarjoaa taidetta ja tapahtumia.<br />
Näyttelyitä ja<br />
kirjailijavierailuja<br />
KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA<br />
Kirjaston ala-aulassa on koko<br />
juhlavuoden ajan esillä Riihimäki<br />
tunnetaan… -aiheinen<br />
piirustusnäyttely. Taiteilijoina<br />
ovat koululaiset, ja teema<br />
ja piirtäjäluokka vaihtuvat<br />
kuukausittain. Tammikuussa<br />
piirtäjinä ovat Peltosaaren<br />
koulun kuudesluokkalaiset ja<br />
ylempi yhdysluokka Hiivolan<br />
koulusta, ja aiheina ovat RTV<br />
ja Joutsen Finland.<br />
Kirjaston aikuisten osastolla<br />
on tammikuun esillä vitriininäyttely<br />
Raiteilta ja pientareilta,<br />
jossa esitellään riihimäkeläisiä<br />
yrityksiä viideltä vuosikymmeneltä.<br />
Esille pääsevät Ekokem,<br />
Havi, Joutsen Finland, Paloheimo,<br />
Riihimäen Lasi, RTV, Sako<br />
ja Tuottajain Maito.<br />
Keskiviikkona 27.1. klo 18<br />
Markku Hattula ja Kristina<br />
Svensson kertovat Samuli Parosen<br />
salissa kirjasta ja kirjallisuusterapiasta<br />
itsetunnon lisääjänä<br />
otsikolla Sanojen sylissä.<br />
Helmikuun vieraana on entinen<br />
riihimäkeläinen, toimittaja<br />
Risto Lindstedt, joka torstaina<br />
18.2. klo 18 Samuli Parosen salissa<br />
kertoo moottoripyörästä ja<br />
miehen mielestä, kokemuksiaan<br />
maailmalta ja synnyinkaupungista<br />
Riihimäeltä.<br />
Torstaina 15.4. klo 18 Samuli<br />
Parosen salissa istuu runoraati.<br />
Käsiteltävinä on seitsemän<br />
riihimäkeläiskirjailijan<br />
runoja. Lausujina ovat Riihimäen<br />
Iltanäyttelijät ja juontajana<br />
Erkki Löfberg.<br />
Tapahtumakeskittymä<br />
syksyn Riihimäki-viikolla<br />
Uuden vuosikymmenen alkaessa<br />
Riihimäen kaupungin<br />
kierrätyskeskus toimii ajan<br />
hermolla.<br />
Kylänraitti 7:ssä sijaitseva<br />
myymälä palvelee asiakkaita<br />
ottamalla vastaan hyväkuntoista<br />
käytettyä tavaraa riihimäkeläisiltä.<br />
Tarvittaessa noutopalvelu<br />
auttaa isokokoisten<br />
KUVA: RIIHIMÄEN KAUPUNGINKIRJASTO<br />
Riihimäki-viikkoa vietetään<br />
6.-11.9., ja siihen kirjastokin<br />
keskittää juhlatapahtumiaan.<br />
Aikuistenosaston vitriineihin<br />
kootaan Riihimäki-aiheisten<br />
postikorttien näyttely. Päivittäin<br />
maanantaista perjantaihin<br />
klo 11-12 ja 18-19 esitetään<br />
Samuli Parosen salissa vanhoja<br />
Riihimäki-filmejä.<br />
Samuli Parosen salissa on<br />
6.-28.9. Pilvi Ojalan ja Vilja<br />
Tammisen taidenäyttely Valoa,<br />
varjoja & videota.<br />
Tiistaina 7.9 klo 18 Samuli<br />
Parosen salissa Sirkku Seinä,<br />
Ritva Kuisma ja Maikki Meriluoto<br />
avaavat ja esittelevät Junan<br />
tuomia Puputin kulmassa<br />
–verkkosivuston, joka esittelee<br />
Riihimäkeä kaunokirjallisuudessa.<br />
Irma Airiston<br />
runon Puputin kulmassa lausuu<br />
Harri Mallenius ja Riihimäen<br />
historiaa eri vuosikymmeninä<br />
valottaa dosentti Timo<br />
Salminen. Aikuistenosastolla<br />
on Maantien Ritarit Riihimäkitunnelmissa<br />
jo klo 17.30.<br />
Torstaina 9.9. klo 10 päivähoitolapsia<br />
kutsutaan Samuli<br />
Parosen saliin seuraamaan<br />
Pikku juna puksuttaa –laululeikkiohjelmaa,<br />
jonka valmistaja<br />
ja vetäjä on Anna Maria<br />
Hannonen.<br />
Samana iltana eli 9.9 klo 18<br />
pidetään kirjaston aikuistenosastolla<br />
kirjallinen muotinäytös<br />
60-luvun hengessä. Asialla<br />
on Riihimäen Nuorisoteatteri.<br />
Isoloiden näyttely<br />
päättää juhlavuoden<br />
Lokakuussa luvassa on vitriininäyttely<br />
riihimäkeläisistä musiikintekijöistä,<br />
vanhojen Riihimäki-valokuvien<br />
esittelyä, Niina<br />
Lahtisen tuottama uusien<br />
lastenrunojen tapahtuma Yökyöpelit<br />
koululaisille sekä tiistainen<br />
kirjatimanttien esittely.<br />
Marraskuu tuo Samuli Parosen<br />
saliin Johanna Arolan<br />
taidenäyttelyn Installaatioita.<br />
Joulukuu päättää juhlavuoden<br />
Riihimäen Isolat –taidenäyttelyyn,<br />
jossa on näytteitä<br />
Isolan suvun taiteilijoilta eli<br />
Maija Isolalta, Kristiina Isolalta,<br />
Irma Airistolta ja nuoremmaltakin<br />
polvelta.<br />
tavaroiden kuljetuksessa.<br />
Korjaamolla kunnostetaan<br />
kierrätyskeskukseen tuotuja<br />
polkupyöriä ja huonekaluja<br />
sekä testataan tulleet kodinkoneet<br />
ennen myyntiin laittamista.<br />
Myymälästä saa ajan tasalla<br />
olevaa ympäristötietoutta<br />
ja neuvontaa erilaisiin arjen<br />
”Nyt kangas on puhdas”, kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lindblom<br />
tuumaa pukiessaan sohvan päälle päällystettä, joka pestiin<br />
kierrätyskeskuksen pesukoneessa ennen kuin kalustetta tarjottiin<br />
seuraavalle omistajalle.<br />
Siisti Riksu<br />
haastaa siisteyteen<br />
Siistiä tulevaisuutta lähdettiin<br />
tavoittelemaan Siisti Riksu<br />
-kampanjan käynnistämisellä<br />
keväällä 2008. Kaikki<br />
Riihimäen kaupungin hallintokunnat<br />
kattava ja asukkaat<br />
haastava kampanja tähtää<br />
roskaantumisen vähentymiseen<br />
ja lähiympäristöstä kannettavan<br />
yhteisen vastuun lisääntymiseen.<br />
Ympäristön siistimiseksi<br />
Riihimäellä järjestetään<br />
vuosittain muun muassa siivoustalkoita<br />
ja rakennetun<br />
ympäristön katselmuksia.<br />
Lisäksi osana Siisti Riksu<br />
-kampanjaa kaupunkiin on<br />
perustettu luvallinen graffitinmaalauspaikka<br />
nuorisotila<br />
Monarille, kunnostettu<br />
lainattavat kaupunkipyörät<br />
matkailijoiden ja kaupunkilaisten<br />
käyttöön sekä liimattu<br />
lasten ja nuorten tekemiä<br />
julisteita keskustan roskaastioita<br />
koristamaan.<br />
Tiedottamalla siisteyteen<br />
liittyvistä asioista pyritään<br />
lisäämään asukkaiden ympäristötietoisuutta<br />
ja omien<br />
valintojen merkitystä hyvän<br />
elinympäristön luomisessa.<br />
Kaupungin juhlavuonna<br />
2010 siisteysteemaa pidetään<br />
edelleen esillä sanoin ja<br />
teoin. Kaupungin siisteystoimista<br />
ja siisteyteen liittyvistä<br />
ajankohtaisista asioista tiedotetaan<br />
Siisti Riksun omilla<br />
nettisivuilla osoitteessa<br />
www.riihimaki.fi/siistiriksu<br />
Kierrätystä jo 20 <strong>vuotta</strong> Riihimäellä<br />
kierrätyskysymyksiin.<br />
Lisätietoja toiminnasta<br />
osoitteesta www.riihimaki.fi/<br />
kierratyskeskus<br />
Kuluttajat ovat tietoisia kuluttamisen<br />
ympäristövaikutuksista<br />
ja tämä näkyy myös<br />
kierrätyskeskuksen arjessa.<br />
Asiakkaiden määrä on lisääntynyt<br />
ja kierrätettävän tavaran<br />
määrä kasvanut.